Kuulutko promilleen sijoittajista?

3.10.2009 | Kohti taloudellista riippumattomuutta



(Daytreidaajien kauppojen osuus Taiwanin pörssistä vuosina 1995-1999)

Tarkemmin ottaen siihen 1,6 promilleen daytreidaajista, jotka tekevät voittoa? Kirjoitin aiemmin omista kokemuksistani päiväkaupasta. Tällöin totesin, että päiväkauppiaista jopa yli 90% tekee tappiota. Phoebuksen blogissa törmäsin mielenkiintoisiin faktoihin. Todellisuudessa luvut ovat vieläkin rumemmat. Brad Barber ja Terrance Odean julkaisivat tammikuussa 2005 tutkimuksen nimeltä Do Individual Day Traders Make Money? Evidence from Taiwan. Tutkimustulos antaa varsin lohduttoman kuvan yksityistreidaajista. Taiwanin treidaajista voitollista kauppaa teki prosentti ja kulujen jälkeen ainoastaan 0,16% eli 1,6 promillea!

Taiwanissa tutkimuksen ajankohtana, vuosina 1995-1999, kaikkein aktiivisin 1%:n osuus daytreidaajista teki puolet päivänsisäisistä kaupoista. Kaikkein aktiivisimmat päiväkauppiaat näyttävät pääsevän voitolliseen tulokseen, tosin heidän määrä vähenee huomattavasti, kun kaupankäyntikulut, verot ja muut kulut otetaan huomioon.

Aikaisempi menestys päiväkaupoissa näyttää johtavan tuloksellisiin päiväkauppoihin myös myöhemmin. Sen sijaan tappiota tekevät päiväkauppiaat ovat yhtä huonoja tekemään päivänsisäistä kauppaa myös myöhemmin. Tappiota tekevät päiväkauppiaat eivät tutkimuksen perusteella näytä kykenevän taittamaan kaupankäyntejään voitollisiksi edes pidemmän ajan kuluessa.

Näihin tutkimustuloksiin peilaten oli oma ratkaisuni aikoinaan päiväkaupan suhteen oikea. Koska päiväkauppani keskimäärin oli tappiollista, olisi se ollut sitä todennäköisesti myös myöhemmin.

Kun kerran daytreidaajista ainoastaan 0,16% näyttää pääsevän voitolle, niin mikä meidät sitten saa ylipäänsä tekemään päivänsisäistä pörssikauppaa? Jotkut päiväkauppiaat pitävät sitä pelkkänä hupina ja ajanvietteenä. Toisiin vetoaa mahdollisuus hyviin tuottoihin. Ja sitten on he, joiden itsevarmuus on niin iso, että he antavat menestymisen todennäköisyydelle piut paut. Yksi syy miksi päiväkauppaan voi myös langeta johtunee urbaaneista legendoista:
While day traders undoubtedly realize that other day traders lose money, stories of successful day traders may circulate in non-representative proportions, thus giving the impression that success is more frequent that it is. Heavy day traders, who earn gross profits but net losses, may not fully consider trading costs when assessing their own ability.

Mutta saadaksemme tietoa päiväkauppiaista meidän ei tarvitse mennä Taiwaniin asti. Tutkimustietoa löytyy myös meistä suomalaisista. Juhani Linnainmaa tutki suomalaisia daytreidaajia tutkimuksessaan The Anatomy of Day Traders.

Tyypillinen suomalainen päiväkauppaa käyvä henkilö on pääkaupunkiseudulla asuva hieman alle 40 vuotias mies. Hän käy kauppaa tavanomaista suuremmilla osakemäärillä myös päiväkaupan ulkopuolella. Päivänsisäiseen kauppaan hän käyttää lähinnä sellaisia osakkeita joita omistaa tai joilla on käynyt päiväkauppaa jo aiemmin. Hänen kaupankäyntiaktiviteettinsa huiput ajoittuvat pörssin aukeamisen ja sulkeutumisen yhteyteen.



(Velkavivun vaikutus suomalaisen daytreidaajan tulokseen)


Yksi mielenkiintoinen huomio suomalaisesta daytreidaajasta on se, että mitä enemmän hän käyttää velkavipua, sitä huonompaa tulosta hän tekee. Asia ei sinänsä ole ihme, sillä kuten muistamme, suurin osa päiväkauppiaista tekee tappiota. Näin he itse asiassa vain vivuttavat tappioitaan.

Kuten omissa päiväkaupoissani huomasin on tappiolla olevasta positiosta vaikea irroittautua. Linnainmaan tutkimus tukee omia kokemuksiani asian suhteen, sillä hän toteaa, että päiväkauppias tahtoo pitää kiinni tappiollisesta sijoituksestaan loppuun saakka ja irroittautuu siitä vasta pörssipäivän lähestyessä loppuaan. Tämä on myös suurin yksittäinen syy mikseivät päiväkauppiaat pääse parempiin tuottoihin. Toisena mahdollisena syynä Linnainmaa pitää taitoa poimia osakkeita:
It is thus unlikely that day traders are exploiting private signals or are engaged in profitable market making. A potential explanation for day trader failure to achieve superior returns is their tendency to hold on to losers, and perhaps consequently to exhibit poor stock selection skill.


(Päiväkauppiaiden voitot ja tappiot kellonaikojen mukaan OMXH:ssa vuosina 1995-2000)



Molemmat tutkimukset antavat perinteiseen osta ja pidä strategiaa noudattavaan sijoittajaan verrattuna saman tuloksen. Osta ja pidä strategia tuottaa paremmin.

Mielestäni Anders Oldenburg toteaa omassa blogissaan lopuksi asian hyvin:
Monesti tuntuu siltä, että sijoitukset ovat paremmin kontrollissa kun niitä jatkuvasti hieman muuttelee. Itselläni on usein sama tunne, joten ymmärrän sen hyvin. Mutta tunne on silti vain harhaa.

Myös minä taistelen näitä tuntemuksia vastaan tasaisin väliajoin.
 

3 vastausta artikkeliin "Kuulutko promilleen sijoittajista?"


Nimetön kirjoittaa:

Olen sivutoimena myös kokeillut päiväkauppaa. Ei toiminut. Palasin strategiaani eli ostan ja pidan.

Uskon, että siinä valissa olisi se tuottavin tie, tarkoittaen sita etta olisi osannut myyda osakkeet n pari vuotta sitten ja alkanut ostelemaan esim vuoden alkupuolella. Onko naiden paikkojen haisteluun toimivia menetelmia olemassa?

5.10.2009 klo 22.46.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Liukuvien keskiarvojen käyttöä voi käyttää hyväksi, jos tällaista strategiaa haluaa hyödyntää. Yleisesti pitkän linjan suuntamuutoksien havaitsemiseen käytetään 200 päivän liukuvaa keskiarvoa. Sijoitustuotteen kurssin puhkaistessa 200 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolelta on se myyntisignaali ja alapuolelta ostosignaali.

En nyt ensi hätään muista onko tästä tutkimustuloksia, että pääseekö siinäkään voitolle pitkän ajan kuluessa kulut ja verot huomioiden vs. buy & hold. Tällöinhän tulee jokaisen voitollisen myynnin välissä maksettavaksi pääomavero voitosta, mikä tehokkaasti syö tuottoja. Tämän finanssikriisin osalta kyseinen strategia olisi toiminut hyvin, mutta nykyisenlaiset isot muutokset ovat kuitenkin kohtuullisen harvinaisia ilmiöitä.

6.10.2009 klo 8.47.00

Nimetön kirjoittaa:

Hienoa tekstiä. Tunteiden merkitys on kuitenkin ymmärretty vajavaisesti. Tunteet ovat toki pääsääntöisesti tappion tuottajia. Toisaalta - sanotaanko - tuntemus tuottaa onnistuneimmat sijoitukset.

Ihmisaivojen poikkeuksellinen kyky on käsitellä samanaikaisesti useita eri ulottuvuuksia useilla erilaisilla painokertoimilla. Tuo prosessointi ei voi perustua täydellisesti tiedettyyn tai tieteen tulosiin.

Päätöksenteon hetkellä ratkaisee toiminnan tai toimimattomuuden tuntemus siitä että "vastaako pääkopassa oleva rakennelma riittävästi markkinoiden rytmiin". Näin tunteen tuntemus tuottaa kyvyn päätöksentekoon (osta, myy, älä tee mitään).

Kooten: yksittäinen tunne korostuu aloittelijalla ja vie harhaan. Ammattilaisella taas tunteiden tuntemus on keino ja väline ymmärtää päivän rytmi. Ainakaan toistaiseksi se toimii paremmin kuin algoritmit.

Kirjoittaja nykii tulonsa treidauksesta, ylittää neljänä vuotena viidestä indeksin. Se on kivaa ja taito kasvaa vuosien myötä, erityisesti tuo niin sanottu hiljainen taitotieto.

9.11.2010 klo 10.06.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails