Pääomaturvattu indeksilaina on kusetusta

2.8.2009 | Kohti taloudellista riippumattomuutta



Pahoittelen jo alkuun ennakkoasenteellista, sekä provokatiivista otsikkoa. Sen kummemmin kiertelemättä sijoittajan silmään kohdistuvasta virtsaamisesta on kuitenkin kyse. Pankeille nämä strukturoidut tuotteet ovat hyvä bisnes, mutta sijoittajille ei. Näistä tuotteista saa helposti pankin tiskillä vääränlaisen kuvan, sillä niitä markkinoidaan turvallisina sijoituskohteina. Indeksilainojen sijoitusehdot ovat monimutkaisia, eikä moni niihin sijoittanut ole välttämättä ymmärtänyt minkälaiseen tuotteeseen on loppujen lopuksi rahansa laittanut. Pyrin tässä kirjoituksessa kertomaan suomeksi minkälaisesta sijoitustuotteesta on oikeasti kyse, sekä miksi se on sijoittajalle niin huono. Lopuksi kerron vielä miten voit halutessasi rakentaa oman indeksilainan ja pääset pienemmillä kuluilla.


Mikä on indeksilaina?

Indeksilainan nimen alla on nykyisin hyvin monenlaisia tuotteita. Niitä voidaan markkinoida esimerkiksi nimillä osakeindeksilaina, pääomaturvattu sijoituslaina, sijoitusobligaatio, hyödykelaina, pääomasuojattu indeksirahasto, strukturoitu tuote tai pääomaturvattu indeksilaina. Ruotsissa nämä kulkevat monesti aktieindexobligation nimellä.

Käytännössä indeksilaina on joukkovelkakirjalaina, jonka tuotto on sidottu jonkin kohde-etuuden arvon kehitykseen. Tällainen kohde-etuus voi olla vaikkapa jokin hyödyke, kuten kulta tai maanosa, valuutta tai mitä liikkeellelaskijan mielikuvitus vain keksii. Indeksilaina koostuu yleensä kahdesta osasta, korko-osasta ja tuotto-osasta. Korkosijoitus tehdään nollakuponkilainaan, jotta liikkeellelaskija voi maksaa eräpäivänä vähintään nimellispääoman sijoittajalle takaisin. Tämä onkin suurin sijoitus indeksilainasta ja maturiteetista riippuen sen osuus on yleensä noin 70-80% merkintähinnasta. Loput noin 20-30% on kohde-etuuteen sidottua optiosijoitusta.
(esimerkki 5 vuotisen indeksilainan rakenteesta)

Indeksilainoja markkinoidaan mielellään pankkitiskillä painottaen niiden pääomaturvaa. Suomalaiset ovat pääosin varovaisia sijoittajia, joille turvallisuus on yksi tärkeimmistä asioista. Osuuspankin sijoittajabarometreissä on sijoituskohteen turvallisuus ollut vuodesta toiseen yksi sijoittajien tärkeimmistä kriteereistä. Viime vuosien pörssiromahdusten säikyttelemille asiakkaille on helppo ollut myydä ns. pääomaturvattua tuotetta, vetoaahan se yhteen tärkeimmistä sijoituskriteereistä. Keskellä tätä myllerrystä saattaa indeksilaina kuulostaa valveutumattoman sijoittajan korvaan hyvältä. Ei ihme, että uusia pääomaturvattuja indeksilainoja lanseerataan yhä kiihtyvään tahtiin. Sen sijaan indeksilainan huonot puolet pankkivirkailija harvemmin muistaa kertoa.


Kolikon kääntöpuoli

Pääomaturvattuja indeksilainoja myydessä korostuvat vain niiden hyvät puolet. Pääomaturva on esitteissä tuotu yleensä hyvin esille. Huonoja puolia ei yleensä muisteta mainita. Viime kesäkuussa finanssivalvonta ärähtikin indeksilainojen markkinointimateriaaleista. Finanssivalvonnan tiedotteessa todetaan muun muassa seuraavaa:
Finanssivalvonnan edeltäjän Rahoitustarkastuksen viime vuonna tekemässä indeksilainojen markkinointimateriaalia koskevassa tarkastuksessa havaittiin eriasteisia puutteita lähes jokaisen indeksilainan markkinoijan materiaalissa. Puutteita havaittiin erityisesti tuotteen riskien kuvauksissa. Harhaanjohtavaa tietoa on ollut niin markkinointiesitteissä, mainoksissa kuin indeksilainoja markkinoivien luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten internetsivuillakin.

Arvopaperien markkinointi on harhaanjohtavaa, jos markkinointimateriaalissa tuodaan esille ainoastaan arvopaperien edut (esimerkiksi väite turvallisuudesta) ja jos siihen liittyvien riskien osalta viitataan ainoastaan esimerkiksi ohjelmaesitteeseen tai liikkeeseenlaskukohtaisiin ehtoihin.

Indeksilainan ominaisuuksien esittelyssä tulee kuvata mahdollisimman tasapuolisesti markkinoitavan indeksilainan ominaisuudet ja pääasiallinen sisältö, sen tyypilliset riskit sekä mahdolliset kulut. Ominaisuuksien tasapuolisena kuvaamisena ei voida pitää sitä, että sijoittajan huomio kiinnitetään korostetusti tuotteen etuihin. Riskit tulee tuoda esiin selkeästi, eikä annettavia tietoja tule piilottaa tai peittää esimerkiksi annetun tiedon muotoilulla tai sanonnoilla.

Laitoin otsikon alle kuvan Lehman Brothers pankista hyvästä syystä. Pääomaturvasta puhuttaessa monelta pääsee unohtumaan vastapuoliriski, joka konkretisoitui monelle suomalaiselle viime syksynä. Lehman Brothersin liikkeellelaskemia indeksilainoja myivät meillä Suomessa esimerkiksi Taaleritehdas ja Front Capital. Lehman Brothersin mentyä konkurssiin vastapuoliriski konkretisoitui myös indeksilainoissa. Pääomaturva ei siis ole riskitön, eikä tuotteen myyjä aina liikkeellelaskija. Indeksilainalla voi olla takaaja, mutta mikäli takaaja on samasta konsernista kuin liikkeellelaskija, molemmat voivat joutua maksukyvyttömiksi yhtäaikaa.

Indeksilainaan sijoittavan on hyvä muistaa, että lainan tuotto ei ole sama kuin kohde-etuuden muutos laina aikana. Mikäli kohde-etuus esimerkiksi nousee laina aikana 100% saa indeksilainaan sijoittanut siitä vain murto-osan tuottona. Tämä johtuu siitä, että suurin osa indeksilainasta on kiinni korkosijoituksessa, jolla pyritään varmistamaan pääomaturva.

Indeksilainoissa on monta liikkuvaa osaa, jonka johdosta voi olla vaikeaa ymmärtää kuinka sen lopullinen tuotto määräytyy. Liikkuvia osia ovat esimerkiksi:
  • Kohde-etuus. Tuotto voi olla sidottu esimerkiksi yhden tai useamman osakkeen kurssiin, osakeindeksiin tai korkoinstrumenttiin.
  • Sijoitusaika. Indeksilaina alkaa jonain tiettynä päivänä ja samoin erääntyy. Jos sijoittaja haluaa indeksilainasta eroon kesken kaiken tulee hänen selvittää onnistuuko se ylipäänsä, sekä millaisin kustannuksin ja ehdoin.
  • Merkintä-, lunastus ja muut kulut. Monimutkaisen indeksilainan todellisista kustannuksista voi olla vaikeaa saada kokonaiskäsitystä.
  • Tuoton laskeminen. Monimutkaisia ehtoja, joilla tuotto määräytyy. Käytössä voi olla erilaisia leikkureita, jotka leikkaavat tuottoa ja tappiota.

Lisäksi tuottoon vaikuttavat myös:
  • Merkintäkurssi. Tuleeko lainasta maksaneeksi mahdollisesti ylikurssia.
  • Tuottokerroin eli osallistumisaste.
  • Loppuarvon laskentatapa.
  • Arvostuspäivien toimintatapa.

Mikäli lainasta tulee maksaneeksi nimellishintaa enemmän eli ylikurssia tulee ottaa huomioon ettei sijoittamiaan rahoja saa välttämättä kokonaan takaisin takuupäivänä. Esimerkki: indeksilainan nimellispääoma on 10 000 euroa. Merkitset sen 110 prosentin kurssilla eli maksat lainasta 11 000 euroa. Jos lainasta tulee tappiollinen, saat eräpäivänä takaisin vain 10 000 euroa.

Tuottokerroin kertoo, miten suuren osuuden säästäjä saa lainaehtojen mukaan lasketusta, lainan kohde-etuutena olevan indeksin arvonnoususta. Tavallisesti tuottokerroin on 60-100%. Jos lainan ostaa ylikurssiin, tuottokertoimen tulisi olla yli 100%.

Indeksilainat ovatkin saaneet osakseen arvostelua. Ari Kaaro Seligson & Co:lta on kiteyttänyt arvostelun kolumnissaan seuraaviin kohtiin:
  • Sijoitusaikana varallisuus on yleensä sidottu ja mahdollisilta jälkimarkkinoilta saatava hinta on huono.
  • Sijoittaja menettää riskittömän korkotuoton.
  • Arvonnousun laskukaavat on usein sidottu hintaindeksiin eli sijoittaja menettää osingot ja saa hintaindeksinkin mahdollisesta noususta vain osan.
  • Indeksilainojen ehdot ovat vaikeita käsittää ja usein lopputulokseltaan sattumanvaraisia (esim. kolmen mitenkään toisiinsa liittymättömän osakkeen kurssin pitää lainan päättyessä olla yli aloituspäivän tason, jotta sijoittaja saisi mahdollisen lisätuoton - mitä tekemistä tällä on minkään kanssa?).
  • Indeksilainoissa on monia kustannuseriä, joista on lähes mahdotonta saada selkoa esitteiden perusteella.
  • Koska indeksilainojen käytös on arvaamatonta, on vaikea miettiä niille järkevää roolia sijoitussalkun kokonaisallokaatiossa.

Kannattaa pitää mielessä vanha sääntö. Älä sijoita sellaiseen mitä et ymmärrä. Indeksilainojen kohdalla sijoittajan tulisikin kysyä itseltään osaisiko laskea kyseisen indeksilainan tuoton itse.


Tee oma indeksilaina!

Indeksilainoissa tulet lainanneeksi omia varojasi pankille tuotteeseen, josta pankki saa vielä itsellensä tuottoa. Kulut ovat suuret, tuote vaikeaselkoinen ja tuottoja hankala hahmottaa. Mikäli pääomaturvattu sijoittaminen kiinnostaa kannattaa indeksilaina tehdä itse! Se on helppoa ja mahdollista kasata sellaisista osista, jotka myös itse ymmärtää.

Kuten alussa kerroin rakentuu indeksilaina kahdesta osasta, korko-osasta ja tuotto-osasta. Yksinkertaisimmillaan saamme rakennettua oman indeksilainan tekemällä ensin pääomalla korkosijoituksen. Tämän korkosijoituksen tuotot sitten jatkosijoitetaan johonkin optioon, jolla on kohde-etuus. Esimerkiksi Brasilian sertifikaattiin. Näin sijoitettu pääoma saadaan takaisin (pääomaturva), sekä vielä hyvässä lykyssä option tarjoama lisätuotto. Tässä meillä on vastaava tuote, jota pankit markkinoivat pääomaturvattuna indeksilainana.

Toinen vaihtoehto kasata oman maun mukainen pääomaturvattu indeksilaina on sijoittaa esimerkiksi rahamarkkinarahastoon ja haluamaansa rahastoon sellaisessa suhteessa, että tavoite pääomaturvasta säilyy. Jos meillä on esimerkiksi 100 000 euron pääoma ja rahamarkkinarahaston oletettu tuotto viiden vuoden jaksolla on 3% tulisi rahamarkkinarahastoon sijoittaa noin 90 000 euroa. Loput 10 000 euroa voisi sitten sijoittaa haluamaansa rahastoon.

Näillä ratkaisuilla on myös ne edut, että ne ovat muutettavissa käteiseksi koko sijoitusajan ilman sen kummempia sanktioita. Lisäksi omatekoista indeksilainaa voi halutessaan jatkaa niin pitkälle kuin tahtoo.

17 vastausta artikkeliin "Pääomaturvattu indeksilaina on kusetusta"


Nimetön kirjoittaa:

Täytyy myöntää, että hyviä kirjoituksia päästelet tulemaan.

Häpeällisessä (ei niin kaukaisessa) menneisyydessäni sain kunnian myydä näitä pääomaturvattuja indeksilainoja. On se sanottava, että niitä on kyllä kohtuullisen helppo saada kaupaksi suurillakin summilla, mutta ei niistä ota Erkkikään selvää.

Kirjoituksesi antaa ansiokkaan kuvan siitä miten monimutkaisesta pelleilystä onkaan kyse.

Terv. Saituri

3.8.2009 klo 20.39.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Kiitos Saituri!

Luinkin blogistasi kokemuksiasi Alexandria pankkiiriliikkeestä. Harmi että meillä on tällaisia "pankkiiri"liikkeitä kuten Skandia ja Alexandria. Tavallinen kaduntallaaja helposti luottaa näiden ns. ammattilaisten sanaan eikä ymmärrä millaisesta aseettomasta rosvouksesta on kyse.

Aikamoisena yllätyksenä tuli kertomasi Alexandrian palkkataso. Luulisi kyseisellä hinnoittelulla palkkioiden olevan aivan eri luokkaa. Olin aina luullut että henkilöt näissä paikoissa tienaavat aivan eri summia.

Kiitos myös itsellesi hyvästä ja mielenkiintoisesta pitämästäsi blogista!

4.8.2009 klo 11.01.00

Nimetön kirjoittaa:

Armollista tässä kaikessa on se, että samoja indeksilainoja myydään tasapuolisesti niin tuulipuvuille kuin myös pankin arvokkaimmille varainhoitoasiakkaille. Juttu vaan nyt on niin ettei näillä leveysasteilla tajuta tuon taivaallista sijoittamisesta kummallakaan puolella tiskiä, mikä mahdollistaa että se kuka on myymässä voi laskuttaa liki mitä vaan ja myös myydä mitä vaan. Finanssivalvonnassa on sitten näiden pankin strukturoituja tuotteita kauppaavien ekonomien kurssikavereita, jotka olivat joko hiukan hitaampia tai sitten vaan niin huonosti pukeutuvia ettei niitä pankkiin huolittu töihin.

Tämä viimeksi mainittu porukka on sitten valvovinaan sellaisten tuotteiden myyntiä, mistä edes myyjä taho ei osaa numeerisesti esittää tarkkaa riskiarviota, koska valtaosa on räätälöity isossa maailmassa jonkun muun toimesta. Suurimmalle osalle osallistujista on tässä pelissä varattu maksajan rooli samoin kuin sellaisillekin ihmisille jotka eivät näihin tuotteisiin sekaannu. Kun reaalimaailma vihdoin puhkaisee tämän viime keväänä alkaneen osakekuplan, on porukka taas ihan hoona ja ihmettelee mihin mummin perintörahat oikeen hävis...

6.8.2009 klo 0.47.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Hienosti kiteytetty! Tosin tuosta viimeisestä virkkeestä en ole samaa mieltä ;)

6.8.2009 klo 10.17.00

Nimetön kirjoittaa:

No ei kovin syvällistä tietoa irronnut kyllä lainojen rakentamisesta. Tuo viimeinen esimerkki 10.000 rahastoon oli kaikista naurettavin. Jos nyt tuotteiden rakenteet niin hyvin hallitset, niin voisit enemmänkin avata johdannaisia, joilla tuotteet rakennetaan ja katsoa sitten saatko esimerkiksi alle miljoonan salkulla järkeviä ehtoja aikaan. Mainitsemasi warrantin myynti se vasta pankille hyvää bisnestä on. Spredi on monissa tuotteissa 5-15 %.

17.9.2009 klo 11.38.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Anonyymi on hyvä ja kertoo paremman ehdotuksen, niin opimme muutkin samalla?

Johdannaisista tulen kirjoittamaan myöhemmin lisää.

17.9.2009 klo 22.05.00

Nimetön kirjoittaa:

Missä päin toi Alexandriaan liityvä blogi olisi luettavissa... ?

onnittelut hyvästä blogista !

19.11.2009 klo 23.05.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Saiturin kokemuksia voi lukea esimerkiksi tästä linkistä: http://saituri.org/2009/10/13/mita-jos-saan-kutsun-sijoitusneuvontaan/

20.11.2009 klo 7.42.00

Jinrou kirjoittaa:

Mainioita kirjoituksia. Tästä blogista olen vihdoin löytämässä (toivottavasti kestävän) motivaation tutustua sijoittamiseen.

Käytännön kysymys: alkukesästä sorruin pistämään 15k€ OP:n 5v pääomaturvattuun indeksilainaan (emissiokurssi 100%), joka (ainakin konttoritädin juttujen perusteella) mahdollistaa jälkimarkkinakaupankäynnin milloin tahansa kiinteään hintaan. Mikäli olen ymmärtänyt systeemin oikein, niin sijoituksesta vetäytyminen tällä hetkellä aiheuttaisi noin kolmen prosentin tappion realisoitumisen.

Kyseisessä lainassa on melkoiset tuottoleikkurit (max 40% neljällä parhaalla nousijalla) sekä alhainen tuottokerroin (0.78) ja kiinnostaisi alkaa pistämään rahaa Nordnetin kautta indeksi- ja korkorahastoihin, joista lukemani perusteella olisi mahdollista saada paremmat tuotot. Kysymys siis kannattaako 3% tappion realisointi tässä vaiheessa, jotta voisin siirtää varat ymmärrettäviin ja potentiaalisesti tuottavampiin sijoituksiin vai olisiko parempi vielä tutkailla tilannetta tai ehkä säilyttää kyseinen laina salkussa sen 5v?

Tässä vielä linkki kyseisen lainan esitteeseen:
https://www.op.fi/media/liitteet?cid=151310995&srcpl=3

26.7.2010 klo 1.34.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Vastaus olisi helppo antaa mikäli omistaisin kristallipallon ja siten tietäisin tulevan kehityksen. Joudut siis tasapainoilemaan päätöstä tehdessä oman riskinsietokykysi puitteissa.

Sen mitä voit kuitenkin tehdä on laskeskella vaikka Excelissä minkälaisiin tuottoihin pääsisit sijoittamalla itse suoraan erillisiin korko- ja osakeindeksirahastoihin. Voit mallintaa samalle 5 vuoden ajalle erilaisilla korko ja osakepainoilla tuotto- ja tappiopotentiaaliasi. Rinnalla voit myös mallintaa samalla nykyisen indeksilainan leikkureiden vaikutusta.

Mikäli päädyt tekemään itse erillisiä korko- ja indeksisijoituksia suosittelen ETF:iä ja Seligsonin indeksirahastoja. Niissä on kulut pienet. Nordnetin kauppaamissa varsinaisissa rahastoissa on kulut paljon suuremmat.

Loppujen lopuksi kyse on omasta riskinsietokyvystäsi. Mikäli tavoittelet suurempaa tuottoa tarkoittaa se myös kasvavaa riskiä ja siten suurempaa tappion mahdollisuutta. Todennäköisesti et ole kovin riskinhaluinen, kun olet indeksirahastoon päätynyt. Siinä mielessä voisi ehkä miettiä miten rahat tuottaisivat jos suurin osa olisi sijoitettuna vaikkapa Seligsonin Euro-obligaatio rahastoon ja pieni osa osakeindeksirahastoon. Tämä vaihtoehto olisi myös varsin "pääomaturvattu" sillä korkojen suuren osuuden johdosta tappion potentiaali on pieni, mutta tuottopotentiaali kohtuullinen.

26.7.2010 klo 9.38.00

Markus kirjoittaa:

Tänään taas yrittivät pankissa minulle tuollaista myydä. En ostanut.

Strukturoitujen tuotteiden periaate kyllä kuulostaa hyvältä, jopa liian hyvältä ollakseen totta: Osakemarkkijoiden tuotto ilman arvonlaskun mahdollisuutta. Mikä siis mättää ajatuksessa sijoittaa 85% korkoihin ja 15% johdannaisiin siten, että tuotto vastaa 100% osakepainoa, jos tuotteen saa itse edullisesti rakennettua? Eihän tuottoa riskittä jaeta!

23.8.2010 klo 13.28.00

Nimetön kirjoittaa:

"Mikäli olen ymmärtänyt systeemin oikein, niin sijoituksesta vetäytyminen tällä hetkellä aiheuttaisi noin kolmen prosentin tappion realisoitumisen."

Indeksilainanoteerauksia pääsee tältä sivulta ihmettelemään (kyseessä oli siis Tutkimuksen Tähdet V/2010)
https://www.op.fi/op?cid=150305445&srcpl=3

Ihan mielenkiinnosta, tarkoittaako nykyinen arvostus "115.40" (Plus) käytännössä noin 15% tuottoa jos sijoituksesta päättäisi luopua nyt? Onko tuotto normaalia pääomatuloa vai lähdekoron alaista?

Onko muita lisäehtoja tyyliin, että kaikkien korissa mukana olevien osakkeiden kurssin on oltava plussalla? Ehdoissahan mainitaan "Mikäli lainaehtojen mukainen osakekori-indeksin kehitys eräpäivänä on negatiivinen tai nolla indeksihyvitystä ei makseta." mutta onko ns. jälkimarkkinoissa kyseessä "indeksihyvityksestä" vai ainoastaan päivän hinnasta?

On meinaan yksi jos toinenkin sukulainen sotkeutunut noihin :(

19.1.2011 klo 20.17.00

Nimetön kirjoittaa:

Lähde_veron_ siis :)

19.1.2011 klo 20.23.00

Pouta kirjoittaa:

Indeksilainoihin on syytä suhtautua erittäin kriittisesti, mutta tässäkin asiassa kannattaa muistaa, että on sekä hyviä että huonoja indeksilainoja. Mutta siinä olen yhtä mieltä, että ne mitä kotimaiset pankit tarjoavat ovat yleensä niitä huonoja - toki se muutama poikkeus vahvistaa säännön. Tässäkin kannattaa avata katsetta hieman sen oman pankin ulkopuolelle ja vertailla - enkä tarkoita nyt näitä eläkevakuutuskauppiaita. Tarjolla on erinomaisiakin vaihtoehtoja, osa toki Suomen rajojen ulkopuolella...
Toki kaikkia indeksilainoja koskettaa se, että lähtökohtaisesti aina, jos myyt sen jälkimarkkinoilla ennen juoksuajan umpeutumista, niin jälkimarkkinahinta on alhaisempi kuin ns. ehtojen mukainen eräpäivän arvo. Sinällää mitään kusetusta siinä ei ole, koska jälkimarkkinahinta muodostuu korko-osan + optio-osan sen hetkisestä arvosta. Erilaisilla rakenteilla voidaan vaikuttaa myös tuohon jälkimarkkinahinnan kehitykseen vs. kohde-etuus.

Maailma on muuttunut myös tämän alkuperäisen blogikirjoituksen jälkeen niin, että nuo riskit lienevät mainittu tämän päivän indeksilainaesitteissä jo aika hyvin, myyjien puheet ovat sitten toki oma lukunsa.

Blogin esimerkin oman "indekslainan" rakentamisesta voi sen sijaan jättää omaan arvoonsa. Tuossa rahastoesimerkissä esim. osallistumisaste olisi hurjan hyvä 0,1. Ja jos "pääomaturva" olisi rakennettu rahamarkkinarahastolla, niin esim Seligsonin rahamarkkinarahston 1,5% vuotuisella tuotolla ei sijoitettavaa paljoa jää ja monissa muissa rahamarkkinarahastoissa (esim OP Euro A) kannattaa huomioida tuo "riskittömyys" esimerkiksi alkuvuonna 2008 (n. -10%). Nordealtahan vastaavaa historiaa ei löydy, talon tapana kun on siivota huonot tuotot päivittämällä rahastot ja nollaamalla historia...
Indeksilainojen tuotto on eräpäivänä lähdeveron alaista, mutta jälkimarkkinoilla myydessä pääomatuloa.

30.11.2011 klo 11.36.00

vesa kirjoittaa:

Minulla oli 2006-2008(9) ajalle osuneista sijoituksista kaikkein tuottoisimpia juuri nuo pääomaturvatut. Muiden tuotto kun oli reilusti negativiinen.

Minusta pääomaturvattu indeksilaina on hyvä tuote kunhan tuoton määräytymisen voi itse laskea ja tarkastaa (esim. kohde etuutena euroopan yleisindeksi), leikkureita ei ole tai ne ovat kohtuullisia (esim. 3. viimeisen kuukauden keskiarvo).

Ja huolehtii liikkeellelaskijariskin ja takaajariskin hajauttamisesta. Eli ei kahta lainapaperia samoilta tahoilta.

Pienillä summilla (alle 100 000 euroa) ei noiden vastaavien tuotteiden rakentaminen onnistu mitenkään itse ja samalla itselle otetaan vielä liikkeellelaskijan riski ilman takaajaa.

19.4.2012 klo 11.42.00

Nimetön kirjoittaa:

Minusta on todella ikävää että sijoittamista koskevassa keskustelussa vain ääripäät tulevat esille, kuten tässäkin mainitaan tuon tuoteluokan olevan k*setusta ja toisaalta myyjät syyllistyvät joskus samanlaisiin ylilyönteihin.

Sinänsä tämä kirjoitus ja saiturin blogit ovat hyviä mutta pitävät sisällä suoria asiavirheitä ja erilaisia oletuksia vailla faktapohjaa. Minusta näihin kirjoituksiin tulisi suhtautua suurella lähdekritiikillä, kuten muutenkin netistä löytyvään aineistoon, suurin osa on enemmän tai vähemmän puuta heinää.

Yksi tämän kirjoituksen iso asiavirhe on todella helppo osoittaa laskuesimerkillä:

"Toinen vaihtoehto kasata oman maun mukainen pääomaturvattu indeksilaina on sijoittaa esimerkiksi rahamarkkinarahastoon ja haluamaansa rahastoon sellaisessa suhteessa, että tavoite pääomaturvasta säilyy. Jos meillä on esimerkiksi 100 000 euron pääoma ja rahamarkkinarahaston oletettu tuotto viiden vuoden jaksolla on 3% tulisi rahamarkkinarahastoon sijoittaa noin 90 000 euroa. Loput 10 000 euroa voisi sitten sijoittaa haluamaansa rahastoon."

Tuo esimerkki toimii kyllä, mutta jos tavoitteena on päästä osakemarkkinatuottoon pääomaturvatusti kiinni, tuolla esimerkillä osallistumisasteeksi tulee 10 % osakeindeksin tuotosta. Noin huonolla osallistumisasteella ei ole myyty yhtään indeksilainaa Suomessa, vaan osallistumisasteet vaihtelevat tyypillisesti 40 % - 100 %. Tuon voi itse tarkistaa vaikka katsomalla läpi tällä hetkellä tarjolla olevat suomalaisten pankkien indeksilainat. Lisäksi tuossa tulee paljon liikkeeseenlaskijariskiä suurempi riski rahaston kehityksestä, jos pyritään tuohon 3 % p.a. tuottoon. Jos 1 % p.a. riittää, riski on pienempi, mutta tuolloin osallistumisaste laskee entisestään alle kymmeneen prosenttiin, koska rahastosijoituksen osuus suurenee ja rahaa jää vähemmän käyttöön osakerahastoon. Terävä lukija kuitenkin huomaa että strukturoiduissa tuotteissa käytetään usein hinta-ideksiä. Ero tuotto-indeksiin on suht suuri, jos laskee -91 vuodesta Eurostoxx kehitystä, pitää osallistumisasteen olla karkeasti 30 % parempi jotta hinta-indeksillä päästään samaan lopputulemaan.

Itse tehty lähelle samaa oleva versio: osallistumisaste indeksin positiiviseen tuottoon alle 7 %, hyvä puoli pienempi liikeeeseenlaskijariski, koska se on rm rahastossa hajautetumpi, vaikka liikkeeseenlaskijariski kohdistuu samoihin nimiin.

Pohjoismaisen pankin liikkeeseenlaskema (esim Nordea) indeksilaina, osallistumisaste helposti hinta-indeksiin 70 %, tuottoindeksiin noin 40 %.

Jos oletetaan viiden vuoden indeksituotoksi 40 %, sijoitus 100.000 euroa, sinulla on seuraavat summat kahdella eri versiolla: oma tekemä versio 102.800 euroa ja tällä kirjoittajan kutsumalla "k*setus" tuotteella 116.000 euroa

Kummassakaan ei ole pääomaturvaa ennen eräpäivää ja likviditeetti yhtä hyvä/huono.

Summa summarum, tuo laskentaesimerkki on surullinen esimerkki siitä, mitä epäasiallisuuksia netissä kirjoitellaan. Tuota samaa esimerkkiä käytti Seligson joskus, koska yrittävät vain myydä omia tuotteitaan, joihin nämä eivät kuulu. Lopettivat esimerkin käytön kun jäivät kiinni joko valheesta tai sitten eivät hallitse matematiikkaa/rahoitusalaa. Sinänsä kilpailevan tuotteen mollaamisessa ei ole mitään uutta, yrittäähän Bmw myyjä myyydä Bmw:tä ja haukkuu Mersua, mutta Bmw myyjän kaikkia juttuja Mersusta ei kannata uskoa. Vielä vähemmän kannattaa uskoa kaikkea netistä löytämäänsä hölynpölyä kummastakaan.

Toinen esimerkki itsetehdystä indeksilainasta on hiukan parempi, mutta lopputulos menee yhtä paljon metsään. Se taas johtuu siitä, että johdannaishinnoittelu on yksi pankkien parhaista liiketoiminnoista ja nuo optiot ovat OTC tavaraa. Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan, itse rakennettuna pääomaturvatun tuotteen kulut ovat moninkertaiset verrattuna valmiina hankittuun. Kulut ovat taas poissa loppukädessä tuosta osallistumisasteesta.

14.9.2012 klo 16.47.00

Nimetön kirjoittaa:

"Toinen vaihtoehto kasata oman maun mukainen pääomaturvattu indeksilaina on sijoittaa esimerkiksi rahamarkkinarahastoon ja haluamaansa rahastoon sellaisessa suhteessa, että tavoite pääomaturvasta säilyy. Jos meillä on esimerkiksi 100 000 euron pääoma ja rahamarkkinarahaston oletettu tuotto viiden vuoden jaksolla on 3% tulisi rahamarkkinarahastoon sijoittaa noin 90 000 euroa. Loput 10 000 euroa voisi sitten sijoittaa haluamaansa rahastoon."

Tuollainen sijoitus olisi suorastaan yliturvattu sijoitus. Tuossahan rahamarkkinasijoitus jo yksinään takaa nimellispääoman säilymisen (jos pysyy pystyssä). Toisin kuin optioissa, indeksisijoituksen arvo sen sijaan ei käytännössä laskea tasan nollaan, ellei sitten jotain todella kummaa tapahdu.

Tuollainen sijoitus hakkaa viralliset indeksilainat silloin, jos indeksilainan tuotto jäisi pieneksi tai käytännössä vain nollaan. Ja vastaavasti jäisi jälkeen silloin, jos indeksi (joka tosiaan on usein eri indeksi; osinkotulot kun tippuvat yleensä indeksilainaan sijoittajilta pois) on noussut reippaasti.

Yksi tapa, jolla yksityinen voi rakentaa vastaavan kokonaisuuden, kuin indeksilaina, on käyttää rahamarkkinasijoituksen parina jotain voimakkaasti velkarahalla vivuttavaa rahastoa.

Nykyinen alhainen korkotaso on vaan tehnyt näistä pääomaturvatuista indeksilainoista jo aika harvinaisia muutenkin, koska nyt pitäisi laittaa jo melkein 5 vuoden sijoituksessakin 90 % rahamarkkinoille, ja tuo johdannaisosa jää varsin pieneksi, mikä tekee tuottopotentiaalistakin jo tosi pienen.

5.10.2012 klo 8.56.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails