Valuuttariski ja siltä suojautuminen

25.8.2011 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


(Kuva: Philip Brewer)

Ulkomaisten sijoitusten hankkiminen eri pörsseistä on nykypäivänä helppoa. Pelkästään kotimaan pörssiin tukeutuvan sijoittajan hajautus jää kapeaksi. Riittävän laaja hajautus vaatii, että salkussa on sijoituksia useista eri maista maailmanlaajuisesti.

Tapoja toteuttaa hajautus on useita. Toinen ostaa salkkuunsa ETF:iä ja hoitaa hajautuksen sillä ja jokin toinen käyttäen osakepoimintaa. Oli tapa mikä tahansa törmää sijoittaja samaan ongelmaan - valuuttariskiin.

Valuuttariskillä tarkoitetaan altistumista valuuttakurssien muutoksille. Sijoituksen tuotto ei siis siten ole sama kuin vieraassa valuutassa noteeratun yhtiön osakkeen kurssimuutos. Valuuttariskistä johtuen tuotto voi vivuttua osakkeen kurssimuutosta korkeammaksi tai pienemmäksi euroissa mitattuna. Kun jo pelkän osakekurssin kehittymisen arvioiminen on haastavaa tekee siihen yhdistetty valuuttakurssin yhteisvaikutuksen arviointi sijoittamisesta vieläkin vaikeampaa.

Moni aloittava ETF sijoittaja menee helposti sekaisin valuuttariskin kanssa, joten selvennettäköön tässä kohdin yksi oleellinen asia niihin liittyen. ETF:ssä valuuttariski kohdistuu siihen valuuttaan missä kyseisen ETF:n varsinaiset sijoitukset ovat. Valuuttariski ei siis kohdistu siihen valuuttaan missä ETF noteerataan. Esimerkiksi Brasilian markkinoille voi sijoittaa ETF tuotteilla joita löytyy euroissa noteerattuna Saksassa ja dollareina noteerattuna USA:ssa. Osti kyseistä ETF:ää sitten Saksasta tai USA:sta on tuotto sijoittajalle euroina mitattuna sama. Kehittyi dollarin kurssi euroa vasten sitten miten tahansa. Koska valuuttariski tässä esimerkissä kohdistuu Brasilian realiin on merkitystä vain sillä miten real kehittyy euroon nähden - ei dollarilla.

Suoria osakesijoituksia tekevän sijoittajan kohdalla asia on yksinkertaisempi. Valuuttariski kohdistuu pääsääntöisesti siihen valuuttaan, jossa osake on noteerattu. Yhtiöllä voi toki olla tuloja ja menoja eri valuutoissa mikä muuttaa kokonaisuutta. Tämä toki koskee myös yhtiöitä, jotka kuuluvat ETF:ään.

Kuvitellaan tilanne, jossa löydät salkkuusi täydellisesti istuvan osakkeen Iso-Britanniasta. Et löydä sille vaihtoehtoista yhtiötä, joten ainut mahdollisuus on ostaa se käyttäen puntia. Pidät yhtiötä lupaavana ja haluat päästä osalliseksi sen osakekurssin kehittymisestä. Iso-Britannian punnan kehittymistä et sen sijaan osaa arvioida laisinkaan, etkä ottaa siten siitä näkemystäkään.

Mikä neuvoksi?

Sijoittajalla on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa. Toinen on olla välittämättä vieraan valuutan muutoksista ja toinen on suojautuminen. Suojautumalla sijoittaja pääsee osalliseksi puhtaasti siihen miten yhtiön kurssi kehittyy. Valuuttakurssin muutos yhtälöstä mitätöityy.

Miten suojautuminen käytännössä tehdään?

Edellä olleessa esimerkissä sijoittaja haluaa suojautua Iso-Britannian punnan muutoksilta. Oletetaan, että ostat kyseistä osaketta 10.000£ edestä. Koska sijoituspositio on nyt 10.000£ arvoinen omistat myös sen verran Iso-Britannian puntia. Tämän eliminoimien tapahtuu käyttämällä valuuttatermiiniä. Homma tapahtuu vähän kuin myytäessä osaketta lyhyeksi. Termiinikaupan jälkeen et omista vierasta valuuttaa kuten et lyhyeksi myydessä osakettakaan, mutta omistat kyseisellä määrällä haluamaasi osaketta. Olet "longina" osakkeesta ja "shorttina" punnissa, joiden määrät ovat samat. Kun myöhemmin myyt osakkeen suljet myös termiinin ja saat takaisin eurot.


(Valuuttasuojauksen vaikutukset, lähde: Brandes Institute)

Onko suojautumisesta sitten sijoittajalle hyötyä? Tämä on hyvä kysymys, jota mm. Brandes Institute on tutkinut (1, 2). Vuosittain valuuttakurssit voivat vaihdella voimakkaasti. Kuitenkin pitkällä aikavälillä suojauksesta ei saa mainittavaa hyötyä. Kysymys onkin enemmän sijoittajasta itsestä onko suojautuminen sopiva väline vai ei. Pitkäjänteiselle sijoittajalle, joka aikoo olla markkinoilla pitkään ei suojautuminen maksa vaivaa. Vuoden tai parin sijoitushorisontilla vieraalla maaperällä liikkeellä oleva sijoittaja puolestaan voi pitää suojautumista hyvinkin tarpeellisena.

Koska valuuttakurssit heiluvat kuten osakkeetkin voi monelle tulla houkutus yrittää ajoittaa milloin sijoitus on suotavaa suojata ja milloin ei - saada sitä kautta vivutettua sijoitusten tuottoja kovemmiksi. Tätä Brandes Institute ei suosittele. Sijoittajan on parempi valita aikooko käyttää suojausta omassa toiminnassa vai jättääkö suojauksen tekemättä. Ja sen jälkeen pysyä päätöksessä. Brandes Institutin tutkimus Currency Hedging Programs: The Long-Term Perspective päättyy näihin sanoihin:
Bottom-line: We believe that it's appropriate for investors to choose either a hedged or unhedged benchmark, and then stick with it for the long term (a 10-year horizon or longer).

Blogin kirjoittaja ei suojaa vieraissa valuutoissa tekemiään sijoituksia.

PS: Termiinikurssit löytyvät esim. Kauppalehden palvelusta

3 vastausta artikkeliin "Valuuttariski ja siltä suojautuminen"


Nimetön kirjoittaa:

Kiitos aina ajankohtaisesta aiheesta. Viimeaikoina on tullut vielä "kolmas" ulottuvuus aiheeseen eli Euron mahdollinen hajoaminen yksittäisen maan osalta. Osakkeesi on esim. Saksassa ja salkussa on dollari-osakkeita. En oikein keksi mitään mahdollisuutta edes suojautua tämmöistä kolmiodraamaa kohtaan.

Kotiutustilanteessa ketju olisi Dollari->Saksan markka-> Suomessa mahd. Euro. Väyrysen presidenttiaikana kyseessä olisi Kruunu.

Allekirjoittaneella nyt sattuu olemaan salkusta 75% dollareissa ja loput 25% muissa maailman valuutoissa muttei yhtään Euroissa. Lisäksi salkut sijaitsevat eri välittäjillä Euroopan Euro-maissa.

Niinpä pelkästään salkun sijaintimaan loikkaaminen pois Eurosta aiheuttaa jo mielenkiintoisen tilanteen.

26.8.2011 klo 23.07.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Osakkeesi on esim. Saksassa ja salkussa on dollari-osakkeita.
Kotiutustilanteessa ketju olisi Dollari->Saksan markka-> Suomessa mahd. Euro.


Salkun sijaintimaalla ei mielestäni ole tässä yhtälössä merkitystä. Antamassasi esimerkissä dollarinoteerattujen sijoitusten myynti aiheuttaa sen, että välittäjäsi tilille tipahtaa dollareita. Ne voit sitten vaihtaa välittäjän kautta miksi valuutaksi tahansa. Välissä ei tässä kauhuskenaariossa pyörähdä Saksan markka laisinkaan ellei välittäjä tee valuuttakonversioita itse jonkun sopimuksen pohjalta (kuten esim. Nordnet jos valuuttaa ei vaihda itse).

26.8.2011 klo 23.17.00

Nimetön kirjoittaa:

Minusta valuuttariskiltä ei kannata suojautua, kuin hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa ja jos valuuttariskin alainen sijoitus on hyvin lyhytaikainen.

Jos kysymys on vaikkapa vientiyhtiöstä, sen valuutan heikkeneminen, jolla yhtiösi kustannukset pääsääntöisesti maksetaan, voi olla yhtiösi liiketoiminnalle hyvin positiivinen seikka. Ulkoinen kilpailukyky paranee ja sijoituksellesi heikentyneen valuutan aiheuttama valuuttariskin realisoituminen kääntyykin itse asiassa moninkertaiseksi voitoksi parantuneen tuloksen, odotuksien ja muiden tällaisten seikkojen vuoksi.

Erityisesti vientiyhtiöiden kohdalla valuuttariski pelaa lähes aina sinun pussiin. Jos osti vaikkapa ruotsalaisia yhtiöitä vuonna 2008, kun kruunun kurssi heikkeni lyhyellä aikavälillä hyvin voimakkaasti suhteessa euroon, on tehnyt erinomaisen tilin. Jos kruunu olisi jäänyt tasolle, jolle se äkillisesti heikentyi, olisi tämä ollut merkittävä kilpailukykylisä ruotsalaisille vientiyhtiöille. Jos kruunun heikentyminen osoittautuukin sopulipaniikiksi ja kruunu vahvistuukin takaisin aiemmille tasoilleen (kuten siis kävi), saa sijoitukselle huomattavaa turvamarginaalia vahvistuvan kruunun muodossa, vaikka itse yhtiön osakekurssi ja yhtiö muuten menestyisi vain mukiinmenevästi.

Minusta valuuttariskin käsitettä käytetään muutoinkin jotenkin älyllisesti väärin. Valuuttariskille altistuminen merkitsee ikään kuin lisäriskiä. Minusta tämä ei pidä paikkaansa. Altistuminen yhden valuutan sijaan useille valuutoille on minusta pikemminkin hajauttamista ja riskin vähentämistä. Valuuttariskin ottamista on sijoittaa vain euroissa.

12.11.2011 klo 13.34.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails