Ajatuksia Indeksisijoittamisesta Osa 1: Missä menee aktiivisen ja passiivisen raja?

29.10.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


Lukiessani saamaani palautetta ei voi olla törmäämättä asiaan, jossa henkilö pitää indeksisijoittamista ainoana passiivisen sijoittamisen muotona. Tällaisten henkilöiden ajattelu tuntuu täysin lukkiutuneen eivätkä he näytä kykenevän ajattelemaan perustoja indeksisijoittamisen alla. Tässä on selvä itsetutkiskelun paikka. Olen selvästikin tehnyt huonoa työtä, jos tällainen ajatus on syntyjään omista kirjoituksistani. Olen passiivisen sijoittamisen puolestapuhuja ja pidän sitä parhaimpana sijoitusmuotona suurimmalle osalle ihmisistä. Passiivinen sijoittaminen on kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkää indeksisijoittamista!

Tämä on ensimmäinen osa kolmeosaisesta kirjoitussarjasta, jossa sukellan syvällisemmin passiivisen sijoittamisen ytimeen. Sarjan lukeminen vaatii, että teet sitä avoimin mielin. Jos nimittäin luulit, että tämä on yhtä indeksisijoittamisen ylistyslaulua, niin tulet karvaasti pettymään. Kirjoitussarjan aikana tulet törmäämään asioihin, jotka toivon mukaan kyseenalaistavat omaa ajatteluasi. Esittelen uusia näkökantoja ja siinä sivussa murskaan kenties myös itsellesi tärkeitä perusteluita. Siksi toivon, että luet koko sarjan avoimin mielin. Mieti asioita, joita esitän. Pohdi niitä. Ehkä ne muuttavat omia ajatuksiasi ja suhtautumista passiiviseen sijoittamiseen.

Aiheista keskusteleminen on suotavaa ja todennäköisesti se herättääkin monenlaisia ajatuksia. Toivon, että yrität perustella omaa näkemystäsi, niin myös muut saavat laajempaa perspektiiviä heränneisiin ajatuksiin.

Aloitan tämän ensimmäisen osan hieman kevyemmin ja lämmitellen. Pohdin nimittäin sitä mitä passiivinen sijoittaminen oikein luonteeltaan on. Missä menee aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen rajat? Onko rajaa edes olemassa? Milloin aktiivinen lakkaa olemasta aktiivista ja muuttuu passiiviseksi. Entä milloin passiivinen sijoittaminen muuttuu aktiiviseksi?

Toisessa (ja pisimmässä) osassa käännän takkini ja murskaan monet akateemiset teoriat, joihin myös indeksisijoittaminen perustuu. Erityisesti tämän osan lukeminen vaatii lukijalta avomielisyyttä. Laitan nimittäin indeksisijoittamisen tosissaan koetukselle.

Teorioiden murskaamisen jälkeen palaan kolmannessa osassa kuitenkin "takaisin kotiin" ja perustelen miksi passiivinen sijoittaminen on kaikesta huolimatta suurimmalle osalle paras valinta.

Kaikki sopivan sekavaa? Hyvä, aloitetaan.


On indeksejä ja sitten indeksejä

Aivan ensimmäiseksi on hyvä tarkastella mikä indeksi oikein on. Tilastokeskus määrittelee indeksin seuraavasti:
Sana "indeksi" on alunperin latinaa ja tarkoittaa osoittajaa, osoitinta, ilmaisinta, luetteloa tai rekisteriä. Sana indeksi esiintyy mm. taloustieteessä, antropologiassa, fysiikassa, matematiikassa ja tähtitieteissä.

Taloustieteissä
indeksi merkitsee hintatason tai arvojen muutoksia osoittavaa suhdelukua. Indeksiä käytetään kuvaamaan esimerkiksi hintojen, kustannusten ja määrien kehitystä ajassa.

Indeksille on tunnusomaista sen ilmoittaminen prosentteina valitusta perusarvosta, jota merkitään sadalla (100). Kun asiaa seuraavan kerran mitataan, havaintoa verrataan perusajankohdan havaintoon. Laskukaava on seuraava:


Jos esimerkiksi kahvipaketin hinta perusajankohtana (=o) on 2,10 euroa ja hinta nousee laskenta-ajankohtana t 2,20 euroon, kahvipaketin indeksiluvuksi saadaan:


Indeksiluvusta 104,8 nähdään muutoksen prosentuaalinen suuruus. Kahvipaketin hinta on noussut perusajankohdasta 4,8 prosenttia.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan indeksi siis vain tarkoittaa jotakin suhdelukua, jolla merkitään hintojen tai arvojen muutoksia. Määritelmä on hyvin lavea. Sijoittamisessa indeksillä tarkoitetaan yleensä jotakin osakeindeksiä. Ne siis mittaavat osakemarkkinoiden kehitystä. Ainakin jollain tapaa. Kyse kun on siitä, että mitä indeksillä mitataan.

Indekseissä on paljon eroja keskenään, vaikka niiden sisältämät osakkeet olisivat samat. Eroja aiheuttavat mm. se miten osakkeet painotetaan indeksin sisällä, miten tuotto mitataan, sekä siinä miten osingot huomioidaan. Esim. S&P 500-indeksistä on olemassa useampia eri versioita. Ohessa muutamia perinteisiä indeksien eroja.

Osakkeiden painotus:
  • Hintapainotettu (esim. DJIA-indeksi)
  • Markkina-arvo painotettu (esim. S&P 500-indeksi)
  • Tasapainotettu (esim. Value Line-indeksi)

Tuotonlaskenta:
  • Aritmeettinen (esim. DJIA ja S&P 500)
  • Geometrinen (esim. Value Line)

Osingot:
  • Hintaindeksi (PI - osinkoja ei huomioida, esim. OMX Helsinki)
  • Tuottoindeksi (GI - osingot huomioidaan, esim. MSCI AC World Total Return Growth Gross)

Indeksin luomiseen ei siis tarvita mitään erikoista. Maailmalla on isoja tahoja, kuten MSCI Barra, joka on luonut useita erilaisia indeksejä, joilla markkinoita mitataan. Mutta niin on myös pieniä finanssitaloja, jotka ovat luoneet omansa. Itse asiassa mikään ei estä piensijoittajaa tekemästä omaa indeksiä.

Oikeastaan ainut asia mikä indeksin luomiseen tarvitaan on jokin kriteria. Kriterian asettaminen voi tapahtua vaikkapa jonkinlaisen säännöstön tai menetelmän kautta. Sääntönä voi vaikkapa olla, että yhtiön markkina-arvon tulee olla alle 200 miljoonaa euroa ja sen P/E luku tulee olla alle 20. Heitetään vielä bonuksena sekaan, että yhtiön tulee toimia eettisesti.

Simsalabim! Näin olemme luoneet pieniin arvoyhtiöihin sijoittavan eettisesti kestävän indeksin. Jos nyt sijoitan tämän itse luodun indeksin mukaisesti, niin olenko indeksisijoittaja? Entä muuttuuko tilanne, jos perustan indeksi(osuus)rahaston, joka seuraa passiivisesti kyseistä indeksiä? Olenko aktiivinen vaiko passiivinen sijoittaja?


Veteen piirretty viiva

Mielestäni passiivisen ja aktiivisen sijoittamisen raja on veteen piirretty viiva. Se, että puhutaan indeksisijoittamisesta ei vielä takaa alhaista kaupankäyntiaktiviteettia. Keskustelu tulisikin kääntää pois käytettävästä työkalusta (ETF, indeksirahasto, sertifikaatti jne) ihan muualle. Voi olla, että oma kaupankäyntiaktiviteetti ns. passiivisella sijoitustuotteella (esim. ETF) on olematonta, mutta se ei vielä välttämättä tarkoita sitä, että alla olevien sijoitusten pyörittäminen sitä olisi.

Se, että rahasto kertoo seuraavansa passiivisesti jotakin indeksiä ei tarkoita muuta kuin sitä, että rahasto pyrkii matkimaan identtisesti kyseisen indeksin sisältöä. Rahastonhoitajan ei tarvitse vaivata päätään punnitsemalla erilaisia sijoitusstrategioita, ajoitusta tai muutakaan. Kun indeksin sisältö muuttuu tekee rahastonhoitaja tarvittavat muutokset rahaston sijoituksiin, jotta se vastaa jälleen indeksiä sisällöltään. Yksinkertaista ja edullista. Rahasto on siis passivinen, hurraa?

Tööt! Väärä vastaus. Se, että sijoittaa rahastoon, joka kertoo seuraavansa passiivisesti jotakin indeksiä ei vielä kerro aktiivisuudesta tai passiivisuudesta yhtään mitään. Esimerkiksi First Trust Strategic Value Index ETF:n sijoituksista vaihtuu vuosittain 171%! Passiivista? Ei ainakaan mielestäni vaikka kyseessä ns. passiivinen sijoitustuote onkin. Pidätkö sinä sijoittamista tähän ETF:ään passiivisena sijoittamisena?

Kyseisen ETF:n TER (Total Expense Ratio) on kohtuullinen 0,65%. Tässä tulee hyvin ilmi TER luvun puute. Se ei nimittäin pidä sisällään laisinkaan kaupankäyntikuluja, jotka tässä näppärästi lakaistaan sijoittajan silmiltä piiloon. ETF:n "kustannukset" ovat pienet, mutta todellisuus on jotain aivan muuta.

Tässä vaiheessa lienee jo selvää, että indeksin käsite itsessään ei mitenkään takaa sijoituksen passiivista luonnetta. Indeksi voidaan rakentaa siten, että sitä seuraavan "passiivisen" sijoitustuotteen sisäinen kaupankäyntiaktiviteetti on korkea.

First Trust Strategic Value Index ETF on tietysti esimerkki indeksistä, jonka turn-over on korkea. Suositun S&P 500-indeksiä seuraavan SPDR:n sijoituksista vaihtuu vuosittain n. 6,5%. Jos nyt kehitän sijoitusstrategian, jota noudattamalla keskimäärin sijoituksista vaihtuu vuosittain 10%, niin olenko passiivinen vaiko aktiivinen sijoittaja?

Indeksejä on hirmuiset määrät. Millainen indeksi on luonteeltaan aktiivinen, millainen passiivinen? S&P 500-indeksiä seuraavaa ETF:ää, jonka turn-over over 6,5% voitaneen pitää passiivisena. Milloin se muuttuu aktiiviseksi? Kuinka korkea tulee turn-overin olla? 20%? 50%? 200%?

Onko sillä ylipäänsä merkitystä? Jos ETF noudattaa jotakin ennalta määritettyä indeksiä, niin se ei ainakaan explisiittisesti pyri ottamaan markkinoista kantaa. Mutta kannanotto voi olla rakennettu implisiittisesti indeksiin sisään.

Onko sijoittaminen aktiivista vain silloin, kun ihminen luottaen omiin intuitioihinsa toteuttaa näkemystä? Muuttuuko tilanne, jos näkemys perustuu tietokoneen antamaan indikaatioon? Jos ei, niin mikä ero on sillä antaako indeksiin sisälle rakennettu järjestelmä indikaation muuttaa sijoituksia vaiko jokin muu järjestelmä?

Mielestäni selvää rajaa ei ole. Raja on veteen piirretty viiva.

Mitä mieltä sinä olet? Missä menee aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen raja?

27 vastausta artikkeliin "Ajatuksia Indeksisijoittamisesta Osa 1: Missä menee aktiivisen ja passiivisen raja?"


Anonyymi kirjoittaa:

Hei

Hyvä kirjoitus, joka tosin mielestäni tekee asiasta turhan sekavan. Passiiviisuudella tarkoitetaan mielestäni sitä, että kyseistä strategiaa noudattamalla ei tarvitse spekuloida tulevaisuuden suhteen.

Eli, jos itse sijoitan indeksirahastoon, olen passiivinen, koska en pyri sen ihmeemmin spekuloimaan tulevaisuuden suhteen. Jotta olisin aidosti passiivinen, niin tietysti indeksi sellaisenaan pitää olla myös passiivinen. Tämä tavoite saavutetaan, kun indeksi koostuu osakkeista suhteessa niiden markkina-arvoon. Markkina-arvo eli yritysten tuottama lisäarvo on se johon me sijoittajat luotamme. Uskomme vakaasti, ettei kyseessä ole nollasummapeli.

29.10.2010 klo 21.38.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Pahoittelen sekoilemistani :)

En ottanut tässä kantaa tulevan kehityksen suhteen. Lähinnä pyrinkin herättämään ajatuksia siitä milloin passiivisesta sijoittamisesta tulee aktiivista ja vice versa.

Indeksisijoittamisen järkevyyden (akateemisten teorioiden kautta) ammun sitten alas seuraavassa kirjoituksessa ;)

29.10.2010 klo 21.47.00

Laiska sijoittaja kirjoittaa:

Mielenkiintoisia pointteja.

Itse peesaisin vähän ensimmäistä kommentoijaa siinä, että asia näyttää hiukan monimutkaiselta :)

Sanoisin, että indeksituotteeseen sijoittaminen (ja sijoituksen pitäminen pitkiä aikoja) on yleensä passiivista sijoittamista. Tämä tietysti riippuu siitä miten passiivinen määritellään. Esim. passiivinen = ei ota kantaa markkinoihin vaan tyytyy markkinatuottoon.

Tottakai voi ottaa päivänsisäistä näkemystä ja treidata ETF:llä. Tämä onkin sitten jo aktiivista sijoittamista.

Mitä tuollaiseen piilokalliiseen ETF:ään tulee, niin eikös siihenkin voi sijoittaa passiivisesti - se vaan sattuu olemaan kallis tuote. Toisaalta siinä on pointtia, että jos ETF:n tai muun "indeksoidun" tuotteen scope on niin suppea että se vaatii erityisen paljon indeksin seuraamiseen liittyvää kaupankäyntiä, niin lähestytään jo aktiivista.

Kyllä tästä ainakin konseptuaalisen sotkun saa aikaan :)

Onneksi moni "valistunut sijoittaja" ei joudu miettimään asiaa, vaan voi ostaa ja pitää edullisia passiivisia tuotteita tai osakkeita salkussaan sortumatta ottamaan liikaa markkinanäkemystä - eikö niin?

29.10.2010 klo 22.03.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Puhtaasti aktiivinen ja passiivinen sijoittaminen on helppoa tunnistaa. Kun näitä tapoja kuitenkin katsoo lähemmin, niin juuri näiden välissä olevalla harmaalla alueella sijaitsee se, mistä kutkuttavia keskusteluja saa aikaiseksi.

Joku toinen voi katsoa sijoitustavan aktiiviseksi, kun toinen passiiviseksi. Itselleni mielenkiintoisempaa on juuri pohtia tätä rajaa, että missä vaiheessa toinen muuttuu toiseksi.

Aihe on henkilökohtainen ehkä siitä syystä, että osa blogin lukijoista pitää satelliittisijoittamistani aktiivisena. Itse passiivisena. Haluan ymmärtää näitä näkemyksiä.

29.10.2010 klo 22.20.00

Anonyymi kirjoittaa:

Simppeliä. Sijoitustoiminta on aktiivista jos sijoituksia myydään muusta syystä kuin rahantarpeeseen.

30.10.2010 klo 0.25.00

Markus kirjoittaa:

Todella mielenkiintoinen aihe.

Yksi periaatteellinen aktiivisuuden ja passiivisuuden raja-aita voidaan vetää siihen, perustuuko kaupankäynti etukäteen määriteltyyn yksikäsitteiseen malliin vai harkinnan varaisiin ostoihin. Jatkuva treidaus on kallista oli menetelmä kumpi tahansa.

Hyvä pointti oli myös se ettei kannanotosta markkoihin pääse täysin edes indeksisijoittaja. Indeksi ei ota kantaa, vaan mittaa, mutta indeksisijoittaja tai passiivinen sijoittaja joutuu aina ottamaan kantaa markkinoihin valitessaan indeksiä tai passiivista strategiaa. Oleellista on kuitenkin ettei indeksisijoittaja yritä ajoittaa ostojaan ja myyntejään, kuten aktiivinen sijoittaja.

Laajoihin yleisindeksiseihin tai totalStockMaket-indeksiin sijoittavakin joutuu mielestäni tekemään kannanoton, mutta nyt vain koskien koko markkinoita yksittäisten yritysten tai toimialojen sijaan. Hän odottaa että osakemarkkinoilta jatkossakin muita varallisuuslajeja korkeampaa tuottoa.

Kirjoituksen alussa heittämäni määritelmän mukaan passiivinen sijoittaminen voisi näköjään sisältää myös markkinoiden ajoitusta. Itse en kuitenkaan pitäisi ajoittaavaa strategiaa enää passiivisena. Mitä mieltä olette: Voiko passiivinen strategia sisältää markkinoiden ajoitusta?

30.10.2010 klo 1.10.00

Herrasmies kirjoittaa:

Hyvä blogi, toivottavasti jatkat kirjoittamista!!

Tulkintani on että samoilla sanoilla puhutaan kahdesta eri asiasta:
1) Sijoittajan aktiivisuus sijoitustoiminnassa.
2) Sijoitus tuotteen aktiivisuus.

Raja on ennenkaikkea vetteen piirretty eli vastaus riippuu monista tekijöistä.

Tarkasteltaessa kohtaa 1) eli sijoittajan aktiivisuutta niin nostaisin esille problematiikkaa mittaamisesta.
a) mitataan tehtyinä kauppoina
b) mitataan sijoittamiseen käytettynä aikana

Suuri tehtyjen kauppojen määrä on selkeä merkki aktiivisuudesta. Kauppojen vähäinen määrä ei näkemykseni mukaan ole merkki passiivisuudesta silla on mahdollista että sijoitukset ovat juurikin hyvässä asennossa ja sijoittaja tekee esim. päivittäin tarkistavat toimenpiteet ja päätöksen että tilanne on hyvä.

Edelleen sijoittajan aktiivisuus voi vaihdella suurestikkin sijoitusten välillä. Esim eläkevakuutuksen sijoitusten suhteen sijoittajan aktiivisuus voi olla huomattavasti passiivisempi (seuranta ja/tai kaupat) kuin osakesalkun.

Hatustani voisin poimia muutaman arvon/arvauksen..

passiivinen sijoittaja: vämemmän kuin 10 kauppaa TAI tarkistusta vuoden aikana

aktiivinen sijoittaja: enemmän kuin 10 kauppaa TAI enemmän kuin 20 tarkistuspistettä kuukauden aikana.

Väliin jää erittäin suuri harmaa alue, joka pitää sisällää sekä aktiivisia että passiivisia sijoittajia. Esittämäni rajat vedin periaatteella "Näillä ehdoilla ainakin kuuluu joukkoon"

30.10.2010 klo 1.27.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Loistavia kommentteja, kiitos näistä!

Herrasmiehen esiin nostama asia sijoittamiseen käytettynä aikana on ainakin problemaattinen. Itse esimerkiksi seuraan markkinoita päivittäin (=aikaa kuluu), mutta en tee siitä huolimatta mitään liikkeitä (=alhainen kaupankäynti).

Ajankäytön voisi vielä yhdistää Markuksen esiin ottamaan markkinoiden ajoittamiseen. Tämän voisi tehdä vaikkapa luomalla itselle mallin (indeksin), joka käyttäisi hyväkseen golden- ja death-crosseja. Deathcross kohdassa osakesijoitukset myytäisiin ja siirryttäisiin korkoihin, goldencross kohdassa toisinpäin. Näitä risteymiä tapahtuu kohtuullisen harvoin, joten kaupankäyntiaktiviteetti olisi varsin matala. Malli itsessään ottaisi kuitenkin kantaa markkinoiden kehittymisen suhteen.

Jos aktiivisuuden mittarina pidetään sitä, että päivittäin seuraa manuaalisesti näiden risteymien toteutumista, niin muuttuuko asia, jos koko kaupankäynnin automatisoi mallin pohjalta?

Hankala asia. Itse kallistuisin kuitenkin passiivisen sijoittamisen puolelle, sillä sijoittaja itse ei kaupan toteutushetkellä ota kantaa vaikka olisi tällaisen mallin luonutkin, joka sitä tekee. Kaupankäynti tapahtuu mallin pohjalta ei sijoittajan irrationaalisen intuition.

30.10.2010 klo 11.24.00

Sumeet kirjoittaa:

Kiinnostava kirjoitus ja innolla odotan myös seuraavio osioita tähän kirjoitussarjaan.

Sitten oma näkökulma aktiivinen ja passiivinen vääntöön: Aktiivinen sijoittaja on silloin kun hän jollakin mekanismilla (intuitio, teknisen analyysi, fundamentti analyysi, hameitten pituus tms.) yrittää ajoittaa ostojaan tai muokata allokaatiotaan. Passiivinen sijoittaja taasen on silloin kun hän valitsee mahdollisimman passiivisia sijoitustuotteita (vähämuutoksinen indeksi, suorat osakkeet, kiinteistöt, metsä jne.) eikä muuttele näiden painotuksia tai sisältöjä.

Passiivisuus ja aktiivisuus eivät minun mielestäni kuitenkaan kerro koko totuutta. Mielestäni on tärkeää tarkastalla myös näkemyksenottamista vs markkinatuoton hyväksyntää. Sijoittaja voi olla hyvinkin passiivinen ja vieläpä indekseihin sijoittaja mutta silti näkemyksenottaja jolla pyrkii markkinatuottoa parempaan tuottoon. Markkinatuoton määrittely sinänsä ei ole ihan yksinkertaista, mutta hyvä lähtökohta lienee osakesijoitajalle jokin globaali indeksi joka pyrkii hyvin pitkälti kuvaamaan kaikkien maailman osakkeiden tuottoa. Markkinatuoton hyväksyjä siis mahdollisimman hyvin pyrkii mallintamaan omassa sijoitusalkussaan tällaista globaalia indeksiä.

Näkemyksen ottamisessa on lisäksi useita eri asteita. Lähellä markkinatuoton hyväksyntää on malli jossa valitsee tietyille maantieteellisille alueille prosentuaaliset painot jotka pitää kiinteinä. Toinen ääripää voisi olla blogin pitäjän mainitsemat golden- ja death-crossit tai yksittäisten/muutamien osakkeiden painottaminen.

Itse edusta jokseenkin äärimmäistä passiivisuutta (kaupat ovat lisäsijoituksia, sijoitustuotteet passiivisia) sekä lähellä markkinatuoton hyväksyntää. Minulla on tiukasti määritelty allokaatiojakauma eri sijoituslajeille (osakkeet, korot, kiinteistöt, raaka-aineet) ja näiden sisällä vielä maantieteellinen jakauma lähellä eri maiden bkt- ja markkina-arvo-osuutta koko maailmasta. Näiden sisällä tehdään vuosittain re-balansointi ja tämäkin pyritään tekemään jatkuvien ostojen kautta. Näkemystä en siis ota kuin hitusen tuossa sijoituslaji- ja maajakaumassa.

Lisäksi vielä vihaan kustannuksia tulivatpa ne sitten hallinnointipalkkioista, kaupankäyntipalkkioista, spreadeistä, säilitysmaksuista, myyntivoittoveroista, osinkoveroista, tuotonmaksuverosta tai jostain muusta. En usko että pystyn käytännössä saavuttamaan markkinatuottoa parempaa tuottoa mutta kustannuksia pienentämällä pystyn kasvattamaan minulle jäävää osuutta. Mikään ei ole niin varmaan kuin kustannukset.

Lopuksi vielä kannustukset bloginpitoon, älä ihmeessä lopeta kirjoittamista. Kirjoitat hyvin ja syvällisesti eri aihealueista. En ole kanssasi samaa mieltä kaikista asioista mm. siitä että tulet saavuttamaan parempaa tuottoa pienemmällä riskillä satelliittisijoituksilla, mutta ehdottomasti onnea ja menestystä valitsemallesi tielle! Tuollainen mekaaninen menetelmä on markkina-anomalia ja kuten kaikki muutkin anomaliat se tulee kyllä häviämään pois. Ja jos olet keksinyt jonkin oman uuden menetelmän, niin sitten ei muuta kun sijoitusyhtiötä pystyyn ja matka taloudellisesti riippumattomaksi lyhenee kummasti. Toinen vaihtoehto tosin on se, että käyttämäsi menetelmä tästä eteenpäin jostain syystä tuottaakin vähemmän kuin mitä markkinat tuottavat. Tätä emme kuitenkaan saa tietää kuin vasta vuosien tai vuosikymmenten jälkeen.

30.10.2010 klo 16.20.00

Laiska sijoittaja kirjoittaa:

Jaahas, aktiivisuus/passiivisuus-jaotteluun löytyy todella monia näkökulmia, mm:

1) Markkinoiden ajoittaminen vs. osta-ja-pidä
2) Markkinatuotto vs. ylituoton hakeminen alituoton riskillä
3) Sijoitustuotteen valinta: indeksituote vs. aktiivinen rahasto (toki aktiivivista rahastoa voi pitää passiivisesti)
4) Ajankäyttö
5) Oma aktiivisuus (tehtyjen kauppojen määrä - absoluuttinen määrä tai suhteellinen osa salkun arvosta tietyllä aikajaksolla)

Tämä todistanee kirjoituksen alkuperäisen pointin - harmaita alueita riittää!

30.10.2010 klo 17.35.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Laiska sijoittaja tiivisti hyvin tähän asti käydyt näkökulmat.

Sumeet lähestyy passiivista sijoittamista selvästi modernin portfolioteorian kautta eli sijoittajan koko varallisuus tulisi koostua ns. markkinaportfoliosta. Tässä nyt mennään jo hieman seuraavan kirjoitusosan puolelle, mutta MPT:n mukainen markkinaportfolio pitää sisällään kaikki maailman assetit niiden markkina-arvolla painotettuna. Karu fakta on, että käytännössä tällaista portfoliota ei sijoittaja pysty muodostamaan.

Tämä johtaa ongelmaan, josta Markus mainitsi eli sijoittaja joutuu väkisinkin valitsemaan eri painotusten välillä. Ja vaikka puhuttaisiin pelkästä osakeportfoliosta, niin siitäkin on MPT:n mukaista salkkua mahdotonta muodostaa. Länsimaisella sijoittajalla ei ole pääsyä kaikkiin maailman pörsseihin.

Sumeetin mainitsema itse valitun allokaation ylläpitäminenkin vaatii kaupankäyntiä. Sekään ei siis ole luonteeltaa täysin passiivista. Omien sijoitusten allokaatioiden muutosta tulee seurata ja niihin reagoida, jotta suunnitelman mukainen allokaatio pysyy yllä.

Passiivinenkin sijoittaja voi pyrkiä markkinoita parempaan tuottoon. MPT:n mukaisesti tällöin tulee vain olla valmis sietämään korkeampaa riskiä. Korkeampi riski ei itsessään voi olla aktiivisuuden määritelmä. Ainakaan minun mielestäni.

Vielä tuosta sijoitusyhtiöstä. Se on käytännössä hyvin hankala toteuttaa. Tarvitsisi Finanssivalvonnalta toimiluvan ja sen saamiseen ei yhdellä miehellä rahkeet riitä. Sen sijaan pyörittäisin tätä strategiaa mielelläni vaikkapa rahastoituna jollekin rahastoyhtiölle. Sijoittaja saisi selvän edun, kun verokuorma laskisi huomattavasti. Käytännössä rahastoituna tuotto olisi parempi kuin yksityissijoittajana pyöritettäessä. Jos joku rahastoyhtiön edustaja lukee tätä, niin saa ottaa yhteyttä ;)

30.10.2010 klo 18.43.00

Sumeet kirjoittaa:

Totta, minä olen ottanut modernin portfolioteorian oman sijoitussalkkuni pohjaksi. Myönnän että tämä ei ole ehkä aivan optimaalinen lähestymistapa mutta pitkässä juoksussa monien eri lähteiden mukaan tällä tavalla pärjää paremmin kuin useimmat sijoittajat (siis yli 50% kaikista sijoittajista). Miksi yli 50% siihen vastaus hyvin pienet kulut joihin tällä lähestymistavalla voi päästä.

Faktaa on myös se, kuten KTR kirjoitti, että kaikki assetit sisältävää portfoliota oikeilla painoilla on mahdoton rakentaa. Se on käytännössä mahdotonta ammattilaisille ja se on vielä mahdottomampaa piensijoittajalle. Riittävän lähelle minun mielestäni kuitenkin pääsee. Omassa salkussani on sijoituksia yli 50 eri massa ja n. 10 000 eri yrityksessä. Osakkeissa minun mielestäni tällä tavalla päästään riittävän lähelle markkinaportfoliota. Tosin myönnän että olen ottanut pienoista näkemystä kehittyvien markkinoiden osalta koska niiden osuus minulle on ja tulee olemaan 25% osakeportfoliosta. Markkina-arvoin mitattuna neutraali allokaatio on jotain 10-15%. Eli myös minä olen ottanut markkinoita suurempaa riskiä pienen lisätuoton toivossa. Lisätuotto näin pienillä muutoksilla ei tule kuitenkaan olemaan kovin suuri. Puhutaan enemmän prosenttiyksikön kymmenyksistä kuin useista prosenteista pitkällä aikavälillä.

Totta, allokaation ylläpito vaatii kaupankäyntiä ja ei siis ole täysin passivista (jos siis passiivisuutta mitataan kaupankäynnin määrässä). Jos kaupankäynti keskittyy ostoihin (kuten minulla), niin mielestäni tämä ei tee minusta aktiivista sijoittajaa. Kaupankäynti minulla maksaa vuodessa n. 0,1% koko salkun arvosta joka on alhainen mutta kustannuksia vihaavalle tietysti pois tuotosta. Lisäksi salkun kasvaessa kaupankäynnin suhteellinen kustannus pienenee.

Tuo oma rahasto olisi kyllä loistava. Suomen verottaja kun suosii rahastosijoittajaa osinkojen verottomuudella (kotimaisien osinkojen osalta ja ulkomailtakin lähdemaan perimän veron yli menevältä osalta). Myös itseäni kiinnostaisi oman sijoitustyylin siirtäminen rahastoon koska se tulisi siten halvemmaksi.

Btw. Kuten huomaat tänne sinun blogiin tulee varsin hyvähenkistä ja laadukasta keskustelua aiheista, joten ottanet tämän huomioon kun mietit blogin jatkoa. Sitten vielä loppupuukko: Hieman kyllä mielestäni ylireagoit kommenteista tuosta satelliittisijoitusten siirtämisestä pienen maksun taakse ja dramaattisesti ilmoitit lopettavasi blogin kirjoittamisen.

30.10.2010 klo 19.38.00

Sumeet kirjoittaa:

Piti vielä lisäämäni tuohon ajankäyttöön että aikaa kuluu minullakin kyllä paljon sijoittamisen parissa mutta sehän onkin harrastus eli teen sen ihan mielelläni. :) Ajankäyttö siis ei mielestäni ole ainakaan kaikissa tapauksissa hyvä mittari aktiivisuudelle tai passiivisuudelle.

30.10.2010 klo 19.47.00

Ilkka kirjoittaa:

Mielenkiintoiselta sarjalta kuulostaa.

Tuli kommenteista mieleen, että on varmaan välillä hankalaa tasapainoitella yleisemmällä tasolla keskustelemisen ja syvällisemmän, eksaktin pohdiskelun välillä.

Itse olen mieltänyt eron aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen välillä olevan kiinni sijoitustensa kiertonopeudesta. Jos ostaa ja myy nopeasti, on mielestäni aktiivinen sijoittaja, kun taas passiivinen omistaa lappuja pitempään. Näin itse olen tämän mieltänyt.

31.10.2010 klo 0.07.00

Anonyymi kirjoittaa:

Moi,

haluaisin kysyä täysin ohi aiheen, että miten osakevälittäjät määrittävät toimeksiannon. Jos haluaisin ostaa kerralla useamman eri yrityksen osakkeita, niin menisikö jokaisesta osake-tyypistä toimeksiannon minimimaksu vai voisinko laittaa kaikki ostot[/myynnit], jotka teen kerralla, samaan toimeksiantoon, jolloin niistä menisi vain yksi minimimaksu (tai prosentuaalinen maksu olettaen, että ostosten [/myyntien] yhteissumman kustannukset ylittävät tuon minimin)?

2.11.2010 klo 20.34.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Jokaisesta osakkeesta ja tapahtumasta (osto/myynti) joutuu tekemään oman toimeksiannon.

2.11.2010 klo 20.48.00

Arto kirjoittaa:

Kiitos jälleen artikkelista, johon on selkeästi tehty tosissan töitä.
Aktiivinen/passiivinen vastakkainasettelu ei mielestäni ole hedelmällistä, sillä siitä tulee vain uskonriitoja asian subjektiivisuuden takia. Aktiivinen/passiivinen on samaa sarjaa uskovainen/pakana ja musta/valkoinen kanssa eli, niinkuin sanoit, ääripäiden välissä on pitkä harmaa alue.
Jotta jotain tolkkua aktiivinen/passiivinen akselille saataisiin niin jonkun pitäisi tehdä laskentakaava niille muuttujille, jotka on jo mainittu edellä olevissa kommenteissa. Tulokseksi pitäisi saada numeroarvo, joka sitten kertoisi aktiivisuuden tai passiivisuuden määrän.
Tai annetaan asian olla juuri näin kuin se on ja annetaan kunkin muodostaa oma mielipiteensä omista lähtökohdistaan. Pidetään vaan mielessä, että kunkin suomalaisen mielipide edustaa sitten vain yhtä 5,6 miljoonattaosaa suomalaisten mielipiteestä.
Eikä sillä sen suurempaa väliä ole koska ei aktiivisuus/passiivisuus vaikuta edes verotusprosenttiin ;)

2.11.2010 klo 21.11.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Beesaan Artoa. Vastakkainasettelu on turhaa ja se kumpuaa mielestäni useammin ns. passiivisten sijoittajien leiristä. Osalle passiivinen sijoittaminen on noussut lähes uskonnon veroiseksi asiaksi. Kuitenkaan hyvin monet näistä eivät ymmärrä passiivisen sijoittamisen perustaa, johon kuuluu aina väkisinkin aktiivista sijoitustoimintaa. Sanoisin, että passiivisten sijoittajien tulisi olla avomielisempiä muita sijoitusmuotoja kohtaan.

Ei kannata kaivautua omaan poteroon ajattelun kanssa. Vain altistamalla itsensä aika ajoin oman mukavuusalueen (comfort zone) ulkopuolelle kykenee laajentamaan omia näkemyksiä ja kasvamaan. Osalla fanaattisista passiivisen sijoittamisen puolustajista homma menee täysin oman "uskonnon" puolustamiseen. Keskitytään pelkästään valkoisten joutsenien etsimiseen (confirmation bias), jolla perustellaa oman näkemyksen oikeellisuutta, kun tulisikin etsiä aivan toisenlaisia (mustia joutsenia) kulmia.

Monet passiivisen sijoittamisen perusteoriat eivät enää nykyään nauti samanlaista luottamusta kuin vielä jokin aika sitten. Silti näitä teorioita opetetaan yhä yliopistoissa vuodesta toiseen. Miksi? Koska parempia (matemaattisia) teorioita ei ole antaa. On parempi opettaa kompleksisia matemaattisia kaavoja, jotka eivät mallinna reaalimaailmaa millään tavalla kuin vain todeta, että ne ovat väärässä. Jos ei muuta, niin eksaktit kahden desimaalin luvut antavat mukavaa (epätodellista) luottoa omiin laskelmiin.

Rahoituksen ja sijoittamisen perisynti on yrittää sovittaa asiat väkisin erilaisiin matemaattisiin kaavoihin. Toisin kuin fysiikan lait tämä osa-alue ei kuitenkaan ole staattinen vaan luonteeltaan täysin dynaaminen. Koko koneistoa pyörittää loppujen lopuksi ihminen, joka on kaikkea muuta kuin rationaalinen. Jokainen vähänkään psykologiaa lukenut tietää tämän. Kun kaiken pohjana on täysin irrationaalinen tekijä, niin kasasi sen päälle kuinka kompleksisia matemaattisia yhtälöitä tahansa ei se tee laskennan tuloksesta oikeaa.

Yritän kirjoitussarjan seuraavassa osassa antaa muutaman esimerkin näistä täysin naurettavista matemaattisista kaavoista, että minkälaisiin tuloksiin ne ovat reaalimaailmassa johtaneet.

Lopuksi vielä. Niidenkin passiivisten sijoittajien jotka ovat sattuneet lukemaan lävitse muutaman aihealueen akateemisen tutkimuksen tulisi miettiä miten tutkimuksia on tehty tarkemmin ja käyttää omaa päätään. On olemassa valhe, emävalhe ja tilasto. Yleensä saadaan aikaiseksi sitä mitä halutaan mitata ;)

2.11.2010 klo 22.09.00

Coach kirjoittaa:

Hmm...
Unohdetaan hetkeksi, että omaa sijoitusstrategiaa kutsuttaisiin indeksiksi. Puhutaan vaan omasta strategiasta.

Rahastoissa, oli ne sitten indeksirahastoja tai ei, on aina vertailuindeksi.

Vertailuindeksiä joko seurataan (passiivinen rahasto) tai yritetään päihittää ottamalla näkemystä (aktiivinen rahasto).

Näkemystä voi ottaa monella eri tavalla. Yleensä rahastonhoitaja yrittää poistaa rahastostaan vertailuindeksin "huonoja" firmoja ja painottaa "hyviä" ja näin voittaa vertailuindeksin. Hän valitsee nuo osakkeet jonkin "strategian" mukaan ja uskoo se tuottavan indeksiä paremmin.

Täten jos kehitän oman strategian ostaa osakkeita, niin sijoituskäyrääni täytyy verrata johonkin sopivaan markkinaindeksiin, jonka yritän peitota.

Sinun vertailuindeksi voisi olla jotain tyyliin FTSE Nordic 30 -Index, jonka yrität omalla mallilla päihittää. Vertailuindeksin profiilin tulee olla samankaltainen kuin oma strategiasi.

Tällöin myös oman sijoitusstrategian toimivuuden voi tarkistaa seuraamalla miten muut samaa vertailuindeksiä käyttävät rahastot ovat pärjänneet.

Mikä on indeksisijoittamista ja mikä ei on muussa tapauksessa hyvin akateemista, sillä, kuten artikkelissakin mainittiin, "indeksin" voi kehittää kuka vaan ja vertailu on läpinäkymättömyyden takia mahdotonta.

5.11.2010 klo 0.44.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Indeksin käyttäminen benchmarkkaukseen lienee yleisin indeksin käyttötapa. Mutta se ei kuitenkaan ollut tämän kirjoituksen ydin, joten siksi en myöskään käsitellyt asiaa siltä kannalta.

Benchmarkkaukseen liittyy omat ongelmansa. Rahastot puolestaan tykkäävät verrata tuottojaan sellaisiin indekseihin, jotka eivät vastaa rahaston riskiä ja sisältöä, jolloin asiakas saa rahastosta väärän kuvan. Lähes poikkeuksetta verrokiksi laitetaan sellainen indeksi, jota vasten rahaston tuotto näyttää hyvältä.

5.11.2010 klo 8.10.00

Anonyymi kirjoittaa:

Haluaisin jo kovasti lukea artikkelin seuraavan osan. Älä viitsi enää piinata kärsimätöntä lukijaa.

5.11.2010 klo 12.57.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Vielä joutuu odottamaan. Pienen lapsen isänä ei ole blogin pitoon enää aikaa kuten aiemmin. Tuleva artikkeli on tällä hetkellä vasta iso nivaska ranskalaisia viivoja :)

5.11.2010 klo 13.01.00

Laiska sijoittaja kirjoittaa:

Voisit kirjoitella Behavioural Financesta ihan vielä erikseen...

5.11.2010 klo 13.14.00

Anonyymi kirjoittaa:

Erinomainen ja ajatuksia herättävä blogi. Kiitos :)

5.11.2010 klo 14.26.00

Anonyymi kirjoittaa:

Aktiivinen-passiivinen akselin sijaan pitäisi varmaankin tutkia onko sijoittamisstrategiassa paljon kuluja vai vähän kuluja. Passiivinen sijoittaja pyrkii minimoimaan kulunsa - mikäli ymmärtää sijoitustuotteensa. Mutta maltillisia kuluja voi saavuttaa myös arvosijoittamisella.

6.11.2010 klo 22.32.00

Naapurin Ville kirjoittaa:

Erinomainen blogi, erinomainen artikkeli. Aina kun palaan lukemaan blogia herattaa se uusia ajatuksia.

24.11.2010 klo 13.05.00

Rosalie kirjoittaa:

Päädyin tänne blogiisi pyörittyäni aikani eri osakkesijoittamista käsittelevissä artikkeleissa ja sieltä harhauduttuani indeksisijoittamispuolelle. Kiinnostava aihe ja täältä blogistasi löytyy juuri se, mitä kaipasin, eli näkemyksiä puolesta ja vastaan. Nyt olen kahlannut läpi ETF-artikkelisi ja indeksisijoittamisartikkeleilla jatketaan mielenkiinnolla. Kiitoksia!

29.6.2011 klo 23.46.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails