(Daytreidaajien kauppojen osuus Taiwanin pörssistä vuosina 1995-1999)

Tarkemmin ottaen siihen 1,6 promilleen daytreidaajista, jotka tekevät voittoa? Kirjoitin aiemmin omista kokemuksistani päiväkaupasta. Tällöin totesin, että päiväkauppiaista jopa yli 90% tekee tappiota. Phoebuksen blogissa törmäsin mielenkiintoisiin faktoihin. Todellisuudessa luvut ovat vieläkin rumemmat. Brad Barber ja Terrance Odean julkaisivat tammikuussa 2005 tutkimuksen nimeltä Do Individual Day Traders Make Money? Evidence from Taiwan. Tutkimustulos antaa varsin lohduttoman kuvan yksityistreidaajista. Taiwanin treidaajista voitollista kauppaa teki prosentti ja kulujen jälkeen ainoastaan 0,16% eli 1,6 promillea!

Taiwanissa tutkimuksen ajankohtana, vuosina 1995-1999, kaikkein aktiivisin 1%:n osuus daytreidaajista teki puolet päivänsisäisistä kaupoista. Kaikkein aktiivisimmat päiväkauppiaat näyttävät pääsevän voitolliseen tulokseen, tosin heidän määrä vähenee huomattavasti, kun kaupankäyntikulut, verot ja muut kulut otetaan huomioon.

Aikaisempi menestys päiväkaupoissa näyttää johtavan tuloksellisiin päiväkauppoihin myös myöhemmin. Sen sijaan tappiota tekevät päiväkauppiaat ovat yhtä huonoja tekemään päivänsisäistä kauppaa myös myöhemmin. Tappiota tekevät päiväkauppiaat eivät tutkimuksen perusteella näytä kykenevän taittamaan kaupankäyntejään voitollisiksi edes pidemmän ajan kuluessa.

Näihin tutkimustuloksiin peilaten oli oma ratkaisuni aikoinaan päiväkaupan suhteen oikea. Koska päiväkauppani keskimäärin oli tappiollista, olisi se ollut sitä todennäköisesti myös myöhemmin.

Kun kerran daytreidaajista ainoastaan 0,16% näyttää pääsevän voitolle, niin mikä meidät sitten saa ylipäänsä tekemään päivänsisäistä pörssikauppaa? Jotkut päiväkauppiaat pitävät sitä pelkkänä hupina ja ajanvietteenä. Toisiin vetoaa mahdollisuus hyviin tuottoihin. Ja sitten on he, joiden itsevarmuus on niin iso, että he antavat menestymisen todennäköisyydelle piut paut. Yksi syy miksi päiväkauppaan voi myös langeta johtunee urbaaneista legendoista:

While day traders undoubtedly realize that other day traders lose money, stories of successful day traders may circulate in non-representative proportions, thus giving the impression that success is more frequent that it is. Heavy day traders, who earn gross profits but net losses, may not fully consider trading costs when assessing their own ability.

Mutta saadaksemme tietoa päiväkauppiaista meidän ei tarvitse mennä Taiwaniin asti. Tutkimustietoa löytyy myös meistä suomalaisista. Juhani Linnainmaa tutki suomalaisia daytreidaajia tutkimuksessaan The Anatomy of Day Traders.

Tyypillinen suomalainen päiväkauppaa käyvä henkilö on pääkaupunkiseudulla asuva hieman alle 40 vuotias mies. Hän käy kauppaa tavanomaista suuremmilla osakemäärillä myös päiväkaupan ulkopuolella. Päivänsisäiseen kauppaan hän käyttää lähinnä sellaisia osakkeita joita omistaa tai joilla on käynyt päiväkauppaa jo aiemmin. Hänen kaupankäyntiaktiviteettinsa huiput ajoittuvat pörssin aukeamisen ja sulkeutumisen yhteyteen.

(Velkavivun vaikutus suomalaisen daytreidaajan tulokseen)

Yksi mielenkiintoinen huomio suomalaisesta daytreidaajasta on se, että mitä enemmän hän käyttää velkavipua, sitä huonompaa tulosta hän tekee. Asia ei sinänsä ole ihme, sillä kuten muistamme, suurin osa päiväkauppiaista tekee tappiota. Näin he itse asiassa vain vivuttavat tappioitaan.

Kuten omissa päiväkaupoissani huomasin on tappiolla olevasta positiosta vaikea irroittautua. Linnainmaan tutkimus tukee omia kokemuksiani asian suhteen, sillä hän toteaa, että päiväkauppias tahtoo pitää kiinni tappiollisesta sijoituksestaan loppuun saakka ja irroittautuu siitä vasta pörssipäivän lähestyessä loppuaan. Tämä on myös suurin yksittäinen syy mikseivät päiväkauppiaat pääse parempiin tuottoihin. Toisena mahdollisena syynä Linnainmaa pitää taitoa poimia osakkeita:

It is thus unlikely that day traders are exploiting private signals or are engaged in profitable market making. A potential explanation for day trader failure to achieve superior returns is their tendency to hold on to losers, and perhaps consequently to exhibit poor stock selection skill.

(Päiväkauppiaiden voitot ja tappiot kellonaikojen mukaan OMXH:ssa vuosina 1995-2000)

Molemmat tutkimukset antavat perinteiseen osta ja pidä strategiaa noudattavaan sijoittajaan verrattuna saman tuloksen. Osta ja pidä strategia tuottaa paremmin.

Mielestäni Anders Oldenburg toteaa omassa blogissaan lopuksi asian hyvin:

Monesti tuntuu siltä, että sijoitukset ovat paremmin kontrollissa kun niitä jatkuvasti hieman muuttelee. Itselläni on usein sama tunne, joten ymmärrän sen hyvin. Mutta tunne on silti vain harhaa.

Myös minä taistelen näitä tuntemuksia vastaan tasaisin väliajoin.
 

 (Älykkyysosamäärän ja sijoittamisen suhde)

Juhani Linnainmaa, Matti Keloharju ja Mark Grinblatt julkaisivat heinäkuun 2009 lopussa tutkimuksen, jossa tutkittiin älykkyysosamäärän ja osakemarkkinoiden suhdetta. Julkaisun nimi on IQ and Stock Market Participation ja se on ladattavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Sen lisäksi, että tutkimus sijoittajien älykkyydestä itsessään on mielenkiintoinen aihe, tekee tästä tutkimuksesta vielä kiinnostavamman se, että aineisto on kerätty meiltä Suomesta. Tutkijat ovat käyttäneet aineistona verotietoja, arvo-osuusrekisteriä, sekä puolustusvoimien älykkyystestiä. Yleisen asevelvollisuuden ansiosta otanta on laaja ja tutkijoiden mukaan tutkimustulokset ovat täysin yleistettävissä myös naisiin. Puolustusvoimien testitulokset olivat tutkijoilla käytettävissä vuosilta 1982-2001, arvo-osuustiedot vuosilta 1995-2002, sekä verotiedot 160.000 aineiston henkilöltä vuodelta 2000.

Tutkimustulosten perusteella älykkyysosamäärän ja osakemarkkinoille osallistumisen välillä on selvä suhde. Keskimäärin asevelvollinen on kahdenkymmenen vuoden iässä, kun puolustusvoimat tekevät mittauksen. Tutkimuksen perusteella voidaan osoittaa, että korkeamman älykkyysosamäärän omaava henkilö ryhtyy todennäköisemmin sijoittamaan, kuin alhaisemman älykkyysosamäärän tuloksen saanut henkilö.

Kuten yläosassa olevasta pylväsdiagrammista voi huomata, kasvaa sijoittajien osuus älykkyysosamäärän kasvaessa monotonisesti. Mitä korkeampi henkilön älykkyysosamäärä on, sitä todennäköisemmin hän sijoittaa. Sen sijaan yllättävästi henkilön tulotaso tai varallisuus ei vaikuta siihen kuinka todennäköisesti hän jättäytyy sijoittamisen ulkopuolelle.

Our findings support cognitive impairment as a key driver of non-participation.  Moreover, it can deter large amounts of wealth from entering the stock market. As verification of the latter conclusion, we study the influence of IQ on the participation decisions of affluent individuals. These individuals face costs of participation that are relatively small in comparison to their benefits. If market-based frictions accounted for non-participation, we would not expect IQ to influence the participation of these individuals to any great extent. However, we find that IQ’s role in the participation decisions of the affluent is about the same as it is for the less affluent. The definition of affluence—whether net worth or income—does not affect this finding. 

Sen sijaan tutkimustulos kuitenkin osoittaa, että suhteellinen sijoitusinto kasvaa älykkyysosamäärän ja varallisuuden kasvaessa.

(Älykkyysosamäärän, nettovarallisuuden ja sijoittajien suhde)

Mielestäni tutkimuksen mielenkiintoisin löydös on kuitenkin hajautuksen ja älykkyysosamäärän välinen suhde. Mitä korkeampi henkilön älykkyysosamäärä on, sitä todennäköisemmin hänellä on rahastoja ja useampia yksittäisiä osakkeita portfoliossaan.

High IQ individuals are more likely to hold mutual funds and have portfolios with greater numbers of individual stocks.

The significance and magnitude of the IQ coefficient in the linear IQ specification is equally impressive. All of this leads to a conclusion that even among those who hold stocks, low IQ investors are likely to hold more poorly diversified portfolios. 

Yhteenvetona voikin todeta, että fiksu sijoittaja on ymmärtänyt hajauttaa - sehän on sijoitusmaailman ainut ilmainen lounas. Mutta tämänhän me tiesimmekin jo ennestään ;)

Blogi sai tänään uuden osoitteen, sekä sen kunniaksi päivitetyn ilmeen. Uusi osoite on www.taloudellinenriippumattomuus.com ja blogspot käyttäjät tullaan ohjaamaan uuteen osoitteeseen automaattisesti kolmen vuorokauden kuluttua.

Toivon, että uusi ilme miellyttää lukijoita.