Suojaudu sähkölaskun nousulta - käytännön esimerkki hedgauksesta

6.2.2011 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


(Kuva cc Ilya Khamushkin)

Hedgaus eli suojaaminen

Hedgauksella tarkoitetaan sijoittamisessa salkun suojaamista. Yleisin tapa toteuttaa suojaus on käyttää johdannaisia. Suojaaminen johdannaisilla ei ole ilmaista. Jos tilanne mitä vastaan on suojauduttu ei toteudukaan on niiden arvo laskenut tai ne voivat jopa laueta arvottomina. Tämä on hinta, jonka suojauksesta joutuu maksamaan. Mikäli suojaus tulee tarpeeseen johdannaisten tuoma voitto voi kattaa täysin tai osittain tappion mikä olisi tapahtunut ilman niitä. Hedgaus on riskienhallintaa ja olen kirjoittanut siitä myös aiemmin.

Kuulostaa ammattilaisten touhulta ja näin pääsääntöisesti onkin. Tavat, jolla suojaus käytännössä tehdään on kuiten sovellettavissa myös sijoitussalkun ulkopuolella. Tätä moni kanssaihminen ei tule ajatelleeksi. Suojaus on ulotettavissa moniin sellaisiin asioihin jotka eivät tulisi edes helposti mieleen.

Miltä kuulostaisi jos sanon, että voit suojautua esimerkiksi bensan, sähkön, veden ja ruoan hinnan nousua vastaan? Näin kuitenkin on. Nykyiset sijoitusinstrumentit tarjoavat useita eri vaihtoehtoja niin suojaustavan kuin kohteen osalta. Ja määrä vain lisääntyy lisääntymistään. Tarjolla on myös erilaisia "koreja", jotka pitävät sisällään useita eri kohteita joita vastaan suojaamisstrategian voi muodostaa. Hedgaus voi helpottaa ihan tavallisen tallaajan elämää.


Suojaaminen käytännön elämässä

Otan käytännön elämän hedgauksesta esimerkiksi sähkön, jonka hinta on noussut jyrkästi. Erityisesti sähkölämmitteisessä talossa elävän lompakkoon tekee sähkölasku monesti tuntuvan loven. Sähkö on nykyelämässä välttämätön hyödyke, jota ilman on vaikea tulla toimeen. Se on myös nykyisillä hinnoilla kallis. Sähköä käyttää lähes jokainen ja se kirpaisee lompakossa. Siten se siis sopii esimerkiksi aivan loistavasti.

Miten siis saada sähkölasku pienemmäksi? Kun tätä kysyy ihmisiltä on noin 99%:n vastaus aina sama: "Vähentämällä kulutusta". Tämä vastaus sinänsä kuvaa varsin hyvin sitä kuinka suoraviivaisesti iso osa meistä ajattelee. Kulutuksen vähentäminen on toki hyvä tapa saada sähkönkulutusta pienemmäksi, mutta aina jossain vaiheessa tulee seinä vastaan. Kulutusta voi vähentää vain tiettyyn pisteeseen. Kun kaikki mahdolliset keinot kulutuksen vähentämiseksi on otettu käyttöön, niin mitä seuraavaksi? Tähän vain hyvin harvalla on enää antaa hyviä vinkkejä.

Sähkönkulutusta voi siis itse kukin vähentää, kunnes tulee tilanteeseen, jossa kulutuksen vähentäminen pienentää omaa asumismukavuutta. Hyödyn ja haitan kulminaatiopiste. Tästä pisteestä alaspäin kulutuksen vähentäminen ei ole enää mielekästä. Jotkut silti ryhtyvät siihen. Kenties olosuhteiden pakosta tai siksi etteivät tiedä muutakaan tapaa.

Koska kirjoitan nyt suojauksesta käytännön elämässä, niin kysymys siitä kuinka vähentää kulutusta on itse asiassa väärä. Asiaa tulee lähestyä toisenlaisesta kulmasta. Kuinka saada minimoitua sähkölaskun kohoaminen? Tai kääntää pöytä toisinpäin. Kuinka sähkön hinnan noususta voisi hyötyä? Juuri tästä hedgauksessa on kyse. Hyötynä saatu tuotto kuittaa sähkölaskun osittain tai kokonaan. Rahaa voi jäädä myös yli. Riippuen aivan siitä miten suojauksen rakentaa.

Sähkön tapauksessa käytettävissä on useita eri tapoja. Esittelen ensiksi kaikkein yksinkertaisimman näistä.


Laita sähköyhtiö maksamaan laskusi

Kaikkein yksinkertaisin tapa suojautua sähkölaskun kallistumista vastaan on perinteisestä hedgauksesta poikkeava. Poikkeava siksi, että sijoitustoiminnassa juuri tämä arvopaperilaji on salkun ydin ja suojaus tehdään johdannaisia käyttäen sitä vastaan. Kyseessä on siis aivan perinteinen osake.

Helsingin pörssistä tähän tarkoitukseen käy yksi osake: Fortum. Toki Fortum häärää myös muilla energian alueilla, mutta se on lähinnä sähköyhtiötä Helsingin pörssin vaihtoehdoista. Idea tulee tämän kautta kuitenkin selväksi.

Fortumin osinkotuotto on nykyisellä kurssilla 4,6%.  Jos sähkölaskun suuruus on 100 euroa kuukaudessa tekee se 1200 euroa vuodessa. Ostamalla Fortumin osakkeita 32.000 eurolla saisi noin 1180 euron osingot kouraan verojen jälkeen. Tässä esimerkissä tekemällä 32.000 euron sijoituksen olisi mahdollista laittaa sähköyhtiö maksamaan oma sähkölasku täysin.

Se kuittaantuuko sähkölasku myös tulevaisuudessa riippuu tietysti siitä miten yhtiö jatkossa osinkoja jakaa. Yhtiön pörssikurssin kehitys puolestaan vaikuttaa siihen saako sijoitetun pääoman takaisin pienempänä tai suurempana myöhemmin. Parhaimmassa tapauksessa sähkö tulee tällä tavalla itselle ilmaiseksi ja lisäksi saa vielä sijoitetulle pääomalle hyvän tuoton, kun osakkeet myöhemmin myy.

Samalla tavalla 10% hinnankorotusta vastaan suojautuminen tapahtuisi kymmenesosalla 32.000 euron pääomasta eli 3.200 eurolla. Tällöin sähkölaskun korotuksen osuuden pystyisi kuittaamaan osinkotuloilla. Variaatioita on monia.


Johdannaisilla suojaus edullisemmin

Perinteinen tapa suojaamiseen on käyttää johdannaisia. Johdannaisissa on se etu, että suojauksen voi toteuttaa pienemmällä rahamäärällä. Haittapuolena taas se, että niiden hinnanmuodostus on selvästi monimutkaisempi. Tämä aiheuttaa sen, että johdannaiset soveltuvat vain sellaisille henkilöille, jotka ymmärtävät niiden toiminnan. Muutoin seurauksena voi olla itkua ja harmia, kun niiden toiminta ja käyttäytyminen on ymmärretty väärin.

En ala tässä läpikäymään johdannaisten syvällisempää toimintaa, sillä aihe on kompleksinen ja vaatisi useita omia kirjoituksia, jotta mm. Black-Scholes ja muut oleellisesti johdannaisiin liittyvät asiat aukeaisivat.

Koska esimerkissä tarkoitus on suojautua sähkönhinnan nousua vastaan tulee katseet kohdata johdannaisiin, jossa tuotto tulee arvonnoususta. Yksi vaihtoehto on rakentaa tällainen strategia sellaisen yhtiön kautta, joka hinnannoususta hyötyisi. Esimerkiksi Fortumin osto-optiot ja warrantit käyvät tällaisen strategian muodostamiseksi.

Tässä tapauksessa suojautuminen on mahdollista toteuttaa myös suoremmin. Helsingin pörssissä noteerataan nimittäin Handelsbankenin liikkeellelaskema Bull Sähkö X2 sertifikaatti. Tämä sertifikaatti seuraa pohjoismaiden Nord Pool sähkönhintaa kaksinkertaisesti vivutettuna. Sertifikaatin kautta suojautuminen on suorempaa kuin yrityksen osakkeen tai option avulla, sillä niihin vaikuttavat myös muut asiat. Toisaalta sertifikaatin vipu tuo omat ongelmansa sähkön hinnanheilahteluiden kautta.


Idean ydin

Toivon, että käyttämäni esimerkki avasi silmiä siitä miten arkielämässä voi suojautua erilaisia hinnannousuja vastaan. Kyse on monesti omasta mielikuvituksesta, että mitä kaikkia asioita vastaan voi (tai ylipäänsä kannattaa) suojautua. Nykyiset finanssimarkkinat tarjoavat mahdollisuudet melkein mihin tahansa. Valinnan varaa riittää aina appelsiinimehusta karjaan asti.

Suojaamisen voi toteuttaa joko osakkeilla tai erilaisilla johdannaisilla. Johdannaisten käyttö vaatii suurempaa ymmärrystä ja niiden kautta suojaaminen maksaa mikäli suojaus osoittautuu turhaksi. Toisaalta suojaamisen voi tehdä pienemmällä panostuksella. Osakkeissa puolestaan on se hyvä puoli, että suojaaminen ei aina välttämättä aiheuta kustannuksia - vaikka suojaaminen olisi ollut tarpeetonta.

Tärkeintä tässäkin asiassa on kääntää oma ajatus pois perinteisestä "mistä leikkaan" (negatiivinen ajattelutapa) dilemmasta miettimään sitä mikä/kuka tilanteesta hyötyy ja miten sen hyödyn voi kääntää omaksi eduksi (positiivinen ajattelutapa). Asian hahmottaminen monesti helpottuu, kun miettii miten rahavirrat tapauksissa kulkevat.

13 vastausta artikkeliin "Suojaudu sähkölaskun nousulta - käytännön esimerkki hedgauksesta"


Anonyymi kirjoittaa:

Mukavasti ajatuksia herättävä artikkeli! En olekaan koskaan ajatellut suojautuvani johdannaisilla oman sähkölaskuni kallistumista vastaan. Todennäköisesti se ei transaktiokustannuksien ym. vuoksi oikeasti kannata mutta ajatuksena kiehtova. Pitääkin heti katsoa mitä tuollainen tulisi oikeasti kustantamaan eri skenaarioilla :).

Kiitos loistavasta blogista! Jatka ihmeessä kirjoittelua, sillä tulee vähän väliä käytyä katsomassa, jos löytyisi uutta luettavaa blogistasi.

6.2.2011 klo 23.26.00

Anonyymi kirjoittaa:

Ymmärrän että tarkoitus oli vain avata suojauksen ideaa, mutta Fortumin käyttäminen esimerkkinä on melko huono idea. Fortumin tulos ei suinkaan ole niin riippuvainen sähkön hinnasta kuin kirjoituksessasi annat ymmärtää. Lukijoille selvennettäköön miksi.

Fortum myy suuren osan tuottamastaan sähköstä (nyt talvella 80 %) etukäteen kiinteään hintaa sähköfutuureilla, mikä tarkoittaa että yhtiö hyötyy sähkön hinnan noususta vain sen 20 % osalta, minkä hintaa ei ole etukäteen lyöty lukkoon. Kuluttaja taas ottaa takkiin sataprosenttisesti, kun sähkö hinta nousee.

Lisäksi yhtiön osakkeenomistaja kantaa suurehkon valuuttariskin ja etenkin Venäjän toimintojen tuoman liikeriskin, jotka eivät ole riippuvaisia sähkön hinnasta.

Esimerkkiä pohtiessaan kannattaa ottaa esille Fortumin tuorein tulosjulkistus. Korkeasta sähkön hinnasta huolimatta yhtiö teki verrattain vaatimattoman tuloksen.

7.2.2011 klo 0.15.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Ikävä kyllä Helsingin pörssistä ei parempaa vaihtoehtoa ole tarjolla. Ulkomailta esim. E.ON kävisi kyllä paremmin. Artikkelin tarkoitus ei ollut tarttua pikkuasioihin vaan avata silmiä. Käytti esimerkissä sitten mitä yhtiötä tahansa.

Pahoittelen aiheuttamaani mielipahaa ;)

7.2.2011 klo 0.32.00

Jani Hovila kirjoittaa:

Hyvä ja silmiä avaava artikkeli.

Itse käytän jo aikapäivää sitten lukemaani ohjetta (muistaakseni Kiyosakin) että jos haluaa jotain, mihin ei ole varaa tulisi ajatella mistä saisin rahat siihen, sen sijaan kuin ajattelisi ettei ole varaa. Tämä siksi että "mistä saisin rahat" -ajattelu jättää mielen avoimeksi ja on tuota positiivista ajattelutapaa, mitä tässäkin tekstissä kai haetaan.

7.2.2011 klo 9.45.00

Anonyymi kirjoittaa:

Täydellinen ratkaisu yksittäisten yhtiöiden ongelmiin on tietenkin UTILITIES ETF!:)

-JK

7.2.2011 klo 10.35.00

Anonyymi kirjoittaa:

Eräs tapa suojautua on tehdä kiinteitä sopimuksia. Yksityiskuluttaja ei voi tehdä kuin kaksivuotisia sopimuksia, mutta ainakin eräs yhtiö kertoi myyvänsä pitempiaikaisia tuotteita. Riski jää heille, jos asiakas katkaisee sopimuksen 2v kohdalla.

9.2.2011 klo 14.46.00

Anonyymi kirjoittaa:

Edelliselle kommentoijalle tiedoksi, ettei nuo yhtiöiden tarjoamat "kesto" ym. kiinteät sopimukset ole lähes koskaan kuluttajille oikeasti edullinen vaihtoehto. Sama pätee pankkien korkokattoihin.

9.2.2011 klo 22.45.00

Gonsta kirjoittaa:

Tuli mieleen että eikös tätä samaa taktiikkaa voisi käyttää oman "peruspankin" (esim pohjola) sijoituskuluihin? Eli ostat x määrän pohjola osakkeita ja osingoilla kuittaat pankin korkeemmat hallinointipalkkio ym kulut. Näistähän on paljon ollut juttua ettei kulujen osalta kannata peruspankeissa rahoja pyörittää. Joten onko perusteltua enää hakea halvinta rahastojen/osakkeiden välittäjää, koska peruspankit näyttävät olevan tasasia osingon jakajia.

11.2.2011 klo 23.37.00

Anonyymi kirjoittaa:

Harmillista, että osinkoa pidetään jotenkin "ilmaisena" rahana. Osakkeen arvo kuitenkin tippuu periaatteessa osingon verran, kun kuponki irtoaa. Osinkotulon hyöty on ainoastaan verotukseen liittyvä.

12.2.2011 klo 23.06.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Harmillista, että osinkoa pidetään jotenkin "ilmaisena" rahana.

Mihin tällä viittaat? Et ilmeisesti tähän artikkeliin.

14.2.2011 klo 0.33.00

arvosijoittaja kirjoittaa:

Gonsta: valitsemalla halvan välittäjän minimoit sijoittamisen kuluja. Peruspankissa pysyminen tarkoittaa siis sitä, että sinulle jää samasta tuotosta vähemmän nettoa - vähän niinkuin maksaisit vapaaehtoisesti ylimääräisiä veroja:)

Yksityishenkilön sähkökulujen jne hedgaus on aikamoista hienosäätöä, jonka tuotto on marginaalinen. Oikeasti kannattavaa tuo on yksityishenkilölle melkein ainoastaan lainojen optimoinnissa.

14.2.2011 klo 20.44.00

Anonyymi kirjoittaa:

Nyt pitää vaan löytää joku suoja auton arvon alenemiselle. Ostin uuden auton ja nimittäin olen kuullut, että sen arvo laskee...

:D

18.2.2011 klo 20.20.00

Anonyymi kirjoittaa:

Tuosta sahkon hedgauksesta tuli mieleeni, nain Vattenfallin asiakkaana seuraavaa.
Vattenfall on laskenut liikkeelle lainapapereita, joissa siis kiintea korko, kunhan pitaa loppuun asti.
Muistaakseni sivuilta loytyi parin vuoden paassa eraantyvia lainoja, joissa korko oli luokkaa 4%. Nythan voi laskea milla potilla kattaisi 2v sahkot tuolla korolla, jos on kiintea 2v sopimus ja kulutus tiedossa.

21.2.2011 klo 9.58.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails