Arvo- ja kasvusijoittaminen ovat vastakohtia ja menetelminä toistensa ääripäitä. Näiden väliin osuu GARP sijoittaminen. GARP on lyhenne sanoista Growth At a Reasonable Price ja käypä suomennos sille on kasvua kohtuu hinnalla.
GARP lainaa ominaisuuksia niin arvo- kuin kasvusijoittamisen puolelta. Se ei tarkoita portfoliota, joka muodostuu arvo- ja kasvuosakkeista vaan portfoliota, joka koostuu osakkeista joilla on molempien ominaisuuksia. Sekä arvo-, että kasvuosakkeiden. Niinpä se sijoittuu sijoitusstrategiana kasvu- ja arvosijoittamisen puoliväliin. Se on eräänlainen hybridi molempia sijoitusmuotoja.
(GARP on yhdistelmä arvo- ja kasvusijoittamista. Kuva: Investopedia)
Koska GARP sijoittajan salkun osakkeilla on sekä arvo-, että kasvuosakkeiden piirteitä eroaa myös tämän strategian mukaisen salkun käyttäytyminen näistä ääripäistä. Siinä missä kovan nousukauden aikana kasvuosakkeet pesevät tuotossa arvo-osakkeet ja laskukautena arvo-osakkeet kasvuosakkeet käyttäytyy GARP portfolio näistä eri tavalla. Kovan nousukauden aikana GARP sijoittajan salkku ei nouse yhtä rajusti kuin puhtaasti kasvuosakkeista muodostettu, mutta toisaalta laskukauden aikana se ei myöskään kärsi yhtä pahasti. Koska arvo- ja kasvuosakestrategiat toimivat eri tavalla eri markkinatilanteissa eroaa GARP salkun tuotto molemmista.
GARP sijoittaja pyrkii siis löytämään osakkeita, joilla on hyvät kasvumahdollisuudet, mutta jotka ovat siitä huolimatta kohtuullisesti hinnoiteltuja. Toisin sanoen GARP sijoittaja ei halua maksaa kasvusta ja siihen liittyvästä riskistä liikaa.
Tilaisuuksia löytää sopivia GARP osakkeita syntyy markkinoilla jatkuvasti. Kasvuosakkeilla on kovat odotukset ja yksikin odotuksia heikompi kvartaalitulos voi aiheuttaa rajun tiputuksen osakkeen hintaan. Kasvuosakkeiden kohdalla tulospettymyksiä tulee arvo-osakkeita useammin. Nämä pudotukset synnyttävät GARP sijoittajille oivia ostopaikkoja. Yhtiö voi edelleen olla hyvässä kunnossa, minkä johdosta osakkeesta on voinut tulla hyvä GARP osake.
Kasvua, mutta ei millä tahansa hinnalla
GARP sijoittajat haluavat yleensä nähdä yhtiöltä positiivista kasvua edellisiltä vuosilta ja ennustettavaa kasvua tulevilta vuosilta. Kasvusijoittajista poiketen GARP sijoittajat ovat pessimistisiä erittäin korkeiden kasvulukujen osalta. Niiden toteutumiseen tahtoo liittyä liian suuri epävarmuus (riski). Moni GARP sijoittajan omistaman yhtiön tuloskasvuprosentti liikkuu 10 ja 20 välillä. Sitä suurempiin kasvulukuihin liittyy liikaa riskiä.
Arvosijoittajien tapaan GARP sijoittajat ovat kiinnostuneita yhtiön sen hetkisestä arvosta ja haluavat maksaa siitä mahdollisimman vähän. Mitä matalampi yhtiön P/E tai P/B luku on sitä parempi. Monen ostokandidaatin P/E:t liikkuvat 15-25 välillä. Suuriin P/E lukuihin liittyy jälleen kerran liikaa epävarmuutta, josta GARP sijoittaja ei yleensä ole valmis maksamaan. Hyvin matalien P/E lukujen yhtiöt puolestaan eivät yleensä kasvata tulosta.
GARP sijoittamisesta ei ole olemassa "yhtä ainoaa oikeaa tapaa" toteuttaa sitä. Erityisesti yhtiön kasvun arvioimiseen on olemassa useita erilaisia tapoja ja menetelmiä. Arvon ja kasvun yhdistävistä mittareista käytetyin on PEG (price/earnings growth ratio). PEG luku on helppo laskea jakamalla yhtiön P/E sen tuloskasvuprosentilla. Jos esimerkiksi yhtiön P/E on 12 ja sen tulos kasvaa 20%:n tahtia on PEG 0,6 (12 / 20 = 0,6).
PEG lukua käyttävä GARP sijoittaja on kiinnostunut katsomaan tarkemmin niitä yhtiöitä, joiden arvo on alle 1. Motley Fool sivusto pitää PEG:stä niin paljon, että he ristivät sen Fool Ratio:ksi. Ohessa heidän suosituksensa lukuun perustuen:
(Lähde: Tom Taulli, The EDGAR Online Guide to Decoding Financial Statements)
Yleisesti ottaen GARP sijoittajat ovat P/E, P/B ja PEG lukujen lisäksi kiinnostuneita yhtiön ROE ja vapaan kassavirran (free cash flow) luvuista.
Garppausta Lynchin tapaan
Yksi tunnetuimmista GARP sijoittajista on
Peter Lynch. Lynchin luotsaama Fidelityn Magellan rahasto tuotti vuodesta 1977 vuoteen 1990, jolloin Lynch jäi eläkkeelle, keskimäärin 29% vuodessa.
Lynch käy strategiansa läpi kirjoittamassaan kirjassa
One Up on Wall Street. Suosittelen kirjan lukemista niille, joita kiinnostaa tutustua tarkemmin Lynchin käyttämään tapaan ostaa kasvua kohtuu hinnalla. Tässä yhteydessä en pysty raapaisemaan kuin hieman pintaa.
Lynchin tapa poimia osakkeita on bottom-up. Hän suosittaa sijoittamaan vain sellaisiin osakkeisiin, joihin sijoittaja on tutustunut perin pohjin. Lynchin suosiossa ovat sellaiset yhtiöt, jotka ovat sijoittajalle tuttuja. Yhtiön fundamenttien ja toimintaympäristön lisäksi Lynch katsoo voiko osaketta ostaa kohtuullisella hinnalla.
(AAII:n Lynch screenerin tuotto. Lähde: AAII)
Lynch käyttää myös kvalitatiivisia kriteereitä. AAII (American Association of Individual Investors) on rakentanut osake screenerin Lynchin käyttämien kvantitatiivisten kriteerien perusteella. Kuten kuvasta näkee on menetelmä antanut vuosien aikana todella hurjat tuotot. Tuottoihin tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti, sillä AAII kierrättää strategiassa osakkeita kuukausittain. Tämän johdosta kaupankäyntikulut ovat korkeat. Luonnollisesti tuotossa ei ole myöskään huomioitu verotusta tai osto- ja myynkurssien eroja. Todellisuudessa tuotot olisivat siis pienemmät, mutta siitä huolimatta screenerin tuotosta saa vihjeen siitä miten strategia olisi myös käytännössä toiminut. Ja kuten mainittu tästä puuttuvat kaikki kvalitatiiviset kriteerit.
AAII:n käyttämän Lynch screenerin kriteriat ovat seuraavat:
- pankki- ja kiinteistösijoitusyhtiöt on poistettu
- P/E on alle toimialan mediaanin
- P/E on vähemmän kuin yhtiön viiden vuoden ajalta laskettu keskimääräinen P/E
- P/E:n suhde viiden vuoden EPS:n kasvuun laskettuna yhteen viiden vuoden osinkoprosentin kanssa on pienempi tai yhtäsuuri kuin 0,5% (The ratio of the price-earnings ratio to the sum of the five-year growth rate in earnings per share and the five-year dividend yield (Dividend-adjusted PEG ratio) is less than or equal to 0.5%)
- EPS:n kasvuvauhti viideltä vuodelta jatkuvista toiminnoista on alle 50% (The five-year growth rate in earnings per share from continuing operations is less than 50%)
- Insituutiot omistavat yhtiöstä vähemmän kuin mikä on kaikkien yhtiöiden mediaani (The percentage of common stock held by institutions is less than the median percentage of institutional ownership for the entire database)
- Varojen ja velkojen suhde viimeiseltä kvartaalilta on vähemmän kuin toimialan mediaani samalla ajalla (The total liabilities to total assets ratio for the last fiscal quarter is less than the industry's median total liabilities to total assets ratio for the same period)
Teoriassa arvo- ja kasvusijoittaminen kuulostaa helpolta. Käytännössä sen menestyksekäs toteuttaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Koska GARP sijoittamiseen kuuluu luonteeltaan sen maustaminen sijoittajalle itselleen sopivilla tavoilla (kvalitatiiviset kriteerit) ja tunnusluvuilla (kvantitatiiviset kriteerit) sopii se lähinnä harjaantuneille osakepoimijoille.
Mutta onko hankalalle kuulostavalle osakepoiminnalle olemassa sellaista helppoa vaihtoehtoa, joka sopisi aiheesta kiinnostuneelle sunnuntaisijoittajalle? Siitä seuraavaksi.
GARP ETF:t
Osakepoiminnan sijaan GARP strategiaa on myös mahdollista toteuttaa käyttämällä ETF:ää. USA:n markkinoilta löytyy tähän tarkoitukseen kaksi ETF:ää:
Russell Growth at a Reasonable Price ETF (tikkeri GRPC) ja
WisdomTree LargeCap Growth Index (tikkeri ROI). Kulut ovat molemmissa lähes samat. Russell veloittaa 0,37% ja WisdomTree 0,38%. WisdomTreen ETF on näistä pitkäikäisempi. Se on perustettu 4.12.2008 ja Russell:n viime keväänä 17.5.2011.
Katsotaan tarkemmin miten osakkeet näihin ETF:iin valikoituvat.
Russell:n ETF seuraa Russell U.S. Large Cap Growth at a Reasonable Price Index:iä. Indeksin toiminta on kuvattu seuraavasti:
The Russell U.S. Large Cap Growth at a Reasonable Price Index is designed to select securities intended to produce performance that is similar to professional investment managers using a growth at a reasonable price investment discipline. This discipline focuses on stable companies that are moderately priced based on their long term forecasted earnings growth relative to their price-to-earnings ratio. Starting with the Russell 1000® Index, the Russell U.S. Large Cap Growth at a Reasonable Price Index:
- Includes stocks: (1) with consistent earnings as measured by average to low earnings per share volatility over the past five years; (2) that are profitable as demonstrated by an average to high return on equity over the past five years; and (3) are of high quality as measured by an S&P Quality Rank of B or above or a low debt to equity ratio.
- Excludes stocks having a high price based on high current P/E ratio and on price to consensus one year forecasted earnings ratio divided by its consensus five year forecasted earnings growth rate.
- Rebalances quarterly
Vastaavasti WisdomTreen ETF seuraa WisdomTree LargeCap Growth Index:iä, jonka kuvaus on puolestaan seuraava:
The WisdomTree LargeCap Growth Index is a fundamentally weighted index that measures the performance of growth companies within the broad U.S. stock market. The Index consists of companies that: (i) are incorporated in the United States (including Puerto Rico); (ii) are listed on the New York Stock Exchange, American Stock Exchange, NASDAQ Global Select Market, or NASDAQ Global Market (“NASDAQ”); (iii) have a market capitalization of at least $100 million as of the index measurement date; (iv) have an average daily dollar volume of at least $200,000 for each of the six months prior to the index measurement date;(v) have a P/E ratio of at least 2 as of the index measurement date; (vi) have cumulative positive earnings in their prior four fiscal quarters and have posted year-over-year percentage change in earnings per share, book value per share, sales per share and stock price (“growth metrics”);(vii) rank as one of the 1000 largest companies in this group measured by market capitalization; (viii) rank within the top 30% of the 1000 companies that pass these selection requirements, based on four growth metrics which include: annual earnings per share growth; annual sales per share growth; annual book value per share growth; annual stock price growth. Companies are weighted in the Index based on their earnings over their most recent four fiscal quarters preceding the index measurement date. For these purposes, “earnings” are determined using a company’s reported net income, excluding special items, applicable to common shareholders over their four most recent fiscal quarters.
Kummassakin ETF:ssä on siis perustavaa laatua oleva valuvika. Ne keskittyvät puhtaasti suuriin (large cap) yhtiöihin. Yhtiön on oltava 1000 suurimman joukossa. Tunnetusti ison yhtiön on hankalampi kasvaa kuin pienen. Mielestäni paras vaihtoehto sopivia GARP yhtiöitä löytyisi keskikokoisista yhtiöistä, joilla on vielä hyvät edellytykset kasvattaa tulosta.
Lisäksi kummankin ETF:n indeksin säännöt ovat GARP strategiaa ajatellen vain "vähän sinne päin". Tuotteet lienevätkin laitettu lähinnä tarjolle sellaisia sijoittajia varten, jotka eivät kunnolla tiedä mitä kyseinen ETF tekee. Todellisiksi GARP ETF:ksi ei minusta näistä ole.
(WisdomTreen GARP indeksin tuotto verrattuna large cap yhtiöistä koostuvaan Russell 1000 indeksiin. Lähde: WisdomTree)
WisdomTreen indeksin tuotto verrattuna isoista yhtiöistä koostuvaan Russell 1000 Growth indeksiin on kuvaava. Viimeisen kolmen vuoden aikana on WisdomTreen indeksi hävinnyt Russell 1000 Growth indeksille selvästi. Parempi vaihtoehto näille ETF:lle onkin Russell 1000 Growth indeksi, jota voi ostaa tikkerillä IWF.
Lopuksi
Mikäli sijoittajan mielii päästä GARP sijoittamisesta osalliseksi on edelleen ainut varteenotettava vaihtoehto tehdä se itse käyttäen osakepoimintaa. Mikäli omat taidot tai osaaminen ei siihen riitä on parempi katsella muita sijoitusstrategioita.
Joistakin sijoittajista kasvu- ja arvosijoittamisen yhdistäminen voi kuulostaa vieraalta. Kun asiaa kysyttiin aikoinaan Warren Buffett:lta totesi hän seuraavasti:
"Growth and value investing are joined at the hip." Se mitä Buffett tällä tarkoitti oli, että osakkeella voi olla molempien ominaisuuksia. Asia, mikä on GARP sijoittamisen ytimessä.
Myös kasvuosake voi olla aliarvostettu.
