Työn ja vapaa-ajan tasapaino - luo se vaikka väkisin

31.1.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta



Tämän artikkelin on kirjoittanut vieraskynällä Saituri -blogi pitäjä. Saituri käsittelee blogissaan erittäin mielenkiintoisesti säästämistä, säästämistämisen psykologiaa, sijoittamista ja kuluttamista. Vierailen Saiturin blogissa tasaisin väliajoin hakemassa sieltä motivaatiota myös omaan säästämiseeni. Mikäli blogi ei ole entuudestaan tuttu, suosittelen tutustumaan siihen. Saiturin blogi löytyy osoitteesta http://www.saituri.org.


Ennen kuin artikkeli alkaa, haluan kiittää KTR -blogin ylläpitäjää kunniasta päästä kynäilemään vierasartikkeli ja tuulettamaan omia näkemyksiäni hänen reviirilleen. Tunnen ylpeyttä siitä, että saan viettää aikaani asiantuntevien ihmisten seurassa joilta voin oppia paljon. Yritän myös vastavuoroisesti itse antaa takaisin. Toimikoon tämä artikkeli aloituksena.


Työn ja vapaa-ajan tasapaino - luo se vaikka väkisin

Vaikka "juhlapuheissani" jauhan paljon siitä, miten työtä ei kannata ottaa henkilökohtaisesti ja että se on vain työkalu todellisten tavoitteiden saavuttamiseen, huomaan silti monesti istuvani toimistossa viimeisenä ihmetellen minne kaikki menivät. Työpäivät venyvät turhaan ja asiat soljuvat siirapin lailla eteenpäin. Kun homma alkaa mennä tällaiseksi on syytä katsoa peiliin ja kysyä, että voisiko asialle ehkä tehdä jotain.

Aina välillä itseä on pakko nostaa niskasta kiinni ja toteutettava työn ja vapaa-ajan tasapainotusoperaatio. Mielenterveyden ja jaksamisen kannalta tämä on elintärkeää tehdä säännöllisin väliajoin. Myönnän, että en muuten pysy ohjelmassa kiinni, ellen sitä varta vasten aika ajoin uudista.


Mitä työelämältä haluat ja tavoittelet?

Ennen kuin alat tekemään mitään konkreettisia toimenpiteitä, on syytä tutkailla vähän omaa sielunelämää ja syitä siihen miksi ylipäätään tekee sitä mitä tekee, ja onko se kaiken stressin arvoista.

En ole itse missään nimessä puhtoinen pulmunen, koska jokin naurettava kunnian tavoittelu teki minusta hetkeksi aikaa syvästi inhoamani ihmistyypin edustajan, jees -miehen. En osannut sanoa ei uusille tehtäville, enkä kyllä oikein uskaltanutkaan kohtuullisen uutena työntekijänä.

Tämä johti luonnollisesti siihen, että yhtenä päivänä huomasin olevani ympäröity työllä ja koska olin saavuttanut jonkinlaisen "luottohenkilön" aseman tiimissämme, kostautui se sillä, että muutkin tukeutuivat minuun ja sain lisäksi tuurata muita.

Ei tätä onneksi liian kauaa kestänyt - vähän alle vuoden - mutta vaikutukset olivat nähtävissä. Olin muuttunut iloisesta vitsailijasta toimistossa laahustavaksi möröksi (olen sitä kyllä vieläkin, mutta syyt ovat toiset). Ilo oli kadonnut ja tilalla oli enemmän vastuuta ja hommia kuin muilla, mutta samalla palkalla. Noh, itsepähän kerjäsin.

Oli tämä silti tärkeä oppimisprosessi. Koen olevani jopa onnekas, että sain näinkin varhain työurallani oppia, että työtehtävien haalimisella ja luottohenkilön tittelistä ei itse hyödy yhtään mitään. Lopputuloksena on stressi ja ainainen tunne siitä, että mitään ei saa aikaan.

Työelämässä, kuten sodassakin, on voittaakseen opittava tietämään mitkä taistelut kannattaa taistella ja mitkä kannattaa jättää muiden hoidettavaksi. Kaikki työtehtävät ja projektit eivät ole samanarvoisia. Työ ei tietenkään voi koostua pelkästään meriiteistä. On silti opittava sanomaan ei ja jämäkästi pyrkiä delegoimaan muillekin jotain, kuten nykyään täysin ilman mitään syyllisyyden tunteita itsekin teen.

Katso siis tarkkaan nykyisiä projekteja ja työtehtäviä, joissa olet mukana. Jos suurin osa niistä on tyhjänpäiväisiä tusinajuttuja, niin mieti tarkkaan, voisitko vain jättäytyä pois jostakin tai ehkä delegoida toiselle. Muutenkin, jos olet mukana vain parissa tarkkaan valitussa jutussa, saat todennäköisesti huomattavasti parempaa jälkeä aikaan.


Juttele pomon kanssa

Jos esimiehesi on ihmiseksi luokiteltava olento, on hän yllättävän hyvin perillä siitä, että jokaisella on rajansa.

Älä siis vello syvässä yksinäisyydessäsi sitä, että hommaa on paljon, eikä aikaa riitä mihinkään. "It takes two to tango". Jos et kerro huolistasi ja siitä, että on suuri vaara homman räjähtämisestä käsiin, ei asialle myöskään voida tehdä mitään. Itsesääli ei auta eteenpäin. Terveellä itsetunnolla varustettu henkilö pystyy myös tunnustamaan, jos jokin on liikaa.

Kyllä, minullakin kesti aikansa, että pystyin myöntämään sietokykyni tulleen vastaan. Jostakin syystä pelkäsin, että jos kerron olevani kusessa hommien kanssa, voin sanoa etenemiselle ja pahimmassa tapauksessa työlleni hyvästit. Sen sijaan, että olisi käynyt näin, työt jaettiin uudelleen, oikeudenmukaisemmin ja pystyin hengähtämään.

Mitään pelättävää ei ole.

Toki on oltava selkeä syy sille miksi haluat uudelleenjärjestelyä. Se ei ole riittävä syy, että et nyt juuri tykkää käsillä olevasta työstä. Sinun on voitava osoittaa, että saat paljon aikaan ja teet paljon, mutta aika ei aidosti riitä nykytilan hallitsemiseen.

Kun olet saanut edellä mainitut suurten linjojen asiat ja todelliset syyt ongelmiin tunnistettua ja parempaan kuntoon, on aika ryhtyä viilaamaan yksityiskohtia.


Mene kotiin ajoissa

Yksinkertaista, eikö vain; mutta helpommin sanottu kuin tehty? Jälleen kerran olin noin kuukauden viettänyt toimiston syövereissä melkein joka päivä niin kauan, että olin taas yksin.

Kun tähän havahduin, ei auttanut muu kuin vain päättää lähteä ihmisten ajoissa kotiin. Se todella on vain valintakysymys. Kun asetat selvän kotiinlähtöajan, kuin ihmeen kaupalla työskentelet koko päivän siihen tahtiin, että saat tehtyä hommat valmiiksi siihen mennessä. Tämä on psykologinen temppu, mutta toimiva.

Ellet usko, koita tätä yhden viikon, niin huomaat sen tehokkuuden. Tarkista aika aina välillä, että pysyt kärryillä siitä missä mennään ja näin ollen myös aikataulussa.



Keskity olennaiseen

Minä ainakin olen syyllinen siihen, että työpäivä venyy monesti myös siitä syystä, että tulee keskityttyä vähemmän olennaisiin asioihin. Tuhlaan siis aikaa merkityksettömiin ja turhiinkin asioihin, jotka eivät edistä millään tavalla päivän hommien eteenpäin viemistä.

Kyseessä on perinteinen psykologinen viivyttelytaktiikka, jolloin tiedän, että jokin epämukava mutta selkeästi tärkeä asia olisi tehtävä.

Tällöin iskee hirvittävä tarve tehdä jotakin sijaistoimintaa, kuten sähköpostin siivoaminen, Kauppalehden sivujen tarkastaminen, sähköpostin siivoaminen vähän lisää jne. Tästä ei pääse millään muulla eroon, kuin sulkemalla sähköpostin ja nettiselaimen ja todella päättämällä, että nyt se pirun homma tehdään, että pääsen ajoissa kotiin.

Avoimissa toimistoissa on melkein mahdoton päästä eroon hälinästä ja häiriöistä ja näin ollen keskittyminen saattaa olla vaikeaa. Olen kuitenkin löytänyt tähän itselleni erinomaisen keinon. Kuuntelen tietokoneelta musiikkia nappikuulokkeilla koko päivän. Tämä auttaa keskittymään osaltaan käsillä olevaan hommaan sen sijaan, että joutuisin kuuntelemaan naapurikarsinan parisuhdeongelmia tai vauvajuoruja.

Kokeile sinäkin shokkiterapiaa, ja eliminoi häirinnän aiheuttajat ja pakota itsesi noin tunniksi kerrallaan keskittymään käsillä olevaan tehtävään. Sen jälkeen, siirry alla olevaan vaiheeseen.


Muista pitää tauot

Tunnustan, että en ole kovin usein pitänyt varsinaisia taukoja. Se tarkoittaa sitä, että istun koneen ääressä koko päivän ja pikkuhiljaa valutan hommia valmiiksi. Puolipäivään mennessä olenkin sitten kuin zombi, joka ei ole hirveän tehokas missään.

Oikean tauon pitäminen noin tunnin välein päästää mielen lepäämään ja vähän kuin uudelleen käynnistää sinut, että voisit paremmin keskittyä hommiisi. En uskonut tätä aiemmin, mutta kyllä se paikkansa pitää, kun muutaman päivän on teoriaa testannut.

Aloita jo tänään (kuitenkin luet tätä työkoneelta); sulje selain, mene muutaman minuutin virkistystauolle.

Tee työt virkeämpänä valmiiksi ja häivy ajoissa kotiin.


Selvitä etukäteen mitä huomenna on tehtävä

Tämä on yksi asia, jonka olen aina tehnyt. Kerään seuraavan päivän tehtävät pöydälle valmiiksi odottamaan tekemistä. Teen näin siksi, ettei minun seuraavana aamuna tarvitse tuhlata aikaa sen miettimiseen mitä kaikkea tulisi päivän mittaan saada aikaiseksi. Tämä on tärkeä vaihe sen mahdollistamisessa, että pääsen järkevään aikaan kotiin.

Sen sijaan, että käyttäisit tekosyynä huomisaamun vitkasteluun työtehtäviesi selvittämisen, tee se jo tänään ennen kotiin lähtöä. Listaa ainakin 3-5 asiaa, jotka on ainakin saatava tehtyä huomenna. Aamulla olet muutenkin virkeimmilläsi, joten on hyvä saada se aika hyvin käytettyä.


Älä anna töiden seurata kotiisi

Olen siitä onnellisessa asemassa, että koska olen organisaatiossa niin alhaalla, eivät työt vahingossakaan seuraa minua kotiin asti. Joillakin tämä on kuitenkin usein hyvin todellinen vaara. Ei niinkään siksi, että työpaikka sitä vaatisi, vaan siksi, että et osaa päästää irti työstä ja olet työminäsi vanki kotonakin.

Keino on yksinkertainen. ÄLÄ katso niitä työsähköposteja, ÄLÄ jätä työkännykkääsi päälle kotona. Useimmissa töissä töiden kotiin vieminen on enemmän oma valinta, kuin vaatimus.

Itse ainakin työskentelen saavuttaakseni tiettyjä vapauksia elämässäni. Mihin se työn tarkoitus silloin menee, jos olet kotonakin kahlehdittu työhön? Mikään asia ei ole niin kiireellinen, etteikö se jaksaisi odottaa seuraavaan aamuun.


Nuku kunnolla ja reilusti

Jälleen kerran yksi asia, josta minunkin tuntuu olevan vaikea pitää kiinni, on riittävän pitkän yöunen saanti ja tarpeeksi aikainen nukkumaanmeno. Kuitenkin, niinä päivinä kun saan itseäni niskasta kiinni tämän asian suhteen, olen seuraavana päivänä huomattavasti energisempi (yllätys?), keskittyminen on helpompaa, ja täten jälleen vapaa-aika kasvaa ja kiire hellittää, koska saan näinä päivinä enemmän aikaan. Elämäkään ei vaikuta niin synkältä.

Yksinkertaisesti, tee niin kuin lapsiasi käsket. Ajoissa nukkumaan ja riittävästi unta. Niin yksinkertaista, mutta jotenkin niin kovin vaikea toteuttaa.


Ole

Kun viimein saat järjestettyä asiat töissä niin, että pääset kotiin ajoissa, eikä kukaan häiritse iltaa "tuiki tärkeillä" työasioilla, avautuu uusi ongelma. Mitä teen kaikella sillä vapaa-ajalla, jonka työ täytti kotonakin?

Ensimmäistä kertaa elämässä, koita vain puhtaasti olla, tekemättä erityisesti mitään. Nyt en kuitenkaan puhu television tuijottamisesta. Se saattaa ehkä rentouttaa ja saattaa sinut koko illaksi ajatuskoomaan. Koitapa huviksesi vaikka kesällä, heti töiden jälkeen istua terassille kaljatuopin ääreen tai puiston penkille jonkin hyvän kirjan kanssa ja vain olet.

Välillä se on uskomattoman virkistävää jo siksikin, että poikkeat normaalista päiväkaavastasi.


Tee jotain joka on sinulle oikeasti tärkeää

Jos työ on vienyt suuren osan vapaa-ajastasikin, on tähän varmasti suurin osasyyllinen se, että et ole yksinkertaisesti löytänyt asiaa, jolla olisi sinulle intohimoista merkitystä - oli tämä sitten omalla kohdallasi mikä tahansa. Kun muuta ei ole, täyttää työ tuon tyhjiön. Pitkällä aikavälillä tämä ei tietenkään hirveän tervettä ole.

Jos ei muuten, niin yritä löytää itsellesi työn sijaan jotakin muuta, kuten vaikka enemmän aikaa  perheen kanssa, jos et muuta.

Minulla kesti hetken aikaa löytää asia, joka minua kiinnostaisi ja joka antaa voimia sekä innostaa eteenpäin. Työ ei minulla täyttänyt tyhjiötä, mutta käytin aikani muuhun, joka ei ollut minkään arvoista. Monille voi kuulostaa vähän typerältä, mutta omalla kohdallani nautin suuresti sivustoni kehittämisestä, artikkelien kirjoittamisesta, asioiden tutkimisesta ja siitä, että joku ehkä saa kauttani uusia oivalluksia ja oppii paremmaksi rahan käyttäjäksi. Ehkä jopa pelastan jonkun talouden täydelliseltä tuholta, kuka tietää. Minulle se on tavoittelemisen arvoinen asia.

Löydä itsellesi jotain, joka saa aikaan samoja tuntemuksia, niin elämä saa uutta ja aitoa merkitystä.


Lomaile oikeasti

Moni ottaa lomankin jonkinlaisena suoritteena, ihan kuin se olisi työtä. Sille asetetaan tavoitteita ja pirunmoinen lista, jotka tulisi saada tehtyä. Näin tehdään, vaikka lomailisi vain kotonakin; vai pitäisikö sanoa, että erityisesti silloin.

Kun lomaa viimein saa viettää, niin käytä se hyväksesi. Stressiä ei tästä tietenkään missään nimessä pidä ottaa, mutta yritä edes pitää hauskaa ja rentoutua kunnolla tekemällä jotain mitä et muutoin tee. Koita jotain uutta ja villiä.

Pidä myös lomasi mahdollisuuksien mukaan yhteen putkeen. Itse olen tehnyt sen virheen, että jaoin esimerkiksi kesälomani useampaan osaan, noin kahden viikon ja viikon pätkiin useamman kuukauden ajalle, kuvitellen että saisin siitä näin eniten irti. Kylläpä sitä väärässä voi olla. Tänä kesänä en tee samaa virhettä, vaan pidän minimissään kolmen viikon loman yhteen putkeen.

Vasta tällaisilla aikajaksoilla voi ottaa kunnon irtioton, unohtaa kaiken ja uudistua henkisesti.

Neuvot ja kokemukset saattavat äkkiä vilkaistuna näyttää itsestäänselviltä, ja kyllähän ne teoriassa sitä ovatkin. Ne on silti helppo unohtaa kaiken muun hässäkän keskellä.

Toivottavasti sinä pystyt laittamaan työn sille oikeasti kuuluvalle paikalleen, eli välineeksi jonka avulla voit toteuttaa itseäsi. Älä tee siitä elämän tarkoitusta, joka työstä usein kuin vahingossa tulee.

Tutustu Saiturin blogiin tästä linkistä.

3 vastausta artikkeliin "Työn ja vapaa-ajan tasapaino - luo se vaikka väkisin"


Nimetön kirjoittaa:

Niin tuttua melkein kaikki tuo, tosin siinä määrin että löytää itsensä jokaisesta varoituksen sanasta! Työt seuraavat kotiin vaikka toimistolla on istuttu jo muutenkin 2/3 osaa vuorokaudesta. Ja sitten kun ansaittu loma alkaa niin työhommat on tsekattava vähintään 4 kertaa päivässä. Kyllä se silti lomalta tuntuu..

Ehdottomasti kokeilen alkaen 1.3. näitä neuvoja ja katsotaan mitä maaliskuu tuo tullessaan.

Hyvä artikkeli!

1.2.2010 klo 9.55.00

Saituri kirjoittaa:

Hyvä, että kelpaa. Älä ainakaan heti luovuta, nimittäin lupaan, että tapojen ja elämäntyylin todellinen muuttaminen on hankalaa kenelle tahansa.

1.2.2010 klo 20.37.00

Nimetön kirjoittaa:

Kuulostaa niin tutulta...voisipa höllätä ja alkaa oikean elämän. Nyt olen niin syvällä velkojeni kanssa ja yli viiskymppinen että loppuikä on painettava samaa tahtia..ellei yyteet nitistä! Luin myös Saiturin,on niin pahuksen oikeassa! Uskokaa näitä! Itse olen jo liian uponnut liian syvälle...:(

21.9.2012 klo 21.35.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails