Aktiivinen sijoittaminen vaatii kovemmat tuotot

23.2.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


 (Kuva: John Wardell)

Aktiivinen sijoittaminen vaatii paljon työtä. Tarvitsee tehdä parempia analyysejä kuin muut, ajoittaa ostot ja myynnit oikein, on reagoitava nopeammin kuin muut ja niin edelleen. Tämä kaikki vaatii aikaa. Se kaikki aika on poissa jostakin muusta, esimerkiksi omasta vapaa-ajasta, palkkatyöhön käytettävästä ajasta tai yhteisestä ajasta perheen kesken. Joka tapauksessa se on poissa ja sillä on arvo.

Passiivinen sijoittaminen vaatii hyvin vähän aikaa. Kun sijoittaja on päätynyt itselleen sopivaan allokaatioon voi hän ostaa siihen kuuluvia sijoituksia kuukausittain suunnitelman mukaisesti. Tähän menee aikaa ehkä kymmenen minuuttia joka kerta. Ei tarvitse tehdä analyysejä, seurata silmä tarkkana kurssitasoja tai mitään muutakaan, joka on aktiiviselle sijoittajalle välttämätöntä. Passiivinen sijoittaja pääsee siis huomattavasti vähemmällä ajankäytöllä ja voi käyttää säästyneen ajan kuten parhaaksi näkee.

Sen lisäksi, että aktiivinen sijoittaja joutuu käyttämään enemmän aikaa sijoittamiseen tarvitsee hänen myös päästä parempiin tuottoihin. Koska tällainen sijoitustyyli vaatii tekemään aktiivisesti sekä ostoja, että myyntejä, syntyy vuosittain pääomatulosta veroja maksettavaksi. Kun aktiivisen sijoittajan vuosittaisesta tuloksesta vähennetään verot jää jäljelle se summa, joka jää kasvamaan korkoa korolle. Passiivisella sijoittajalla tämä on sijoitusten vuosittainen tuotto, sillä pääomaveroa maksetaan vasta sijoitusten realisointivaiheessa. Pitkällä aikavälillä nimenomaan korkoa korolle ilmiö on kaikkein tärkein sijoitusten kokonaistuoton kantilta.

Kuinka paljon enemmän aktiivisen sijoittajan tulee toiminnallaan sitten kyetä ansaitsemaan passiiviseen sijoittajaan verrattuna? Pääomaveron ollessa 28% tarkoittaa se, että aktiivisen sijoittajan tulee vuosittain päästä 38,88% kovempaan tulokseen.

Muutama esimerkki:
  • Passiivisen sijoittajan vuosituoton ollessa 6% tulee aktiivisen sijoittajan päästä 8,33%:n vuosituottoon päästäkseen samaan summaan, joka jää kasvamaan korkoa korolle.
    (100*1,06 = 106) vs (100*1,0833 - (8,33 * 0,28) = 106)
    Aktiivisen sijoittajan tulee päästä 2,33 prosenttiyksikköä parempaan vuosituottoon.
  • Passiivisen sijoittajan vuosituoton ollessa 8% tulee aktiivisen sijoittajan päästä 11,11%:n tuottoon. Ero on 3,11 prosenttiyksikköä.
  • Vuosituoton ollessa 10% vaaditaan aktiiviselta sijoittajalta jo 3,88 prosenttiyksikköä kovempi tulos - 13,88%.
  • Tuoton kasvaessa 12%:iin kasvaa ero jo 4,66 prosenttiyksikköön. Passiivisen sijoittajan tulee päästä jo huimaan 16,66%:n vuosituottoon.
Näiden kovempien vuosituottojen jälkeen aktiivinen sijoittaja on vasta samalla viivalla passiiviseen sijoittajaveljeensä verrattuna. Jotta aktiivinen sijoittaja pääsisi hyötymään paremmasta korkoa korolle ilmiön tuomasta vivusta sijoituksiin tulee tuoton olla vielä parempi.

Ikävä kyllä asia on aktiivisen sijoittajan osalta vieläkin raadollisempi. Asia paljastuu, kun aktiivisen sijoittajan tuotot otetaan tarkempaan tarkasteluun.

Yhdessä vuodessa on noin 262 arkipäivää. Kun tästä vähennetään pyhäpäivät ja lomapäivät, niin jäljelle jää noin 250 päivää, jolloin markkinoilla voi käydä kauppaa. Jos passiivisen sijoittajan vuosituotto on 8% tarkoittaa se, että keskimäärin jokaisena kaupankäyntipäivänä passiivisen sijoittajan salkun arvo nousee noin 0,0308%.

Vastaavasti, jotta aktiivinen sijoittaja pääsisi samaan tulokseen tulee hänen päästä 11,11%:n vuosituottoon. Tämä tarkoittaa sitä, että aktiivisen sijoittajan sijoitusten arvon tulee nousta joka päivä keskimäärin 0,0422%. Aktiivisen sijoittajan tulee siis joka ikinen kaupankäyntipäivä päästä noin 37% parempaan tuottoon kuin passiivisen sijoittajan!

Itse asiassa se ei riitä. Ei lähellekään. Otetaan seuraavaksi laskuihin mukaan kaupankäyntikustannukset. Aktiivisen sijoittajan kohdalla ne muodostavat suurimmat kulut sijoitustoiminnassa ja siten myös niiden vaikutus tulokseen on suurin.

Tehdään seuraavat oletukset. Aktiivinen sijoittaja on erittäin aktiivinen ja käy kauppaa keskimäärin joka päivä markkinoiden ollessa auki. Jokainen toimeksianto on suuruudeltaan 10.000 euroa. Päiväkauppiaana hän tekee joka päivä sekä yhden myynnin, että yhden oston. Tilanteen mukaan hän siis myy lyhyeksi (shorttaa) tai ostaa pitkäksi (longaa) päivittäin, sekä päivän lopuksi sulkee tämän position. Kaupankäyntikustannukset hänellä on 0,09% per toimeksianto + 7,5€ (esimerkki eQ onlinen hinnastosta henkilöltä, jonka kaupankäyntipalkkiot on yli 5000 euroa puolivuosittaisjaksolta).

Päästäkseen 11,11%:n vuosituottoon tulee aktiivisen sijoittajan siis saada 0,0422%:n tuotto päivittäin. Kymmenentuhannen euron positiosta muodostuu kuluja 0,165% per toimeksianto. Koska aktiivinen sijoittaja aina päivän päätteeksi sulkee positionsa tarkoittaa se jokaiselle päivälle 0,33%:n kokonaiskuluja. Tämä tarkoittaa, että aktiivisen sijoittajan tulee joka ikinen kaupankäyntipäivä päästä 0,3722%:n tuottoon. Tämä vastaa kulujen jälkeen samaa kuin passiivisen sijoittajan 0,0308%:n päivätuotto.

Se on päivätasolla 1109%:ia enemmän!

Tämänkin jälkeen aktiivinen sijoittaja on vasta samalla lähtöviivalla passiivisen sijoittajan kanssa. Jotta aktiivinen sijoittaja pääsisi parempaan tuottoon tulisi päivittäisen tuoton olla vielä tätäkin hurjempi.

Pidän osta ja pidä sijoitusstrategiaa vaativampana kuin aktiivista sijoittamista, sillä se vaatii huomattavasti suurempaa itsekuria. Sijoittajaa pommitetaan jatkuvalla syötteellä erilaista informaatiota, joka huutaa tekemään jotakin. Ostamaan ja myymään. On helpompaa "säätää" jatkuvasti salkkua kuin vain istua sen päällä. Kun sinulle seuraavan kerran tulee tällainen olo, mieti kuinka paljon suurempia tuottoja aktiivisuus vaatii. Laita informaatiolähteet kiinni ja lähde ulos nauttimaan elämästä. Sijoitukset tuottavat paremmin ja kulut pysyvät kurissa!

12 vastausta artikkeliin "Aktiivinen sijoittaminen vaatii kovemmat tuotot"


Anonyymi kirjoittaa:

Laskelmasi osoittaa erittäin hyvin miksi suurin osa päiväkauppaa tekevistä epäonnistuu. Jos lähtee treidaamaan edes viikkotasolla, ei tuon kaltaisiin palkkioihin ole yksinkertaisesti varaa jos meinaa jäädä plussalle. Edullisimmillaan kulut ovat murto-osa tässä esitetyistä about 1,30€ per 40k:n S&P500 futuurikauppa. Osakkeissa sama juttu.

Hiukankaan isommalla salkulla operoidessa tulee verojen maksun sijaan edullisemmaksi siirtää sijoitusvarallisuutensa vakuutuskuoren alle ja tehdä kaupat siellä. Toki vähennysoikeudet häviää samalla, mutta kuka sitä nyt tappiota tekee muutenkaan;-)

24.2.2010 klo 9.19.00

Laiska sijoittaja kirjoittaa:

Hyviä laskelmia, jotka osoittavat että aktiivisella päiväkaupalla pärjäävät vain erittäin pieni ja lahjakkain osa aktiivisista sijoittajista.

Toisaalta talouden syklien mukaan sijoittava (esim. isompia myyntejä pari kertaa vuosikymmenessä) voi päästä voitolle hieman helpommin kuin esimerkkisi joka päivä treidaileva sijoittaja. En silti ole eri mieltä - uskonhan itsekin passiiviseen sijoittamiseen.

Eri mieltä olen siinä, että "osta ja pidä" -sijoitusstrategia olisi vaikeampi kuin aktiivinen. Sanoisin että vaikeus on enemmän henkilökohtainen ominaisuus. Esim. itselleni "osta ja pidä" on ylivoimaisesti helpoin strategia. On nimittäin erittäin vaikeaa arvioida milloin olisi sopiva hetki myydä jotain, varsinkin kun voitollisesta myynnistä joutuu kärsimään verojen muodossa. Mieluummin täyttelen salkkua pikkuhiljaa ja isompien kurssilaskujen myötä vähän enemmän jos sukanvarresta silloin sattuu löytymään.

24.2.2010 klo 12.48.00

Anonyymi kirjoittaa:

Laskelmissahan on ilmiselvä virhe. Lähdet siitä, että passiivinen sijoittaja ei maksa koskaan veroja. Se pitää paikkansa vain, jos ei koskaan aio nauttia em. varallisuudesta. Oikeammin menisi näin:
vuonna 1 passiivinen sijoittaja sijoittaa eteenpäin 106 ja vuoden 2 lopussa sillä on 1,06^2 rahaa eli 112,36, tästä hän maksaa verot pois ja jäljelle jää 109,15 rahaa. Aktiivinen sijoittaja sijoittaa saman 100 rahaa, mutta maksaa verot vuoden 1 lopussa ja vuoden 2 lopussa, jos hänkin sai vuosituottoa tuon 6 rahaa on hänellä ensimmäisen vuoden lopussa 106 rahaa ja verot pois eli 104,44 rahaa, toisena vuonna hän sijoittaa taas tuon 104,44 eteenpäin 6% tuotolla ja maksaa verot pois vuoden lopussa, jolloin jäljelle jää 109,08 rahaa eli hän häviää korkoakorolle efektin tuoton verran vuodessa.

24.2.2010 klo 19.41.00

Anonyymi kirjoittaa:

Eli koko avain on siis siinä, että vertaat verotonta ja verollista pottia keskenään. Toinen on kerryttänyt verovelkaa, toinen ei, appelsiineja ja banaaneja.

24.2.2010 klo 19.44.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Hei,

laskelmissa ei ole virhettä tuolta osalta. Vertasin tarkoituksella korkoa korolle kasvamaan jäävää omaisuutta. Olet toki oikeassa siinä, että passiivinen sijoittaja joutuu myöhemmin alkaessaan realisoimaan omaisuutta maksamaan veroja. Ja näin kirjoitinkin:
"Kun aktiivisen sijoittajan vuosittaisesta tuloksesta vähennetään verot jää jäljelle se summa, joka jää kasvamaan korkoa korolle. Passiivisella sijoittajalla tämä on sijoitusten vuosittainen tuotto, sillä pääomaveroa maksetaan vasta sijoitusten realisointivaiheessa."

Toisaalta pitkäjänteinen sijoittaja pääsee hyötymään myöhemmin hankintameno-olettamasta, mikäli kaikki menee hyvin, joten verotaakka jää alle 28%:iin.

Tarkoitus ei siis ollut vertailla verottomia tuottoja vaan korkoa korolle kasvamaan jäävää sijoitusomaisuutta näiden kahden sijoitusmuodon välillä. Sillä on pitkässä juoksussa suuri merkitys sijoitusten arvon nousun suhteen.

24.2.2010 klo 19.57.00

Anonyymi kirjoittaa:

Näin sen ymmärsin, ajattelin vain, että jätät melkoisen vastuun lukijalle, meni homma miten tahansa, tuottovaatimuksen ero pitkälläkään aikajänteellä ei voi olla 5%-yksikköä vuodessa ja sitä yritän siis tuoda esiin. Oman laskelmani mukaan vuosituotto ero on 30-vuoden aikasarjassa 10% tuotto-olettamalla 1,12%-yksikköä. Toki se em. ajassa tuo absoluuttisen eron aika isoksi. Jos sijoittaa siis 1000e 10% korolla eikä maksa veroja ennen kuin lopussa, on pääoma 12 843 e (ilman hankintameno-olettamaa) ja vuosittaisella veronmaksulla loppupääoma olisi 9420 e.

Hankintameno-olettama muuttuu merkittäväksi vasta 8. vuoden jälkeen, jos tuottovaade on 10%.

25.2.2010 klo 13.01.00

Anonyymi kirjoittaa:

>Yhden kaverin kanssa ollaan mietitty josko >kasattaisiin neuroverkko, joka analysoisi >uutisvirtaa (sosiaalinen media voisi tieten olla >osa tätä?) ja antaisi sen perusteella osto- ja >myyntisuosituksia.

>T. Kohti taloudellista riippumattomuutta

- Kuulostaa vähän vaikealta. Nimittäin neuroverkot ovat käytännössä vai hyviä luokittimia ja ne vaativat jonkinlaisen järkevän opetusdatan. Tottakai on myös sellaisia verkkoja kuten SOM tai one-class SVM joita käyttämällä voi luokitella tulevaa dataa "tietämättä" todellisia luokkia.

- tuoki

25.2.2010 klo 19.49.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Vaikeaa? Kyllä. Mahdotonta? Ei suinkaan. Luonnollisesti verkkoa tarvitsee ensin opettaa. Myöhemmin se kykenee oppimaan itse.

Erinäisiä muitakin aktiivisia tapoja hyödyntää markkinoita pyörii tasaisin väliajoin mielessä. Olisi mielenkiintoista harrastaa näiden suhteen poikkitieteellistä tutkimusta: tietojenkäsittelytieteitä ja taloustieteitä. Kumpaakin olen opiskellut yliopistossa.

25.2.2010 klo 20.20.00

Anonyymi kirjoittaa:

Helsingin pörssin osakkeita viisi vuotta treidanneena sanoisin, että treidari pyrkii aivan eri kokoluokan tuottoihin kuin muutamaa prosenttiyksikköä passiivista strategiaa parempiin vuosituottoihin. Tavoitteena on esimerkiksi vähintään kaksinkertaistaa treidauspääoma vuosittain. Lisäksi maksettavat kaupankäyntikustannukset ovat murto-osa kirjoituksessasi ilmoittamistasi. Toki jos aktiivisella sijoittamisella tarkoitetaan paria tai muutamaa päivittäistä kauppaa, luvut ovat lähempänä ilmoittamiasi, jolloin noin isoilla kustannuksilla on hankala tehdä voittoa.

11.11.2010 klo 11.44.00

Aleksi kirjoittaa:

Hei.
En ole vielä lukenut kaikkia artikkeleistasi, mutta hyviä tuntuvat olevan.

Pyytäisin huomioimaan tämänkaltaisen näkemyksen säännölliseen sijoittamiseen (passiivinen tai aktiivinen, aika sama):

Kun kerran suuri osa palkansaajista ei laita mitään syrjään kasvamaan tuottoa, keskeistä taitaa olla motivaation puuttuminen. Tuntuu turhauttavalta laksea tuottolaskurilla huimia tuotto-odotuksia esim. 500e/kk kasvuosuuksiin x 20vuotta -tyyliselle säästämiselle. Moni pitää outona, että aluksi alentaa elintasoaan 500e/kk, jotta joskus olisi "rikas".

Pohdippa tällaista näkemystä:
Sijoittaakin tuotto-osuuksiin osingon perässä. Oma sijoitustapani tällähetkellä seuraa sellaista logiikkaa, että sijoitan seligsonin indekseihin noin 250e/kk ja pyrin saamaan sen pinnistämällä 1000e/kk. Seligsonin tuotto-osuudet sitoutuvat maksamaan 4% osinkoa, verojen jälkeen tilille tulee noin 3,2%/vuosi.

Mikäli säästän 250e/kk, osinkotulot ovat tilille noin 100e/v. Jos säästän 1000e/kk, tilille tulee 400e/v. (Ajan kuluessa itse sijoitukset kasvanevat ja myös osingot niiden mukana).

Aloittelevan sijoittajan kannalta voi olla motivoivaa laskea tulevaa siten, että miettii mihin 400e osinko riittää: kylpylähotelliviikonloppu puolison kanssa? Ruotsinristeily aterioineen? Muutama ravintolaillallinen + kunnon piknikki kaveriporukalle sinun piikkiin?

Kyseinen 400e tulisi siis joka vuosi käyttöön! Seuraavana vuotena käytettävissä olisi 2x400e, millä kattaa jo viikon äkkilähtöreissun kulut. Kymmenen vuoden päästä voi vähentää työntekoaan 80% työaikaan tai muuta vastaavaa.

Pointtini on se, että sijoittaja nostaisi katseensa vähitellen kertyvästä sijoituspääomasta vuotuiseen tuloon, jonka käyttäisi "hetkessä elämiseen". Osinko olisi nimenomaan palkinto kurinalaisesta säästämisestä, eikä sitä saisi päästää valumaan tyyliin puhelinlaskun maksamiseen ainakaan ensivuosien aikana. Sitten, kun osinkotulot on vaikka luokkaa 3000e/v, voinee sillä kuitata jo yleismenojakin hyvillä mielin.

Myönnän, että tällä tavalla menetän leijonan osan korkoa korolle ilmiöstä, mutta voittaa se yli varojen elämisen kulutusluotoilla.

2.3.2012 klo 14.47.00

Aleksi kirjoittaa:

Tarkennusta vielä äskeiseen: ideana ei olisi nostaa elintasoa (ns. elämäntapainflaatio) osinkotulojen kasvaessa vuosittain.

Tulisin edelleen ostamaan x-traa, rainbow:ta ja pirkkaa, lainaamaan kirjastosta ostamisen sijaan, ostamaan käytettynä uuden sijaan ja olemaan ylipäänsä ostamatta sitä mitä ei tarvitse.

Päinvastoin, järkevä oskinkojen käyttöhän nimenomaan voisi jopa hieman leikata yleismenoja. Jos esimerkiksi lomailee viikon äsken kuvatulla tavalla, säästää viikon ruokamenot. Jos syö ravintolassa illallisen puolison tai kaveriporukan kanssa, säästyy sen illan ruokamenot.

Ideana oli nimenomaan sen "hetkessä elämisen" lisääminen palkinnoksi yleisestä säästäväisyydestä ja kurinalaisuudesta.

Linkin viestiketjusta löytyy eräs todella silmiä avaava kommentti "anonyymiltä" säästämisen haittapuolista: http://www.55vuotiaanaelakkeelle.com/2011/11/osakesaastajana-markkinamyllerryksessa.html

("kerronpa oman tarinani...")

Siinä mies kertoo osake- ja kiinteistösäästämisestään ja onnistuneesta eläköitymisestä 55-vuotiaana. Pahaksi onnekseen hänellä todettiin vuoden päästä haimasyöpä, jonka ennuste on huono. Kirjoittaja lopettaa kommentin muistutukseen: "Muistakaa elää kun vielä voitte!
Nimimerkki: "Kuolemaan tuomittu" "

Jos siis säästäminen menee pelkästään tyyliin "kidun ja kiukuttelen seuraavat 20 vuotta, kunnes olen rikas" - ei välttämättä koskaan pääse edes alkamaan elämään elämää, jonka kokisi mielekkääksi...

8.3.2012 klo 13.02.00

Anonyymi kirjoittaa:

Mielenkiintoisia laskelmia, mutta teksti käsittelee asiaa liian suoraviivaisesti, sillä sijoitustapoja ja -instrumentteja on lukematon määrä ja tilanteet vaihtelevat. Asiaa voi ajatella myös historian näkökulmasta. Pahimmillaan passiivinen sijoittaminen johtaa huomattaviin tappioihin, sillä esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana eivät länsi-indeksit Suomesta puhumattakaan ole juuri nousseet. Jos pitäisimme aktiivisena sijoittamisena sitä, että tsekkkaisi pörssihuiput edes vuositasolla tuotot olisivat moninkertaiset.

Aikaa aktiiviseen sijoittamiseen ei mene niin paljon kuin annat ymmärtää ja se voi olla pois jopa jostain negatiivisestakin tekemisestä. Kun oppii perusperiaatteet vilkaisu viikoittain riittää. Miksi analysointi tulisi nähdä jonakin negatiivisena, joka ei saisi viedä aikaa miltään muuulta? Kyseessä on kuitenkin suhteellisen kehittävä toiminta moneen muuhun verrattuna.

Sijoittaminen vaatii aina tiedon hankintaa ja perehtymistä jos haluaa tehdä sitä kannattavasti. Aktiivinen sijoittaminen voi olla hyvin kannattavaa ja tällä om omat vaikutuksensa ajankäyttöönkin.

6.8.2013 klo 21.19.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails