Luovuuden tuskaa. Stephen Kingin teoksessa Hohto kirjailija jäi jumiin tekstin kanssa.

Tuskin on painomuste ennättänyt kuivua teoksestamme Erilainen ote omaan talouteen - vapaus, onni ja hyvä elämä, kun on jo aika raottaa seuraavan projektin verhoa. Haaveissa on kypsynyt jo pitkän aikaa todellinen "hard-core" sijoituskirja, joka antaisi uutta ennen julkaisematonta tietoa lukijoiden hyödynnettäväksi. Vihjasin tällaisesta kirjasta antamassani Kauppalehden haastattelussa.

Hahmotelmat ja esiselvitykset ovat nyt siinä vaiheessa että projektista uskaltaa mainita ensimmäisen kerran. Kyllä, se on totta! Seuraava kirja on tekeillä! Kanssakirjoittana toimii Juho-Tuomas Appel jonka muut blogosfääreissä surffailevat tuntevat parhaiten Osinkopuu-nimisestä blogista. Päivätyönään Juho toimii sijoittaja.fi-palvelun yksilöllisten palveluiden johtajana. Juhon työnkuvaan liittyy muun muassa säätiöiden sijoitussalkkujen perkaamista.

Tulemme kirjassa perehtymään erilaisiin osakesijoitusstrategioihin ja niiden toimivuuteen niin Suomessa kuin Euroopanlaajuisesti. Vastaavanlaista teosta ei tietojemme mukaan ole Euroopan alueelta tehty. Siksi uskommekin tällaiselle teokselle löytyvän kysyntää. Minä ja Juho olemme monet täysiverisiä kvanttisijoittajia, joka tulee näkymään vahvasti myös kirjassa. Tulemme tekemään paljon erilaisten sijoitusstrategioiden backtestausta ja tukeudumme ennen kaikkea kvantitatiivisiin tekijöihin. Strategiat joihin lukeutuu kvalitatiivisia arvioitavia kriteereitä on toimivuutta aika mahdotonta todentaa luotettavasti. Projektin yhteistyökumppanina toimii lisäksi Oulun yliopisto, joka muun muassa varmentaa tekemämme backtestaukset ja pitää siten huolen julkaistavien tietojen luotettavuudesta. Lisäksi taustoitamme nämä erilaiset sijoitusstrategiat ja käsittelemme sijoitusanomalioiden syitä.

Kirja tulee tarjoamaan uutta aiemmin julkaisematonta tutkimustietoa Suomen ja Euroopan osakemarkkinoilta. Hanke on kieltämättä kunnianhimoinen, mutta meillä on tarvittavat eväät sen menestyksekkäästi maaliin saattamiseksi. Kustantaja ja julkaisuaikataulu ovat tässä vaiheessa avoinna.

Kysymykseni kaikille sijoittajille kuuluukin tässä vaiheessa, että onko mielessäsi jokin tietty sijoitusstrategia, jonka toimivuudesta haluaisit lukea? Joku, jonka toimivuudesta olet kenties ollut epävarma tai et ole pystynyt sitä todentamaan? Ehkä jokin vähemmän tunnettu? Kerro kommenteissa mistä strategioista haluaisit kuulla ja voi olla, että otamme ne mukaan! Myös nimiehdotukset kirjalle ovat tervetulleita!

(Salkun TWR tuotto (sininen väri) vuoden alusta verrattuna indekseihin)

Crash! Boom! Bang! Näin voisi hyvin kuvata sijoitusteni kehitystä toisella kvartaalilla. Jos ensimmäinen kvartaali meni enemmän kuin putkeen 27%:n tuotolla, niin toisesta kvartaalista tuli sen peilikuva. Salkkuni otti kulujen jälkeen nimittäin turpaan -10,27%, jonka seurauksena TWR tuotto vuoden alusta painui +13,98%:iin kulut huomioituna.

En ole tähän tulokseen missään nimessä tyytyväinen. Kaikkea muuta! Heikkoon tuottoon löytyy yksi selitys yli muiden vaikka muitakin toki on. Astuin ensimmäistä kertaa sijoitusurallani Japanin markkinoille. Kaksi viikkoa positioiden ottamisen jälkeen rouva Watanabe (Japanissa perinteisesti naiset hoitavat perheen raha-asiat ja naiset ovatkin yliedustettuina moniin muihin pörsseihin nähden - näitä markkinoilla toimivia henkilöitä nimitetään rouva Watanabeiksi) kyni minut totaalisesti. Moni Japanin sijoitukseni lensi salkusta ulos -20%:n stop-lossin myötä vain muutama viikko niiden ostosta.

Surkeasta kvartaalista huolimatta olen yhä käyttämiäni vertailuindeksejä edellä. STOXX Europe 600 Gross Index heikkeni Q2 aikana -1,16% ja on tuottanut nyt vuoden alusta +4,6%. Kotimaan OMXH25 indeksi (ilman osinkoja) puolestaan kvartaalilla -4,46% ja vuoden alusta naurettavat +0,48% eli käytännössä ei mitään. Eroa on siis yhä reilun laisesti: STOXX Europe 600 GI:n 9,38 ja OMXH25:een 13,50 prosenttiyksikköä.

(Salkun riskimetriikkaa. IEV = S&P Europe 350, SPY = S&P 500. IB:n laskema TWR tuotto salkulleni on +14,02%)

Huonon kvartaalin myötä myös riskikorjatut tuottolukemat ovat painuneet reilusti alaspäin. Riskikorjattu tuotto on laskenut samalle tasolle S&P 500:n kanssa ja jopa sen alle. S&P Europe 350:n sijoitukseni yhä lyövät mennen tullen, mutta on oltava rehellinen. Tämä ei yksinkertaisesti ollut minun eikä käyttämäni strategian kvartaali.

Mutta tällaista sijoittaminen on. Käyttämäni strategia toimii markkinoita paremmin pitkällä aikavälillä. Väliin voi sattua lyhyempiä ja pidempiä aikajaksoja jolloin markkina suosii jotakin toista sijoitustapaa. Itse asiassa viimeiset viisi vuotta on ollut arvosijoittajalle varsin tuskainen. Tobias Carlile tutki blogissaan miten alhaisen P/B luvun ja EBIT/EV luvun osakkeet ovat pärjänneet viime vuosina.

(Juokseva viiden vuoden tuotto arvo-osakkeet vs. kasvuosakkeet (glamour) P/B luvulla mitattuna. Lähde: greenbackd.com)

(Arvo-osakkeet vs. kasvuosakkeet (glamour) tuotto EBIT/EV luvulla verrattuna eri vuosina, lähde: greenbackd.com)

Kuten ylläolevista graafeista on nähtävissä ovat viime vuodet olleet glamour osakkeiden ilotulitusta. On hyvin poikkeuksellista, että arvo-osakkeet pärjäävät kasvuosakkeita heikommin näin pitkään. Siksi onkin hyvin todennäköistä, että perinteiset arvo-osakkeet ottavat tulevina vuosina niskalenkin vastustajasta ja tilanne normalisoituu.

Pienen itseruoskinnan jälkeen on todettava, että noin 14%:n tuotto on kaikesta huolimatta ihan hyvä. Moni sijoittaja olisi hyvin tyytyväinen vuosituottona samaan lukemaan. Morningstarin listaamista 13160 rahastosta sijoittuisin alkuvuoden tuotolla 1177. sijalle. Taakse on jäänyt yli 91% kaikista rahastoista. Viime vuonna taakse jäi kokonaisuutena 99,7%, joten suunta on yhä oikea.

Aurinkoista heinäkuuta ja tuottoisampaa loppuvuotta!

Yhteenveto (tuotot indeksoituna)
Kvartaalin tuotto: -10,27%
Tuotto vuoden alusta: +13,98%

GARP (Growth At a Reasonable Price)

Arvo- ja kasvusijoittaminen ovat vastakohtia ja menetelminä toistensa ääripäitä. Näiden väliin osuu GARP sijoittaminen. GARP on lyhenne sanoista Growth At a Reasonable Price ja käypä suomennos sille on kasvua kohtuu hinnalla.

GARP lainaa ominaisuuksia niin arvo- kuin kasvusijoittamisen puolelta. Se ei tarkoita portfoliota, joka muodostuu arvo- ja kasvuosakkeista vaan portfoliota, joka koostuu osakkeista joilla on molempien ominaisuuksia. Sekä arvo-, että kasvuosakkeiden. Niinpä se sijoittuu sijoitusstrategiana kasvu- ja arvosijoittamisen puoliväliin. Se on eräänlainen hybridi molempia sijoitusmuotoja.

(GARP on yhdistelmä arvo- ja kasvusijoittamista. Kuva: Investopedia)

Koska GARP sijoittajan salkun osakkeilla on sekä arvo-, että kasvuosakkeiden piirteitä eroaa myös tämän strategian mukaisen salkun käyttäytyminen näistä ääripäistä. Siinä missä kovan nousukauden aikana kasvuosakkeet pesevät tuotossa arvo-osakkeet ja laskukautena arvo-osakkeet kasvuosakkeet käyttäytyy GARP portfolio näistä eri tavalla. Kovan nousukauden aikana GARP sijoittajan salkku ei nouse yhtä rajusti kuin puhtaasti kasvuosakkeista muodostettu, mutta toisaalta laskukauden aikana se ei myöskään kärsi yhtä pahasti. Koska arvo- ja kasvuosakestrategiat toimivat eri tavalla eri markkinatilanteissa eroaa GARP salkun tuotto molemmista.

GARP sijoittaja pyrkii siis löytämään osakkeita, joilla on hyvät kasvumahdollisuudet, mutta jotka ovat siitä huolimatta kohtuullisesti hinnoiteltuja. Toisin sanoen GARP sijoittaja ei halua maksaa kasvusta ja siihen liittyvästä riskistä liikaa.

Tilaisuuksia löytää sopivia GARP osakkeita syntyy markkinoilla jatkuvasti. Kasvuosakkeilla on kovat odotukset ja yksikin odotuksia heikompi kvartaalitulos voi aiheuttaa rajun tiputuksen osakkeen hintaan. Kasvuosakkeiden kohdalla tulospettymyksiä tulee arvo-osakkeita useammin. Nämä pudotukset synnyttävät GARP sijoittajille oivia ostopaikkoja. Yhtiö voi edelleen olla hyvässä kunnossa, minkä johdosta osakkeesta on voinut tulla hyvä GARP osake.

Kasvua, mutta ei millä tahansa hinnalla

GARP sijoittajat haluavat yleensä nähdä yhtiöltä positiivista kasvua edellisiltä vuosilta ja ennustettavaa kasvua tulevilta vuosilta. Kasvusijoittajista poiketen GARP sijoittajat ovat pessimistisiä erittäin korkeiden kasvulukujen osalta. Niiden toteutumiseen tahtoo liittyä liian suuri epävarmuus (riski). Moni GARP sijoittajan omistaman yhtiön tuloskasvuprosentti liikkuu 10 ja 20 välillä. Sitä suurempiin kasvulukuihin liittyy liikaa riskiä.

Arvosijoittajien tapaan GARP sijoittajat ovat kiinnostuneita yhtiön sen hetkisestä arvosta ja haluavat maksaa siitä mahdollisimman vähän. Mitä matalampi yhtiön P/E tai P/B luku on sitä parempi. Monen ostokandidaatin P/E:t liikkuvat 15-25 välillä. Suuriin P/E lukuihin liittyy jälleen kerran liikaa epävarmuutta, josta GARP sijoittaja ei yleensä ole valmis maksamaan. Hyvin matalien P/E lukujen yhtiöt puolestaan eivät yleensä kasvata tulosta.

GARP sijoittamisesta ei ole olemassa "yhtä ainoaa oikeaa tapaa" toteuttaa sitä. Erityisesti yhtiön kasvun arvioimiseen on olemassa useita erilaisia tapoja ja menetelmiä. Arvon ja kasvun yhdistävistä mittareista käytetyin on PEG (price/earnings growth ratio). PEG luku on helppo laskea jakamalla yhtiön P/E sen tuloskasvuprosentilla. Jos esimerkiksi yhtiön P/E on 12 ja sen tulos kasvaa 20%:n tahtia on PEG 0,6 (12 / 20 = 0,6).

PEG lukua käyttävä GARP sijoittaja on kiinnostunut katsomaan tarkemmin niitä yhtiöitä, joiden arvo on alle 1. Motley Fool sivusto pitää PEG:stä niin paljon, että he ristivät sen Fool Ratio:ksi. Ohessa heidän suosituksensa lukuun perustuen:

(Lähde: Tom Taulli, The EDGAR Online Guide to Decoding Financial Statements)

Yleisesti ottaen GARP sijoittajat ovat P/E, P/B ja PEG lukujen lisäksi kiinnostuneita yhtiön ROE ja vapaan kassavirran (free cash flow) luvuista.

Garppausta Lynchin tapaan

Yksi tunnetuimmista GARP sijoittajista on Peter Lynch. Lynchin luotsaama Fidelityn Magellan rahasto tuotti vuodesta 1977 vuoteen 1990, jolloin Lynch jäi eläkkeelle, keskimäärin 29% vuodessa.

Lynch käy strategiansa läpi kirjoittamassaan kirjassa One Up on Wall Street. Suosittelen kirjan lukemista niille, joita kiinnostaa tutustua tarkemmin Lynchin käyttämään tapaan ostaa kasvua kohtuu hinnalla. Tässä yhteydessä en pysty raapaisemaan kuin hieman pintaa.

Lynchin tapa poimia osakkeita on bottom-up. Hän suosittaa sijoittamaan vain sellaisiin osakkeisiin, joihin sijoittaja on tutustunut perin pohjin. Lynchin suosiossa ovat sellaiset yhtiöt, jotka ovat sijoittajalle tuttuja. Yhtiön fundamenttien ja toimintaympäristön lisäksi Lynch katsoo voiko osaketta ostaa kohtuullisella hinnalla.

(AAII:n Lynch screenerin tuotto. Lähde: AAII)

Lynch käyttää myös kvalitatiivisia kriteereitä. AAII (American Association of Individual Investors) on rakentanut osake screenerin Lynchin käyttämien kvantitatiivisten kriteerien perusteella. Kuten kuvasta näkee on menetelmä antanut vuosien aikana todella hurjat tuotot. Tuottoihin tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti, sillä AAII kierrättää strategiassa osakkeita kuukausittain. Tämän johdosta kaupankäyntikulut ovat korkeat. Luonnollisesti tuotossa ei ole myöskään huomioitu verotusta tai osto- ja myynkurssien eroja. Todellisuudessa tuotot olisivat siis pienemmät, mutta siitä huolimatta screenerin tuotosta saa vihjeen siitä miten strategia olisi myös käytännössä toiminut. Ja kuten mainittu tästä puuttuvat kaikki kvalitatiiviset kriteerit.

AAII:n käyttämän Lynch screenerin kriteriat ovat seuraavat:

• pankki- ja kiinteistösijoitusyhtiöt on poistettu
• P/E on alle toimialan mediaanin
• P/E on vähemmän kuin yhtiön viiden vuoden ajalta laskettu keskimääräinen P/E
• P/E:n suhde viiden vuoden EPS:n kasvuun laskettuna yhteen viiden vuoden osinkoprosentin kanssa on pienempi tai yhtäsuuri kuin 0,5% (The ratio of the price-earnings ratio to the sum of the five-year growth rate in earnings per share and the five-year dividend yield (Dividend-adjusted PEG ratio) is less than or equal to 0.5%)
• EPS:n kasvuvauhti viideltä vuodelta jatkuvista toiminnoista on alle 50% (The five-year growth rate in earnings per share from continuing operations is less than 50%)
• Insituutiot omistavat yhtiöstä vähemmän kuin mikä on kaikkien yhtiöiden mediaani (The percentage of common stock held by institutions is less than the median percentage of institutional ownership for the entire database)
• Varojen ja velkojen suhde viimeiseltä kvartaalilta on vähemmän kuin toimialan mediaani samalla ajalla (The total liabilities to total assets ratio for the last fiscal quarter is less than the industry's median total liabilities to total assets ratio for the same period)

Teoriassa arvo- ja kasvusijoittaminen kuulostaa helpolta. Käytännössä sen menestyksekäs toteuttaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Koska GARP sijoittamiseen kuuluu luonteeltaan sen maustaminen sijoittajalle itselleen sopivilla tavoilla (kvalitatiiviset kriteerit) ja tunnusluvuilla (kvantitatiiviset kriteerit) sopii se lähinnä harjaantuneille osakepoimijoille.

Mutta onko hankalalle kuulostavalle osakepoiminnalle olemassa sellaista helppoa vaihtoehtoa, joka sopisi aiheesta kiinnostuneelle sunnuntaisijoittajalle? Siitä seuraavaksi.

GARP ETF:t

Osakepoiminnan sijaan GARP strategiaa on myös mahdollista toteuttaa käyttämällä ETF:ää. USA:n markkinoilta löytyy tähän tarkoitukseen kaksi ETF:ää: Russell Growth at a Reasonable Price ETF (tikkeri GRPC) ja WisdomTree LargeCap Growth Index (tikkeri ROI). Kulut ovat molemmissa lähes samat. Russell veloittaa 0,37% ja WisdomTree 0,38%. WisdomTreen ETF on näistä pitkäikäisempi. Se on perustettu 4.12.2008 ja Russell:n viime keväänä 17.5.2011.

Katsotaan tarkemmin miten osakkeet näihin ETF:iin valikoituvat.

Russell:n ETF seuraa Russell U.S. Large Cap Growth at a Reasonable Price Index:iä. Indeksin toiminta on kuvattu seuraavasti:

The Russell U.S. Large Cap Growth at a Reasonable Price Index is designed to select securities intended to produce performance that is similar to professional investment managers using a growth at a reasonable price investment discipline. This discipline focuses on stable companies that are moderately priced based on their long term forecasted earnings growth relative to their price-to-earnings ratio. Starting with the Russell 1000® Index, the Russell U.S. Large Cap Growth at a Reasonable Price Index:

• Includes stocks: (1) with consistent earnings as measured by average to low earnings per share volatility over the past five years; (2) that are profitable as demonstrated by an average to high return on equity over the past five years; and (3) are of high quality as measured by an S&P Quality Rank of B or above or a low debt to equity ratio.
• Excludes stocks having a high price based on high current P/E ratio and on price to consensus one year forecasted earnings ratio divided by its consensus five year forecasted earnings growth rate.
• Rebalances quarterly

Vastaavasti WisdomTreen ETF seuraa WisdomTree LargeCap Growth Index:iä, jonka kuvaus on puolestaan seuraava:

The WisdomTree LargeCap Growth Index is a fundamentally weighted index that measures the performance of growth companies within the broad U.S. stock market. The Index consists of companies that: (i) are incorporated in the United States (including Puerto Rico); (ii) are listed on the New York Stock Exchange, American Stock Exchange, NASDAQ Global Select Market, or NASDAQ Global Market (“NASDAQ”); (iii) have a market capitalization of at least $100 million as of the index measurement date; (iv) have an average daily dollar volume of at least $200,000 for each of the six months prior to the index measurement date;(v) have a P/E ratio of at least 2 as of the index measurement date; (vi) have cumulative positive earnings in their prior four fiscal quarters and have posted year-over-year percentage change in earnings per share, book value per share, sales per share and stock price (“growth metrics”);(vii) rank as one of the 1000 largest companies in this group measured by market capitalization; (viii) rank within the top 30% of the 1000 companies that pass these selection requirements, based on four growth metrics which include: annual earnings per share growth; annual sales per share growth; annual book value per share growth; annual stock price growth. Companies are weighted in the Index based on their earnings over their most recent four fiscal quarters preceding the index measurement date. For these purposes, “earnings” are determined using a company’s reported net income, excluding special items, applicable to common shareholders over their four most recent fiscal quarters.

Kummassakin ETF:ssä on siis perustavaa laatua oleva valuvika. Ne keskittyvät puhtaasti suuriin (large cap) yhtiöihin. Yhtiön on oltava 1000 suurimman joukossa. Tunnetusti ison yhtiön on hankalampi kasvaa kuin pienen. Mielestäni paras vaihtoehto sopivia GARP yhtiöitä löytyisi keskikokoisista yhtiöistä, joilla on vielä hyvät edellytykset kasvattaa tulosta.

Lisäksi kummankin ETF:n indeksin säännöt ovat GARP strategiaa ajatellen vain "vähän sinne päin". Tuotteet lienevätkin laitettu lähinnä tarjolle sellaisia sijoittajia varten, jotka eivät kunnolla tiedä mitä kyseinen ETF tekee. Todellisiksi GARP ETF:ksi ei minusta näistä ole.

(WisdomTreen GARP indeksin tuotto verrattuna large cap yhtiöistä koostuvaan Russell 1000 indeksiin. Lähde: WisdomTree)

WisdomTreen indeksin tuotto verrattuna isoista yhtiöistä koostuvaan Russell 1000 Growth indeksiin on kuvaava. Viimeisen kolmen vuoden aikana on WisdomTreen indeksi hävinnyt Russell 1000 Growth indeksille selvästi. Parempi vaihtoehto näille ETF:lle onkin Russell 1000 Growth indeksi, jota voi ostaa tikkerillä IWF.


Lopuksi

Mikäli sijoittajan mielii päästä GARP sijoittamisesta osalliseksi on edelleen ainut varteenotettava vaihtoehto tehdä se itse käyttäen osakepoimintaa. Mikäli omat taidot tai osaaminen ei siihen riitä on parempi katsella muita sijoitusstrategioita.

Joistakin sijoittajista kasvu- ja arvosijoittamisen yhdistäminen voi kuulostaa vieraalta. Kun asiaa kysyttiin aikoinaan Warren Buffett:lta totesi hän seuraavasti: "Growth and value investing are joined at the hip." Se mitä Buffett tällä tarkoitti oli, että osakkeella voi olla molempien ominaisuuksia. Asia, mikä on GARP sijoittamisen ytimessä.

Myös kasvuosake voi olla aliarvostettu.

(Vapaus! Kuva: Alban Gonzalez)

Sijoitusammattilaisista ja heidän strategioistaan on kirjoitettu paljon kirjoja. Menestyneistä yksityissijoittajista kertovat kirjat ovat sen sijaan harvinaisuus. Poikkeuksen tähän sijoituskirjojen katraaseen tuo Guy Thomas:n kirja Free Capital: How 12 Private Investors Made Millions In The Stock Market.

Free Capital on kirjoitettu Guy Thomaksen tekemien henkilöhaastatteluiden pohjalta. Se kertoo 12 eri yksityissijoittajan tarinan - kuinka he kasasivat itselleen yli miljoonan omaisuuden sijoittamalla osakkeisiin. Isolla osalla on sijoitusomaisuutta useita miljoonia.

Kukaan kirjan 12 henkilöstä ei ole ns. kovapalkkainen, joka olisi ansainnut miljoonansa hyvillä ansiotuloilla. Eikä yksikään ole ollut yrittäjä, joka olisi saanut isot summat myymällä yrityksen. Suuria perintöjäkään ei ole kohdalle osunut. Eikä kenenkään kohdalla ollut kyse siitä, että olisi elänyt mahdollisimman niukkaa elämäntapaa.

12 eri sijoittajaa - 12 eri tapaa sijoittaa

Yksi kolmasosa henkilöistä on entisiä Lontoo Cityn ammattilaisia, toinen kolmasosa ammattitutkinnon omaavia ihmisiä ja viimeinen kolmasosa sellaisia, jotka lopettivat koulunkäynnin 18-vuotiaana tai jo sitä ennen. Suurin osa heistä jätti päivätyön kolme- ja nelikymppisinä ryhtyäkseen päätoimisiksi itsenäisiksi sijoittajiksi.

Henkilöiden taustat ovat siis hyvin erilaiset. Pörssi ja sijoittaminen onkin yksi tasa-arvoisimmista paikoista mitä maan päällä on. Ei ole väliä onko korkeakoulutettu, nainen tai mies, ihonväriltään jokin muu kuin valkoinen tai iältään nuori tai vanha. Sijoittaminen tarjoaa kaikille samanlaiset mahdollisuudet. Pörssi ei välitä siitä kuka osaketta omistaa. Meillä jokaisella on yhtä hyvät mahdollisuudet vaurastua sijoittamalla. Osakemarkkinat eivät syrji ketään!

Jos henkilöiden taustat ja koulutus eroavat toisistaan rajusti, niin eroavat myös heidän tapansa sijoittaa. Näiden osakemiljonäärien käyttämät sijoitusstrategiat ovat hyvin erilaisia ja heijastavatkin paremmin jokaisen omia taustoja, persoonaa ja vahvuuksia. Jotkut ovat hyvin pitkän aikavälin sijoittajia ja tekevät vain muutaman kaupan vuodessa. Toiset ovat lyhyen aikavälin treidaajia tehden useita kauppoja joka päivä. Yksi tekee analyysinsä ylhäältä alas (top-down) ja toinen alhaalta ylös (bottom-up) yksittäisestä yhtiöstä alkaen. Yhtä suurta on ero myös käytetyssä hajautuksessa. Yksi miljonääreistä pitää vain muutamaa osaketta kerrallaan.

Eri sijoittajien väliset erot on tärkeä huomata. Meitä on monenlaisia sijoittajia. Mutta niin on onneksi myös useita erilaisia tapoja sijoittaa. Huomionarvoista on nimenomaan jokaisen löytää se itselle sopiva tapa sijoittaa. Se mikä toimii jollekin toiselle ei sovi alkuunkaan jollekin muulle. Tämä on myös yksi hauskimmista asioista mitä sijoittamisessa on. Ei ole olemassa mitään yhtä ainoaa oikeaa tapaa(tm) sijoittaa! Jokaisessa eri menetelmässä on omat hyvät ja huonot puolensa. Siksi se oma mieli on hyvä pitää aina avoimena ottamaan uusia asioita vastaan.

Sijoittaminen ei ole vastakkainasettelua passiivisen tai aktiivisen sijoittamisen kesken. Tällaisten keskustelujen käyminen ei ole kovinkaan hedelmällistä ja menee helposti inttämiseksi - omasta poterosta huuteluksi. Mieli pysyy lukossa eikä omaa näkemystä uskalla rehdisti haastaa. Myönnän avoimesti sortuneeni itsekin tähän. Maailma on pullollaan mitä erilaisempia sijoitusstrategioita ja vaikka tuntuisi siltä, että jokin esitetty menetelmä tuntuu itsestä täysin hullulta voi se täydentää toisen sijoittajan arsenaalia täydellisesti. Kaikkea ei kannata tyrmätä heti. Annetaan muillekin mahdollisuus esittää erilaisia näkökantoja vaikkeivät ne omiin ajatuksiin sopisivatkaan. Jollekin toiselle ne voivat istua kuin nenä päähän. Sijoittajan on mahdollista kulkea useita erilaisia polkuja. Ne kaikki voivat silti viedä samaan määränpäähän, mutta vain eri tavalla.

Punainen lanka. Mikä yhdistää miljonäärit?

Vaikka Free Capital kirjan miljonääreillä on kaikilla toisistaan poikkeava tausta ja tapa sijoittaa löytyy yhdistäviäkin tekijöitä yllättävän paljon. Mitä yhteistä kaikilla näillä self-made osakemiljonääreillä on? Näiden asioiden tunnistaminen antaa mielenkiintoista näkökulmaa.

1. Ole sijoittaja

Jokaista kirjan henkilöä yhdistää vahva asenne olla sijoittaja. Sijoittajana oleminen tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessa sitä, että on valmis siirtämään tulojen ja menojen välisen erotuksen eli vapaan pääoman sijoituksiin. Isossa osassa kirjan miljonäärejä se tarkoitti vaatimattomien säästöjen laittamista osakemarkkinoille omasta pienestä palkasta. Jokaisen on aina aloitettava jostakin. Myös tulevan miljonäärin on aloitettava omaisuuden kerääminen nollasta. Aivan kuten kenen tahansa muunkin.

2. Katso tulevaisuuteen

Jo nuoresta iästä lähtien kirjan sijoittajia on yhdistänyt keskittyminen tulevaisuuteen. He ovat pitäneet oppimista, ansaitsemista, säästämistä ja sijoittamista tärkeänä tulevaisuutta ajatellen. Menneita ei kannata murehtia liikaa vaan katse on hyvä pitää kauempana. Tehdä omat päätökset sen mukaan miten asiat vaikuttavat omaan tulevaisuuteen. Jatkuva oppiminen elämässä on tärkeää.

3. Sijoita pienyhtiöihin

Kaikki paitsi yksi kirjan osakemiljonääreistä keskittyivät pienyhtiöihin (micro/low-cap). Kirjan miljonäärit tekivät sijoituksia pääasiassa 10% pienimmän markkina-arvon yhtiöihin - loput 90% markkinoilla tarjolla olevista osakkeista he jättivät sivuun. Olen pienen markkina-arvon yhtiöiden eduista piensijoittajille kirjoittanut aiemminkin ja tämä on hyvä muistutus sen eduista. Arvosijoittajan Tie blogissa on myös hyvä kirjoitus micro-cap osakkeiden hyvistä puolista.

4. Ole sitkeä

Lähes kaikki kirjan miljonäärit saivat vuosikausia markkinoilta huonoja tai keskinkertaisia tuottoja. Sen sijaan, että he olisivat heittäneet pyyhkeen kehään ja luovuttaneet ottivat he virheistä opiksi. Kukaan ei tule osakemiljonääriksi kerta heitolla. Tie on pitkä ja pomppuisa. Epäonnistumisten kautta saatu kokemus ja oppi luotsasi sijoittajat lopulta menestykseen.

5. Tavoittele rahalla vapautta - älä korkeampaa kulutusta

Kirjan sijoittajat elivät vaatimatonta elämäntapaa suhteessa heidän sijoitusomaisuuteen. He näkivät rahan oman vapauden lähteenä eivätkä välineenä näyttää omaa varallisuutta kulutuksen kautta. Kukaan ei halunnut sijoittaa siksi, että voisi vain kuluttaa enemmän. Sen sijaan raha nähtiin välineenä toteuttaa oma vapaus.

6. Velkavipua? Ei kiitos!

Sijoituksiin käytettävä velkavipu ei ollut kovinkaan suuressa huudossa. Omissa sijoituksissa vipua oli käytössä vain vähän.

7. Tee sijoitukset itse

Jokainen kirjan sijoittajista teki omat sijoituksensa täysin itsenäisesti. He eivät hae apua sijoituspäätösten tekoon muilta vaan tekevät analyysit, taustatutkimukset ja päätökset itse. Yksikään ei ole ns. "tiimipelaaja" vaan sen täydellinen vastakohta.

8. Sijoittaminen ei ole tiedettä

Kirjan sijoittajat tukeutuivat varsin yksinkertaisiin sääntöihin ja analyyseihin. Sijoittamisesta ei kannata tehdä turhan monimutkaista, sillä se ei sitä ole. Kaikki kirjan sijoittajat olivat hylänneet akateemikkojen rakastaman modernin portfolioteorian (MPT). Yksikään ei tukeutunut sijoituksissaan kvantitatiiviseen analyysiin vaikka muutamalla oli vahva tausta sen piiristä.

Onnella iso osuus?

Jokainen kirjan omatekoisesta miljonääristä piti itseään onnekkaana. Näin suuri sijoitusmenestys mitä heillä on ollut vaatii kieltämättä myös onnen potkuja. Onnella on oma osansa meidän jokaisen elämässä.

Mielestäni onnea on kuitenkin kahta erilaista. On olemassa puhdasta sattumaan perustuvaa onnea, kuten esimerkiksi Lotto. Suuren lottovoiton saaminen perustuu täysin irrationaaliseen tuuriin emmekä voi vaikuttaa voiton mahdollisuuteen kuin häviävän vähän.

Sitten on tätä toisenlaista onnea. Voimme altistaa itseämme elämässä erilaisille onnenkantamoisille. Mitä useammin ja enemmän tätä teemme sitä todennäköisempää myös on, että kohtaamme hyvän tuurin. Esimerkiksi tekemällä sijoituksen altistamme itsemme osakemarkkinoiden pitkän aikavälin positiivisen tuoton mahdollisuudelle. Huonolla tuurilla sijoitus on kuiten tappiollinen. Sen sijaan se on varmaa, että jos emme ota osaa markkinoille laisinkaan emme myöskään altistu tuolle positiiviselle tuotto-olettamalle.

Juuri tästä on mielestäni kysymys myös näiden 12 osakemiljonäärin kohdalla. He ovat kaikki tietoisesti altistaneet itsensä mahdollisuudelle vaurastua. Se, että jokainen heistä on onnistunut hyvin on osittain puhdasta tuuria, mutta osansa on myös sillä, että he ovat sitkeästi olleet alttiina hyvälle onnelle. Ilman hyvää onnea, mutta kovalla työllä tulos olisi ollut kenties myös hyvä, mutta ei vain yhtä satumaisen loistava kuin mihin he nyt päätyivät.

Miljonäärejä yhdistäviä tekijöitä katsellessani en voi olla peilaamatta löytyneitä tekijöitä omiin sijoituksiini. Vaikka tällä hetkellä ei sijoitusten tuotolla pääse kerskailemaan löydän listalta monta yhtenevää kohtaa omaan toimintaani. Pyrin sijoittamaan kaiken ylimääräisen rahan (kohta 1), oppimaan omista sijoituspäätöksistä (kohta 2), sijoitan strategiani mukaisesti pienen markkina-arvon yhtiöihin (kohta 3) antamatta (ainakaan toistaiseksi) periksi (kohta 4) tavoitellen taloudellista riippumattomuutta (kohdat 5 ja 2). En käytä kohtuuttoman suurta vipua (kohta 6), teen sijoitukset itse (kohta 7) ja modernin portfolioteorian olen ampunut alas blogissa erillisessä artikkelissa (kohta 8).

Olen asettanut itseni onnen potkulle alttiiksi. Vielä sitä ei ole tullut, mutta jaksan yhä sitkeästi odottaa. Sitä odotellessa jatkan työtä altistaakseni itseni yhä useammin hyvälle tuurille.

''I find the harder I work, the more luck I seem to have.''

-Thomas Jefferson

Free Capital kirjan kotisivut

Free Capital kirjan blogi

PS: Luen tällä hetkellä iltalukemisena Karo Hämäläisen Erottaja -kirjaa. Kirja on tiivistunnelmainen Suomen finanssimaailmaan sijoittuva jännäri. Se pitää hyvin otteessaan ja voinkin hyvin suositella sitä luettavaksi blogin lukijakunnalle.

Kasvuosakkeet ja Mohanram

Siinä missä monet pitävät potentiaalisia arvo-osakkeita turskalta haisevilta jätepapereilta ovat kasvuyritykset ns. glamour osakkeita. Ne kasvavat voimakkaasti ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Ei siis ihme, että monet poimivat mielummin salkkuunsa näitä kuumia osakkeita, joiden potentiaali lunastetaan vasta myöhemmin. Ihmiset ovat luonteeltaan optimisteja, joten kasvuosakkeiden odotukset ovat myös järjestäin korkealla. Tämän vuoksi sijoittajat pettyvätkin useammin kasvuosakkeiden kuin arvo-osakkeiden tuottoihin. Silti hyviin tarinoihin on aina helpompi ihastua kuin jo vuosikausia alhaalla rypeneeseen arvoyhtiöön, jonka toimiala on jotain aivan muuta kuin seksikäs.

Partha S. Mohanram on Toronton yliopiston kirjanpidon professori. Kun Piotroski esitteli kehittämänsä menetelmän hyvien ja huonojen arvo-osakkeiden tunnistamiseksi vuonna 2000 Mohanram innostui. Hän halusi ottaa selville voisiko samantapaisella menetelmällä myös pyrkiä erottamaan hyvät kasvuosakkeet huonoista.

Piotroskin tapaan myös Mohanram perusti tutkimuksen yritysten kirjanpitoon. Löytyisikö sieltä samanlaisia tekijöitä, jotka voisivat ennustaa kasvuosakkeen menestystä tulevaisuudessa?

Mohanram kehitti tätä varten oman pisteytyksen ja antoi sille Piotroskin innoittamana nimen G_SCORE. Tutkimus julkaistiin vuonna 2005 ja se sai nimekseen Piotroskia myötäillen Separating Winners from Losers among Low Book-to-Market Stocks using Financial Statement Analysis.


Mohanramin pisteytys - G_SCORE

Mohanramin G_SCORE pisteytys lasketaan samalla binääriperiaatteella kuin Piotroskin F_SCORE. Jokaisesta pisteytyksen kohdasta voi saada arvoksi vain joko nollan tai ykkösen. Lopuksi kaikki pisteet lasketaan yhteen. Siten korkein mahdollinen pistemäärä on 8 ja matalin 0.

Mohanram ryhmittelee laskettavat kohdat kolmeen eri kategoriaan. Kohdat ovat seuraavat:

Kannattavuus (Signals based on Earnings and Cash Flow Profitability)

• 1. ROA korkeampi kuin toimialan mediaani (firm's ROA is greater than the contemporaneous industry median).
• 2. Kassavirran ROA korkeampi kuin toimialan mediaani (firm's cash flow ROA exceeds the contemporaneous industry median).
• 3. Toiminnan kassavirta on suurempi kuin nettotulot (firm's cash flow from operations exceeds net income).

"Kasvun yliennakointi" (Signals Related to Naive Extrapolation)

• 4. Tuloksen vaihtelu toimialan mediaania pienempi (firm's earnings variability is less than the contemporaneous industry median).
• 5. Myynnin kasvun vaihtelu toimialan mediaania pienempi (firm's sale growth variability is less than the contemporaneous industry median).

"Panostus tulevaan" (Signals Related to Accounting Conservatism)

• 6. Tuotekehitys toimialan mediaania korkeampi (firm's R&D greater than the contemporaneous industry median).
• 7. Pääomamenot toimialan mediaania suuremmat (firm's capital expenditure greater than the contemporaneous industry median).
• 8. Mainostaminen toimialan mediaania suurempaa (firm's advertising intensity greater than the contemporaneous industry median).

Kuten Mohanramin pisteytyksestä huomaa arvioi menetelmä yrityksiä aina oman toimialan sisällä. Korkean pistemäärän yrityksinä pidetään sellaisia joiden G_SCORE on 6, 7 tai 8. Alhaisen pistemäärän sellaisia, jotka saavat arvoksi joko 0 tai 1. Hieman yli 20.000 tutkitusta alhaisen book-to-market luvun yrityksistä noin 11% sai hyvän pistemäärän (6, 7 tai 8) ja noin 16% huonon (0 tai 1).

Tulokset, ne tulokset! Tuottaako se mitään?

Tulokset ovat yllättävät. Mohanram muodosti menetelmällä hedge strategian, jossa salkkuun poimittiin aina korkean G_SCORE:n omaavia yrityksiä, sekä myytiin lyhyeksi matalan pisteen saaneita. Lisäksi strategiaan kuului vuosittainen rebalansointi, jolloin kaupat aina tehtiin. Tutkitun 21 vuoden aikana (1979-1999) strategia ei tuottanut kertaakaan tappiota. Ylituotot olivat huomattavat markkinoiden tuottoihin verrattuna. Tämä teoreettinen strategia ei luonnollisesti ota huomioon kaupankäyntikustannuksia tai veroseuraamuksia.

(Vuotuiset tuotot Mohanramin menetelmää käyttäen)

Vaikka sijoittaja jättäisi omasta stretagiastaan lyhyeksimyynnin pois ovat tuotot silti hurjia. Tutkitun 20.866 osakkeen keskituotto oli 8,2% p.a. Korkean pistemäärän osakkeet tuottivat saman 21 vuoden aikana 17,4% vuosittain. Alhaisen pistemäärän vuosituotot olivat -4% p.a.

(Mohanram pisteytyksen mukaiset buy and hold tuotot yhden ja kahden vuoden strategialle)

Menetelmä antoi paperilla varsin mukavia tuottoja, vaikka osakkeiden pitoajan pidensi kahteen vuoteen. Esimerkiksi poimimalla salkkuun menetelmän antamat parhaimmat 10% osakkeista oli vuosituotto koko korjattuna 21 vuoden aikana 59,7% p.a. pitämällä osakkeita aina kaksi vuotta.

Mohanramin omin sanoin menetelmä antaa paremmat tuotot pienemmällä riskillä:

This paper also contributes to the debate as to whether the book-to-market effect is caused by risk or mispricing. Firms with high G_SCORE ratings have virtually identical systematic risk and much lower return volatility than low G_SCORE firms and yet they significantly outperform low G_SCORE firms. Further, the G_SCORE strategy returns positive returns in all 21 years analyzed. This is inconsistent with a risk based explanation and provides support for a mispricing based explanation for the book-to-market effect for low BM firms.

Lopuksi

Mohanramin menetelmä on mielenkiintoinen erityisesti siksi, että se ottaa seulontaan toisen ääripään P/B osakkeista kuin Piotroski. Tutkimusten valossa P/B spektrin molemmista päistä on löydettävissä osakkeita, jotka tuovat huomattavia ylituottoja.

Molempia menetelmiä yhdistää yksi tekijä. Kummassakin menetelmässä löytyy yrityksen kirjanpidosta tekijät, jotka näyttävät ennustavan kuinka hyvin yritys tulevaisuudessa kehittyy.

Päätyy sijoittaja omassa strategiassaan sitten kasvuosakkeisiin tai arvo-osakkeisiin on molemmissa puolensa.