(Allekirjoittaneen työpöytä)

Miltä näyttää sijoittajan kotitoimisto? Muista en tiedä, mutta omani näyttää nykyisin tältä. Perheemme työhuoneen täyttää kaksi samanlaista työpöytää (vain omani kuvissa), pari mappikaappia, lipastoa ja piano.

Työkoneena luotan iMac:iin, joka on hiljainen ja luotettava. Näyttöjä on toistaiseksi riittänyt kaksi kappaletta ja Applen Time Capsule huolehtii automaattisesta varmuuskopioinnista.

(Osakesijoittajan arkea) 

Toisella näytöistä pidän koko ajan auki TWS kaupankäyntiohjelmaa. Macin oman näytön kansoittavat muut sijoittamiseen käyttämäni työkalut, kuten Reutersin reaaliaikainen uutissyöte TWS:stä, Google Spreadsheet, eri ohjelmointiympäristöt, datalähteet, IRC, Skype, sekä luonnollisesti web selain.

Sijoituspäivä alkaa yleensä jo ennen sängystä nousua jolloin tarkastan yön aikana tapahtuneet liikkeet Aasiassa ja Australiassa mobileTWS:llä. Ennen aamupalaa vilkaisen vielä päivän uutisotsikot koneelta. Sen jälkeen käytän aikaani sijoitusstrategiaan. Täyttävätkö kaikki salkussa olevat yhtiöt yhä käyttämäni kriteriat? Mitä uusia potentiaalisia ostokohteita on muuttuneen markkinaympäristön johdosta noussut esiin? Millaisista yhtiöistä on kyse? Mitä ne tekevät ja miltä niiden fundamentit näyttävät?

Lisäksi luen tutkimuksia ja mietin miten ne vaikuttavat valitsemaani strategiaan. Onko tullut strategiaa tukevaa uutta tietoa tai sen taustalla olevia tekijöitä kritisoivia löydöksiä? Samoin minua kiinnostaa kaikki sellainen tutkimustieto, joka voi auttaa käyttämäni strategian kehittämisessä. Strategian "edge" on ollut huomattava, mutta niin ei välttämättä ole tästä ikuisuuteen. Mikäli löytyy strategian perustuksia horjuttavaa tietoa - kuten tietyn kriterian ennustevoiman todennäköinen heikkeneminen - on asia laitettava merkille. Jokin toinen tutkimus voi puolestaan antaa hyviä ideoita konsistentimpaan tuloksentekoon. Nämä ovat vasta siemeniä asioiden jatkotutkimukselle. Kevein perustein toimivaan strategiaan ei kannata kajota.

(Kotitoimistoni, jossa käyn kauppaa ja tutkin markkinoita)

Hektisemmän markkinan seurannan aika koittaa yleensä vasta New Yorkin auettua kello 16:30. USA on talouden veturi ja se mitä siellä tapahtuu vaikuttaa enemmän muualle kuin toisin päin. Sijoituspäivä päättyy yleensä New Yorkin sulkeuduttua eli ilta yhdentoista jälkeen. Ennen nukkumaan menoa syötän vielä mahdollisesti toimeksiannon Japanin, Singaporen tai Australian pörsseihin.

Viikonlopun aikana onkin sitten hyvää aikaa lukea sijoituskirjallisuutta, sekä ladata akkuja perheen kanssa seuraavan viikon koitoksia varten.

Nautinnollista perjantaita ja hyvää viikonloppua kanssasieluille!

(Kuva: Tax Credits / Flickr)

Sijoittajaan kohdistuva verotus on viime vuosina kiristynyt harmittavalla tahdilla. Viimeisimmät muutokset ovat pääomaveron korotus 30%:iin ja 32%:iin 50.000 euron ylittävältä osalta, sekä osinkoveron nosto ensi vuoden alusta alkaen. Yhtiöveron lasku ei tässä yhteydessä lämmitä yhtään, sillä en omista ainuttakaan Suomessa listattua yhtiötä.

Sijoitustoiminnan suhteen suuntaus on huono - verotus tuntuu nousevan vuosi vuodelta. Sijoittajan veroaste on Suomessa jo nyt kansainvälisesti katsottuna yksi maailman korkeimmista. Suoraan sanottuna minulla on tullut mitta täyteen tätä himoverotusta ja salkun arvon noustessa olen yhä aktiivisemmin ryhtynyt selvittämään erilaisia laillisen verosuunnittelun vaihtoehtoja oman sijoitustoiminnan veroasteen laskemiseksi. Täysin laillisia tapoja vaikuttaa omien sijoitustuottojen verotukseen on useita. Sijoitusyhtiö, sijoitusvakuutus, kapitalisaatiosopimus ja niin edelleen.

Kävin tällä viikolla juttelemassa Jukka Karvosenoja:n kanssa Suomen Pankkiiriliikkeen Oulun toimipisteessä siitä millaisia mahdollisuuksia minulla olisi hyödyntää sijoitusvakuutusta omassa sijoitustoiminnassani.

Erilaisten ratkaisujen osalta vaadin, että sen tulisi täyttää seuraavat ehdot:

• Mahdollista tehdä suoria osakesijoituksia globaalisti (USA, Eurooppa, Aasia jne. Ei rahastoja.)
• Sijoituspäätökset pystyttävä tekemään itse (ei salkunhoitajaa)
• Verotehokas
• Kustannustehokas

Ennen kuin jatkan tästä pidemmälle on hyvä huomauttaa siitä, että erilaiset ratkaisut soveltuvat erilaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi sijoitussalkun koko, kiertonopeus ja omaisuuslajit vaikuttavat itse kullekin parhaiten soveltuvaan ratkaisuun. Oman mausteensa soppaan laittaa vielä se, jos samassa yhteydessä haluaa ottaa huomioon esimerkiksi perintöverosuunnittelun. Jokaisen kannattaa käydä asiat läpi omista lähtökohdista.

Sijoitusvakuutuksen verotehokkuus perustuu siihen, että varoja verotetaan vasta niitä ulos nostettaessa. Silloinkin varoja verotetaan vain silloin, kun ulos nostettu summa ylittää sijoitusvakuutukseen sisään laitetun määrän. Jos esimerkiksi sijoitusvakuutukseen on alkupääomana siirretty 100 rahaa ja se on noussut 120 rahaan voi vakuutuksesta nostaa ulos 100 rahaa verovapaasti. Vasta kun loput 20 rahaa otetaan ulos realisoituu luovutusvoittoa. Sijoitusvakuutuksen etu on siis siinä, että veronmaksu lykkääntyy tulevaisuuteen ja kuoren sisällä voi sijoitustoimintaa pyörittää verovapaasti, jolloin korkoa korolle tekijä antaa sijoituksille paremman tuoton. Myös osinkojen verotus on sijoitusvakuutuksen sisällä lievempää.

Minun salkkuni koko ja ehdot huomioiden ehdotettu ratkaisu oli SEB:n sijoitusvakuutus (klikkaa Finland -> Products -> Asset Management Bond), jonka sisälle otettaisiin omaisuudenhoito United Bankersilta. Käytännössä kaikki toimeksiantoni toteuttaisi UB:n meklari annettuani aina ilmoituksen. UB:n kulut olisivat arviolta 0,5%:n luokkaa.

Millaisia kuluja sijoitusvakuutuksesta tulee? SEB:n listahinnat kuluista löytyvät heidän tuote-esitteestä. Esitteestä löytyvät myös muut ehdot koskien mm. varojen nostoja kesken kaiken. SEB:llä on tarjota 5 ja 8 vuoden vaihtoehdot. 5 vuoden vaihtoehdossa vuotuinen hoitopalkkio on 1,75%, joka laskee 0,5%:iin 5 vuoden jälkeen. 8 vuoden vaihtoehdossa 1,25%, jonka jälkeen myös se laskee 0,5%:iin. Nämä ovat tosiaan listahintoja ja riippuen mm. jokaisen omasta salkun koosta voi hinnoista neuvotella erikseen. Vuotuisen hallinnointipalkkion lisäksi SEB perii neljännesvuosittaisen hallinnointipalkkion riippuen kuoren sisällä pidetyistä varallisuuseristä. Omassa tapauksessa varallisuuserien määrä olisi yksi (UB), jonka sisällä varsinaiset sijoitukset olisivat. Tämän kustannus on 26,75€ per kvartaali. Ja kuten jo mainittu olisi UB:n osuus n. 0,5% toimeksiannoista.

Näiden tietojen valossa onkin sitten mahdollista pyörittää erilaisilla arvoilla skenarioita siitä miten sijoitusvakuutus asemoituu suoraan osakesijoittamiseen verot huomioiden. Olen käyttänyt laskelmissa mainittuja listahintoja. Löydät linkin tekemääni Excel taulukkoon artikkelin lopusta, jonka avulla voit arvioida ratkaisujen tehokkuutta omilla arvoillasi. Sijoitusaikana olen laskuissa käyttänyt kymmentä vuotta.

(Salkku 100ke, tuotto 10% p.a., 80 kauppaa per vuosi, keskikoko 5ke. Klikkaa suuremmaksi.)

(Salkku 100ke, tuotto 15% p.a., 80 kauppaa per vuosi, keskikoko 5ke. Klikkaa suuremmaksi.)

(Salkku 200ke, tuotto 10% p.a., 80 kauppaa per vuosi, keskikoko 10ke. Klikkaa suuremmaksi.)

(Salkku 200ke, tuotto 15% p.a., 80 kauppaa per vuosi, keskikoko 10ke. Klikkaa suuremmaksi.)

(Salkku 300ke, tuotto 10% p.a., 80 kauppaa per vuosi, keskikoko 15ke. Klikkaa suuremmaksi.)

(Salkku 300ke, tuotto 15% p.a.,80 kauppaa per vuosi, keskikoko 15ke. Klikkaa suuremmaksi.)

(Salkku 400ke, tuotto 10% p.a., 80 kauppaa per vuosi, keskikoko 20ke. Klikkaa suuremmaksi.)

(Salkku 400ke, tuotto 15% p.a., 80 kauppaa per vuosi, keskikoko 20ke. Klikkaa suuremmaksi.)

Laskelmista huomaa, että sijoitusvakuutus tulee suoraa osakesijoittamista edullisemmaksi SEB:n listakustannuksilla vasta vajaan 14% p.a. tuoton tietämillä. Kustannuksia pienentämällä myös tuottoraja alenee. Johtopäätös on kaikesta huolimatta selvä. Sijoitusvakuutusmuotoinen vaihtoehto tulee edullisemmaksi vain mikäli sijoitustoiminnalla kykenee saamaan korkeita tuottoja. Mitä korkeammaksi tuotto nousee sitä enemmän vaaka kallistuu sijoitusvakuutuksen puolelle suoran osakesijoittamisen sijaan. Matalariskisen sijoitustoiminnan siirtämisestä vakuutuskuoren sisälle ei tämän laskuharjoituksen perusteella voi pitää järkevänä.

On kuitenkin yksi vaihtoehto millä sijoitusvakuutus tulee suoraa osakesijoittamista edullisemmaksi jo paljon pienemmillä tuotoilla. Mikäli sijoittaja muuttaa ulkomaille ja hakee rajoitetusti verovelvollisen aseman Suomeen on mahdollista ottaa varat ulos jopa nollaverotuksella. Silloin sijoitusvakuutus tulee edullisemmaksi jo alle kuuden prosentin vuosituotolla.

Oman sijoitusstrategiani tuotto-odotus on sitä luokkaa, että verotuksellisesti sijoitusvakuutusmuotoinen ratkaisu tulisi edullisemmaksi. Strategian toteuttaminen olisi kuitenkin kankeampaa ja vakuutuksen muut ehdot huomioiden katson paremmaksi pitää sijoitustoiminnan kaikesta huolimatta yhä omissa käsissäni.

Lataa Excel taulukko tästä ja katso miltä laskut näyttäisivät omilla luvuillasi.

Millaisia kokemuksia sinulla on sijoitusvakuutuksista verosuunnittelun työkaluna? Entä eri toimijoista? Mihin asioihin olet itse kiinnittänyt huomiota sijoitusvakuutuksissa?

(Sijoitussalkun TWR tuotto vuoden alusta verrattuna indekseihin)

Sijoitukseni tuottivat viime vuonna yli +47% ja löivät siten yli 99,7% kaikista Morningstarin listaamista n. 10.500 rahastosta. Tuotto kertyi kaiken lisäksi riskikorjattuna selvästi markkinoita paremmin eli se ei ollut korvausta suuremmasta otetusta riskistä vaan päinvastoin.

Niinpä lähdin ottamaan uutta alkanutta vuotta vastaan hieman jännittyneenä. Voisiko näin raju ylituotto jatkua yhä? Nyt ensimmäisen kvartaalin päätyttyä vastaus on mahdollista antaa. Ja se on kyllä. Sijoitukseni tuottivat vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana kaikkien kulujen jälkeen huimat +27,02%! Se on järisyttävän hyvin!

Vaikka viime vuonna rökitin yli 99,7% rahastoista niin alkuvuonna pystyin kirittämään suhteellista suoritusta vielä lisää. Alkuvuoden tuloksella salkkuni sijoittuisi 11. sijalle Morningstarin rahastolistalla. Taakse jää 10.437 rahastoa. Kaiken kaikkiaan pystyin päihittämään alkuvuonna 99,9% kaikista rahastoista. Omaa salkkuani paremmin pärjäsivät lähinnä japanilaisiin small- ja mid-cap osakkeisiin sijoittavat rahastot, joita oli useampia. Small-cap osakkeet ovat tuottaneet Japanissa alkuvuonna erittäin hyvin.

Vertailuindekseinä käyttämäni STOXX Europe 600 Gross Index ja kotimaan OMXH25 indeksi tuottivat keskenään lähes saman verran. STOXX Europe 600 GI:n tuotoksi kertyi +5,83% ja OMXH25:n +5,17%. Ihan kivasti, mutta onhan tuollainen yli kahdenkymmenen prosenttiyksikön tuottoero kerrassaan karmea!

Olen päivä päivältä yhä tyytyväisempi siihen, että en ole indeksisijoittaja vaan kuljen omaa hyvin erilaista polkua moneen muuhun sijoittajaan nähden. Taloudellisen riippumattomuuden tavoitetta ajatellen tällainen kehityspolku nopeuttaa aikataulua suunnattomasti - vaikkakin hallitus pyrkii lyömään kapuloita rattaisiin verotuksen avulla yhä kiihtyvämmällä tahdilla. Olenkin tällä hetkellä ihan mukavasti aikataulua edellä.

(Salkun tuotto verrattuna S&P 500 indeksiin (sininen) ja S&P Europe 350 indeksiin (vihreä), lähde: Lynx)

Lynxin tarjoama raportointityökalu laskee salkkuni TWR tuotoksi vielä kivemmat +27,39%. Tämä johtuu irronneista osingoista, jotka eivät ole vielä tipahtaneet tilille. IB:n työkalu (Lynx käyttää IB:tä) laskee nämä tuottoihin mukaan, kun itse sisällytän ne laskuihin vasta silloin kun osingot kilahtavat taskuun.

Yhdysvaltojen S&P 500 indeksi tuotti ensimmäisellä kvartaalilla mukavat +10,03% ja puolestaan Eurooppaa mittaava S&P Europe 350 indeksi vaatimattomat +1,04%.

(Salkun riskimetriikat vs. S&P 500 ja S&P Europe 350, lähde: Lynx)

Ohessa on salkkuni riskimetriikkaa tältä vuodelta. Luvut ovat viime vuoden metriikoihin nähden vahvemmat. Salkun riskikorjattu tuotto on tuntuvasti parempi S&P 500, sekä S&P Europe 350 indekseihin nähden. Sharpen luku on lähes kaksinkertainen verrattuna S&P 500:aan ja mielestäni paremmin soveltuvissa mittareissa Sortino ja Calmar luvuissa on ero sitäkin suurempi. Sortino ja Calmar eroavat Sharpen luvusta siinä, että ne eivät rankaise ylävolatiliteetista vaan ainoastaan alaspäin suuntautuneesta volatiliteetista eli suomeksi sanottuna salkun sulamisesta.

Salkkuni on myös toipunut tiputuksista indeksejä nopeammin ja max drawdown on pienempi. Salkku on myös ollut plussalla useampana päivänä (72,58% ajasta) kuin S&P 500 tai S&P Europe 350 indeksit.

Käyttämäni sijoitusstrategia toimii tällä hetkellä uskomattoman hyvin. Vanha koodareiden käyttämä sanonta kuuluu seuraavasti: "If it works don't fix it." Niinpä aion jatkaa sijoittamista kuten tähänkin asti.

Lopuksi ajattelin huvittaa lukijoita antamalla sijoitusennusteen usean vuoden ajaksi. Korkosijoitukset ovat tuottaneet osakesijoituksia paremmin viimeisen vuosikymmenen ajan. Korkojen laskiessa yhä lähemmäksi nollatasoa on tämä painopiste tuoton suhteen siirtynyt osakkeiden haltuun. Tällainen omaisuuslajien välisen tuottosuhteen muutos on yleensä hyvin pitkäkestoinen - helposti yhden vuosikymmenen. Osakkeet ovat tuottaneet vuoden 2009 pohjilta varsin hyvin nyt noin neljän vuoden ajan. Siten ennustan, että seuraavat osakkeiden kurssihuiput tulemme näkemään noin kuuden vuoden kuluttua eli meillä olisi nousukautta vielä edessä hyvänlaisesti aina vuoteen 2019 asti. Kriisejä ja kurssiheiluntaa lukeutuu tähän väliin luonnollisesti lukuisia. Uskon suuren kuvan olevan kuitenkin tämä.

Koska kurssikehityksen ennustaminen on täysin mahdotonta on tällä ennustuksella tietysti lähinnä viihdearvoa.

Hyvää pääsiäistä ja tuottoisaa vuoden jatkoa!

Yhteenveto (tuotot indeksoituna)

Kvartaalin tuotto: +27,02%

Tuotto vuoden alusta: +27,02%