Johdatus ETF:iin Osa 6: Swap pohjaiset ETF:t

25.4.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


Perinteiset ETF:t ovat ns. käteisperusteisia tai fyysisiä ETF:iä. Toinen nimitys näille on in-specie ETF. Tällaisten ETF:ien sijoitukset ovat erillään hallinnoivasta rahastosta - sijoittaja omistaa siis suoraan ETF:n mukaisen sisällön osakkeita, korkoja tai muita arvopapereita mitä ikinä ETF:n kohde-etuuteen kuuluukaan. Sijoittajalle ei siten muodostu ETF:ää hallinnoivasta tahosta riskiä. ETF:ää hallinnoivan pankin mennessä nurin sijoittaja omistaa edelleen ETF:n kohde-etuudet.

Viime aikoina markkinoille on tuotu näistä perinteisistä poikkeavia ETF:iä. Johdannaispohjaiset eli synteettiset ETF:ät on kehitetty paikkaamaan perinteisten ETF:ien ongelmia. Tässä artikkelissa perehdyn tarkemmin niin kutsuttujen swap pohjaisten (swap based) ETF:ien toimintaan. Deutsche Bankin db x-trackers ETF:t ovat swap pohjaisia ETF:iä.


Mikä ihmeen swap?

Yksinkertaisuudessaan swap on vaihtosopimus, jossa osapuolet sopivat vaihtavansa rahoitusinstrumentteja keskenään. Yleensä sopimuksen kohteena on kaksi kassavirtaa, jotka sovitaan vaihdettavaksi keskenään tulevaisuudessa tietyin ehdoin. Swappeja on olemassa hyvin monia erilaisiin käyttötarkoituksiin: plain vanilla swap, forward swap, amortizing swap, commodity swap, volatility swap, diff swap, equity swap, interest rate swap, step up swap jne.

Ei ihme, että pää menee helposti pyörälle. Kuitenkin moni suomalainen on tullut käyttäneeksi swappeja tietämättään. Esimerkkinä tästä käy vaihtuvakorkoisen asuntolainan (esim. 3kk euribor) vaihtaminen kiinteäkorkoiseen (esim. 5v kiinteä) asuntolainaan. Tai toisinpäin kiinteäkorkoisen lainan vaihtaminen vaihtuvakorkoiseen.

Perusluonteeltaan swapit ovat nollakauppaa. Sen minkä toinen osapuoli häviää toinen voittaa. Ne eivät sovikaan keinotteluun vaan nimenomaan rahoitusriskien hallintaan, minkä tarpeisiin ne on alunperin myös luotu.

Nyt kun on selvillä mitä swap tarkoittaa tunkeudutaan syvemmälle swap pohjaisten ETF:ien toimintaan.


Miten swap pohjaiset ETF:t toimivat?

Swap pohjaisissa ETF:ssä sijoittaja ei omista indeksiä seuraavan ETF:n sisältämiä osakkeita. Sen sijaan sijoittajalla on oikeus indeksin mukaiseen tuottoon. Käytännössä asia on siis sama, mutta toteutustapa vain erilainen.

Voidakseen käydä swap kauppaa ETF:n tarvitsee omistaa arvopapereita. Tätä kutsutaan substituuttikoriksi. Substituuttikorin sisältö voi koostua vaikkapa osakkeista ja koroista. Huomattavaa on, että substituuttikorin sisältöön voi kuulua vertailuindeksiin kuuluvia osakkeita, mutta aivan hyvin myös aivan muita osakkeita tai arvopapereita.

Swap sopimuksessa tällainen ETF sopii vertailuindeksin tuoton vaihdosta substituuttikorin tuottoihin. Jos substituuttikori tuottaa indeksiä paremmin swapin toiselle osapuolelle hyvitetään indeksin ylittänyt tuotto-osuus. Korin tuottaessa indeksiä heikommin toinen osapuoli vuorostaan hyvittää ETF:lle indeksin alittaneen tuotto-osuuden. Lopputuloksena on indeksiä seuraava tuotto.

(Db x-trackers ETF:n swap sopimuksen kuvaus)


Koska swap pohjainen ETF käy kauppaa johdannaissopimuksen toisen osapuolen kanssa on kyseisillä ETF:llä perinteisistä ETF:stä poiketen lisäriskinä vastapuoliriski. Vastapuoliriski realisoituu mikäli toinen sopimuksen puoli ei kykenekään suoriutumaan velvoitteistaan.

Db:n x-trackers ETF:ssä swap johdannaisten toinen osapuoli on emoyhtiö Deutsche Bank. Tällöin vastapuoliriski toteutuu mikäli Deutsche Bank tekee vararikon. Db:n x-trackersit noudattavat kuitenkin UCITS III (Undertakings for Collective Investments in Transferable Securities) direktiiviä. Tämän direktiivin nojalla ETF voi sijoittaa johdannaisinstrumentteihin - kuten swappeihin - enintään 10% rahaston arvosta. Tästä johtuen vastapuoliriski rajoittuu 10%:iin. Mikäli Deutsche Bank tekisi vararikon palautuisi ETF:n omistajille vähintään 90% rahaston arvosta. Johdannaissopimuksen lähestyessä 10%:ia ETF:n arvosta swap nollataan, jonka seurauksena kassavirrat vaihdetaan keskenään ja osapuolet tekevät uudet swap sopimukset. Vastapuoliriski lähtee jälleen kertymään nollasta.


Miksi swap pohjaisia ETF:iä tarvitaan?

Swap pohjaiset ETF:t tuovat sijoittajalle uuden riskin - vastapuoliriskin. Mikä motivoi sijoittajaa ostamaan tällaista ETF:ää, kun tarjolla on perinteisiäkin ETF:iä pienemmällä riskillä? Vastaus tähän löytyy, kun tutustumme tarkemmin ongelmiin, joita normaalien ETF:ien kohdalla esiintyy.

Teoriassa indeksiä seuraavan ETF:n tulisi päästä indeksin mukaiseen tuottoon vähennettynä hallinnointikululla. Näin ei kuitenkaan ole, vaan indeksiä seuraavan ETF:n tuotto on tätä huonompi. Sitä kuinka hyvin ETF indeksiään seuraa mitataan tracking error luvulla. Mitä suurempi tracking error sitä heikommin ETF seuraa indeksiä.

Mistä tämä sitten johtuu? Perinteiselle ETF:lle koituu hallinnointikulun lisäksi kustannuksia indeksin muutoksista, osinkojen verokohtelusta, sekä osinkojen maksuajankohdista.

(Swap pohjaisen ETF:n kulurakenne vasemmalla ja perinteisen oikealla)


Joka kerta, kun ETF:n seuraaman indeksin sisältö muuttuu koituu perinteiselle ETF:lle kaupankäyntikustannuksia. Sen tulee saattaa ETF:n sisältö vastaamaan painotuksiltaan muuttunutta indeksiä. Tämä ei ole kovinkaan suuri ongelma, kun kyseessä on helposti seurattava ja likvidi indeksi, kuten vaikkapa DAX. Sen sijaan ETF:n painotus on ongelmallista mikäli se pyrkii seuraamaan jotakin laajaa indeksiä, johon saattaa kuulua useampi tuhat osaketta. Jokaisesta kaupankäynnistä kertyy kustannuksia ja epälikvidien osakkeiden osalta myös tasapainon saaminen voi olla vaikeaa.

Perinteinen ETF voi saada osinkoja useista eri maista. Se miten näitä osinkoja verotuksen osalta kohdellaan riippuu maiden välisistä verosopimuksista. Se miten ja milloin osingoista maksettuja veroja hyvitetään rahastolle vaihtelee. Tästä johtuen osinkojen verotus voi vaikuttaa siihen kuinka hyvin ETF kykenee indeksiä seuraamaan.

Osinkojen irtoamis- ja maksupäivät eroavat toisistaan huomattavasti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa osingot maksetaan tilille keskimäärin 22 päivän kuluttua irtoamispäivästä, UK:ssa 38 päivän ja Japanissa 74 päivän kuluttua. Tästä on haittaa kurssien noustessa niille ETF:lle, jotka seuraavat osingot huomioivaa indeksiä.

Swap pohjaiset ETF:t ratkaisevat nämä ongelmat. Esimerkiksi osingonmaksuissa osingot kuuluvat swap sopimuksen vastapuolen maksettavaksi ja ne huomioidaan heti irtoamispäivästä. Rakenteensa ansiosta swap pohjaiset ETF:t kykenevät siten seuraamaan indeksiä tarkemmin kuin perinteinen ETF.


Pohdittavaa

Swap pohjaisissa ETF:ssä sijoittajalle tulee yksi riskitekijä lisää.  Riski ja tuotto tunnetusti kulkevat käsi kädessä. Niinpä tämän vastapuoliriskin vastapainoksi sijoittaja saa indeksiä tarkemmin seuraavan ETF:n eli käytännössä paremman tuoton ennen hallinnointipalkkiota. UCITS III direktiiviä noudattavien swap pohjaisten ETF:ien - kuten db x-trackersien - riski rajoittuu maksimissaan 10%:iin ETF:n arvosta.

Finanssikriisin myötä rahoitusmarkkinoilla on kuitenkin ollut suuntaus takaisin yksinkertaisempiin sijoitustuotteisiin. Swap pohjaisia ETF:iä ei voi pitää yksinkertaisina sijoitustuotteina ja niiden toiminta, sekä riskit voi olla hankala hahmottaa.

Swap pohjaiset ETF:t ovat myös verraten uusi keksintö. Uusia sijoitustuotteita kehitetään jatkuvasti, mutta vain harvat niistä elävät kymmeniä vuosia. Synteettiseen ETF:ään sijoittava joutuukin puntaroimaan näiden uusien tuotteiden elinvoimaisuutta. Mikäli pitkäksi sijoitukseksi aiottu tuote lopetetaankin kesken kaiken aiheuttaa se ennenaikaisen verojen lankeamisen ja sijoittajan olettaman tuottoa tuotolle efektin katkeamisen.

Jokainen joutuukin itse pohtimaan perinteisten ja synteettisten ETF:ien hyvät ja huonot puolet. Yhtä oikeaa vastausta ei ole olemassa. Swap pohjaiset ETF:t tarjoavat kustannustehokkaamman indeksiä paremmin seuraavan vaihtoehdon perinteisille ETF:lle vastapuoliriskin kustannuksella. Onko se riittävä hyöty tulee jokaisen itse ratkaista.

14 vastausta artikkeliin "Johdatus ETF:iin Osa 6: Swap pohjaiset ETF:t"


Nimetön kirjoittaa:

Hyvä kirjoitus, auttoi ainakin itseä tässä puntaroinnissani. iShaeresin ja DBX:n uudelleensijoittavien välillä

25.4.2010 klo 22.38.00

Sami Lehtinen kirjoittaa:

Kiitokset, hyvä kirjoitus.

Totesin jo edellisen kirjoituksen jälkeen että jätän suosiolla väliin. Mainintaa siitä mitä kuluja swappien järjestelmisestä muodostuu, ei tässä ollut. On suuri kysymys, kuuluuko swappien järjestelykulut hallinnointipalkkioon vai eikö. Todennäköisesti ne veloitetaan huomaamattomasti kuten kaupankäyntikulut muissa ETF:ssä. Tuohon voi tuottoa huveta oikein mukavasti. Piilokuluista olisi oikein hyvä tietää.

Osa noista ETF:stä on hoitokuluttomia, mielestäni se viittaa siihen, että tulonhankintamenetelmä on ns. vaihtoehtoinen.

26.4.2010 klo 17.52.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Hyvä huomio! Db x-trackers ilmoittaa kulunsa sanakääntein "all-in fee". Joissakin paikoissa tätä näkee käytettävän TER lukuna, mutta ainakin itselleni on epäselvää, että vastaako se TKA lukua, jossa olisi myös kaupankäyntikulut mukana.

Jos jollakin on parempaa tietoa, niin kertokaa ihmeessä.

26.4.2010 klo 18.11.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Db:n kotisivuilta löytyy kulujen osalta seuraava pätkä:

"In addition to the management fee, db x-trackers ETFs have a fixed fee generally not exceeding 0.20% per annum. The sum of the management fee and the fixed fee is referred to as the all-in fee, or total expense ratio (“TER”) of the ETF.

Other than normal trading commissions that would be charged by brokers for buying/selling ETF shares, in most cases there are no other charges associated with buying/selling db x-trackers ETF shares."

26.4.2010 klo 18.24.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Kannattaa myös lukea tämä kirjoitus liittyen synteettisiin ETF:iin.

1.5.2010 klo 22.59.00

Nimetön kirjoittaa:

Hei,

Sen verran kehitysehdotusta, että kun käytän RSS-feediä blogisi seuraamiseen, niin saan myös ilmoituksen siitä kun muokkaat vanhaa tekstiä. Olisi mukava jos pistäisit vaikka sivun alareunaan tiedon siitä mitä tekstistä on muutettu.

7.5.2010 klo 10.07.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

OK, kiitos tiedosta! Yleensä muokkaukset ovat lähinnä kielioppivirheiden korjausta. Pyrin tästä eteenpäin merkitsemään isommat korjaukset.

7.5.2010 klo 10.09.00

Nimetön kirjoittaa:

Kiitos hyvästä blogista. Tarkennatko vielä, onko kaikilla UCITS 3 seuraavilla ETF:llä sama 10%:n tappiorajaus, jos ajatellaan yksittäistä sijoittajaa? Löysin BNB Baribasilta ETF:iä, jossa sanotaan (http://allcountry.easyetf.com/portal/Library/Documents/GPS/PROSP_COMP/PC_EasyETF_EN_LUX_150409.pdf):"each Sub-Fund may invest up to 20 % of its net assets in Transferable Securities issued by the same entity. This 20% limit may be raised to 35% for a single issuer when justified by exceptional market conditions"

En tiedä tarkoittaako tämä samaa asiaa, mutta tässä mielessä ETF:ien hinnoittelun/riskin läpinäkyvyys on hieman epäselvä.

24.5.2010 klo 0.38.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Pdf sanoo seuraavaa:

Notwithstanding the provisions set forth under section "Investment Restrictions", a Sub-Fund may not invest more than 10% of its net assets in UCITS and/or other UCI.

• Units of Open-Ended Funds (12) Each Sub-Fund may not invest more than 20 % of its net assets in the units of a single
UCITS or other UCI.

In addition, each Sub-Fund shall comply in respect of its net assets with the following investment restrictions per instrument:
(2) Investments made in units of UCIs other than UCITS may not in aggregate exceed 30% of the net assets of a Sub-Fund.

Portfolion vastapuoliriski rajaantuu 10%:iin vaikka rahaston rahastot voivatkin ottaa enemmän vastapuoliriskiä.

UCITS 3 direktiivi koskee kaikkia EU maissa toimivia rahastoja.

24.5.2010 klo 8.23.00

Nimetön kirjoittaa:

Kiitos hyvästä artikkelisarjasta ja blogista yleensäkin! Vaikkei itselläni olekaan mahdollisuutta aloittaa sijoittamista (mieli kyllä tekisi), olen saanut blogistasi paljon hyvää perustietoa sijoittamiseen liittyen sekä kipinän ottaa asioista tarkemmin selvää.

5.7.2010 klo 15.07.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Kiitos lämpimistä sanoista :)

Sijoittamisessa on hyvä tehdä taustatyöt ensin, joten ei ole laisinkaan haitaksi selvittää asioita ja sijoittaa vasta myöhemmin, kun se tulee mahdolliseksi. Päinvastoin! Näin lähtökohdat ovat jo paremmat.

5.7.2010 klo 15.10.00

Nimetön kirjoittaa:

Hei,

Kyselin blogikirjoituksesi pohjalta
Sampopankilta noista EFT:den riskeistä (arvon parin kehittyviin maihin sijoittavan välillä). Tässä mailit aikajärjestyksessä. Miten kommentoisit vastausta?

t.
Lauri



> Morjens,
>
> Eli nyt tuli vastaus ETF:istä. Mitä myös sanottiin on että ETF:t ovat
> itsepalvelutuotteita joihin pankit tarjoavat kaupankäyntimahdollisuuden.
> Sampo Pankki tarjoaa Suomen laajimman. Tiedon hankitavelvollisuus ja
> tuotteeseen tutustuminen ovat siis asiakkaan omalla vastuulla, hieman
> niinkuin myös keskustelimmekin.
>
> Tosin tuli myös paljon kommentteja liittyen kysymyksiin: nuo kaksi ETF:ää
> täyttävät muut vaatimuksesi paitsi rakenteen. Eli molemmat ovat
> swap-pohjaisia niinkuin ETF:t useimmiten ovat. 10 % maksimihäviöriskistä
> eivät olleet kuulleet ja meinasivat että niihin kuitenkin liittyy tappion
> riski, koska varmaa on ettei ETF:iin luvata etteikö voisi menettää enemmän
> kuin esim. 10 %.
>
> He kertoivat myös, että vastapuoliriski on olemassa. Eli jos
> liikkeeseenlaskijan vastapuoli swap-rakenteessa ei pysty toimittamaan alla
> olevaa tuotetta, riski realisoituu. Tällaista ei tiettävästi koskaan ole
> tapahtunut ETF:issä, edes finanssikriisin aikana mutta riski on toki
> olemassa. Jos ETF omistaa suoraan osakkeet, kuten perinteiset rahastot,
> tätä riskiä ei ole koska loppupelissä osakkeet ovat aina olemassa. Hieman
> niinkuin sanoitkin.
>
> Domicile Irland tarkoittaa että rahaston kotipaikka on Irlanti eikä sillä
> ole käytännön merkitystä. Jos ETF on noteerattu jossain muussa valuutassa
> kuin eurossa on sijoittajalla valuuttakurssiriski. Suurin osa isojen
> liikeeseenlaskijoiden ETF:istä on kuitenkin mahdollista saada myös
> euromääräisenä. Toki jos alla oleva markkina on muu kuin euromääräinen on
> siinä silti valuutakurssiriski, koska ETF:iä ei juurikaan
> valuuttakurssisuojata.
>
> Toivottavasti nämä vastaukset auttavat sinua löytämään oikeat ETF:t.
> Suhteellisen hyvin pystyivät nimittäin vastaamaan kysymyksiin jotka
> lähetin puolestasi!
>
> Jos on vielä kysyttävää, kysy pois niin teen parhaani!



* * *

Moi,

kiitos tiedosta, hyviä vastauksia - vielä tuosta 10% riskistä (UCITS
III), kts esim.

http://www.taloudellinenriippumattomuus.com/2010/04/johdatus-etfiin-osa-6-swap-pohjaiset.html

Osaavatko ne teidän gurunne ottaa tuohon kantaa?

* * *

Morjens,

Kysyinkin asiasta nyt sitten ja he vastasivat, että oikeata direktiiviä on luettu mutta blogikirjoituksessa on mennyt asiat hieman sekaisin.

Eli UCITS III ei rajaa ETF:ien mahdollisuutta sijoittaa vakioituihin johdannaisiin 10%:iin. 10 %:n raja koskee vain vakioimattomia OTC johdannaisia. ETF:t voivat sijoittaa vakoituihin johdannaisiin 100 % rahaston arvosta. ETF:issä swapit ovat käytännössä vakioituja, joten vastapuoliriski voi olla 100%.

Ja he muistuttivat vielä siitä että yksittäisten ETF:ien riskejä he tosiaan eivät lähde kommentoimaan koska kyseessä ei ole meidän tuote, vaan että tarjoamme mahdollisuuden käydä niillä kauppaa. Riskien mahdollinen kommentointi kuuluu liikeeseenlaskijalle ja ETF:t ovat itsepalvelutuotteita.

Alleviivasivat vielä sitä, että varsinkin blogikirjoituksissa saattaa välillä tulla virheitä siinä miten asioita on tulkittu tai miten ne otetaan esille. Eli lähdekritiikin pitää olla vahvaa. Joka tapauksessa toivon että tämäkin auttoi hieman lisää!

* * *

23.12.2010 klo 14.41.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Hei,

saamissasi vastauksissa on hyvää asiaa! Hienoa, että olet saanut poikkeuksellisen hyvää palvelua pankistasi.

Väite siitä, että ETF:ät olisivat yleensä aina swap pohjaisia ei pidä paikkaansa. Toki näitä on nykyään yhä enemmän liikenteessä ja erityisesti moni Euroopassa tarjolla oleva ETF on niin toteutettu. Silti suurin osa on edelleen perinteisiä fyysisiä ETF:iä. Moni db x-trackersin ETF on swap pohjainen. Itse tykkään käyttää juuri fyysisiä ETF:iä jolloin tarkalleen tiedän mitä omistan.

Vastapuoliriski koskee nimenomaan swap pohjaisia ETF:iä.

Asiakaspalvelija on ymmärtänyt vastauksessaan väärin kertomani 10%:n tappioriskin. Toki ETF:ää käyttämällä voi tappiota tehdä useita kymmeniä prosentteja. Se mistä minä kirjoituksessani kerroin oli nimenomaan tappion rajautuminen vastapuoliriskin realisoituessa. Eli esimerkiksi, jos vastapuoliriskin toteutuessa ETF:n NAV on ollut 100 rahaa sinä saat siitä 90 rahaa. Voi olla, että olet aiemmin ostanut ETF:ää vaikkapa 120 rahalla, jolloin tappiosi on 30 rahaa (120-90=30).

Valuuttakurssiriskin asiakaspalvelija on myös ymmärtänyt väärin. ETF:n noteerausvaluutalla EI ole merkitystä, sen sijaan ETF:n sisällään pitämien arvopapereiden noteerausvaluutalla on. Otetaan esimerkki. Kaksi ETF:ää, jotka sijoittavat molemmat USA:n markkinoille, joten niiden sijoitukset ovat dollareissa. Toinen näistä ETF:stä noteerataan Euroopassa euroina ja toista USA:ssa dollareissa. On aivan sama kumpaa näistä ostat. Se, että ostaisit USA:sta samaa ETF:ää ei aiheuta sinulle yhtään valuuttariskiä lisää. Molemmissa ETF:ssä myös tuottosi on aivan sama. Valuuttariskiä siis on, koska sijoitus on fyysisesti dollarinoteeratuissa arvopapereissa, mutta sitä ei muodostu lisää sen vuoksi, että käytät ETF:ää. Valuuttariski muodostuu aina ETF:n sisällään pitämien arvopapereiden kautta.

Tuota UCITS III kohtaa voi olla, että joudun korjaamaan. Täytyy asia tarkistaa jossakin vaiheessa, kun vain ehdin. Db x-trackerseissa vastapuoliriski on kuitenkin rajattu 10%:iin.

23.12.2010 klo 15.13.00

Kyttäilijä kirjoittaa:

Lueskelin piruuttani, tämän keskustelun innoittamana, tuota direktiiviä ja löysin tällaista:

http://ec.europa.eu/internal_market/investment/legal_texts/index_en.htm

Council Directive 85/611/EEC on the coordination of laws, regulations and administrative provisions relating to undertakings for collective investment in transferable securities (UCITS).

Sivu 23:
Article 21
3. A UCITS shall ensure that its global exposure relating to derivative
instruments does not exceed the total net value of its portfolio.
The exposure is calculated taking into account the current value of the
underlying assets, the counterparty risk, future market movements and
the time available to liquidate the positions. This shall also apply to the
following subparagraphs.
A UCITS may invest, as a part of its investment policy and within the
limit laid down in Article 22(5), in financial derivative instruments
provided that the exposure to the underlying assets does not exceed
in aggregate the investment limits laid down in Article 22. The
Member States may allow that, when a UCITS invests in index-based
financial derivative instruments, these investments do not have to be
combined to the limits laid down in Article 22.
When a transferable security or money market instrument embeds a
derivative, the latter must be taken into account when complying with
the requirements of this Article.

Sivu 23-24:
Article 22
1.A UCITS may invest no more than 5 % of its assets in transferable
securities or money market instruments issued by the same body.
A UCITS may not invest more than 20 % of its assets in deposits made
with the same body.
1985L0611—EN —20.03.2008 — 007.001— 23
▼M5
The risk exposure to a counterparty of the UCITS in an OTC derivative
transaction may not exceed:
— 10 % of its assets when the counterpart is a credit institution referred
to in Article 19(1)(f), or
— 5 % of its assets, in other cases.

Itse käsitin nuo yllä olevat niin, että UCITS rahasto voi sijoittaa johdannaisiin vaikka 100 %, mutta noihin OTC-johdannaisiin korkeintaan 10 %.

20.2.2011 klo 14.54.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails