Arvosijoittamisella parempiin tuottoihin?

4.6.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


Huom! Artikkeli pitää sisällään aiemmin julkaisematonta uutta tutkimustietoa Suomen osakemarkkinoilta.


Parempien tuottojen perässä

Sijoittajat pyrkivät löytämään yhä parempia tuottoja sijoituksilleen. En ole poikkeus. Tämän vuoksi olen perustanut erillisen "satelliittisalkun" sijoitusteni ytimen ympärille. Ytimen muodostavat passiivisesti hallinnoidut ETF sijoitukset.

Parempiin tuottoihin voi pyrkiä hyvin monin eri tavoin. Itselleni ei sovi kovin tiuha salkun pyörittäminen, sillä se lisää kaupankäyntikuluja ja rikastuttaa lähinnä vain välittäjää.

Arvosijoittamista pidetään yhtenä tapana saada markkinoilta keskimääräistä parempaa tuottoa. Se vaatii pitkäjänteisyyttä ja sopii hyvin astetta laiskemmalle sijoittajalle, jota ei kiinnosta seurata silmä kovana jokaista markkinan raksahdusta näyttöpäätteeltä.

Arvosijoittamisessa sijoittaja pyrkii löytämään aliarvostettuja osakkeita. Sen isänä pidetään Benjamin Graham:ia ja tunnetuin arvosijoittaja on varmasti Warren Buffett. Keskimääräistä parempi tuotto perustuu oletukselle, että myöhemmin osake nousee sille kuuluvalle oikealle arvostustasolle.

Aihe on ajankohtainen myös siksi, että Taaleritehdas lanseerasi vastikään markkinoille ArvoMarkka nimisen rahaston, joka sijoittaa suomalaisiin arvo-osakkeisiin. ArvoMarkan taustoissa häärii professori Vesa Puttonen, joten kenties siinä on tosiaan jotain perää?


Ihmekaava

Yksi tapa löytää markkinoilta alihinnoiteltuja osakkeita on käyttää Joel Greenblatt:n kehittämää menetelmää nimeltä Magic Formula. Magic Formulassa osakkeet laitetaan järjestykseen ROC (Return on Capital eli pääoman tuotto) ja earnings yield (tuottoprosentti) lukujen perusteella. Greenblatt laskee ROC:n kaavalla EBIT/(Net Working Capital + Net Fixed Assets) ja earnings yieldin kaavalla EBIT/Enterprise Value. Tämän lisäksi laskuissa jätetään kokonaan pois kaksi toimialaa: rahoitus (finance) ja yhdyskuntapalvelut (utility).

Magic Formula siis pyrkii löytämään nimenomaan arvo-osakkeita.

Greenblatt kirjoittaa menetelmästä kirjassaan The Little Book That Beats The Market. Kirja on erittäin helppolukuinen ja lyhyt - sen lukee yhdessä illassa. Suosittelen kirjaa niille, jotka ovat kiinnostuneita tutustumaan aiheeseen syvemmin.

Kuinka Magic Formulaa sitten oikein käytetään? Koska kaava ei tee sen kummempaa analyysiä yrityksistä vaan pelkästään asettaa ne järjestykseen kahden avainluvun perusteella on riittävä hajautus tärkeää. Sijoittajan tulee ostaa joka kuukausi 2-3 kaavan ehdottamaan osaketta. Näin yhden vuoden aikana muodostuu 20-30 osakkeen portfolio. Tästä portfoliosta vaihdetaan tämän jälkeen joka kuukausi 2-3 osaketta jälleen uusiin Magic Formulan tuottaman listan mukaisiin osakkeisiin.

Magic Formula on siis myös eräänlainen passiivinen sijoitusstrategia, mutta arvosijoittajalle.


Hämmästyttäviä tuloksia

Greenblatt kertoo käyttäneensä itse menestyksekkäästi tätä "ihmekaavaa" jo pitkään. Vuosilta 1988-2004 Magic Formula antoi vuosittaiseksi tuotoksi huimat 30,8%! Se on erittäin hyvä tulos 17 vuoden ajalta. Samaan aikaan Yhdysvaltain markkinatuotto oli 12,3% ja S&P 500 -indeksin 12,4%.

Koko tuon 17 vuoden aikana Magic Formula tuotti vain kerran tappiota, kun samalla ajanjaksolla S&P 500 -indeksille kertyi miinusmerkkisiä vuosia neljä ja kokonaismarkkinoille jopa viisi. Vuonna 2002 kaavan mukaisesti sijoittanut sai 4%:n tappion, mutta samana vuonna S&P 500 -indeksi laski yli 22%. Greenblatt väittääkin Magic Formulan tuottavan S&P 500 -indeksiä paremmin 96% ajasta.

Eikä Magic Formulan hehkutus pääty tähän. Se näyttää toimivan niin pienien kuin suurien yritysten kohdalla. Kun osakkeiden määrä rajattiin vain 1000 suurimpaan yritykseen tuotti Magic Formulan mukainen sijoitusstrategia 22,9% vuosituoton. Edelleen yli 10 prosenttiyksikköä markkinoita enemmän!

Kenties vielä hämmästyttävämpää on se, että Magic Formula näyttää toimivan järjestyksessä. Kun Magic Formulan järjestykseen asettamat osakkeet 2500 suurimmasta yrityksestä jaettiin 10 ryhmään siten, että ryhmään 1 asetettiin parhaimmat kaavan valitsemat osakkeet, ryhmään 2 siitä seuraavaksi parhaimmat jne. laski vuosituotto jokaisen ryhmän kohdalla. Paras kymmenestä ryhmästä tuotti 17,9% p.a., kun heikoin kymmenes ryhmä jäi 2,5%:n tuottoon.

Kaiken lisäksi Greenblatt väittää Magic Formulan antavan tämän hyvän tuoton pienemmällä riskillä. Magic Formulan valitsema portfolio tuotti markkinoita huonommin keskimäärin joka neljäs vuosi. Kaava tuotti kaksi vuotta peräkkäin noudatettuna markkinoita heikommin joka kuudennella periodilla. Siitä huolimatta mikäli kaavaa käytti kolme vuotta yhtäjaksoisesti löi se tuona aikana markkinat 95% ajasta. Ja tuona kolmen vuoden aikana ei portfolio jäänyt kertaakaan miinukselle. Huonoin Magic Formulan tuotto kolmen vuoden ajalta oli +11%, kun markkinoiden oli -46%.

Näin mikäli valitsi Magic Formulalla osakkeet 1000 suurimman joukosta. Sen sijaan jos kaavan annettiin valita osakkeet kaikista 3500 saatavilla olevasta tuotti se aina markkinoita paremmin kolmen vuoden käytöllä - eikä päätynyt kertaakaan tappiolle. Testattavia periodeja mahtui tuohon 17 vuoden ajalle 169.

Ei siis ihme, että kiinnostuin Magic Formulasta. Kaupankäyntikulut ovat kuitenkin Yhdysvaltoihin suolaiset, joten halusin selvittää toimiiko kaava myös muilla markkina-alueilla - erityisesti Suomessa.


Tutkimustulokset vahvistavat toimivuuden Euroopassa

Magic Formulasta löytyy tuoretta tutkimustietoa myös Euroopan osalta. Philip Vanstraceele ja Luc Allaeys julkaisivat toukokuussa 2010 tutkimuksen nimeltä Studying different Systematic Value Investing Strategies on the Eurozone stock market.

Vanstraceele ja Allaeys eivät tutkineet pelkästään Magic Formula sijoitusstrategiaa vaan myös muita arvosijoitusmenetelmiä. Muut tutkimuksessa mukana olleet menetelmät olivat Joseph Piotroskin 9 kohtainen pisteytysmenetelmä, Benjamin Grahamin ikivihreä NCAV (Net Current Asset Value) vuodelta 1949, sekä tutkijoiden oma luomus nimeltä ERP5.

Tutkimusta tehdessä Vanstraceele ja Allaeys ottivat huomioon eri tekijöitä, jotta tulokset olisivat pitävät:
  • Eloonjäämisharha. Monissa tutkimuksissa ei oteta huomioon esimerkiksi yhtiöitä, jotka ovat menneet konkurssiin tai poistettu pörssistä. Tässä tutkimuksessa tällaisia yrityksiä ei poistettu käytetystä datasta.
  • Look ahead bias. Look ahead bias on vinouma, joka seuraa sellaisen informaation käyttämisestä, joka ei kyseisellä ajanhetkellä ole ollut käytössä. Tässä tutkimuksessa käytettiin aina puoli vuotta vanhoja yritystietoja, jotta vinoumalta vältyttäisiin.
  • Bid-ask bounce. Pienyrityksiä on käytännössä mahdotonta ostaa suurilla summilla ilman, että sillä on vaikutusta pörssikurssiin. Tämän johdosta pienimmät tutkimukseen valittujen yritysten markkina-arvo oli yli 25 miljoonaa euroa.
  • Tiedonlouhinta. Tiedonlouhinnassa tietokonemallinnuksella valitaan tuhansista eri ajokerroista paras vaihtoehto julkaistavaksi. Näin aikaansaatu malli on kyseenalainen. Tässä tutkimuksessa käytettiin jokaisella ajokerralla samoja menetelmiä.
  • Luotettava tietokanta. Harvoilla on tarjota riittävän laajat kurssitiedot Euroopan alueelta. Tutkimuksessa käytettiin Thomsonin tietokantaa.
  • Liian pieni otanta. Joskus strategia toimii vain joitakin vuosia. Tämän vuoksi tutkimuksessa testattiin strategioita 10 vuoden aikaperiodilla (13.6.1999 - 13.6.2009), minkä pitäisi olla riittävä.
Vanstraceele ja Allaeys jakoivat tutkimuksessa osakkeet eri ryhmiin riippuen yritysten markkina-arvosta, sekä siitä kuinka moneen osakkeeseen hajautus tehtiin. Vertailuindeksinä on käytetty Dow Jones EuroSTOXX:ia, johon kuuluu n. 313 osaketta 12 euroalueen maasta. Osinkoja ei ole huomioitu.

Tutkimus antoi samankaltaisia tuloksia kuin Magic Formula USA:ssa. Se toimii ja se toimii vieläpä hyvin.

(Minimi markkina-arvo 25 miljoonaa euroa, hajautus 20 osakkeeseen. Klikkaa suuremmaksi.)


(Minimi markkina-arvo 50 miljoonaa euroa, hajautus 20 osakkeeseen. Klikkaa suuremmaksi.)

Dow Jones EuroSTOXX -indeksi päätyi tuon 10 vuoden aikana 3,13% tappiolle. Huomioitavaa on, että jokainen testatuista arvosijoitusmenetelmistä antoi indeksiä paremman tuoton.

Magic Formulan osalta on havaittavissa sama asia kuin Yhdysvalloissa - yrityksen koon kasvaessa myös vuosituotto laskee. Magic Formulan mukainen sijoitus 20 osakkeeseen markkina-arvoiltaan vähintään 25 miljoonaa euroa antoi vuosituotoksi 12,71%. Samankokoisella hajautuksella markkina-arvoltaan vähintään 5 miljardin euron yrityksiin tuotti enää 0,53% vuodessa. Ja sekin on paljon paremmin kuin markkinoiden -3,13% vuosituotto.


(Eri arvosijoitusmenetelmien tuotot, klikkaa suuremmaksi.)

Magic Formula ei kuitenkaan ollut muihin testattuihin arvosijoitusmenetelmiin nähden parhaimmasta päästä. Pääsääntöisesti parhaimmat tuotot antoi Joseph Piotroskin 9 pisteytyksen menetelmä. Se antoi esimerkiksi 20 osakkeeseen hajautettuna vähintään 25 miljoonan euron markkina-arvon omaaviin yrityksiin sijoitettuna huiman 18,28%:n vuosituoton.


Ja Suomessa...? 

Magic Formula ja muut arvosijoitusmenetelmät antoivat hyvin rohkaisevia tuloksia Yhdysvaltain ja Euroopan osalta. Kaupankäyntikulut muualle Eurooppaan ovat Yhdysvaltoja pienemmät, mutta vielä pienemmillä kuluilla pääsisi mikäli samaa menetelmää voisi käyttää myös kotimaan markkinoilla.

Suomen osakemarkkinat kuuluvat reunavyöhykkeeseen ja siten meillä on myös volatiliteettiä monia muita euromaita enemmän. Koska pienemmät markkina-alueet ovat vähemmän analysoituja kenties Suomesta voisi löytyä muita maita helpommin aliarvostettuja osakkeita? Pääsisikö arvosijoitusmenetelmiä käyttäen Suomessa vieläkin parempiin tuottoihin?

Ikävä kyllä näihin kysymyksiin ei tutkimus antanut suoria vastauksia, sillä aineisto oli kasattu koko euroalueelta. Otin yhteyttä suoraan tutkimuksen suorittaneeseen Philip Vanstraceele:en ja hän ajoi minulle tulokset tietokannasta Suomen osalta!

Tietokannasta löytyi 118 suomalaista osaketta, jota vasten testi ajettiin. Tulokset perustuvat osta ja pidä periaatteeseen, jossa kaikki osakkeet ostetaan 13.6. ja pidetään yhtäjaksoisesti vuoden ajan. Yritysten tulostietoina on käytetty aina edellisen päättyneen vuoden tietoja. Tuotot eivät pidä sisällään osinkoja.

Ja itse tulokset? Olkaa hyvät!

(Minimi markkina-arvo 25 miljoonaa euroa, hajautus 20 osakkeeseen. Klikkaa suuremmaksi.)

(Minimi markkina-arvo 50 miljoonaa euroa, hajautus 20 osakkeeseen. Klikkaa suuremmaksi.)

(Minimi markkina-arvo 100 miljoonaa euroa, hajautus 20 osakkeeseen. Klikkaa suuremmaksi.)

Tulokset ovat erittäin mielenkiintoiset. Magic Formula ja muut arvosijoitusmenetelmät antavat pienemmät tuotot kuin sovellettuna koko euroalueeseen. Toisaalta tämä on aivan ymmärrettävää, sillä 20 osaketta kattaa 17% kaikista tietokannasta löytyvistä suomalaisista osakkeista - siis erittäin suuren osan. Koko Euroopan osalta 20 osakkeen hajautus kattaa ainoastaan 0,8% kaikista tietokannassa olevista osakkeista. Tällaisesta otannasta on siten helpompi löytää alihinnoiteltuja osakkeita.

Kaikesta huolimatta kaikki testatut arvosijoitusmenetelmät antavat hyvän tuoton, kun niitä verrataan saman markkina-alueen tuottoihin kyseiseltä ajalta. 13.6.1999 ja 13.6.2009 välisenä aikana OMXH25 -hintaindeksi tuotti 21,50% eli 1,97% vuositasolla. OMX Helsinki Capped -hintaindeksi sen sijaan tuotti samalla ajalla -9% eli vuosittain -0,94%.  Vielä sitäkin heikommin menestyi OMX Helsinki -hintaindeksi joka tuotti -18,24% eli -1,99% vuosittain.

Kun markkina-arvon rajaksi asetettiin vähintään 25 miljoonaa euroa, tuotti Magic Formulan mukaisesti sijoitettu raha 20 osakkeeseen hajautettuna 7,66% vuosittain. Siinä on valtava ero Helsingin pörssin hintaindeksien tuottoihin!

Samoin kuin muun Euroopan osalta myös Suomessa Piotroskin menetelmä erottuu muista selvästi edukseen. Se tuotti yli kaksi kertaa paremmin kuin Magic Formula. Pienimmässä kategoriassa Piotroskin menetelmä tuotti 15,82% vuosittain.

Niin Magic Formula kuin muutkin arvosijoitusmenetelmät näyttävät toimivan Suomessa samalla tavalla kuin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Mitä pienempiin markkina-arvon omaaviin yrityksiin niitä sovelleteen sitä parempaa tuottoa ne antavat. Tämä on osaltaan myös loogista siksi, että isoimmat yritykset ovat analysoidumpia kuin pienet.


Loppumietteet

Magic Formula ja muut arvosijoitusmenetelmät antavat hyvin vakuuttavaa tilastotietoa arvosijoittamisen toimivuudesta niin kotimaassa, Euroopassa, kuin Yhdysvalloissa.

Yhtenä ongelmana arvosijoitusmenetelmien toteuttamiselle on ollut tiedonhankinnan hankaluus ja vaikeus. Varsinkaan piensijoittajan ei voi olettaa perehtyvän tuhansien yritysten tulostietoihin löytääkseen sopivat arvo-osakkeet.

Yhdysvaltoihin sijoittaville on yksi ratkaisu käyttää Magic Formula Investing sivustoa, jonne rekisteröitymällä saa Magic Formulan laatiman listan USA:n markkinoilta. Palvelun käyttö on ilmaista.

Suomen ja muiden Euroopan maiden osalta ratkaisu löytyy Magic Formula Investing Europe eli MFIE:n sivuilta. MFIE tarjoaa Magic Formulan ja muiden arvosijoitusmenetelmien työkalut. Sivusto on maksullinen, mutta sitä voi kokeilla ilmaiseksi kahden viikon ajan. Hinta on 175 euroa vuodessa tai vaihtoehtoisesti 49 euroa kalenterineljännekseltä. Sivuston keräämät maksut menevät pääasiallisesti tiedonhankinnasta koituviin kuluihin.

MFIE sivuston tiedot eivät rajaannu pelkästään Eurooppaan. Se tarjoaa tiedot myös USA:n, Japanin ja UK:n osalta. Tiedot voi halutessaan rajata koskemaan yksittäisiä maita. Erittäin hyvä sivusto siis ja mielestäni jokaisen euron arvoinen. Se säästää sijoittajalta paljon aikaa ja vaivaa. Tarvittaessa tiedot saa myös vietyä Exceliin.

(MFIE sivuston laatima Magic Formula lista suomalaisosakkeista, klikkaa suuremmaksi)

(MFIE sivuston laatima J. Piotroski menetelmän mukainen lista suomalaisosakkeista)

Yksi huomion arvoinen asia Vanstraceelen ja Allaeysin tutkimuksesta on kuitenkin se, etteivät he ainakaan Magic Formulan osalta toteuttaneet sitä täysin menetelmän mukaisesti. Alkuperäisessä Magic Formulassa 2-3 osaketta vaihdetaan joka kuukausi ja tutkimuksessa koko portfolio vaihdettiin kokonaan aina kerran vuodessa. Tämä saattaa vaikuttaa tuloksiin jonkin verran.

Kaiken kaikkiaan tulokset ovat mykistäviä ja tässä vaiheessa lukijoille lienee selvää miten sijoitusteni satelliitit tulevat rakentumaan. Pohdin pitkään julkistanko näitä löydöksiä ja uutta tutkimustietoa, mutta harkittuani asiaa päädyin kuitenkin tiedonjakamisen kannalle.

USA:ssa Magic Formula on toiminut pitkään, eikä Greenblatt usko sen toiminnan heikkenemiseen tulevaisuudessa. Miksi? Koska Magic Formula, kuten myös muut arvosijoitusmenetelmät eivät aina toimi. Niiden käyttäminen vaatii pitkäjänteisyyttä, mikä monilta sijoittajilta puuttuu. Sijoittaja saattaa kokeilla menetelmää vuoden tai kaksi ja hylkää sen tämän jälkeen toimimattomana.

Se ei vielä ole sijoittamista. Se on hakuammuntaa.

38 vastausta artikkeliin "Arvosijoittamisella parempiin tuottoihin?"


Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Niille, jotka tämän perusteella kiinnostuivat Piotroskin menetelmästä löytyy lisätietoa tästä linkistä.

Laadin todennäköisesti erillisen artikkelin Piotroskin menetelmästä jossakin välissä.

4.6.2010 klo 18.35.00

Nimetön kirjoittaa:

Ei siis mitään uutta sinänsä. Miksi Mf siis edelleen toimii? Ajatus sinänsä on kyllä nerokas, jopa kaunis: pääomat tuottavat, mutta arvostus on alhainen. Vaikka useat käyttäisivät tätä menetelmää kuplia ei synny MF:n tarjotessa uutta tavaraa arvostuksen noustessa.

Itsekin olen tätä strategiaa harkinnut. Välissä päädyin jo täysin passiivisiin indeksistragioihin (Seligson + ETF). Nyt taitaa olla aika harkita uudestaan kuinka salkkuani ryhdyn rakentamaan. Sen päällä kun pitäisi muutama vuosikymmenen pystyä istumaan. Se on pitkä aika näin parikymppisen miehen näkökulmasta. :D Kuluja ja veroja MF:stä kyllä kertyy - jopa useamman prosentin verran vuodessa. Tarjoaako kukaan tätä rahastona? :D

Osaatko kertoa miksi formula käyttää 20-30 osaketta? Esim. 12 tai jopa 6 osaketta voisi käytännössä riittää, jos volatiliteetin kasvu ei haittaa. Markkina-alueena voisi hyvin käyttää pohjoimaista ja ehkä saksaa välittäjästä riippuen. Tosin dataa ei taida olla saatavilla ilmaisessa muodossa kuin Suomeen(tauruscapital).

Edellisestä kirjoituksesta vielä: että kyllä maailma on pieni. Tyttöystäväni tietää vaimosi. Maineen menetystä suurempi riski taitaa olla glamourin murtuminen. ;)

4.6.2010 klo 19.12.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Kuluja vuosittaisesta salkun muuttamisesta luonnollisesti tulee, aivan kuten monille myös yhtä usein tehtävästä rebalansoinnista. Tilastojen valossa se kuitenkin kannattaa - mikä nyt ei tulevaisuuden kantilta välttämättä tarkoita yhtään mitään.

Rahastona ei Magic Formulaa ole tarjolla. Ainut vaihtoehto toteuttaa se olisi hedge, sillä muussa tapauksessa rahaston merkitseminen tai lunastaminen aiheuttaa kaupankäyntikuluja ja siten strategian noudattaminen on rahaston kantilta vaikeaa.

MF suosittaa 20-30 osaketta nimenomaan hajautushyödyn vuoksi. Pienempikin määrä käy mikäli sijoittaja itse on tutustunut yhtiöihin tarkemmin - sitä voi siis käyttää myös oman strategian lähtökohtana raakaamaan hyvät yhtiöt huonoista. 20-30 yhtiöllä saa jo sen verran hyvän hajautuksen, että muutama mätämuna joukossa ei pilaa koko portfolion tuottoa.

En tiedä mihin glamourilla viittaat, sillä en elä mitenkään leveästi ja olen samanlainen kuolevainen kuin muut.

4.6.2010 klo 19.42.00

Saituri kirjoittaa:

Mielenkiintoista, erittäin mielenkiintoista. Viitsivällä sijoittajalla paras menestys siis kulkee jossakin aktiivisen ja passiivisen välimaastossa.

Täytyypä harkita tätä satelliittimallia itsellekin.

Edellinen kommentaattori viittaa uskoakseni glamouriin nimenomaan siinä mielessä, että niin kauan kuin lauot viisauksiasi nettiin "nimettömänä", antaa se lukijalle mahdollisuuden luoda sinusta kuvan omassa mielikuvituksessaan. Nämä mielikuvat ovat tietysti jokaisella erilaisia. Koska kirjoituksesi ovat poikkeuksetta perusteltuja ja viisaita, on todennäköisyys lukijan muodostamalle mielikuvaglamourille suuri. He siis odottivat mielissään toista, kuin mitä julkistus toi tullessaan.

Omilla elintavoillasi ei asiassa siis ole mitään tekemistä.

Sitten kun viimein henkilöllisyys paljastuu ja lukija huomaa sinun olevan ihan samanlainen tyyppi kuin hän itsekin on, murtuu tuo mielikuvitusmaailmakin ja joillakin tulee ikään kuin "lässähtämisen" kokemus, kun mielikuvapannukakku painuu kasaan. Jos tuo kirjoittava henkilö on vielä lopuksi tutun tuttu, on kokemus varmaan voimakkaampi.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että kyseinen kokemus välttämättä on negatiivinen; ei missään mielessä, mutta se palauttaa maan pinnalle niiden odotusten suhteen mitä lukijalla mahtoi ennen julkistusta sinusta olla.

Tämä siis oma analyysini julkistuksen tiimoilta, joka saattaa tietenkin mennä aivan täysin metsäänkin :)

Oma ennustukseni on, että julkistus kuitenkin on positiivinen käänne, koska mikäli jutut jatkavat samalla laatulinjalla, on tiedossa ainoastaan enemmän ja uskottavampaa näkyvyyttä.

Ei sinulla ainakaan häpeiltävää tämän suhteen ole!

4.6.2010 klo 20.06.00

Nimetön kirjoittaa:

Juurikin näin. Juuri tuon saiturin kommentin yritin yhteen sanaan tiivistää. Uskottavuutesi ei todellakaan kärsi, sillä profeettaa en odottanutkaan ;)

Kontakti löytyi, koska yhdelle peltoaukealle mahtuu vain rajallinen määrä hevosharrastajia . Mr. KRT:stä en tiedä edelleenkaan muuta kuin sen mitä hän blogissa kirjoittaa (en tiedä liikaa, ei tarvitse ampua) :D. Yllätys oli kun palaset loksahtivat kohdilleen: olematon joukkoliikkenne, hevoset, Oulun yliopisto... eli kaikki mitättömät yksityiskohdat joita olet itsestäsi paljastanut saivat konkreettisen merkityksen.

4.6.2010 klo 21.02.00

Nimetön kirjoittaa:

Ne kulut. Ne jäi tuossa käsittelemättä kokonaan. Yritän tässä nyt hieman käsitellä noita kuluja, mitä MF strategian noudattaminen toisi pienillä summilla suomen verokäytännöillä yksityishenkilöille.

Tehdään ensin muutamia oletuksia. Oletetaan, että salkun koko olisi 50 000 euroa, jolloin 20% sateliitti osuudella sateliiteille jäisi käyttöön 10 000 euroa, mikä tarkoittaa 20 osakkeen kierrolla 500 euroa osaketta kohden. NN:n hinnastolla tämän jälkeen oltaisiin 2. palkkiotasolla joka tarkoittaa OMXH:n sijoittaessa 7 euron välityspalkkiota, joka tuosta 500e summasta olisi 1,4%.

Pääomaverotus on 28%.

Näin OMXH:ssa tutkitusta MF:n tuotosta eli 5,14% /pa vuositasolla verrattuna OMXH25:n vuositasoon: (osakemäärä lähes sama: 1,97% /pa

MF:ssä menee välityspalkkio koko summasta joka vuosi, sillä koko salkku kiertää (ellei sama osake pääse mukaan kahta kertaa, joka voisi hyvinkin olla mahdollista). Näin ollen tuottoa olisi enää 3,74%. Tästä vielä verot pois niin: 2,69% jäisi käteen, joka on enää 0,7% suurempi kuin OMXH25:n ETF:ää ostamalla.

Onhan sekin ylituottoa tällä periodilla, mutta ylituottoa saa näköjään olla hyvin paljon tai sijoitussummien isoja, jotta näin suuri osakkeiden kierrätys toimisi. Aikaisemmin tässä keskustelussa esitetty kuuden osakkeen pyörittäminen voisi toimia huomattavasti paremmin, tällöin välityspalkkioita saataisiin laskettua hieman.

-Juho

4.6.2010 klo 21.27.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Anonyymi: No hyvä ettei sitä paljastunut luurankoja heti toisena päivänä ulostulemisen jälkeen :)

Toinen anonyymi: Erinomainen pointti! Näitä menetelmiä kannattaa harrastaa vasta riittävän suurella salkulla.

Päädyin laskuissani kuitenkin eri tulokseen kanssasi:

Sijoitus 500e, josta vähennetään hankintakulut 7e, joten jäljelle jää 493e. Tämä kasvaa korkoa 7,66%, joten vuoden kuluttua on kasassa 530,76e. Myynnistä menee jälleen 7e kulut, joiden jälkeen jää jäljelle 523,76e. Voitosta eli 23,76 eurosta maksetaan verot 28% (=6,65e), joten kaikkien kulujen jälkeen kouraan lopulta jää 517,11e eli tuottoa kertyy 3,42%.

Tämä on tietysti enemmän kuin OMXH 25:n 1,97%, mutta nyt vertaamme omenoita ja appelsiineja. Toisesta on maksettu verot - toisesta ei. Kun aikanaan OMXH 25 myydään tulee siitä verot maksettavaksi, kun taasen toisella menetelmällä laskettu tulos on puhdasta käteen jäävää. Siten todellinen vertailu vaatisi vielä itselle sopivan ajan ottamista huomioon.

Joka tapauksessa palaamme siihen, että menetelmät ovat hyödyllisiä ainoastaan mikäli omaa riittävän suuren määrän rahaa, jotta kustannukset saa painettua alas ja toteutettua tarkoituksenmukaisen hajautuksen.

Omalla kohdalla huomioitavaa on myös se, että vaikka aluksi satelliitit olisivat 10ke, niin seuraavana vuonna niiden arvo on enemmän ja taas seuraavana enemmän jne jolloin kulujen osuus pienenee. Tämä tietysti olettaen ettei kaupankäyntikulut nouse välissä ja muu salkku kehittyy myös positiivisesti.

Omalla kohdalla myös juuri satelliitteihin käytettävästä rahamäärästä johtuen taidan tyytyä pienempään hajautukseen kuin 20 osaketta. Tällöin luonnollisesti riskiäkin on enemmän. Todennäköisesti 10 osakkeen suuruusluokka on sopiva itselle tässä vaiheessa. Tätä voi sitten kasvattaa seuraavana vuonna.

4.6.2010 klo 22.51.00

Nimetön kirjoittaa:

Juu, kyllä tuo oma laskelmani yksinkertaisti liikaa (laskin suoraan montakoprosenttia kuluista tulee ja siitä sitten yhdenmukaistin sen jokaiselle kuukaudelle, mutta ooikeampaan tulokseen päästään käsittelemällä yhtä osaketta ja kertomalla sa kpl määrällä, jolloin ei tule vähennettyä tuplana vaikutuksia, kuten omassa laskelmassani pääsi käymään) siis ylituottoa tuli hieman enemmän.

Ei lopulta 25:n osakkeen joukosta valittuja 20:ntä osaketta verratessa keskenään verrata pahemmin omenoita ja appelsiineja, kun tutkitaan menetelmää, jolla valita ne 20 sieltä joukosta, eikös silloin sopivana vertailuindeksinä ole juurikin ne osakkeet, jotka ovat valintakori kokonaisuudessaan?

Mitenköhän tässä vaikuttaa yhtiöiden markkinapainotukset. Indeksissä isommilla firmoilla on suurempi paino, tässä tasajaossa MF:llä paino on jokaisella firmalla sama.

Pointtini kuitenkin oli juurikin tuo osakkeiden kappalemäärän valinta, jota tukemaan pikaiset laskelmat esitin.

5.6.2010 klo 0.11.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

"Ei lopulta 25:n osakkeen joukosta valittuja 20:ntä osaketta verratessa keskenään verrata pahemmin omenoita ja appelsiineja, kun tutkitaan menetelmää, jolla valita ne 20 sieltä joukosta, eikös silloin sopivana vertailuindeksinä ole juurikin ne osakkeet, jotka ovat valintakori kokonaisuudessaan?"

Kyllä, mutta tällöin tulee laskelmista jättää verot ja myynnistä aiheutuva kaupankäyntikustannus pois. Silloin tulos olisi verrannollinen OMXH 25:n kanssa. Tai sitten vastaavasti OMXH 25:n osalta pitää myös laskea myynnistä kaupankäyntikustannus ja verot.

Muussa tapauksessa vertaat eri tavalla laskettuja tuottoja keskenään, eivätkä ne tietenkään ole vertailukelpoisia.

Hajautuksesta saatava hyöty ei juurikaan kasva 25 osakkeen jälkeen. Itse asiassa riski on vielä kohtuullinen hajautettuna 10 osakkeeseenkin, kunhan ne ovat eri toimialoilta: http://bit.ly/dabZxy

5.6.2010 klo 0.24.00

Nimetön kirjoittaa:

Osakkeiden määrän lisäksi sijoittaja joutuu päättämään salkun kiertonopeuden. Tutkimuksessa käytetty vuosi taitaa olla täysin mielivaltainen, eikä välttämättä tuo parempaa tulosta (menneessä datassa) kuin puolen tai kolmen vuoden kiertokaan. 12 osaketta ja 1 pahvi vaihtoon joka toinen kuukausi voisi olla toimiva kadunmiehen strategia. Jos vain Formula kestää tuollaisen muokkauksen.

MFIE:n palvelu vaikuttaaa kyllä aika kalliilta. Se tekee kuluja prosentin vuodessa vielä 18ke sijoituksille. Eikö edes kyseisiä tunnuslukuja ole saatavilla missään - helppohan kaavalla olisi itse laskea loput.

5.6.2010 klo 9.33.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Itse asiassa kiertonopeus riippuu ihan Magic Formulan antamista tuloksista. Mikä vuorostaan riippuu siitä minkälaisen tuloksen yhtiö on tehnyt. Mikäli yhtiö tekee hyvää tulosta pysyy se mukana MF:n muodostamalla listalla myös seuraavana vuonna eikä se joudu portfoliosta ulos. Vuoden kierto ei siis perustu mielivaltaisuuteen vaan siihen, että sen perusteena käytetään yrityksen edellisen vuoden tulosta.

Näin siis teoreettisessa maksimikierrossa vaihtuu vuoden aikana jokainen osake uuteen, mutta niin ei välttämättä ole.

Yritin etsiä tunnuslukuja itsekin, mutten löytänyt niitä mistään ilmaiseksi. Greenblatt ehdottaa, että earnings yieldin tilalla voisi käyttää P/E tai E/P lukua, joka sekin on hieman eri ja ROC:n tilalla ROA tunnuslukua. Ongelmaksi tulee ROC ja ROA, joita en löytänyt mistään ilmaisesta palvelusta.

Vielä palatakseni edelliseen laskuharjoitukseen, niin indeksin tuottoa laskee myös sen ostokustannukset, sekä hallinnointikulut, joten käytännössä sijoittaja ei pääse senkään kohdalla 1,97%:n vuosituottoon.

5.6.2010 klo 10.46.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

MFIE:stä vielä, että palveluhan tarjoaa aikamoisen läjän tunnuslukuja käytettäväksi arvosijoittamisesta kiinnostuneelle, mm. 5 years dividend growth, 5 years earning growth, enterprise value / 5 years EBIT, dividend yield jne jne. Tämä kaiken sen lisäksi, että se tarjoaa valmiit työkalut erilaisten arvosijoitusmenetelmien käyttöön.

Jos miettii omalle työlle vähääkään hintaa, niin hyvin nopeasti tulee palvelun käyttö edullisemmaksi. Ainakin omalla kohdalla koen analysointiin käytettävän ajan vapautumisen arvokkaammaksi kuin 175 euroa. Mikäli löydätte kuitenkin jostain ilmaiseksi tarjolle ROA tai ROC luvut niin kertokaa ihmeessä. Tyypillisesti nämä ovat maksullisten tulostietokantojen tarjoamia tietoja, mm. Balance Consulting.

Ja vielä lopuksi: tämä ei ole MFIE:n maksettu mainos. En saa palvelun esiintuomisesta mitään korvausta enkä hyödy muutoinkaan tämän informaation jakamisesta henkilökohtaisesti yhtään mitään (muutoin kuin omien sijoitusten kautta).

5.6.2010 klo 11.16.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Yksinkertaistaen siis vielä: aliarvostettu osake pysyy portfoliossa niin kauan kunnes tilanne korjaantuu markkinoilla. Turha osakkeiden vaihtaminen tiuhemmin/hitaammin ei auta asiaa.

Greenblatt onkin kritisoinut niitä jotka yrittävät liikaa "tuunata" kaavaa.

5.6.2010 klo 14.57.00

Nimetön kirjoittaa:

Ruotsinkieliseltä borsdata.se löytyy mielenkiintoisia tunnuslukuja pitkäaikaiselle arvo- ja osinkosijoittajille.

Ainakin oman pääomantuotto löytyy viimeisen 10 vuoden ajalta. Palvelussa on pohjoismaisia ja jenkkiyhtiöitä.

Jos haluaa käyttää mainittua systeemiä, niin kannattaa hankkia edullinen ulkomainen välittäjä. Esim. Aktiedirektin kautta voi käydä kauppaa Suomessa yhdellä eurolla.

Tosin ensin pitää varmistaa, että saako suomalainen sijoittaja tehdä heidän kauttaan kauppaa. Avanzan kautta ei onnistu (siis muilla paitsi suomalaisilla voi käydä kauppaa). Syynä on se, että Suomen laki kieltää kotimaisten osakkeiden omistamisen hallintarekisteröitynä.

Sami

5.6.2010 klo 18.36.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Mistä tuolta borsdata.se palvelusta näkee suomalaisten osakkeiden oman pääoman tuoton? Ei osunut itselle silmään.

5.6.2010 klo 19.58.00

Nimetön kirjoittaa:

Näköjään kaikista yhtiöistä ei vielä ole dataa suomalaisten osalta.

Tässä top-lista (kaikki?):

http://www.borsdata.se/?page_id=1523

Joidenkin suomalaisyhtiöiden data löytyy osakekohtaiselta sivulta. Tässä esim. Nokia

http://www.borsdata.se/?page_id=945

Valitset vain "Finska" ja sitten yläpalkista haluamasi osakkeen. Sivun ylläpitäjä mainitsi joskus, että tulevaisuudessa lista kattaa kaikki pohjoismaiset osakkeet.

Sami

5.6.2010 klo 22.22.00

Nimetön kirjoittaa:

Oman pääoman tuotto on siis kohdassa avkastning - EK, mutta tämän varmasti jo tiesitkin.

Sami

5.6.2010 klo 22.26.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Jep, nuo sivut löysinkin eli tarjolla on vain muutaman suomalaisen yhtiön tiedot. Tämä ei tieten vielä riitä oikein mihinkään :(

5.6.2010 klo 22.28.00

Nimetön kirjoittaa:

Melkoinen takinkääntö :-)

Aiemmin sinänsä hyvässä blogissasi tunnuit niin puhdasoppiselta tehokkaiden markkinoiden -teorian kannattajalta, että tämä viimeisin postaus laittaa hieman hymyilemään.

6.6.2010 klo 20.51.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Kyseessä ei ole varsinainen takinkääntö vaan ydin-satelliittimallin käyttöönotto, josta olen puhunut jo pitkään. Vuoden vaihteessa mainitsin, että tulen tämän vuoden aikana sen toteuttamaan ja nyt asia on konkretisoitumassa.

Edelleen salkku rakentuu passiivisten indeksituotteiden ympärille - sen suhteen ei tilanteeseen ole tulossa muutosta.

Satelliitit antavat mahdollisuuden mitellä markkinavoimien kanssa. Se onko se kannattavaa onkin sitten jo aivan oma asiansa.

6.6.2010 klo 21.00.00

Nimetön kirjoittaa:

Kerroit esittelyssäsi hävinneesi edelliset sijoituksesi kokonaisuudessaan markkinoilla, kiinnostaisi tietää hieman taustoja? Ettei nyt vaan olla menemässä liian riskipitoiseen suuntaan sijoituksissa? Satelliittien suhde tulisi pitää 5% tasolla koko sijoitusomaisuudesta...

6.6.2010 klo 22.26.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Olen käsitellyt asian tässä aiemmassa kirjoituksessa.

Ikävä kyllä näiden arvosijoitusmenetelmien käyttäminen 5%:n osuudella sijoitusomaisuudestani ei ole riittävän kustannustehokasta.

6.6.2010 klo 22.31.00

Nimetön kirjoittaa:

Takinkääntöä tai ei, on viisasta mennä sinne minne todisteet vievät. ;)

Ihmiset eivät ole rationaalia, eikä tuotto aina ole sijoittajan ainoa tavoite (myös esim. jännitys, haaste, markkinavoimien selätys muiden arvostus, työpaikan säilyttäminen...ym.), siksi onkin jopa odotettavaa etteivat markkinat ole aina täydellisen tehokkaat.

Tehokkaiden markkinoiden ajatusta ei tarvitse mielestäni silti hylätä. Harvassa ovat suuria (yli)tuottoja pitkään keränneet sijoittajat. Arvostrategian parempi tuotto voi myös olla tehokkaiden markkoinoiden mukaista. Volatitiliteetti ei ole kaiken kattava riskimittari. Arvostartegian seulomat pienet ja tuleivaisuuden odotuksiltaan maltilliset, jopa kehnot yritykset saattavat sisältää riskiä joka jää perinteisiltä mittareilta tavoittamatta.

Miksei myös tehokkaat markkinat voisi sallia suurta kurinalaisuutta ja pitkäjänteisyyttä vaativille strategioille ylituottoja - joskaan ei ehkä valtavan suuria verojen ja kulujen jälkeen...

6.6.2010 klo 23.08.00

Nimetön kirjoittaa:

Juu, tuohon olisi pitänyt laskea ETF:n ostaminen, ja sille vastaavat kulut - kuitenkin kokosummalla ETF:ää ostaessa osto ja myynti olisi pienentänyt sitä hyvin vähän, suurempi piennennys tulisi hallinnoinnista eli -0,18% p.a Ei kuitenkaan muuta sitä, etteikö historiallisella datalla näillä arvosijoituksilla oltaisi voitettu suomessa indeksi, muttei mitenkään erityisen kovin.

6.6.2010 klo 23.31.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Loppujen lopuksi keskustelu kääntyy takaisin siihen, että näiden strategioiden käyttäminen vaatii riittävän suurta pääomaa. Muussa tapauksessa ylituotto valuu tranaktiokustanuksien kattamiseen.

Mutta mikäli omaa riittävän suuren pääoman tarjoavat menetelmät huomattavia ylituottoja indekseihin nähden.

Jokaisen kannattaakin hahmotella paperilla omilla kustannuksilla minkälaista pääomaa menetelmät tarvitsevat, jotta niitä voi tehokkaasti hyödyntää.

Saan tällä viikolla lisätietoja salkun kiertonopeuden suhteen Philip Vanstraceele:ltä. Siitä tulee saamaan osviittaa kuinka moni osake on vaihtunut keskimäärin joka vuosi Suomen osalta.

7.6.2010 klo 9.16.00

Nimetön kirjoittaa:

Loistavaa, tuollainen data auttaa varmasti jokaista oman salkkunsa kanssa.

Rahastomuodossa tälläinen olisi loistava, mutta ei taida suomessa olla rahastoyhtiötä, joka lämpenisi. Seligsonin aktiivisten rahastojen joukkoon mahtuisi yksi mekaanisella kaavalla toimiva (tällöin transanktiot pienenisivät, kun rahastolla on massaa), tosin rahastoyhtiö veisi omansa välistä. -- Ongelmana on vain tässä, että rahastossa täytyisi olla 1 lunastuspäivä ja 1 merkintä päivä kuukaudessa, jotta ylimääräistä kaupankäyntiä ei rahasto joutuisi harrastamaan.

7.6.2010 klo 15.03.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

En usko, että homma toimisi rahastona. Vaikka lunastuksia ja merkintöjä saisi tapahtuva vain kerran kuukaudessa aiheuttaa ongelman rahaston koko. Se heiluttaa helposti erityisesti pienten yhtiöiden osakekursseja. Mikäli menetelmä kohdennetaan vain suurimpiin yrityksiin, niin puolestaan tuotto-odotus laskee. Sekin loisi mielenkiintoisia tilanteita markkinoille, että olisi tiedossa rahasto joka tulee ostamaan ja myymään tiettynä päivänä tiettyjä osakkeita.

Hedge olisi siis ainut mahdollisuus toteuttaa suuremmassa mittakaavassa.

Toisaalta eikös se ole mukava asia, että myös yksityissijoittajille on olemassa menetelmiä jotka eivät oikein istu isoille finanssitaloille? :)

7.6.2010 klo 15.12.00

Nimetön kirjoittaa:

Hei

Olen itse simuloinut Greenblattin mallia vuosilta 1992-2008. Minulla oli noin 8 000
osakkeen joukko, jossa oli pörssiyrityksiä
USA:sta ja Euroopasta.

Muutamia havaintoja tuosta testistä:
-Tulokset olivat vakuuttavia. Minulla
ei ole nyt tuloksia suoraan antaa, mutta
indeksin mallin hakkasi keskimäärin yli 10 prosentilla.
-mallin osakkeiden vuosituotto verojenkin jälkeen oli parempi vuoden kuin kahden tai kolmen vuoden välein tehtävällä poiminnalla.
-Simuloinnissa huomasin, että mallin antama ylituotto perustuu pitkälle yksittäisiin supertuottoihin (tuotto yli 300%, suurin tuotto yksittäisellä mallin osakkeella taisi olla 8000%), joita 20-osakkeen salkkuun löytyi muistaakseni yksi osake noin joka kolmas vuosi. Supertuottojen poistamisen jälkeen mallin antama ylituotto oli enää vähäinen verrattuna indeksiin
-20 osakkeen salkulla malli toimi parhaiten. Testasin mallia 5,10,15,20,30,50 ja 100 osakkeen
kombinaatioilla. Tämä kertoo siitä, että poiminta ei ole optimaalinen



Kehitin Greenblattin mallia eteenpäin ja sain pienillä viilauksilla luotoa oman mallin, mikä hakkasi Greenblattin alkuperäisen mallin lähes joka vuosi noin viidellä prosentilla.

Lisäksi tämän mallin antama listaus oli selkeästi tarkempi, eli tuotto pieneni aina kun kasvatin poimittavien osakkeiden määrää 5,10,20,30, ... jne

Tässä mallissa merkittävän osan tuotosta myös muodosti yksittäisten osakkeiden tuotot. Tosin näiden supertuottojen poistamisen jälkeen ylituotto indeksiin nähden pysyi melko suurena.


Jos saa riittävän hyvän ja laajan datan itselleen, niin kannattaa tutkia Greenblattin
mallia ja miettiä sen heikkouksia, sillä mallia
on mahdollista parantaa. Omassa muunnelmassa on sekin positiivinen puoli, että vaikka alkuperäisen mallin antama tuotto laskisi monien käyttäessä sitä, niin se ei merkittävästi laske muokatun mallin tuottoa. Tästä syystä oma muokattu malli on järkevä, jos sillä pystyy backtestissä saamaa samantasoisia tuloksia.

En kuitenkaan tässä nyt paljasta, mitä tein alkuperäiselle mallille, sillä teen omat osakepoimintani teen kyseisen mallin avulla. Poimin jokaisen kvartaalin jälkeen 8-10 parasta osaketta vuodeksi salkkuun, eli portfolio kattaa
kohta 30-40 osaketta.

Ensimmäisen poiminnan mallilla tein viime vuoden lopussa 2009 Q3 tuloksilla ja suurin osa oli USA:n pörssistä. Salkun perustamisen jälkeen S&P 500 indeksi on painunut 3 prosenttia miinukselle ja salkku on edelleen plussalla 3 prosenttia. Tätä menoa vuosituotto jää kuuteen prosenttiin, mutta ylituottoa tulisi S&P 500:n nähden 12 prosenttia.

8.6.2010 klo 20.49.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Mielenkiintoista, erittäin mielenkiintoista :) Ja hienoa, että jaoit tämän tiedon!

Oletko verrannut oman mallisi tuottoa backtestauksella Piotroskin malliiin, joka on antanut vielä Magic Formulaa parempia tuottoja?

Sanot, että parhaiten Magic Formula toimi tekemässäsi backtestauksessa 20 osakkeella. Olet itse kuitenkin päätynyt 30-40 osakkeen portfolioon vaikka kerrot muokkaamasi mallin tuoton heikentyvän hajautuksen kasvaessa. Onko tässä mikä syy takana?

Voitko kertoa kuinka monesta eri maasta olet nykyisen mallin mukaan ostoja tehnyt? Ovatko määrät vaihdelleet vuosien mittaan paljonkin?

8.6.2010 klo 21.44.00

Nimetön kirjoittaa:

Interactivebrokersilla USA:n osakkeiden osto on vain dollarin alimmilla, joten ei jenkkiosakkeiden osto kalliiksi tule, vaikka
laittaisi vain 500 dollaria osakkeeseen.

8.6.2010 klo 21.44.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

IAB:llä minimitalletus on 10.000 dollaria, jotta voi ryhtyä edes asiakkaaksi. Kyseinen välittäjä on itselle sen verran vieras, etten uskalla moisia summia suorilta siirtää.

8.6.2010 klo 21.51.00

Nimetön kirjoittaa:

Haluan valita joka kvartaali parhaita osakkeita. Viidellä osakkeella tekisin vain
yhden poiminnan per vuosi. 5 olisi optimaalisin, mutta haluan hajautuksen vuoksi poimia noin 10 osaketta joka kvartaali. kaiken lisäksi backtestissä 5-10 osakkeen portfolioiden tuottoero oli aika marginaalinen. 20 tai 30 osakkeessa tuotto heikkeni jo selvemmin.

Oikeat ostot ovat menneet seuraavasti
Q3 09 9 USA, 1 Euroopa (Tuolloin Australia, Kanada, Meksiko ja Japani eivät olleet vielä
minulla mallissa mukana)
Q4 09 7 Australia, 3 USA
Q1 10 1 Kanada, 1 Japani, 8 USA

Backtestauksessa USA painotus ei tainnut olla
noin suuri, vaikka 2/3 osakkeista taitaa olla USA:sta. Australiassa ja Britanniassa tulee vuodessa vain kaksi tulosta ja tästä syystä
Aussi osakkeita ei tullut viimeiseen salkkuun, vaikka ne ovat entistä halvempia. Itseasiassa
Australiasta löytyy tunnusluvuilla aivan käsittämättömän halpoja, mutta hyvin pieniä
ja heikko likvidisiä osakkeita. Saa nähdä oliko
virhe sijoittaa näihin Aussi osakkeisiin.

Backtestauksen tarkat tulokset ja maajakaumat voin joskus kaivaa tietokannastani esiin.

Piotroskin mallia en ole testannut.

8.6.2010 klo 22.04.00

Nimetön kirjoittaa:

Vaihtuvuus osakkeissa on muuten kvartaalitasolla kova, kun on 10 000 osaketta. Tosin se johtuu osittain oman mallini ja Greenblattin mallin eroista. Noin 2-3 osaketta on pysynyt samana.

8.6.2010 klo 22.08.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Jos vain viitsit kaivaa, niin olisin backtestauksen tarkemmista tuloksista kiinnostunut. Sähköpostiosoitteeni löytyy sivun oikeasta yläkulmasta.

Olen viime päivinä uppoutunut Piotroskin malliin ja lukenut herran koko tutkimuksen (Value Investing: The Use of Historical Financial Statement Information to Separate Winners from Losers) läpi. Piotroskin kehittämällä mallilla saatiin backtestauksessa 1976-1996 23% tuotot p.a. Tämä tosin pitää sisällään shorttausta. Pelkillä longeilla menetelmä tuotti siltikin huomattavaa ylituottoa.

Menetelmä on myös viime vuosina tuottanut hyvin, esim. vuonna 2008 32,6%.

Kannattaa tutustua - luulen, että kiinnostaa sinuakin. Mielenkiintoista olisi jos pystyisit vertaamaan kehittämääsi menetelmää Piotroskin menetelmään. Löisikö se sen?

8.6.2010 klo 22.21.00

Nimetön kirjoittaa:

Backtestaus on silti aina backtestausta, joten vasta kun saadaan tästä uudesta menetelmästä käytännön dataa tiedetään onko se oikeasti parempi kuin Greenblattin menetelmä. Jokatapauksessa mielenkiintoista oli lukea ja mielelläni lukisin myös tutkimuksen datoineen, vaikkakin jättäisit paljastamatta menetelmäsi, sillä jo pelkästään tuollainen data on hyvin mielenkiintoista.

-Juho (s-postin annan mielelläni, jos sitä kautta sellainen saadaan spammin pelossa jätän tähän laittamati)

8.6.2010 klo 23.42.00

Nimetön kirjoittaa:

Hei

Onko tähän postaukseen saatu arvomenetelmien toimivuudesta uutta tietoa? Olen itse erittäin kiinnostunut aiheesta ja ajattelin, että voisin tehdä lopputyöni omalla vastaavalla menetelmällä.

22.7.2012 klo 14.23.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Timin ja Philipin uusin paperi on ostettavissa tästä. Paperi on myös saatavilla ilmaiseksi value-investing.eu:n tilaajille.

Oma käyttämäni strategia ei ole julkinen.

22.7.2012 klo 14.30.00

Unknown kirjoittaa:

Hyvä artikkeli, hyvää tietoa.

6.12.2013 klo 11.57.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails