Piotroskin menetelmä

4.7.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


Kuka ihmeen Piotroski?

Joseph D. Piotroski toimii professorina Stanfordin yliopistossa. Hän on erikoistunut kirjanpitoon ja talousraportointiin. Vuosina 1999-2007 hän opetti Chicagon yliopistossa. Piotroski on luonteeltaan ujo ja hän välttelee julkisuutta. Hän on muun muassa antanut hyvin kitsaasti haastatteluita.

Mikä Piotroskista tekee kuitenkin huomionarvoisen on hänen kehittämä menetelmä, jolla yritysten kirjanpidon perusteella eritellään osakkeita voittajiin ja häviäjiin. Vuonna 2000 ollessaan vielä Chicagossa hän julkaisi tutkimuksen nimeltä Value Investing: The Use of Historical Financial Statement Information to Separate Winners from Losers. Huolimatta Piotroskin huomionarvoisista tuloksista se on yhä suurelle yleisölle varsin tuntematon.


Piotroskin pisteytys - F_SCORE

Esitellessään tutkimusta Piotroski joutuikin lähes pyytelemään anteeksi tapaa, jolla hän oli menetelmän kehittänyt. Se ei nimittäin perustunut mihinkään tieteelliseen tutkimukseen vaan Piotroskin omaan intuitioon siitä mitkä asiat kirjanpidosta heijastuvat yrityksen tulevaan menestykseen.

Tätä varten hän kehitti matemaattisen yhtälön, jonka lopputulos on nimeltään F_SCORE. Yhtälössä lasketaan yhteen kaiken kaikkiaan yhdeksän eri kirjanpidosta johdettavaa binääristä arvoa. Jokainen arvo voi siis saada tulokseksi joko arvon nolla tai yksi. Tästä johtuen korkein mahdollinen F_SCORE on 9 ja matalin 0. Mitä korkeampi pistemäärä on sitä parempi.

(Piotroskin F_SCORE kaava)

Yhdeksän yksittäistä kohtaa on ryhmiteltävissä kolmeen suurempaan kokonaisuuteen: yrityksen kannattavuus (profitability), velka, likviditeetti ja varojen alkuperä (leverage, liquidity and source of funds), sekä toiminnan tehokkuus (operating efficiency).

Jokaisesta kohdasta saa yhden pisteen mikäli se pitää paikkansa. Muussa tapauksessa nolla pistettä.

Kannattavuus (profitability)
  • 1. Positiivinen ROA kuluvana vuonna (positive return on assets in the current year).
  • 2. Positiivinen OCF kuluvana vuonna (positive operating cash flow in the current year).
  • 3. Kvartaalin ROA korkeampi kuin edellisenä vuotena (higher return on assets in the current period compared to the ROA in the previous year).
  • 4. Toiminnan kassavirta on suurempi kuin ROA (cash flow from operations are greater than ROA).

Velka, likviditeetti ja varojen alkuperä (leverage, liquidity and source of funds)
  • 5. Pitkäaikaisen velan määrä on pienempi kuin edellisenä vuotena (lower ratio of long term debt to in the current period compared value in the previous year).
  • 6. Korkeampi current ratio kuin edellisenä vuotena (higher current ratio this year compared to the previous year).
  • 7. Uusia osakkeita ei ole laskettu liikkeelle edellisenä vuotena (no new shares were issued in the last year).

Toiminnan tehokkuus (operating efficiency)
  • 8. Korkeampi myyntikate kuin edellisenä vuotena (a higher gross margin compared to the previous year).
  • 9. Korkeampi pääoman kiertonopeus kuin edellisenä vuotena (a higher asset turnover ratio compared to the previous year).
Tämän jälkeen menetelmässä sijoitetaan varat laajasti hajauttaen parhaimpaan 20%:iin niistä yrityksistä, joilla on korkea book-to-market arvo.


Piotroskin menetelmä lyö Magic Formulan tuotot

Piotroskin menetelmällä sijoittaja tulee siis myös ostaneeksi isolla hajautuksella arvo-osakkeita. Aivan kuten myös Magic Formulan tapauksessa. Piotroskin menetelmällä sijoittaja löytää kuitenkin hyvin erilaisia osakkeita verrattuna Magic Formulaan.

Suurikokoiset yritykset ovat analysoituja läpikotaisin. Tästä johtuen niiden kohdalla tulosjulkistusten yhteydessä tuleva uusi informaatio kulkeutuu osakkeen hintaan hyvin tehokkaasti. Toisin on pienten yritysten kohdalla, jotka voivat olla jopa niin pieniä ettei niitä välttämättä seuraa kuin muutama analyytikko. Pienikokoisten vähän vaihdettujen yritysten osakkeista on helpommin löydettävissä hinnoitteluvirheitä.

Pelkästään se, että osake on hinnoiteltu alas ei ole riittävä syy ostoon. Alhaiseen hinnoitteluun voi olla hyvät syyt. Yritys on voinut menettää jonkin tärkeän etulyöntiaseman markkinoilla tai sillä voi olla muita ongelmia miksi hinta on perustellusti alhaalla.

Tämän vuoksi niin Piotroskin menetelmän kohdalla, kuin myös muissa arvosijoitusmenetelmissä on tärkeää käyttää riittävää hajautusta. Muutama mätämuna portfoliossa ei syö koko menetelmän tuottoja.

Koska pieniä yrityksiä ei seurata niin laajaan kuin suurempia eivät tulosjulkistuksien yhteydessä tuleva uusi informaatio kulkeudu samalla tavalla osakkeen hinnoitteluun. Pienestä koostaan johtuen isot rahastot tai muut toimijat eivät myöskään ole niistä kiinnostuneita, sillä ne voivat helposti vaikuttaa osakkeen pörssikurssiin.

Piotroski huomasi, että tällaisien osakkeiden kohdalla on helpompi löytää yrityksiä, jotka saavat korkean F_SCORE pistemäärän ja kirjanpitoarvo suhteessa osakkeen hintaan (book-to-market) on houkutteleva.

Tutkimuksen mukaan vanhalla kirjanpidolla on olemassa selvää ennustearvoa tulevaisuuden suhteen. Piotroski pääsi tutkimuksessa menetelmällä 23%:n vuosituottoon vuosilta 1976-1996. Menetelmässä siis ostettiin korkean F_SCORE:n omaavia yrityksiä ja myytiin lyhyeksi samaan aikaan alhaisen pistemäärän osakkeita.

Tuotot ovat olleet vielä tutkimuksen julkaisun jälkeenkin hämmästyttävän hyviä. AAII sivuston mukaan Piotroskin menetelmä on tuottanut tutkimuksessa julkaistujen vuosien jälkeen seuraavasti:
  • 1998: 17.9 %
  • 1999: 27.1 %
  • 2000: -0.9 %
  • 2001: 100.2 %
  • 2002: -15.9 %
  • 2003: 154.6 %
  • 2004: 82.2 %
  • 2005: -8.5 %
  • 2006: -15.8 %
  • 2007: -1.3 %
  • 2008: 32.6 %
  • 2009: 78.3 %
  • 2010 (tähän mennessä): 235.3 % 
Kokonaistuotoksi vuosilta 1998-2010 on tullut siten 6891.20 %! Vuosituottona se tekee huimat 40,46%.


Toimii myös USA:n ulkopuolella

Ylläolevat tuotot ovat Yhdysvaltain markkinoilta. Magic Formula Investing Europe tutki myös Piotroskin menetelmän toimivuutta Euroopan markkinoilla vuosilta 1999-2009. Tulokset olivat hyviä. Piotroskin menetelmä tuotti esimerkiksi micro cap luokassa 18,28% per annum, kun DJ EURO STOXX indeksi tuotti samaan aikaan -3,13% p.a.

(Eri arvosijoitusmenetelmien tuotot Suomessa vuosilta 1999-2009)

Vaikka Suomi on markkinana pieni toimi Piotroskin menetelmä myös yllättävän hyvin pelkällä kotimarkkinalla. Samassa micro cap luokassa Piotroskin menetelmä tuotti kotimaan markkinoilla 15,82% per annum.


Työkaluja

Henkilölle, joka haluaa sijoittaa Piotroskin menetelmän mukaisesti löytyy internetistä hyviä työkaluja helpottamaan työtä.

MFIE sivusto tarjoaa Piotroskin pisteytyksen osakkeille useammasta eri maanosasta, mukaanlukien Euroopan ja USA:n. Palvelun käyttäminen kuitenkin maksaa 175 euroa vuodessa tai 49 euroa kalenterineljännekseltä. Uudet käyttäjät voivat tutustua palveluun ilmaiseksi kahden viikon ajan.

American Association of Individual Investors eli AAII tarjoaa myös työkalun Piotroskin menetelmän mukaiseen screenaukseen. AAII maksaa puolestaan eurooppalaiselle sijoittajalle 44 dollaria vuodessa.

Näiden lisäksi internetistä löytyy myös ilmainen sivusto, joka laskee niin Piotroskin pisteytyksen kuin myös Magic Formulan mukaisen listan USA:ssa noteerattaville osakkeille.

Niille jotka puolestaan haluavat laskea yksittäisen yrityksen pisteytyksen löytyy ilmainen työkalu Exceliin Old School Value sivustolta. Työkalu toimii ainoastaan Windows koneissa, joissa on Excel 2000 tai uudempi. Tämäkin työkalu toimii ainoastaan USA:ssa noteerattaville osakkeille. Sama sivusto tarjoaa myös ilmaiseksi oman Piotroskin listan Yhdysvaltalaisosakkeista.


Lopuksi

Piotroskin menetelmästä kiinnostuneille suosittelen lukemaan hänen tutkimuksensa lisäksi myös Piotroskin itsensä myöhemmin kirjoittaman Further evidence on the relation between historical changes in financial condition, future stock returns and the value/glamour effect paperin.

Menetelmän käyttäminen vaatii suurta itsekuria ja rohkeutta. Ei ole helppoa ostaa sellaista osaketta, joka on lyöty aivan pohjamutiin ja jonka likviditeetti on heikko. Piotroskin menetelmä löytää sijoittajalle tarjolle sellaisia osakkeita, jotka eivät normaalisti herätä kiinnostusta. Ne ovat hyljeksittyjä osakkeita, jotka eivät kiinnosta oikein ketään. Vastavirtaan kulkeminen kuitenkin tutkimustulosten valossa kannattaa.

Piotroskin menetelmässä kiehtoo piensijoittajana myös se puoli, että se ei sovi kovin hyvin institutionaalisille sijoittajille. Suurien rahastojen on hankala pitää sijoituksen allokaatio paikallaan johtuen pienien yritysten osakkeiden vähäisestä likviditeetistä. Samasta syystä johtuen isot sijoittajat aiheuttaisivat herkästi suuria muutoksia arvostustasoon, joten pienet vähävaihtoiset osakkeet ovat pääsääntöisesti niiden ulottumattomissa.

Joskus, mutta harvoin on etua siitä, että on piensijoittaja.

45 vastausta artikkeliin "Piotroskin menetelmä"


Anonyymi kirjoittaa:

Onkohan tuotto vuoden 2008 osalta lipsahtanut väärin? 32% plussalla ei kyllä vaikuta mahdolliselta. Mistä muuten nämä tulokset oli otettu?

6.7.2010 klo 7.45.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Kyllä se on oikein. Linkki tuloksiin on siinä taulukon yläpuolella eli AAII sivuston Piotroski9. Salkun sisällön näkeminen ilmeisesti vaatisi, että olisi AAII:n jäsen, jota en ole.

Kannattaa huomata, että eri sivustot antavat erilaisia tuloksia ja osakesuosituksia Piotroskin menetelmille riippuen siitä mistä talousdatat ottavat.

Tässä myös vertailua Piotroskin menetelmän tuotoista S&P 500 indeksiin: http://seekingalpha.com/article/115668-piotroski-strategy-nets-big-gains-through-downturn

6.7.2010 klo 8.25.00

Anonyymi kirjoittaa:

Jepade nyt selvis tosta Reesen artikkelista, eli AAII:n screeni pärjäsi koska oli viimeisen neljä kuukautta 2008 kokonaan poissa osakkeista. Lukema on silti todella hyvä, koska jo alkuvuodesta 2008 monet value ja value&momentum pohjaiset strategiat alkoivat piiputtamaan. Tuli jälleen siis todistettua että avain korkeampiin riskikorjattuihin tuottoihin on osakevalinnan lisäksi myös hyvässä ajoituksessa;-)

7.7.2010 klo 1.26.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Mistään aktiivisesta ajoittamisesta ei mielestäni ole kyse mikäli menetelmä ei ole tuolloin enää löytänyt korkean pistemäärän osakkeita ja tämän johdosta menetelmä ei anna ostosuositusta yhdestäkään osakkeesta. Mielenkiintoista olisi tietää mikä tuotto olisi ollut mikäli tuolloin olisi myynyt vielä lyhyeksi alhaisen pistemäärän osakkeita Piotroskin tutkimuksen mukaisesti.

Lähes kaikki Piotroskin screenerithän antavat ainoastaan ostosuosituksia ja jättävät lyhyeksimyynnin huomiotta.

7.7.2010 klo 8.13.00

Anonyymi kirjoittaa:

Osoitteesta:
http://charts.grahaminvestor.com/topscores.php
löytyy Piotroskin menetelmän mukaan laskettuja pistemääriä eri osakkeille. Lista on melko pitkä, mutta ei aivan tuore. Mitä mieltä olet, onko esim. kuukauden vanha data jo liian vanhaa tietoa tätä menetelmää käyttäessä?

7.7.2010 klo 12.24.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Tuo lista tuollaisenaan ei ole vielä käyttökelpoinen, sillä pisteytyksen lisäksi tulee ottaa P/B huomioon ja sen jälkeen sijoittaa parhaimpaan 20%:iin mikäli vielä jäljelle jää korkean pistemäärän yhtiöitä.

Vuotuinen kierto Piotroskin listan osakkeilla on muistaakseni jossakin 60%:n paikkeilla, joten sinänsä hieman vanhempikin tieto yleensä kelpaa. Arvostustaso korjaantuu verraten hitaasti.

Käyttämäni MFIE palvelu ei anna 20% P/B asetuksella yhtäkään 9 pisteen yhtiötä, joka linkissäsi oli tarjolla.

7.7.2010 klo 12.33.00

Anonyymi kirjoittaa:

Vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta. Voisi ihan kokeilumielessä jonkun pikkusumman sijoittaa menetelmän mukaisesti. Ja sitten harmitella parin vuoden päästä että miksei sijoittanut enemmän ko. metodin mukaan (mikäli se siis toimii kuten lupaa).

10.7.2010 klo 10.05.00

Markus kirjoittaa:

Tarjoaako MFIE screenereitä pelkistä euro-maista euroopassa. Pohjoismaiden tiedoista olisin erityisen kiinnostunut. 20 osaketta kun on peräti 1/7 osa pelkistä Suomen markkinoista...

24.7.2010 klo 18.14.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

MFIE tarjoaa Euroopan lisäksi USA:n ja Japanin markkinoilta tiedot. Kaikki pohjoismaat löytyvät nyt MFIE:stä, ne lisättiin sinne minun pyynnöstäni noin viikko sitten.

24.7.2010 klo 18.19.00

Anonyymi kirjoittaa:

Terve,

Piotroski menetelmän kustannustehokkuuden lisäämisestä mietintää:
- Eivätkös nuo ostopalvelut (esim. MFIE) ole selkeästi omaan sijoitustoimintaan liittyviä ja sitä kautta pääomatuloista verovähennyskelpoisia?

- Jos käyttää Nordnettiä niin liittymällä osakesäästäjien keskusliittoon saisi palkkiotason 2 (min. 5 eur/0,1 %) käyttöön normaalista 9€:n transaktio hinnasta. jäsenmaksu 68€/vuosi tulisi valitettavasti maksettavaksi mutta on muistaakseni myös verovähennyskelpoinen.

jos esim tekee kaksi kertaa vuodessa menetelmän mukaiset ostot niin eikös tuo alkaisi jo kannattaa osakesäästäjien jäsenmaksusta huolimatta?

26.7.2010 klo 14.22.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Kyllä, olet oikeassa. MFIE palvelun käyttö pitäisi olla vähennyskelpoinen.

Osakesäästäjien keskusliiton jäsenyydellä ei saa Nordnetissä kaupankäyntikustannuksia pienemmäksi Suomen ulkopuolelle.

Mikäli Piotroskin menetelmää ryhtyy käyttämään suosittelisin salkun hajauttamista Suomen ulkopuolelle. Muutoin menetelmästä tulee haarukoitua vain reilua sataa osaketta ja siten todennäköisyys löytää helmiä seasta on paljon pienempi kuin jos laajentaa menetelmän koskemaan vaikkapa myös Saksaa.

Mikäli käyttää vain Suomen markkina-aluetta voisi jäsenyys kannattaa. Mutta se on mielestäni riittämätön kooltaan.

26.7.2010 klo 19.20.00

Anonyymi kirjoittaa:

Jäi epäselväksi se, että onko pakko säännöllisesti vaihtaa yhtiöitä, jotka eivät täytä enää kriteereja? Esim. jos päättää ostaa firmat, joiden pistemäärä on vaikka yli 7 (riippumatta markkinapaikoista, Suomi, muu Eurooppa yms.), niin pitääkö vaihtaa vuosittain ne, jotka eivät ole enää seiskan arvoisia?

Vai onko nämä tuotot saatu haarukoimalla yrityksiä, ja sen jälkeen ostamalla ja pitämällä monta vuotta?

29.7.2010 klo 21.18.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Suosittelen lukemaan lävitse artikkelissa mainitun tutkimuksen Value Investing: The Use of Historical Financial Statement Information to Separate Winners from Losers. Vastaus löytyy sieltä ;)

29.7.2010 klo 21.29.00

Anonyymi kirjoittaa:

Onko tämän ympärille perustettu rahastoja? Jos ei, niin miksi?

3.1.2011 klo 21.14.00

Anonyymi kirjoittaa:

Toistankin kysymykseni myös tähän artikkeliin. Eli onko edukkaita/ilmaisia F_Score työkaluja eurozone pörsseihin? Omilla pelimerkeilläni on tuo MFIE aika iso sijoitus jo :)

AAII on varmaan vain jenkkipörssit?

Kärsiiköhän tuota ostoa ajoittaa esim. kvartaaleittain? Eli: Sen sijaan että ostaisi (ja jatkossa vaihtaisi) kuukausittain kaksi lappua, ostaisi kvartaaleittain pari lappua. Taas tuo salkun koko rajoittaa.

-Pauli

20.1.2011 klo 21.20.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Jos MFIE:tä ei pidä riittävän edukkaana, niin ei. Voit toki pyöritellä itse Excelissä osakkeita (laskukaava artikkelissa), mutta joudut yksitellen kaivamaan jokaisen yhtiön tulostiedot F_SCOREN laskemiseksi. Hyvin työlästä.

AAII tarjoaa vain jenkkipörssin.

Käytännössä kiertävä ostaminen on osoittautunut myös toimivaksi.

20.1.2011 klo 21.53.00

janzkimov kirjoittaa:

Yksi asia on Piotroskista jäänyt epäselväksi, milloin myydä? Kun F_SCORE ei enää olekaan yhdeksän tai alkaa laskemaan. Value -strategiana kai holdaaminen tässäkin on kuitekin ideana.

24.1.2011 klo 13.59.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Yksinkertaista. Sitten, kun olet pitänyt vuoden osaketta. F_SCORE määrittää ainoastaan ostoajankohdan yhdessä P/B:n kanssa. F_SCORE yksistään ei siis ole riittävä. Kannattaa lukea Piotroskin akateeminen paperi, siellä nämä kaikki on kerrottu.

24.1.2011 klo 14.36.00

Adreno kirjoittaa:

Tuo vuosi on varmasti akateemista paperia varten triviaalisti valittu holdausjakso. Olen itsekin aloittanut seulomaan osakkeita Piotroskin menetelmällä (valikoin ostettavat seulan läpäisseistä osakkeista) ja kiinnostaisi tietää mikä olisi sopiva myyntistrategia.

Kuvittelisin, että ennalta määritettyä ajanjaksoa parempi vaihtoehto on myydä kun osakkeen arvostus tai fundamentit muuttuvat rankasti. Esim. osakkeen arvostus nousee niin paljon, ettei se enää ole P/B -arvolla mitattuna halpa. Tai jos Q4 julkaisun jälkeen F-Score tippuukin esim. 2 yksikköä.

26.1.2011 klo 22.35.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Toisaalta kahden vuoden holdausjakso osoittautui Piotroskin tutkimuksessa huonommaksi vaihtoehdoksi. Piotroskin menetelmä on varmasti jalostettavissa paremmaksi ja sitä olen itsekin tehnyt.

Myyntistrategian hiomista ajatellen ei välttämättä ole olennaista mitata arvostustasoa P/B:llä tai F_SCORE:lla. Tärkeämpää on, että hiomisella kykenee saamaan paremman tuoton kuin yhden vuoden holdilla ts. jos hiotut mittarit näyttävät, että kannattaa jatkaa holdia vuoden jälkeen tulisi menetelmän tuottaa paremmin kuin jos osake olisi vaihdettu johonkin toiseen.

Mutta kyllä, tämä on asia johon kannattaa käyttää omaa aikaa ja osaamista. Joku toinen tapa voi ilman muuta osoittautua paremmaksi kuin yhden vuoden holdijaksot.

26.1.2011 klo 23.07.00

Adreno kirjoittaa:

Eikö teoriassa paras myyntiajankohta ole sellainen, jossa hyöty sijoituskohteen vaihdosta ylittää kaupankäyntikulut? Eli kun Piotroskin lista muuttuu riittävästi, kannattaa vaihtaa listalta pudonneet osakkeet uusiin tulokkaisiin.

Tällöin nimenomaan P/B ja F_Score olisivat ne mittarit, joilla myynti päätettäisiin.

27.1.2011 klo 14.33.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Ei vaan sen sijoituskohteen johon siirtyy tulisi tuottaa myös kaupankäyntikulujen jälkeen paremmin kuin se mistä siirto tehtiin. Siis vaihdon jälkeen. Muutoin vaihtaminen laskee tuottoa, joka olisi muutoin tullut.

Sinänsä P/B:n ja F_SCORE:n seuraaminen voi olla ihan tuottava strategia myyntiajankohdan löytämiseksi. Validea käytti viime vuonna omassa Piotroski salkussa kuukausittaista rebalansointia ja näin muokattu Piotroski strategia tuotti 55,9% (lähde).

Mutta jotta oikeasti voisi tietää olisiko tällainen lähestymistapa hyvä tulisi strategia testata riittävän pitkältä ajalta. Omaan makuun kuukausittain rebalansointi ja kovin tiheä P/B-luvun ja F_SCOREn seuraaminen on liian aktiivista sijoittamista.

Sinulle se voi sopia kuiten oikein hyvin. Suosittelen tällaisen strategian backtestausta sinulle.

27.1.2011 klo 15.23.00

Adreno kirjoittaa:

Olisin hyvin kiinnostunut omien teorioiden backtestauksesta, jos jostain löytyisi ilmainen tietokanta ja työkalut. Satutko tietämään tällaisia?

Kun sanoin "hyöty sijoituskohteen vaihdosta", tarkoitin nimenomaan odotusta paremmasta tuotosta. Puhumme kai samasta asiasta? Vai tarkoititko absoluuttista tuottoa odotusten sijaan? Ei jokaisen vaihdon kuitenkaan tarvitse olla "voitollinen", riittää kun tiheästi vaihdetun portfolion tuotto ylittää kerran vuodessa päivitetyn portfolion tuoton.

27.1.2011 klo 15.44.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Kyllä, sitten puhumme samasta asiasta.

Ilmaista tietokantaa ja työkaluja et löydä (ainakaan itse en sopivaa ole löytänyt). Rahalla saa ja suhteilla pääsee. Yliopistoilla on yleensä pääsy tietokantaan. Jos esimerkiksi tunnet jonkun opiskelijan, tutkijan tjms. niin voisit heidän kautta päästä testaamaan kyseistä strategiaa. Thomson Reutersin Datastream on ainakin sen verran tyyris, ettei sen hankkiminen yksityiskäyttöön ole järkevää.

Jotain apuja voit saada seuraavista linkeistä. Itse en ole niitä käyttänyt backtestaukseen.
http://www.backtest.org/
http://www.timetotrade.eu/
http://www.stockfetcher.com/
http://www.trademethod.com/
http://stockbacktest.com/

Mielelläni kuulen tuloksista, jos saat menetelmän testattua.

27.1.2011 klo 16.21.00

Anonyymi kirjoittaa:

Suomalaisten pörssiyhtiöiden raportoinnin ripeyteen tottuneelle saattaa tulla yllätyksenä, että jotkin eurooppalaiset yritykset raportoivat ilmeisesti vain puolivuosittain ja silloinkin viiveellä. MFIE-palvelusta kahden viikon tutustumistarjouksen puitteissa katsoin, että suurella osalla korkean Piotroski-luvun saaneista yhtiöistä viimeisin saatavilla oleva tilikausi (Most Recent Quarter Date) oli päättynyt kesäkuussa 2010. Nyt on helmikuun loppu.

Voi epäillä mitä arvoa on datalla, joka on reilusti yli puoli vuotta vanhaa. Jonkinlainen herkkyysanalyysi MFIE-tutkimuksen käyttämän päivämäärän suhteen olisi paikallaan.

/ak

24.2.2011 klo 22.00.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

MFIE:n datat tulevat Thomson Reutersilta. Tiedot Euroopan osalta päivitetään palveluun joka kuukauden kolmas maanantai ja USA:n osalta neljäs maanantai.

MFIE:n tutkimuksissa on portfolio muodostettu aina kesäkuussa, jotta juuri look-ahead biasia ei esiintyisi.

24.2.2011 klo 22.37.00

Anonyymi kirjoittaa:

Saako MFIE:n screenereillä myös huonoimmat arvot lyhyeksi myyntiä varten?

1.3.2011 klo 18.17.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Montierin "shorttauslista" löytyy. Sen yksi parametreistä on F_SCORE.

Menetelmä on esitelty Montierin artikkelissa Joining the Dark Side: Pirates, Spies and Short Sellers.

1.3.2011 klo 18.31.00

Adreno kirjoittaa:

Mielenkiintoinen artikkeli, mutta en löytänyt itse screeneriä mistään..?

20.3.2011 klo 23.37.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

MFIE:n beta vaiheessa olevalta screeneriltä löytyy.

20.3.2011 klo 23.50.00

Anonyymi kirjoittaa:

Kuten todettua ko. strategian toteuttaminen vaatii jonkun verran pääomaa ja syö kuluja (mahdolliset työkalut strategian toteuttamiseen, kaupankäyntikulut etc), tämä sai pähkäilemään jonkinlaisen yhteispoolin/rahaston muodostamisesta Piotroskin strategian ympärille. Piksu.net sivuston ympärillä pyörineet kaverithan olivat muodostaneet osakeyhtiön hallinnoimaan varoja tuon tyylisellä tavalla. Tämä mahdollistaisi myös piensijoittajien, joilla ei oman salkun kanssa ole mahdollista harjoittaa ko. strategiaa täysmittaisesti kunnollisella hajautuksella, pääsyn mukaan sekä mahdollisesti laskisi kokonaiskuluja kaikille sijoittajille (olettaen, että yhtiön ja itse systeemin toteuttaminen ei toisi liikaa kuluja).

Onko kellään kokemusta olisiko tuollaisessa systeemissä edes teoriassa järkeä mikäli sopivan oloinen porukka löytyisi?

9.4.2011 klo 12.26.00

KultaSijoittaja kirjoittaa:

Minä tiedän miten rahoitusosuuskunta perustetaan ja miten sitä hallinnoidaan. En ole vielä ainakaan aktiivinen sijoittaja (eksyin näille sivuille vahingossa), mutta tunnen joitakin rahastoja jotka toimivat osuuskunnan muodossa. Siinä voisi olla ratkaisu ...

22.8.2011 klo 16.58.00

Jago kirjoittaa:

Piotroskin menetelmä on yksi niitä harvoja strategioita jotka oikeasti kiinnostavat. Kaikki ajatukset kokeilla jotakin sellaista kuitenkin aina tyssäävät ajatuksiin verotuksesta. Käytettävän strategian on lyötävä "osta ja pidä indeksi" strategian ihan helvetin paljon ja säännöllisesti, vuosikymmenestä toiseen jotta hommassa olisi mitään järkeä vielä verojen maksamisen jälkeenkin.

Toki tälläiset strategia soveltuvat mitä mainiosti esim. PS-tilin sisällä pyöritettäviksi, mutta niissä on sitten taas omat ongelmana.

10.9.2011 klo 17.48.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Käytettävän strategian on lyötävä "osta ja pidä indeksi" strategian ihan helvetin paljon ja säännöllisesti, vuosikymmenestä toiseen jotta hommassa olisi mitään järkeä vielä verojen maksamisen jälkeenkin.

Juuri tämän Piotroskin menetelmä on historiallisesti katsoen tehnyt. Verot huomioiden se kannattaa B&H tai indeksisijoittamiseen verrattuna selvästi.

Katso tästä linkistä miten Piotroskin menetelmä on toiminut Euroopassa kesäkuusta 1999 nykypäivään. Oheinen graafi ei pidä sisällään veroja, mutta vaikka ne huomioi on ero silti dramaattinen.

10.9.2011 klo 18.59.00

Jago kirjoittaa:

Onko olemassa samaa graafia ilman shorttausta? Shorttaaminen kun ei ole erityisen halpaa lystiä, Nornetissä markkinakorko kun on ~5,75% ja tuossa graafissa on tuskin huomioitu shorttauksen aihettamia korkokuluja.

Sijoituslainan korothan voi vähentää verotuksessa, mutta voiko myös vähentää shorttauksen aiheuttamat korkokulut?

10.9.2011 klo 22.26.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Kyseinen graafi on ilman shorttausta. Sijoitustoiminnan korkokulut voi aina vähentää verotuksesta.

10.9.2011 klo 22.32.00

Jago kirjoittaa:

Ja vielä viimeinen kysymys: ottaen huomioon Nordnetin 9-10e/kpl toimeksiantokulut pohjoismaisten osakkeiden osalta, mikä on minimi osakelajimäärä ja alkupääoma jotka olisivat mielestäsi riittäviä tämän strategian pyörittämisen aloittamiseen?

10.9.2011 klo 22.47.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Unohda Nordnet. Riittävän hajautuksen vuoksi tarvitset välittäjän jonka kautta pääset useammalle eri markkinalle kuin Nordnet tarjoaa. Suosittelen joko Lynx:iä tai Interactive Brokersia riippuen varallisuudestasi ja kaupankäyntiaktiviteetista. Nordnettia voi käyttää rinnalla täydentämässä tarjontaa.

Mielestäni tämän strategian toteuttamiseen on hyvä lähteä vähintään 15-20 osakkeen hajautuksella. Kaupankäyntikuluista riippuen sopiva minimisumma on 10ke kieppeillä. Pienemmällä alkupääomalla ei riittävää hajautusta pysty muodostamaan ja kaupankäyntikustannukset voivat nousta turhan korkeiksi.

10.9.2011 klo 22.55.00

Anonyymi kirjoittaa:

Hei, tätä strategiaa pitää ehdottomasti kokeilla. Mitä brokeria suosittelisit semi-aktiiviselle sijoittajalle (ehkä n. 50 kauppaa/kk)? Onko kuluissa eroja? Kuinka monelle markkinalle noiden brokereiden kautta pääsee? Brasilia, ja muut kehittyvät markkinat kiinnostavat hajautuksessa. Nordnet ei todellakaan toimi tähän touhuun ja kulut ovat järjettömät. Tarkoituksenani on kasata hieman pidempiaikainen salkku lähitulevaisuudessa ja muuttaa Sveitsiin tai muualle veropakolaiseksi. Tästäkin syystä salkku olisi helpompaa kasata kerralla pitkäaikaiselle tilille. Kommentteja?

30.9.2011 klo 2.06.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Riippuu omista mieltymyksistä. Noinkin suurella aktiviteetilla kuin 50 kauppaa per kuukausi voisi Interactive Brokers istua tarpeisiisi. Saat sen kautta myös käyttöön laajalta eri pörssejä maailmalta. Brasilia ei tosin kuulu joukkoon. Interactive Brokers on myös edullinen käyttää. Eri asia sitten on pidätkö sitä itsellesi riittävän helppokäyttöisenä. Ainakin kaupankäyntijärjestelmän tutuksi tuleminen ottaa tavallista enemmän aikaa.

30.9.2011 klo 8.24.00

Anonyymi kirjoittaa:

Minua kiinnostaisi kokeilla MFIE-sivustoa mutta tuo hinnoittelu on hieman epäselvästi kirjoitettu. Olisiko jollakin tietoa tarkoittaako 69eur/quarter a) hintaa menossaolevalle kvartaalille esim. Q4/2011 vai b) hintaa seuraavalle kolmelle kuukaudelle? Nyt joulukuun puolessa välissä ei viitsisi maksaa 69 euroa jos käyttöoikeus onkin vain Q4/2011 loppuun.

11.12.2011 klo 13.55.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Tarkoittaa 3 kuukauden tilauksen hintaa.

11.12.2011 klo 14.27.00

Warren Fyffet kirjoittaa:

Onnittelut loistavasta sijoitusmenestyksestä. Olen seurannut blogiasi jo yli kolme vuotta. Tässä tapauksessa täytyy sanoa, että menestys menee ehdottomasti oikean osoitteeseen ja omalla kohdalle toimit hienona esimerkkinä, että kova työ tuottaa tulosta. Minulla oli kovat epäilykset strategiasi toimivuudesta, kun vaihdoit toistamiseen strategiaa marraskuussa 2010. Epäilin, että näiköhän pompit strategiasta toiseen liian usein uskomatta mihinkään ja vaikealla hetkellä luovut strategiastasi liian helposti.

Blogiasta jo näkee, että olet tehnyt perusteellisista työtä sijoituksiasi varten ja tämän lisäksi olet maininnut opintosi ja toiminut yhteistyössä MFIE kanssa. Ymmärrän hyvin salamyhkäisyytesi oman sijoitusstrategiasi osalta. Hietän silti pienen "ärsyttävän" haasteen ilmoille. Oletko miettinyt, että haastaako nyt kukaan ajatuksiasi niin kuin on käynyt blogin kohdalla. Olen nähnyt varsin monen blogin kirjoittajan todenneen, että kirjoittaminen parantaa sijoitusmenetystä. Sinun blogisi on yoimin innoittajana omaan blogiini. Blogissani en ole vielä päässyt haluamalleni tasolle, mutta olen huomannut sillä vaikutuksia omaan sijoitusmenestykseeni ja käyttäytymiseen. Hyvää jatkoa ja uusia kirjoituksia odotellen.


7.1.2013 klo 15.31.00

Anonyymi kirjoittaa:

Kiitos hyvästä blogista. Suurella mielenkiinnolla olen päivityksiä lukenut.

Kuten artikkelisi lopetat, vaatii suurta itsekuria ja riskiä sijoittaa Piotroskin menetelmän mukaan. Onko sijoittajien keskuudessa yleistä, että salkkua hajautetaan Piotroskin menetelmän ulkopuolelle?

50% Piotroskin mukaan, 50% indeksejä esim. Toki syö mahdollisia tuottoja, mutta tasoittaa ehkä laskujakin.

24.5.2013 klo 10.48.00

Anonyymi kirjoittaa:

Miten minusta tuntuu hieman epäilyttävältä luottaa noihin Piotroski screenereihin, en löydä samoja osakkeita yhdeltäkään "ajan tasalla" olevalta listalta.

Esim: oldschoolvalue.com, grahaminvestor.com, screener.in- sivustot antavat eri listaukset "tämän hetken" parhaiten piotroski-pisteytetyistä osakkeista.

Toki oldschoolvalue.com tarjoaa maksullista palvelua, mutta en silti voi ymmärtää, että miksi yksikään osake ei löydy ristiin toisen listalta.

Miten näihin yleensä kannattaa luottaa?

(Ajattelin toki tarkistaa vielä tuon pisteytyksen yrityksen itseilmoitettujen tietojen pohjalta)

Mihin screeneriin te luotatte eniten?

27.8.2013 klo 5.31.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails