Tammikuuilmiö

25.12.2009 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


Vuoden vaihde ja sen myötä alkava tammikuu kurkottelee aivan nurkan takana. Siksi onkin ajankohtaista tutustua sijoittajien vuodenaikailmiöistä kaikkein tunnetuimpaan eli tammikuuilmiöön. Tammikuuilmiön lisäksi toinen tunnettu vuodenaika anomalia markkinoilla on toukokuuilmiö, josta olen kirjoittanut jo aiemmin. Sekä tammikuuilmiötä, että toukokuuilmiötä pidetään todisteena siitä etteivät markkinat ole täysin tehokkaita. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan tällaisia tasaisesti ilmeneviä anomalioita ei pitäisi esiintyä lainkaan. Aivan näin yksinkertaista ei näidenkään ilmiöiden kohdalla asia ole, sillä toisinaan ilmiötä esiintyy ja joinakin vuosina jää esiintymättä.

Mistä tammikuuilmiössä on loppujen lopuksi kyse? Yksinkertaisesti siitä, että tämän ilmentymän mukaan osakemarkkinat nousevat tammikuussa. Sijoittajat, jotka haluavat hyötyä tammikuuilmiöstä kannattaa ostaa osakkeita joulukuussa ennen vuoden vaihdetta ja myydä ne pois tammikuussa nousun jälkeen. Varsin yksinkertaista!

Mutta toimiiko tammikuuilmiö todella? Historian valossa vastaus kuuluu, että kyllä toimii. Nousun todennäköisyys tammikuussa on harvinaisen suuri. Seppo Saario ilmoittaa nousun todennäköisyydeksi 79% Helsingin pörssissä kirjassaan Saarion sijoituskirja - Miten sijoitan pörssiosakkeisiin. Tämä todennäköisyys perustuu kerättyyn tietoon vuosilta 1960-2006.

Mutta asia ei ole aivan näin mustavalkoinen. Nimittäin tutkimusten (mm.  Roll 1983) valossa tammikuuilmiö näyttää koskevan ainoastaan small-cap yritysten osakkeita. Tammikuuilmiö ei koske suurien yritysten osakkeita. Tämä on yksi syy miksi nimenomaan Helsingin pörssissä tammikuussa nousun todennäköisyys on näinkin suuri. Helsingin pörssistä kun ei kansainvälisen mittapuun mukaan löydy kuin ainoastaan yksi ison yhtiön osake - Nokia.

Akateemisia tutkimuksia tammikuuilmiön ympäriltä on tehty lukuisia. Itse otin luettavaksi yhden tuoreimmista: Haug & Hirscheyn The January Effect, joka julkaistiin marraskuussa 2005. Tammikuuilmiö tulee esille tutkittaessa tasapainotettua tuottoa (equally weighted return), jossa pienten yritysten osakkeet saavat enemmän painoa.


(Tammikuun tuottopreemiot USA:ssa eri vuosina, tasapainotettu - Haug & Hirschey 2005)

Kuten ylläolevasta kuvasta voi todeta on tammikuun tuoton preemio muiden kuukausien tuottoihin verrattuna osakemarkkinoilla hämmästyttävän korkea. Esimerkiksi vuosina 2000-2004 oli tuotto 6,44% enemmän kuin muina kuukausina. Sen sijaan markkina-arvolla painotetusta tuotosta, joka painottaa large-cap yritysten osakkeita ei ylituottoa ole havaittavissa, kts. alapuolen kuva.


(Tammikuun tuottopreemiot USA:ssa eri vuosina, markkina-arvo painotettu - Haug & Hirschey 2005)

Tasapainotetussa (equally weighted) tuotossa jokaisen yrityksen osakkeen uusi hinta jaetaan vanhalla hinnalla ja näin saadut tuottoprosentit ynnätään lopuksi yhteen ja jaetaan yhtiöiden lukumäärällä. Siten siis tasapainotetussa tuotossa small-cap yrityksen osakkeella on yhtä suuri painoarvo kuin large-cap yhtiön osakkeella.

Markkina-arvo ((market) value weighted) tuotossa jokaisen yhtiön osakkeen uusi hinta kerrotaan sen osakkeiden kappalemäärällä ja tämä jaetaan vanhalla hinnalla kerrottuna osakkeiden kappalemäärällä. Näin saadaan markkina-arvo painotettu tuottoprosentti. Koska tässä tavassa osakkeen hinta kerrotaan osakkeiden lukumäärällä painottaa se tuotoissa large-cap yhtiöiden osakkeita.

Vaikka tammikuuilmiö on tunnettu jo pitkään jaksaa sen olemassaolo yhä hämmästyttää. Oikeastaan juurikin siitä syystä se hämmästyttää. USA:ssa nousun todennäköisyys on tammikuussa tasapainotetulla tuotolla mitaten jopa suurempi kuin meillä Suomessa - 82,1%. Haug & Hirschey kirjoittavat:
When measured using equally weighted returns, it is interesting to note that the January effect has remained persistently positive despite the enormous amount of attention focused upon the issue during the past 30 years.

However, it is surprising that neither Wall Street attention nor popular press coverage has been able to create sufficient interest in January effect arbitrage opportunities to eliminate the anomaly.

Mielenkiintoista on myös tietää mistä tammikuuilmiö johtuu. Ikävä kyllä tähän ei ole olemassa yhtä ainoaa syytä ja tammikuuilmiön todellinen syy pysyy yhä arvoituksena tutkijoille. Joitakin syitä ilmiölle on kuitenkin löydetty.

Yhtenä ilmiön syynä pidetään yksityishenkilöiden käytöstä. Monet yksityishenkilöt myyvät tappiolla olevat sijoitukset pois ennen vuoden vaihdetta realisoidakseen tappiot verotusta varten ja he näyttävät ostavan osakkeet takaisin vasta tammikuussa (Ritter 1988). Näin verovuoden voitoista kertyy vähemmän verotettavia pääomatuloja. Lisäksi yksityishenkilöiden puolella yhtenä syynä pidetään bonuksia, joiden maksu ajoittuu monesti vuoden vaihteen tienoille ja tämä aiheuttaa yksityissijoittajille ostopainetta tammikuussa.

Yhtenä instituutiosijoittajien syynä tammikuuilmiöön pidetään vuorostaan ns. window dressing hypoteesiä. Tämän hypoteesin mukaan ammattimaiset sijoittajat pyrkivät pääsemään huonoista sijoituksista eroon ennen raportointikauden päättymistä, jotta heidän sijoituksensa näyttäisivät paremmilta kuin oikeasti ovatkaan.

Haug & Hirschey toteavat tutkimuksensa yhteenvedossa mielestäni lopuksi osuvasti:
In any event, more than 30 years after its discovery, the January effect remains a compelling riddle.


6 vastausta artikkeliin "Tammikuuilmiö"


Nimetön kirjoittaa:

On myös esitetty varallisuusveroa syyksi. Käteisestä ei ole koskaan tarvinnut maksaa varallisuusveroa (ei Suomessa eikä Jenkeissä), joten yksityisten on kannattanut myydä joulukuussa osakkeet ja ostaa ne takaisin tammikuun puolella. Small cap painoa taas selittäisi se, että siellä pienet yksittäiset myynnit vaikuttavat enemmän kurssiin.

27.12.2009 klo 17.37.00

Nimetön kirjoittaa:

Niin ja perinteisesti tammikuussa osakkeesta on kaikista eniten julkista tietoa saatavilla, koska edellinen vuosi pannaan pakettiin. Periaatteessahan riskin ja tuoton pitäisi korreloida, mitä enemmän tietoa yhtiöstä, sitä pienempi riski ja sitä isompi tuotto.

27.12.2009 klo 17.38.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Hyviä tarkennuksia, kiitos näistä!

27.12.2009 klo 18.06.00

Nimetön kirjoittaa:

Eikös se ole niin että mitä suurempi riski sen suurempi tuotto?

31.12.2009 klo 13.26.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Yleensä kyllä, siksi tammikuuilmiö onkin markkina anomalia.

31.12.2009 klo 13.32.00

Nimetön kirjoittaa:

Aiheesta tehty näemmä gradukin
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu01619.pdf

7.1.2013 klo 14.51.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails