Markkinoiden ajoittaminen eli ostaminen ja myyminen oikeaan aikaan on mahdotonta. Yllä on graafi eri sijoitustyylien tuotoista vuosilta 1984-2003 eli 20 vuoden ajalta. Markkinoita ajoittavat sijoittajat pääsivät osakkeilla keskimäärin -3,29%:n tappioihin vuosittain, kun stressitön ja helpompi osta ja pidä strategia tuotti keskimäärin 12,98% joka vuosi.

Miksi ihmiset yrittävät ajoittaa markkinoita? Yksi syy on luonnollisesti se, etteivät he tiedä sen olevan mahdotonta. Toinen on se, että monet pyrkivät saamaan markkinoita parempaa tuottoa ajoittamalla ostot ja myynnit oikein. Kuinka helpolta kuulostaakaan vanha mantra, joka neuvoo ostamaan nousussa ja myymään laskussa. Kuinka hyviä me olemme sitten arvaamaan osakemarkkinoiden suuntaa? Vastaus löytyy alla olevasta graafista, jonka poimin Dalbar QAIB 2008 tutkimuksesta.

Dalbarin 20-vuotisen tutkimuksen mukaan, joka päättyi vuoden 2007 lopussa, sijoittajat arvasivat markkinoiden suunnan yleensä oikeaksi kovimman nousun aikana ja selvästi väärin laskukauden aikana.

It's easier to make the right decision when markets are rising and the fear of loss is on the back burner. The really smart decision is to invest when the market is down.

Yksi syy miksi markkinoita ajoittavat sijoittavat pääsevät niin huonoihin tuloksiin johtuu siitä, etteivät he ole kokoajan markkinoilla. He saattavat odottaa "oikeaa hetkeä" tai "halpenemista". Tämä jos mikä saattaa käydä kalliiksi. 15 vuoden ajalla 1993-2007 sijoittajat, joilta jäi välistä 90 parasta nousupäivää tekivät tappiota -7,4% per vuosi. Samaan aikaan osta & pidä strategiaa noudattamalla ja ottamatta markkinoiden suuntaan kantaa olisi päässyt 10,5%:n tuottoihin vuosittain.


Toinen asia, joka meidät saa helposti yrittämään markkinoiden ajoittamista johtuu mediasta. "10 kuuminta osaketta", "Näissä osakkeissa suurin tuottopotentiaali" ja niin edelleen. Kuulostaako tutuilta talousmedian otsikoilta? Talousuutisten tulva pommittaa meille jatkuvalla syötteellä uutta tietoa. Uutisten tulva saa aikaan tunteen, jotta meidän olisi reagoitava. Ja kun tuotakin osaketta suositteli asiantuntija, eihän hän voi olla väärässä. Eihän? Itse asiassa hän on ennustuksineen väärässä useammin kuin kolikkoa heittävä apina, kts. graafi.


Mitä voimme tästä kaikesta oppia on se, että tunnustamme itsellemme ettei kukaan osaa ennustaa osakemarkkinoiden käyttäytymistä. Ei kukaan. Jopa aikamme tunnetuin sijoittaja Warren Buffett epäonnistuu siinä. Hän sijoitti öljy-yhtiöihin juuri öljyn hinnan ollessa korkeimmillaan ennen finanssikriisin laukeamista. Seuraavan kerran, kun kuulet taloudessa hehkutettavan jotakin osaketta tai manattavan laskun jatkuvan vielä pitkään, voit huoletta heilauttaa uutiselle olkapäitäsi. Riittää, että sinä tiedät paremmin ja pysyt markkinoilla.

Vaikka en itse passiivisena sijoittajana markkinoiden ajoittamiseen uskokaan, olen sivunnut blogissani asiaa aiemminkin. Pari kuukautta takaperin kirjoitin toukokuuilmiöstä ja nyt kerron viikonpäiviin liittyvästä ilmiöstä.

Monet pörssiromahdukset ovat tapahtuneet maanantaisin. Näistä tunnetuin on varmaankin vuoden 1987 mustaksi maanantaiksi nimetty romahdus. Tällöin Dow Jones -indeksi tippui yhdessä päivässä yli 22%. Muita tunnettuja maanantaina tapahtuneita pörssiromahduksia ovat olleet mm. 17. syyskuuta 2001, jolloin USA:n pörssit olivat ensimmäisen kerran auki 9/11 terrori-iskun jälkeen, sekä vuonna 1929 alkanut suuri lama, jossa pörssikurssit sulivat totaalisesti alta maanantaina 28. lokakuuta.

(mustana maanantaina 19.10 1987 alkanut pörssiromahdus)

Yksi syy miksi romahdukset tapahtuvat useimmin juuri maanantaisin johtuu siitä, että myyntipäätösten tekeminen on vaatinut viikonlopun verran miettimisaikaa. Koska pörssit ovat viikonloppuisin kiinni, heijastavat ne myös sinä aikana taloudessa tapahtuneita muutoksia rajummin. Kriisien puhjetessa päättäjät pitävät viikonlopun yli kestäviä kokouksia ja yritykset omia kriisipalavereitaan. Sen sijaan taasen ostopäätökset syntyvät paljon nopeammin. Ihmisluonto aina mielummin hankkii jotakin lisää kuin luopuu siitä. Luopuminen (myyminen) on aina moninverroin tuskallisempaa ja vaatii alleen pidemmän harkinnan, kuten viikonlopun.

Noin 50 vuoden jaksolla vuoteen 1989 asti maanantai oli selvästi viikon epätodennäköisin nousupäivä. Loppuviikkoa kohden nousun todennäköisyys kasvoi joka päivä. S&P 500 -indeksin todennäköisyys nousta maanantaina oli vain 44% ja Nasdaq -indeksillä 41%. 90-luvun lopun IT-kuplan nousun ja 2000-luvun alun kuplan puhkeamisen välisen ajan leimasi se poikkeus, että maanantai oli usean vuoden ajan todennäköisin nousupäivä. Tämän jälkeen on palattu vanhaan kaavaan eli loppuviikon päivät vahvistavat otettaan todennäköisinä nousupäivinä ja maanantai on epätodennököisin.

(osakemarkkinoiden tuotto eri viikonpäivinä)

Mitä tästä seuraa on se, että markkinoita ajoittavalle sijoittajalle tilastollisesti paras ostopäivä on maanantai, sillä silloin kurssipudotuksen todennäköisyys on suurin ja myyntipäivä perjantai, sillä kurssinousun todennäköisyys on silloin korkeimmillaan. Ennustettavuutensa vuoksi ilmiön hyödyntäminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Mikael Linden ja Mika Louhelainen sanovatkin tutkimuksessaan Testing for weekday anomaly in international stock index returns with non-normal errors seuraavaa:

Acquiring financial benefit from weekday anomaly does not seem to be possible because weekday seasonality is unpredictable. The highest or lowest rates of return in a specific weekday is not time invariant.

Edelliseen katsaukseen nähden salkku ei kehittynyt oikeastaan mihinkään. Itse asiassa toukokuun katsaukseen nähden kurssit päätyivät jopa hieman alemmaksi ja ainut syy, miksi salkun pääoma kasvoi oli kuukausittainen osto. Seligsonin OMXH25 ETF oli päässyt valahtamaan sen verran reilusti alle 10%:n painon, että ostin sitä lisää reilulla 600 eurolla palauttaen sijoitussuunnitelmani mukaiseen painoon. Kesälomamatkani Azoreille lähenee, minkä vuoksi ostosumma oli hieman pienempi kuin aikaisempina kuukausina. Säästän käteistä matkaa varten. Sama on edessä myös heinäkuun osalta, sillä ainakin hotelli tulee maksettua Visalla paikan päällä, joten tulevia menoja on hyvä tasata pienentämällä väliaikaisesti ostoja. Pyrin silti pitämään kuukausittaiset ostot vähintään 500 eurossa, joka on alkuperäinen tavoitteeni. Yläpuolella näkyvässä taulukossa olevat ostosummat pitävät muuten sisällään hankintakustannukset. En ole tätä tainnut aiemmin kertoa.

Kuukauden aikana irtosi Seligsonin OMXH25 ETF:stä osinko. Sitä maksettiin 0,79 euroa per osuus. Nykyisellä 16,00 euron kurssilla se tarkoittaa 4,9%:n osinkotuottoa, mikä on erittäin hyvä.

Koska kursseissa ei tapahtunut kuukauden takaiseen suurempia muutoksia on myös salkun allokaatio lähes ennallaan. Perinteisesti kesä-aika on pörsseissä hiljaista ja vaihdot ohuita. Mielenkiintoista nähdä tuleeko seuraavasta kuukauden ajasta yhtä tasapaksu. Salkun pääoma kasvoi edelliseen katsaukseen nähden 499,52€ tai prosentteina 2,45%.

Yhteenveto
Salkun arvo kesäkuu 2009: 20 916,63€
Muutos edelliseen katsaukseen: 499,52€
Vuoden 2009 tavoite ylitetty 6 670,23€:lla!