(Saksan hyperinflaatio. Kuva: Flickr - nightowlblogs1)

Suomen verottaja hyväksyy muissa valuutoissa tehdyissä kaupoissa käyttää valuuttakurssina kyseisen päivän, viikon, kuukauden tai vuoden keskikurssia. Verotettava voi käyttää näistä sitä keskikurssia, joka hänelle itselle on paras vaihtoehto.

Hyperinflaation riskeistä on puhuttu Yhdysvalloissa jo jonkin aikaa, johtuen maan valtavasta elvytyksestä. FED painattaa uutta rahaa hirmuisia määriä. Toistaiseksi tämä ei ole aiheuttanut ongelmia, sillä finanssikriisi painaa yhä päälle. FED joutuukin olemaan tulevaisuudessa tarkkana koron nostojen ajoituksen kanssa, ettei massiivinen rahan painattaminen vie Zimbabwen tielle. Hyperinflaation riskiä pidetään korkeana.

Hyperinflaation ja verottajan linjauksen yhdistelmä sai mielessäni liikkeelle ajatusleikin. Esittelen sen seuraavan esimerkin kautta.

Sijoittaja ostaa tänä vuonna osaketta X Yhdysvaltain pörssistä hintaan 10$. USD/EUR valuuttakurssi on 0,7, joten sijoittajalle hankinta maksaa 7€. Osake kehittyy suotuisasti ja sijoittaja irtaantuu siitä seuraavan vuoden alussa hintaan 11$ tehden 10%:n tuloksen. Oletetaan laskuharjoituksen yksinkertaistamisen vuoksi, että valuuttakurssi on tuona kyseisenä päivänä sama kuin ostettaessa eli 0,7. Näin sijoittajalle on kaupasta tullut voittoa 10% tai 7 eurosenttiä per osake.

Oletetaan, että alkuvuonna tehdyn myynnin jälkeen hyperinflaatio saa otteen ja dollari heikentyy euroon nähden siten, että USD/EUR keskikurssiksi vuoden ajalta muodostuu 0,4.

Käyttäen vuoden keskikurssia 11$:n myynti onkin ainoastaan 4,40€. Vuoden keskikurssia käyttämällä sijoittaja voisi saada 10%:n myyntivoiton näyttämäänkin -37,14%:n tappiolta. Vuoden keskikurssilla osakekohtainen tappio olisi 2,60€.

Olenko tämän ajatusleikin osalta oikeassa, että luovutusvoiton voi hyperinflaatiota hyväksikäyttäen saada vahvistettua verotukseen tappioksi, jonka voi jopa myöhemmin vähentää muista luovutusvoitoista?