Taloudellisesti riippumaton 5,5 vuodessa?

8.7.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


Matkani kohti taloudellista riippumattomuutta on toistaiseksi edennyt alkuperäistä suunnitelmaa nopeammin. Finanssikriisistä huolimatta. Uusimmasta kuukausiraportista selviää, että olen tällä hetkellä tavoitetta edellä 2,5 vuoden verran.

Alkuperäinen tavoitteeni on ollut säästää 500 euroa kuukaudessa ja saada sille 12%:n vuosituotto. Tämän 2,5 vuotta kestäneen matkan aikana olen jäänyt tavoitellusta vuosituotosta. Toteutunut vuosituotto on tällä hetkellä noin 9%:n tietämillä. Sen sijaan olen ylittänyt 500 euron kuukausittaisen säästötavoitteen reilusti. Laskin yhteen tekemäni ostot ja paljastui, että toteutunut kuukausisäästösumma on ollut hieman yli 1271 euroa kuukaudessa. Se on yli kaksi kertaa alkuperäistä suunnitelmaa enemmän!

Tämän johdosta hahmottelin hieman itselleni, että kuinka nopeasti voisin tavoittelemani taloudellisen riippumattomuuden saavuttaa mikäli kykenen pitämään yllä nykyisenlaista säästötahtia. Laadin tämän pohjalta kolme erilaista skenariota, joille annoin nimet realistinen, tavoiteltava ja best case.

Realistisessa skenariossa pystyn jatkamaan säästämistä 800 euron summalla kuukausittain ja saamaan sijoituksille 8%:n vuosituoton. Tämä on selvästi realistinen vaihtoehto, sillä tuotto-odotus on kohtuullinen ja kuukausittainen säästösumma nykyistä pienempi. Tällä hetkellä on selvää etten kykene pian syntyvän lapsen vuoksi pitämään entisenlaista säästötahtia yllä, koska perheen menot kasvavat.

Tavoiteltavassa skenariossa pystyn jatkamaan säästämistä 1000 euron summalla kuukausittain ja saamaan sille 9%:n vuosituoton. Tuotto-odotus on tässä skenariossa lähellä nykyistä toteutunutta ja kuukausittainen säästösumma haasteellisella, mutta kuitenkin mahdollisella tasolla. Tämän skenarion toteutuminen vaatisi hieman pinnistelyjä, siksi nimeksi "tavoiteltava".

Best case skenariossa jatkan sijoittamista toteutuneen kuukausittaisen summan eli 1271 euron edestä ja saan sille alkuperäisen suunnitelmani mukaisen 12%:n tuoton. Mitenkään täysin mahdoton tämä skenario ei ole. Koska olen pystynyt pääsemään tällaiseen keskimääräiseen säästösummaan joka kuukausi voisi se olla mahdollista myös tulevaisuudessa. Palkankorotus, parempi palkkainen työ tai suuremmat lisäansiot voisivat mahdollistaa jopa suuremmat summat. 12%:n tuotto-odotus on kova, mutta koska suurin osa sijoituksista on kehittyvillä markkinoilla on tämäkin mahdollista saavuttaa. Skenarion toteutuminen kokonaisuudessaan vaatisi kuitenkin lähes kaiken nappiin menemistä, joten siitä syystä nimi best case - paras mahdollinen.

Olen aiemmassa kirjoituksessa pohtinut minkä kokoinen summa itselleni riittää elääkseni taloudellisesti riippumatonta elämää. Päädyin kirjoituksessa lopputulemaan, että kohdallani noin 200.000 euroa on alaraja pystyäkseni elämään vielä kohtuu normaalisti. Ei missään nimessä mitenkään leveästi, mutta kuitenkin niin, että rahojen pitäisi riittää kuolemaan asti. Tavoitteeni kuitenkin on 500.000 euron summa, joka mahdollistaisi kohtuu mukavantasoisen loppuelämän. Puoli miljoonaa riittää hyvin, jotta voi reissata maailmalla eikä joka välissä tarvitse venyttää penniä. Tavoitteesta voi siis vetää hyvin kaksi maalia, joista toinen on taloudellisen riippumattomuuden ehdoton alaraja ja toinen kohtuu hyvätasoiseen elämäntapaan riittävä. Näiden väliin asettuu luonnollisesti vaihtoehdot näiden tavoitteiden välistä, eikä ylärajaa ole olemassa. Paljonko lopulta riittää on yksilöllinen kysymys.

Yksinkertaistuksen vuoksi laskin kaikissa skenarioissa tämän vuoden tuoton samalla 9%:n korolla. Kesäkuussa sijoitusvarallisuus oli noin 45.000 euroa ja tähän lisäsin skenarioiden kuukausilisäykset, sekä 4,4%:n koron loppuvuodeksi jolloin kokonaiskoroksi tulee 9%.


(Realistisen skenarion summat)

Realistisessa skenariossa taloudellisen riippumattomuuden alaraja tulee kohdallani saavutetuksi hieman ennen vuoden 2018 loppua eli noin 8,5 vuoden kuluttua. Hyvän tason raja puolestaan vähän vuoden 2026 jälkeen eli noin 16,5 vuoden kuluttua. 20 vuoden kuluttua säästössä olisi n. 650.000 euroa.


(Tavoiteltavan skenarion summat)

Tavoiteltavassa skenariossa alaraja tulisi täyteen jo vähän yli vuoden aikaisemmin - vähän ennen vuotta 2017 eli 7,5 vuoden kuluttua. Puolen miljoonan raja puolestaan ennen vuotta 2024 eli noin 14,5 vuoden kuluttua. Olisin silloin vielä alle viisikymppinen, joten oletettavasti terveys riittäisi vielä hyvin elämästä nauttimiseen ja matkusteluun. Lapsi olisi tuolloin teini-ikäinen, mikä voisi tuoda omia haasteita ainakin matkustamisen suhteen. 20 vuoden kuluttua kasassa olisi noin 875.000 euroa.


(Best case skenarion summat)

Best case skenariossa 200.000 euron raja tulisi täyteen hyvinkin pian eli vajaan 5,5 vuoden kuluttua - ennen vuotta 2015! Voisiko tavoitteen alaraja olla tosiaan saavutettavissa näinkin pian? Siltä tosiaan näyttää. Näin lyhyellä ajalla markkinoiden volatiliteetti voi jo hyvällä tuurilla tuoda muhkeita vuosituottoja - tai sitten ei. Puolen miljoonan tavoitekin tulisi täyteen joskus kesäkuun tienoilla vuonna 2020 eli vain 10 vuoden kuluttua. 20 vuoden kuluttua säästössä olisi jo yli 1,5 miljoonaa euroa.


(Säästösummien kertyminen eri skenarioiden välillä)

Eri skenariot näyttävät kuinka vähän loppujen lopuksi maaliin on enää matkaa mikäli vain kykenen säästämään yhtä hyvin kuin tähänkin mennessä. Kuten aina, elämä on kuitenkin monia yllätyksiä täynnä. Matkan varrelle voi osua työttömyyttä, vakavaa sairastelua ja monen monta muuta ennakoimatonta ongelmaa, jotka voivat laittaa kaikki suunnitelmat täysin uusiksi. Sen johdosta en vielä muuta alkuperäistä suunnitelmaa. Skenariot kuitenkin osoittavat, että tavoite on paljon lähempänä kuin olen uskaltanut haaveilla.

Päivitys 8.7.2010 klo 22:25: Tuli laskettua vuosia väärin, joten suurimpaan osaan skenarioista lisätty +1 vuosi.

52 vastausta artikkeliin "Taloudellisesti riippumaton 5,5 vuodessa?"


Anonyymi kirjoittaa:

Jos otat huomioon keskimääräisen inflaation (olisiko sivistynyt arvaus 2...3%) ja vähennät sen vuosittain rahan arvosta, niin näin tuo inhottava ilmiö saattaa vaikuttaa monella vuodella riippumattomaksi pääsyä. Valitettavaa tämäkin.

9.7.2010 klo 13.56.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Inflaatio toki vaikuttaa, mutta sen arvaaminen on yhtä tuuripeliä kuin oletetun tuotonkin arvailu. Viime vuosina inflaatiota ei käytännössä ole ollut, mikä tulevaisuuden kantilta ei tietysti tarkoita yhtään mitään.

9.7.2010 klo 13.58.00

Anonyymi kirjoittaa:

Mielestäni ehkä hieman unohdat myös sen, että mikäli haluaisi "varmistella" tietyn summan tiettynä vuotena täyttyväksi, niin salkun riskiä pitäisi vähentää kokoajan mitä lähemmäksi tavoiteltua vuotta tullaan. Tuo taas syö potentiaalisen tuoton pienemmäksi.

Jos olet 100% osakkeissa kokoajan kiinni, niin mikään ei liene estävän sitä että vuoden 2007/2008 lasku osuu juuri niille nurkille kun sinulla pitäisi olla tavoite kasassa.

Sitten ollaankin taas puolessa matkassa tavoitetta kohdin.

9.7.2010 klo 14.57.00

Ohto Hiilamo kirjoittaa:

Kiinnostava kirjoitus. Taloudellinen riippumattomuus ja siihen tarvittavat rahat ovat myös erittäin vaihtelevia maittain ja alueittain kuten olet todennut. Esim. Intiassa ja Thaimaassa pystyy elämään muutamalla eurolla päivässä varsin mukavasti olettaen että tietää missä paikallisten hinnat ja elää ei-turisti alueella.
Onhan taloudellista riippumattomuutta ainakin jossain määrin myös se kun on säästöjä ns. pahan päivän varalle puskurirahastossa. Tiedän tapauksen jossa henkilö muutettuaan Helsinkiin Lapista joutui ottamaan 2000 euroa lainaa elämiseen kun työpaikalla alkoi lakko. Eikä 16e tietämillä oleva lakkoavustus oikein riitä esim. vuokratakuun ja muiden isojen kulujen maksuun. Eli kun tässä tapauksessa olisi ollut se 2000 e säästössä niin eipä olisi tarvinnut turvautu kalliiseen kulutusluottoon.
Itse kartan velkaa viimeiseen asti.

9.7.2010 klo 16.43.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Anonyymi: salkun heiluminen kuuluu asiaan. Siten tavoitteen täytyttyä ajattelen suuren pudotuksen sattuessa kohdalle, että se ajan myötä myös nousee uuteen huippuun. Mikäli siis tavoitteen täytyttyä salkun arvosta katoaa vaikkapa puolet aion edelleen "syödä" sen pienen vuosittaisen osuuden ja istua sitkeästi sillä ajan myötä ns. reverse-to-mean ilmiön pitäisi hoitaa salkun arvo takaisin nousuun.

Salkun riskiä aion pienentää tavoitteen täytyttyä tekemällä myyntejä riskisimmistä sijoituksista. Tähän tulee vaikuttamaan oma riskinsietokykyni - mikä se silloin sitten onkaan. Olen käsitellyt asiaa tarkemmin kirjoituksessa Taloudellisesti riippumattoman myyntistrategia.

Se, että jättäydynkö elämään "taloudellisesti riippumatonta" elämää mikäli tavoite tulee täyteen ja seuraavana vuonna tulee armoton romahdus riippuu sen hetkisestä omasta tilanteesta. Kannattaa muistaa, ettei taloudellisesti riippumaton elämä tarkoita pelkkää makoilua. Se tarkoittaa vain sitä, että voi itse päättää mitä tekee välittämättä toimeentulosta. Mikäli tuolloin olen esimerkiksi työssä, josta saan hyvät "kiksit" omaan elämään ei mikään estä jatkamasta töissä.

Ohto: En ihan määritelmääsi pitäisi vielä taloudellisena riippumattomuutena. Vararahasto antaa toki puskuria omaan elämään, mutta se eroaa taloudellisesta riippumattomuudesta kuitenkin siinä, että varat on jossakin välissä käytetty loppuun. Tällöin edessä on vain yksi vaihtoehto: hankkia elämiseen veroja jostakin. Taloudellisesti riippumaton on vapaa tekemään itse päätökset ilman paineita toimeentulosta.

Tuosta ulkomailla asumisesta. Mikäli tavoitteeni täytän tulen varsin todennäköisesti siirtymään Suomesta pois jo pelkästään veroteknisistä syistä. En näe mitään syytä omaisuuden realisoimiselle Suomesta käsin varsinkin kun näkee mihin suuntaan pääomaverotusta ollaan viemässä. Oma haasteensa tulee perheestä, sillä ainakin toistaiseksi vaimoni ei ole suostunut edes harkitsemaan muuta asuinmaata. Nähtäväksi jää miten lopulta käy.

9.7.2010 klo 17.15.00

Anonyymi kirjoittaa:

Olisi kiinnostavaa kuulla lisää noista suunnitelmistasi Suomesta pois siirtymiseen ja erilaisista veroteknisistä asioista? Tietysti voidaan puhua ihan yleisellä tasolla - eikä niinkään siitä, että mitä sinä aiot tehdä. ;) Mutta siit mitä erilaisia vaihtoehtoja on? Itse tuskailen juuri hieman tuon pääomaverojen korotuksen suhteen. Omissa suunnitelmissa on myös siirtyä asumaan ulkomaille (tai ainakin se on yhtenä tulevaisuuden skenaarioista). Tässä olisi vain aikaa tehdä jo tässä vaiheessa tarvittavia toimenpiteitä (sijoitusten suhteen), jos vain tietäisi, että mitä kannattaa tehdä. Eli tästä ("arasta") aiheesta voisit kirjoitella - jos ei muuten, niin ainakin sillä tasolla, että mitä asioita kannattaa ottaa huomioon.

9.7.2010 klo 18.45.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Tämä veroasia on vähän turhankin arka, joten en ala sitä blogissa ruotimaan. Olen pitäytynyt jakamissani verovinkeissä suomalaiseen verotukseen sijoittajan kantilta ja niin aion tehdä jatkossakin. Mistään laittomasta toimenpiteestä ei ole kyse eikä muutoinkaan mistään sen suuremmasta "salaisuudesta", vaan enemmän asia on moraalinen.

Laita sähköpostia oikeassa laidassa näkyvään osoitteeseen, niin kerron tarkemmin mistä on kyse.

9.7.2010 klo 19.24.00

Billy the Kid kirjoittaa:

"Tämä veroasia on vähän turhankin arka" Miksi näin?

9.7.2010 klo 19.32.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Koska verojen välttämistä tai maksamista jonnekin muualle kuin Suomeen voi pitää moraalittomana.

9.7.2010 klo 19.37.00

Ohto Hiilamo kirjoittaa:

Tarkoitin siis että jossain määrin, ei suinkaan kunnolla määritelmään sopivaa ole että on puskurirahasto. Mutta ihmiset ymmärtävät tämän eri lailla. Itse pidän taloudellista riippumattomuutta toki sellaisena, ettei tarvitse enää tehdä lainkaan palkkatöitä vaan voi elää pelkillä pääomantuotoilla. Eli siihen tarvitaan Suomessa väh. n. 200 000 euroa mutta monissa muissa maissa riittänee n. 20 000 euroa.

9.7.2010 klo 23.22.00

Jimbo kirjoittaa:

Koska verojen välttämistä tai maksamista jonnekin muualle kuin Suomeen voi pitää moraalittomana.

Paatuneena anarkokapitalistina olen onneksi vapaa tuollaisista ajatuksista :)

Moraalitonta on luonnollisesti vain verotus ja valtion velkakirjojen osto.

10.7.2010 klo 7.52.00

Anonyymi kirjoittaa:

Kyllä aika fakiiri saa olla, jos meinaa elellä 20.000 euron pääomalla loppuelämänsä yhtään missään (ellei sitten odotettavissa oleva elinaika ole hyvin lyhyt). Jos vaikkapa saisi pääoman tuottamaan 10%:lla, niin se tekisi 2.000 euroa vuodessa (veroja ei otettu huomioon). Tämä tekee kuussa 166 euroa. Toki nuokin olisivat hyvät kuukausitulot monessa paikassa, mutta kyllä siinä vaiheessa pitää sitten olla aika hyvin integroitunut paikallisolosuhteisiin.

10.7.2010 klo 13.26.00

Anonyymi kirjoittaa:

Kyllä aika fakiiri saa olla, jos meinaa elellä 20.000 euron pääomalla loppuelämänsä yhtään missään (ellei sitten odotettavissa oleva elinaika ole hyvin lyhyt). Jos vaikkapa saisi pääoman tuottamaan 10%:lla, niin se tekisi 2.000 euroa vuodessa (veroja ei otettu huomioon). Tämä tekee kuussa 166 euroa. Toki nuokin olisivat hyvät kuukausitulot monessa paikassa, mutta kyllä siinä vaiheessa pitää sitten olla aika hyvin integroitunut paikallisolosuhteisiin.

10.7.2010 klo 13.27.00

Ohto Hiilamo kirjoittaa:

:) Niin eihän tuolla 20 000 eurolla leveästi eläisi, mutta täytyy muistaa että esim. Bangladeshissa tehdastyöläisen palkka on normaalisti n. 20 euroa kuukaudessa! Eri asia on sitten se, haluaako elää ko. maassa.
Jos sijoittaa 20 000 eurosta esim. 5000 euroa korkoindeksirahastoihin, joita myy elääkseen ja loput 15 000 euroa osakeindeksirahastoihin joita panttaa kartuttaakseen varallisuutta niin kyllä sillä pärjää jo pitkälle tuolla esim. 166e kuukaudessa bruttona.

10.7.2010 klo 18.29.00

JJ kirjoittaa:

Olen itse laskeskellut, että noin 120 000 euron osinkotuotoilla pystyisi elämään Aasiassa ilman työntekoa. Tuossa on toki jonkin verran varmuusvaraa (terveydenhuollossa turvauduttava länsimaisiin klinikoihin, joissain maissa korruptio todellinen ongelma jne). Indonesiassa saattaisi elää hieman halvemmallakin, mutta parempi paikka elää olisi kyllä Thaimaa tai mieluummin Malesia (Singapore olisi varmasti paras, mutta sinne tarvitaan hieman lisää tuloja). Ei tosin noillakaan osinkorahoilla mitään ’thaimaa-turismi’ elämää elettäisi. Kaikissa maissa ulkomainen on kuitenkin aina ulkopuolinen, joten en vertaisi paikallisiin taksoihin mitään. Yksinkertaistuksen vuoksi olen laskenut tuolle pääomalle noin 4 % tuoton verojen jälkeen.

Erilaiset matkailuohjelmat kilvan esittävät kuinka voi eri maissa matkata jopa alle 10 taalaa per päivä, mutta itse useita pitkähköjä reppureissuja tehneenä täytyy sanoa, että tuo on aika haastavaa (siinä joutuu tinkimään lähes kaikesta). Toki paikallaan olemalla rahaa säästyy. Omassa laskelmassani päivän hinnaksi tulee kuitenkin noin 20 taalaa. Ulkomailta puuttuu myös se sosiaalinen turvaverkko, joka kotimaassa on ja jonka arvoa ei heti pysty laskemaan rahassa.

10.7.2010 klo 18.57.00

Jimbo kirjoittaa:

JJ: Olen itse laskeskellut, että noin 120 000 euron osinkotuotoilla pystyisi elämään Aasiassa ilman työntekoa ... Yksinkertaistuksen vuoksi olen laskenut tuolle pääomalle noin 4 % tuoton verojen jälkeen.

Itsellä samat suunnitelmat. Olen laskeskellut, että 150 000 €:n salkulla, jossa 10 %:n vuosituotto joko osinkoina ja/tai arvonnousuna elättäisi 2 henkeä juurikin Thaimaassa tai Malesiassa. Singaporeen kyllä mieleisin itsekin, mutta ei taida rahat riittää näillä tuloilla.

Indonesia on mulle tuntematonta aluetta. Tosin eihän sitä tiedä miltä maailma tuolla 10 vuoden päästä näyttää.

10.7.2010 klo 19.19.00

Ohto Hiilamo kirjoittaa:

Niin toki ulkomaalaisia yritetään monesti laittaa maksamaan korkeampaa hintaa kuin paikalliset. Eikä palkkataso ole paras mittari koska vaikka monet tienaavat Aasiassa (köyhemmissä maissa) alle 50 euroa kuukaudessa niin eihän se tarkoita että sillä eläisi hyvin. Mutta itse Aasiassa ja muuallakin päin maailmaa matkustaneena tiedän kokemuksesta että halvoissa maissa on mahdollista elää kohtuullisen hyvin n. 150 eurolla kuukaudessa. Olettaen että tosiaan on halvimmalla alueella eikä matkustele vaan vain käyttää rahaa ruokaan ym. Yllättävät kulut kuten sairastuminen on taas eri asia. Sitä varten ottaisin matkavakuutuksen.

10.7.2010 klo 19.21.00

JJ kirjoittaa:

>Yllättävät kulut kuten sairastuminen on taas eri asia. Sitä varten ottaisin matkavakuutuksen.

En pidä realistisena sitä, että matkojen päiväkuluja verrataan pitkän ajan asumiskuluihin. Siksi laitoinkin tuohon asumis esimerkkiin (ehkä hieman epäselvästi) vertailut noihin perinteisiin reppureissaaja kuluihin. Pitkän ajan asuminen vaatii kuitenkin sekä henkistä, että taloudellista sitoumista, enkä usko että esim. perhe olettaisi asuvansa jossain halvimmilla backbagger-alueilla ja syövänsä katukeittiöstä ruokaa kuukausi tai vuosikaupalla.

Kysymys oli siis alkuperäisessä kommentissani pysyväisluonteisesta (vuosi tai enemmän) asumisesta tuolla päin maailmaa.

10.7.2010 klo 21.19.00

Anonyymi kirjoittaa:

Eikö nuo matkavakuutuksetkin maksa? ;) Vuoden voimassaoleva matkavakuutus lakkaa olemasta voimassa 3 kuukauden jälkeen, jos olet yhtäjaksoisesti matkalla. Sen jälkeen joutuu ottamaan "jatkoaikaa", joka onkin sitten kalliimpaa. Tulee iso lovi heti siihen 166 euroon.

Vaikka tämä onkin off-topicia, niin kysynkin tässä vaiheessa, että osaako joku suositella halpaa matkavakuutusta, jonka siis saa pysymään voimassa kauemmin kuin 3kk? Tarkoitus olisi nimittäin asustella tuolla Aasiassa päin piakkoin jonkun aikaa.

11.7.2010 klo 10.18.00

Jimbo kirjoittaa:

Vaikka tämä onkin off-topicia, niin kysynkin tässä vaiheessa, että osaako joku suositella halpaa matkavakuutusta, jonka siis saa pysymään voimassa kauemmin kuin 3kk? Tarkoitus olisi nimittäin asustella tuolla Aasiassa päin piakkoin jonkun aikaa.

Kannatanee ostaa (matka ja/tai terveyskulu) vakuutus suoraan jostain Aasian maasta. Esim. Thaiklupilla on käsitelty näitä vakuutusjuttuja ja niiden vinkkien perusteella olen itsekin kartoittanut vakuutuksia omien tarpeiden mukaan.

Tein eilen pienehkön laskelman ja pohdinnan oman sijoitussuunnitelman riittävyydestä Aasiassa asumiseen.

11.7.2010 klo 11.24.00

Anonyymi kirjoittaa:

Mielenkiintoinen blogi! Kiitos kirjoittajalle perehtyneistä ajatuksista ja hyvistä artikkeleista. Ajatuksesi taloudellisesta riippumattomuudesta on monia kiehtova ja monien tavoite.

Oma arvioni riippumattomuuden tasosta yli 40-vuotiaalle suomalaiselle, helsinkiläiselle ja kohtuullisen mukavaan elämään tottuneelle on 600K€, joka tuottaisi varovaisesti noin 5% yli inflaation/vuosi talouden syklit huomioiden. Oletan, että pääoma voidaan kuluttaa kuolemaan mennessä.

Jos tuloutus tapahtuu jossakin muualla (esim. Panamassa ei muualta maksetuista pääomatuloista makseta veroja), riittää vähempi kulloistenkin kulujen mukaan. Esim. Thaimaa/Panama puolet Suomesta.

Blogin pitäjän laskukaavat ovat maltilliset, mutta veikkaan, että nälkä kasvaa syödessä ja iän, perheen ja kokemuksen karttuessa.

11.7.2010 klo 13.37.00

Anonyymi kirjoittaa:

Vuosituotot ovat kaikissa laskelmissa täysin epärealistisia. Realistinen reaalivuosituotto _riskittömänä_ on luokkaa 0-2%. Riskillä ei saa tuottoa lisää, vaan tuoton odotusarvoa, joka on tilastollinen käsite. Siis jos ottaa riskiä, reaalituoton voi saavuttaa, tai voi olla että ei saavuta mitään ja tuotto menee pakkaselle.

Vuosien välinen korrelaatio pitää huolen siitä että riskiä jää 20 vuodessa.

Summa summarum: itseensä liikaa uskovia sijoittajia on riittänyt aina. Jälkeenpäin kuulemme vain niistä joille on käynyt hyvä tuuri. Jos rikastuminen olisi noin helppoa, melkein kaikki tekisivät sen.

http://www.evansonasset.com/ - kannattaa lukea tarkasti ohjeet siellä.

16.7.2010 klo 16.00.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Tämähän on mielenkiintoista, että yksi pitää laskelmia maltillisina ja toinen täysin epärealistisena.

No, mielipiteitähän on ollut aina ja aika lopulta näyttää miten käy.

Mielestäni 200ke tai 500ke omaisuuden omistava ei ole vielä rikas. Itse pidän rikkaana henkilöä, jolla on omaisuutta miljoonia euroja. Sellaisia summia en itse edes tavoittele.

Mitä tulee vaurastumiseen itseensä, niin kyllä se perusresepti on varsin yksinkertainen ja helppo. Miksi suurin osa meistä ihmisistä ei kuitenkaan siihen kykene johtuu siitä, että se vaatii määrätietoisuutta ja periksiantamattomuutta. On helppoa sijoittaa tai säästää muutamia kuukausia, mutta tehdä sama useita vuosia - jopa vuosikymmeniä on jo aivan toinen juttu. Tämän vuoksi suurin osa epäonnistuu. Ei siksi, että vaurastumisen resepti olisi vaikea.

Se on ainakin 100% varmaa, että mitään ei saavuta ellei aloita. Vaikka tavoitteesta jäisi määrällisesti tai vuosia mittaamalla on lopputuloksena joka tapauksessa varsin muhkea puskuri oman elämän varrelle. Maratoninkin voi juosta vain ottamalla pieniä askeleita toinen toisensa perään. Sama pätee säästämiseen ja vaurastumiseen. Se on pitkäjänteistä ja jopa tylsää työtä.

16.7.2010 klo 16.18.00

Anonyymi kirjoittaa:

(sama anonyymi kuin edellä)

Jep, olen samaa mieltä että 200-500k ei ole rikas, ja että 200-500k on periaatteessa aika monen tavoitettavissa säästämällä. Toisaalta on hieman epäselvää miten 200-500k tekee ihmisestä taloudellisesti riippumattoman, jos näin ajattelet.

Kannattaa lukea mitä tuolla Evanson Asset Managementin sivuilla on. Se on fiksua tekstiä.

16.7.2010 klo 19.26.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Olen käsitellyt tätä 200k minimin taloudellisesti riippumattomuuden käsitettä tässä kirjoitusessa.

Tuolla Evansonin sivulla näyttää olevan paljon kirjoituksia EMH:sta, onko joku tietty kirjoitus johon viittaat?

16.7.2010 klo 19.38.00

Antti-Juhani Kaijanaho kirjoittaa:

Kaksi näkökulmaa inflaatioon:

Inflaatio on pitkällä aikavälillä puhtaasti irrallaan reaalitaloudesta, ainoa millä on merkitystä on rahapolitiikka. Itse pidän EKP:n politiikkaa (tavoitteena euroalueen kuluttajahintainflaatio lähellä mutta alle 2 % p.a. keskipitkällä aikavälillä) uskottavana. Suurin uhka sille mielestäni on se, että EKP:n itsenäisyys purettaisiin (ja jos näin käy niin all bets are off, totta kai - tämä ei ole aivan mahdoton skenaario ottaen huomioon tämän hetken euroalueen kriisitunnelmat).

Toinen näkökulma on se, että laskee tulevaisuuden suunnitelmat nykyajan rahassa (eli arvioi reaalituoton, ei nimellistuottoa) ja (mikäli jaksaa) korjaa toteutumat nykyrahaan inflaatiotilastojen avulla. Mielestäni tämä on järkevin tapa tehdä useiden vuosien tai vuosikymmenien päähän kohdistuvia säästölaskelmia.

12 %:n nimellistuotto kuulostaa sellaiselta, joka on muodostettu katsomalla menneiden aikoijen nimellistuottoja. Kun inflaatio oli korkealla suuren osan 1900-luvusta, on myös toteutunut tuotto luonnollisesti vastaavasti korkea. 12 %:n nimellistuotto 5 %:n inflaatio-olosuhteissa vastaa nykyoloissa (inflaatio 2 %) 9 %:n nimellistuottoa.

Historiallisesti inflaatio oli korkealla 1970-luvulla, mutta se on sen jälkeen hiljalleen laskenut ja EKP-aikana se on pysynyt EKP:n tavoitehaarukassa. Laskeskelin tuossa OOo:n taulukkolaskennassa elinkustannusindeksin (joka ei ole aivan sama kuin EKP:n käyttämä kuluttajahintaindeksi) vuosimuutoksia eri ajanjaksoilla: 1970-1990 se oli 9,0 % p.a., 1970-2000 se oli 6,6 % p.a., 2000-2009 se oli 1,6 % p.a. ja 1950-2009 se oli 5,0 % p.a.

19.7.2010 klo 22.40.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Antti: Kiitos hyvistä näkökannoista!

Heitän vielä sekaan yhden oman näkökantani. Se paljonko inflaatio kunkin omalla kohdalla on vaihtelee suuresti viralliseen inflaatiolukuun nähden. Esimerkiksi paljon autoa ajava kärsii tuntuvasti enemmän muita hyödykkeitä rajummin kohoavan polttonesteiden hintojen aikana, kun puolestaan polkupyörää ajavalla henkilökohtainen inflaatio voi jäädä paikalleen.

Siinä vaiheessa kun oma asunto on maksettu suurimmat tekijät, jotka omalla kohdalla inflaation tuntuu tulevat vaikuttamaan ovat: sähköenergia ja ruoka. Esimerkiksi asuntojen hintojen kohoamisella ei tuolloin ole merkitystä, eikä polttonesteilläkään kovin suurta sillä töissä ei tarvitse kulkea. Nämä ovat kuitenkin yksiä suurimmista tekijöistä, jotka inflaatiolukuun laskettaessa vaikuttavat.

Oikeastaan se mitä haluan sanoa on se, että mikä on virallinen inflaatioluku voi erota henkilökohtaisesta inflaatiosta paljonkin. Viralliset inflaatioluvut antavat toki hyvää viitekehystä arvioidessa, mutta hyvin paljon jää silti auki.

EKP:n inflaatiotavoite on 2%, mutta tämä ei ole toteutunut. Se on vain tavoite. Elämme nykyään globaalissa maailmassa, enkä itse usko, että EKP yksistään kykenee inflaatioon vaikuttamaan riittävästi, mikäli muu maailma menee muissa lukemissa.

EU:n hajoaminen on mielenkiintoinen aihealue. En pidä yhtään poissuljettuna, että EU hajoaisi. Sisäiset erot Euroopan sisällä ovat suuria niin ihmisten, puhuttujen kielien kuin toimintatapojen suhteen. Mielelläni näkisin eräiden hyvien puolien säilyvän myös tulevaisuudessa, kuten vapaan liikkuvuuden. Loppujen lopuksi en pidä Euroopan aluetta riittävän yhtenäisenä, jotta sillä olisi ruusuinen tulevaisuus. Euroopalta puuttuu kaikkia sen kansoja yhdistävä tekijä.

19.7.2010 klo 23.02.00

Antti-Juhani Kaijanaho kirjoittaa:

Pointti henkilökohtaisen kulutuskorin hintainflaatiosta on toki täysin tosi. Väittäisin kuitenkin, että on parempi ottaa huomioon virallinen inflaatio kuin jättää inflaatio kaikissa muodoissaan huomiotta.

"EKP:n inflaatiotavoite on 2%, mutta tämä ei ole toteutunut."

Tämä väite ei pidä paikkaansa. EKP:n inflaatiotavoite on alle mutta lähellä 2 % p.a. keskipitkällä aikavälillä. Tämän tavoitteen EKP on nykylukujen valossa saavuttanut. Sen osoittaa edellä laskemani elinkustannushintaindeksin (joka toki ei ole EKP:n seuraama HICP) muutosvauhti 2000-2009 sekä myös EKP:n propagandakaavio sivulla http://www.ecb.europa.eu/mopo/html/index.en.html

20.7.2010 klo 12.33.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

J. Peltomäki muuten kirjoittaa inflaatiolukujen vääristämisestä uusimmassa Piksun kirjoituksessaan. Kuinka paljon "virallisiin" inflaatiolukuihin voi luottaa?

20.7.2010 klo 13.36.00

Antti-Juhani Kaijanaho kirjoittaa:

Aika vähän se siellä siitä puhuu, viittaa lähinnä kirjaan, jota en nyt pääse lukemaan :-) Lueskelin kuitenkin vähäsen tuota Shadow Government Stats (SGS) -sivustoa. Pettymyksekseni huomasin, että opin sieltä aika vähän uutta (ja se vähä liittyi nimenomaan amerikkalaisen hintaindeksin laskentaan).

Voiko virallisiin lukuihin luottaa? Fiksu ihminen ottaa selvää niiden tuottamiseen käytetyistä menetelmistä ja niiden systemaattisesta muuttumisesta sekä harkitsee, kuinka todennäköistä on, että nämä tiedot ovat suoranaisia valheita ja kuinka todennäköistä on, että lukujen tuottamisessa oikaistaan mutkia. Tämän perusteella fiksu ihminen pystyy tekemään oman valistuneen arvionsa kyseisen lukusarjan luotettavuudesta ja soveltuvuudesta omaan tarkoitukseen.

Mikäli käytettävissä olisi vaihtoehtoisia lukusarjoja, joita voisi pitää luotettavina, voisi olla järkevää suosia niitä virallisten lukujen sijasta.

Mutta toisaalta - on todennäköistä, että viralliset luvut, mikäli ne ovat virheellisiä, aliarvioivat todellisen inflaation (ainakin jos uskoo SGS:n argumentaatioon). Onko rationaalista olla soveltamatta virallisia lukuja, jos vaihtoehtona on inflaation täysi huomiotta jättäminen?

Mitä EKP:n tavoitteeseen tulee, se on sidottu harmonisoituun kuluttajahintaindeksiin (HICP). Näin ollen EKP:n toiminnan arviointiin ei vaikuta, kuinka luotettavasti HICP mittaa inflaatiota (paitsi siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että EKP pakottaisi tilastoviranomaiset väärentämään HICP-lukuja - pidän tätä epätodennäköisenä).

20.7.2010 klo 22.57.00

Anonyymi kirjoittaa:

Tavoitteesi on taloudellinen riippumattomuus, jossa ei tarvitse käydä töissä eli vapaa-aikaa olisi 24/7.

Oletko ajatellut toista vaihtoehtoa, eli olisitko valmis tekemään töissä esimerkiksi puolikasta?? Esimerkin omaisesti olisit töissä lokakuu-maaliskuun ja täysin vapailla huhtikuun-syyskuun. Näin kerryttäisit eläkettä (mitä ei vapaaherrana tekisi) ja jos sattuu työpaikastaan pitämään (mitä tekee allekirjoittanut) tulisi nautittua myös työstä. Lisäksi kun töissä käy puolet vuodesta ei ole tarvetta edes kerätä niin isoa sijoitusomaisuutta vaan pienempikin riittäisi.

T:JK

21.7.2010 klo 17.15.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Tavoitteesi on taloudellinen riippumattomuus, jossa ei tarvitse käydä töissä eli vapaa-aikaa olisi 24/7.

Ei aivan näin vaan taloudellinen riippumattomuus antaa mahdollisuuden käyttää aikaa siihen mihin parhaimmaksi näkee. Voi esimerkiksi olla, että työstä saa niin paljon sisältöä elämään, että valitsee sen tekemisen vaikka oma taloudellinen vakavaraisuus ei sitä edellyttäisikään.

Oletko ajatellut toista vaihtoehtoa, eli olisitko valmis tekemään töissä esimerkiksi puolikasta?
Kyllä olen. Ikävä kyllä se ei tule kyseeseen ainakaan nykyisellä työnantajallani. En esimerkiksi saanut vaihdettua kesälomarahoja palkattomiin vapaisiin.

21.7.2010 klo 19.06.00

Anonyymi kirjoittaa:

Nähdäkseni laskelmasi 200000 euron rajasta on täysin epärealistinen. Siinä ilmeisesti olet laskenut käyttäväsi kahdeksan prosenttia pääomasta vuosittain elämiseen. Tällainen tarkaisu ei ole kestävällä pohjalla.

Näitä lukuja on pyöritelty paljonkin. Tunnetuin tutkimus lienee niin sanottu Trinity study, jossa seurattiin todellisten historiallisten portfolioiden käyttäytymistä eri ajanjaksoilla. Lopputulos on se, että nostojen rajoittaminen neljään prosenttiin pääomasta takaa melko suurella todennäköisyydellä, että rahat eivät lopu kesken.

Lisätietoa muun muassa täältä:

http://www.bogleheads.org/wiki/Safe_Withdrawal_Rates

7.8.2010 klo 14.35.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

En pidä 200.000 euroa mitenkään epärealistisena. Mitä bogleheadsiin tulee, niin tulee myös ymmärtää, että kyseessä on Yhdysvaltalaiset kaverit ja laskelmat soveltuvat paremmin sinne.

Kannattaa tutustua tarkemmin miten olen omalla kohdallani päätynyt kyseiseen lukemaan. Kuten jo useasti olen todennut vaihtelee tarvittava summa paljon riippuen jokaisen omasta tilanteesta, mieltymyksistä ja niin edelleen.

Tällä hetkellä minulla kuluu elämiseen noin tuhat euroa kuukaudessa. Tämä tuhannen euron summa pitää sisällään asuntolainan lyhennyksen. Kun asuntolaina on aikanaan maksettu pois, niin tulen toimeen noin 500 euron (netto)kuukausituloilla.

8% 200.000 eurosta 16.000 euroa eli 1333 euroa kuukaudessa, joka on enemmän kuin mitä tällä hetkellä tarvitsen elämiseen. Tuosta laskien, kun asuntolaina on maksettu pois, niin aivan hyvin myös 4% 200.000 eurosta riittää omalla kohdallani vallan mainiosti. Se tarkoittaisi silloin 667 euron kuukausituloa.

Vaikuttaako vieläkin kovin epärealistiselta?

Tulee myös muistaa, että saamme vuokratuloja omasta kiinteistöstämme, jonka ansiosta tulemme toimeen huomattavasti pienemmillä ansiotuloilla.

7.8.2010 klo 15.45.00

Anonyymi kirjoittaa:

Kiitos vastauksesta. En halunnut varsinaisesti kommentoida noita euromääriä vaan prosentteja. Jokainen laskee eurot omien kulujensa mukaan, mutta pääoman käytössä rajat ovat kaikille samat.

Mitä tarkoitat sillä, että laskelmat sopivat paremmin Yhdysvaltoihin?

7.8.2010 klo 16.35.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Tarkoitan sitä, että eri maissa on erilaiset pääomaveroprosentit ja elinkustannukset. Siten myös se, mikä on vaadittava tuotto niin prosentuaalisesti kuin euromääräisestikin vaihtelee.

7.8.2010 klo 17.11.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Palaan vielä hetkeksi viittaamaasi Bogleheadsin laskelmaan (Oletko muuten lukenut Bogleheads' Guide To Investing kirjan? On muuten ihan hyvä opus, suosittelen).

Laskelmassa 4% tarkoittaa summaa, jonka voi turvallisesti ottaa sijoituksista ilman, että pääoma laskee. Omasta mielestäni se on väärä tapa laskea, sillä kuka tekee kuollessaan mitään keräämällään pääomalla? Omissa laskelmissani syön pääomaa ja optimiratkaisu on, että kuolinhetkellä omaisuuden määrä on 0. Tämä vaikuttaa oleellisesti laskuihin. Tämän saman asian vuoksi Karo Hämäläinen pääsi aivan toisenlaisiin tuloksiin omassa kolumnissaan.

Ja kun tuossa vielä äsken mainitsin Yhdysvaltojen ja Suomen eroista, niin erityisesti meillä eroavat sairaskulukäytännöt. USA:ssa ihmisen on erityisen tärkeää varautua taloudellisesti vanhenemisesta koituviin sairaskuluihin, sillä sairaalalaskut ovat pöyristyttäviä. Sen sijaan suomen terveydenhuoltojärjestelmä ei vaadi, että saadakseen hyvää hoitoa tarvitsisi olla suuria summia säästössä. Näin siis esimerkiksi vanhenemista ajatellen Suomessa riittää pienempi tuottoprosentti, jotta pääsee yhtä hyvään terveydenhuollolliseen tasoon kuin Yhdysvalloissa.

Sanon siis jälleen kerran, että niin tuottoprosentti kuin euromääräinen tuotto riippuu täysin siitä missä elää, mikä on haluttu elintaso jne. Asiat tulee tuoda oikeaan kontekstiin.

7.8.2010 klo 17.21.00

Anonyymi kirjoittaa:

Kiitos taas vastauksesta. Olen jälleen muutamasta asiasta hieman eri mieltä.

Jos aikajänne on riittävän pitkä, ei ole juuri väliä sillä, käyttääkö pääoman loppuun vai ei. Esimerkki eräästä kirjasta: oletetaan neljän prosentin reaalituotto ja 35 vuoden ajanjakso. Toinen sijoittaja ei koske miljoonan pääomaansa vaan nostaa neljä prosenttia vuodessa. Toinen sijoittaja käyttää pääomansa loppuun. Hän tarvitsee silti liki 750000 euroa, jotta voisi käyttää vuosittain aina saman summan kuin ensimmäinen sijoittaja.

Sairaskuluilla ei ole tekemistä sen kanssa, kuinka monta prosenttia pääomasta voi nostaa. Se problematiikka liittyy ainoastaan summaan, jonka ihminen tarvitsee tavoittaakseen taloudellisen riippumattomuuden.

Prosenttikysymys liittyy vain ja ainoastaan siihen, loppuuko sijoittajan pääoma kesken. Jos pääomasta käyttää kahdeksan prosenttia vuodessa, riski rahojen loppumisesta on erittäin suuri.

Kannattaa muistaa, että esimerkiksi tuo Trinity-tutkimus on tehty aikana, jolloin historian yksi pisimmistä kasvumarkkinoista oli liki huipussaan. Vertailussa käytetyt tuottoluvut ovat siis melko hyviä.

Sinänsä en kiistä, etteikö 200000 euroa voisi riittää työelämästä riippumattomaan elämään. En vain ole yhtä mieltä kanssasi muutamista muista luvuista.

Bogleheadsien kirja on kyllä hyvä. Oletko itse lukenut William Bernsteinin kirjoja? Ne ovat ehkä mielestäni parhaimpia passiiviseen sijoittamiseen perustuvia opuksia. Esimerkiksi Four pillars of investing on erittäin hyvä teos.

8.8.2010 klo 16.18.00

Anonyymi kirjoittaa:

Täydennän tuota edellistä kirjoitusta vielä sen verran, että rahojen loppumisen riski on toki vain silloin, kun käyttää alkuperäiseen pääomaan suhtautettua euromäärää. Jos käyttää aina vain kahdeksan prosenttia silloisesta pääomasta, nollaan ei tietysti mennä.

Toisaalta en lähtisi itse tekemään laskelmia vaihtuvalla summlla, koska elämisen kuluja ei välttämättä voi pienentää samaan tahtiin kuin osakkeiden arvo putoaa.

8.8.2010 klo 16.32.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Ei kait tässä voi muuta kuin todeta, että olemme asiasta eri mieltä :)

Sairaskuluilla ei ole tekemistä sen kanssa, kuinka monta prosenttia pääomasta voi nostaa. Se problematiikka liittyy ainoastaan summaan, jonka ihminen tarvitsee tavoittaakseen taloudellisen riippumattomuuden.

Mielestäni on tekemistä. Toisessa tapauksessa riittää pienempi säästösumma ja toisessa samalle säästösumma on saatava korkeampi prosentuaalinen tuotto, jotta kulujen jälkeen olisi sama rahasumma käytettävissä.

Four pillars of investing on lukulistallani. En siis ole lukenut vielä, mutta tarkoitus on. Tällä hetkellä luen Henry Thoreaun Walden: Elämää metsässä -kirjaa.

8.8.2010 klo 16.34.00

Anonyymi kirjoittaa:

Jäbälla aika kovat tulot ja matalat menot kun pystyy säästään 800€ kk.

Ei opintolainoja, asut kotona?

Tai sitten tienaat tienaat bruttona jossain 40k tai sen yläpuolella?

13.6.2011 klo 19.24.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Opintolaina olen maksanut pois, kuten kaikki muutkin lainat poislukien asuntolainan. Projektia aloittaessani minulla tosin oli kulutusluottoja, mutta maksoin ne pois mahdollisimman nopeasti.

Tuloni eivät ole mitenkään ihmeelliset. Sen sijaan olen pyrkinyt painamaan kulut alas ja tässä on auttanut mm. downshiftaus, sekä se, että olen ottanut muita tulonlähteitä ansiotulon rinnalle.

Kun luet blogin muitakin kirjoituksia niin huomaat, että minulla on tuloja mm. omasta asunnostani vuokratulojen muodossa (rakentamamme hevostalli).

Keskimäärin olen pystynyt siirtämään sijoituksiin n. 1500€/kk.

13.6.2011 klo 19.33.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Tämä artikkeli on nyt hieman vajaat vuoden vanha. Miten olen tavoitteissa pysynyt? Kerrottakoon, että olen tuosta kaikkein optimistisimmasta skenariosta nyt jo useamman vuoden edellä. Näyttää siis erittäin hyvältä!

13.6.2011 klo 19.35.00

Anonyymi kirjoittaa:

Kyllä tuo 200.000€ kuulostaa vähän liian vähältä. Laske se inflaatio mukaan. Ensin lasket kuinka paljon tarvit nyt kuukaudessa. Ankeaan elämään riittää varmaan 500€, mutta ollessasi vapaalla haluat varasti matkustella. ehkä 1200€(netto) riittäisi velattomana. 1700(brutto) x 12 = tarvittavien osinkojen summa vuodessa (noin 5% sijoituksista hyvässä skenaariossa). Eli osinko / 5 x 100 = tarvittavat sijoitukset ja nyt kun tiedät tuon niin kerro tuo tarvittavat sijoitukset kahdella jokaista 20 vuotta kohden ennen "eläkettä". Eli tässä tapauksessa jos haluat jäädä eläkkeelle 20 vuoden kuluttua, tarvisit 816000€ sijoituksiin jotka tuottavat tuon 5% osingon. Turvallisempiin sijoituksiin joissa pienempi tuotto-odotus tarvitset enemmän. btw.. Oma tähtäimeni on 1.300.000€ ja aikaa on 25 vuotta. Pelkällä säästämisellä tuo ei toteudu. :(

13.10.2011 klo 7.26.00

Anonyymi kirjoittaa:

Ja huomaa myös se, että jokaista 20 vuotta kohden jota vietät eläkkeellä, sijoitustesi pitää taas tuplaantua, jotta voit pitää saman elintason.

13.10.2011 klo 7.28.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Jos luit artikkelin, niin varmaan myös huomasit ettei tarkoitus ole elää pelkillä osingoilla vaan sijoitusten kokonaistuotolla.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä ettetkö sinä voisi omaa skenaariotasi rakentaa pelkkien osinkojen varaan. Mutta kuten totesitkin, niin silloin tarvittava varallisuus tulee olla huomattavasti korkeampi.

Suosittelen myös lukemaan aiemman kirjoitukseni Taloudellinen riippumattomuus - paljonko tarvitaan? joka varmaan aukasee asiaa vielä lisää.

13.10.2011 klo 7.37.00

pekka kirjoittaa:

Mitä jos nauttisit elämästä sen sijaan, että asetat päämäärän jonka jälkeen se ihana elämä vasta alkaa? Ja mikäli sinun vastaus on, että jo nyt nauti elämästäsit, niin mitä hyötyä loppupeleissä on olla taloudellisesti riippumaton?

Nimimerkillä
Enjoy the ride, not the destination

25.2.2012 klo 0.28.00

Anonyymi kirjoittaa:

Mitä jos nauttisit...

Kaikki heti mulle nyt muiden rahoilla?

25.2.2012 klo 11.48.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

@pekka: Mielestäni Markus Ossi kirjoittaa hyvin asiasta uusimmassa blogikirjoituksessaan.

Taloudelliseen riippumattomuuteen tähtäävä voi aivan hyvin nauttia matkastaan sinne. Elämästä nauttiminen ja taloudellinen riippumattomuus ovat eri asioita. Taloudellinen riippumattomuus on ennenkaikkea vapautta.

25.2.2012 klo 14.34.00

Anonyymi kirjoittaa:

Itselläni on tällä hetkellä noin 200 000 eur salkku. Kun vuosittaiset osingot saan ja verottaja nyysi ison osan osingoista (ja kohta se muuten nyysii vielä aivan helkutin ison osan), niin en ainakaan minä koe summaa kovin kaksiseksi. Iso osa osakkeistani on arvo-osakkeissa. Tämän vuosittaisen osinkopotin sijoitan uusiin osakkeisiin.
Jos summista puhutaan, niin josko saan vuosittain käteen osingoista puhtaana noin 6000 eur. Laskin siis n 4% osinkotulot salkulle ja osingoista 30% veroa (tulevan osinkoveroprosentin mukaan).

30.3.2013 klo 15.55.00

Anonyymi kirjoittaa:

Aika paljon pitäs perusvarallisuutta olla tai säästää, jotta sen avulla pelkästään tulisi toimeen. Ja kun nollasta ( tai pakkasen puolelta ) itsekin olen lähtenyt liikkelle, niin kauan se kestää tai ainaki mulla on kestäntyt. Nyt yli 50-v opintolainat, asuntolainat maksettu, 25k lainaa jäljellä, sijoitusasunnoista 2 kpl velkaa 250k, vuokrat ei kata täysin menoja ja silti verottaja "ottaa" 30% pääomatuloista. Ollaanko tehty virhesijoituksia?! Säästöjä on yli 100k, mutta milloin niitä sit käyttää jos elää vaikka 100-vuotiaaksi???!!! Sitte on ihmeellistä, että jos olet säästänyt rahaa pankkitilille eläkepäiviä ajatellen, niin kyproslaiseen malliin yli 100k:n säästöt "kotiutetaan" pankille!? Olen alkanutkin miettimään, että "sosiaalipummina" ja rahat menemään tyylillä eläisit kepeämmin kuin tarkan markan ja perinteisen suomalaisen säästäväisyyden tyylillä. Itse en pysty "heittämään lekkeriksi", sen verran turvallisuushakuinen olen.

30.4.2013 klo 22.40.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails