Yksi blogin lukijoista lähestyi minua loistavalla videolla Wall Streetillä käytettävistä ohjelmistoista ja matemaattisista malleista. Video puhutteli minua erityisesti siksi, että se yhdistää hyvin nykyisen ammattiosaamiseni ja talouden toisiinsa.

Wall Streetillä ja taloudessa ylipäänsä käytetään yhä enemmän erilaisia matemaattisia malleja. Niillä mallinnetaan yritysten konkurssiriskejä, osakkeiden hinnanmuodostusta, tulevaisuudennäkymiä ja mitä moninaisempia asioita. Myös käymäni rahoituksen opinnot yliopistossa ovat olleet hyvin matemaattispainotteiset.

Olen videossa haastatelluiden henkilöiden kanssa samaa mieltä siitä, että matematiikkaa käytetään liikaa. Sillä yritetään mallintaa liikaa asioita, jotka eivät oikeasti ole mallinnettavissa, sillä allaoleva perusta on ihminen. Ihmisen toiminta, motiivit ja käyttäytyminen ei ole matemaattisesti luotettavasti mallinnettavissa mikä johtaa ns. perhosvaikutukseen. Perhosvaikutus on yksi kaaosteoriassa käytetty kuvaus. Se tarkoittaa sitä vaikutusta joka johtaa alun pienien laskelmapoikkeamien johdosta suuriin muutoksiin lopputulemassa. Käytännössä taloustieteissä tämä tarkoittaa sitä virhettä joka tapahtuu ihmisen käyttäytymisen mallintamisesta, kun alkuarvo ei pidäkään paikkaansa tai eroaa oletetusta.

Wikipedia määrittelee perhosvaikutuksen seuraavasti:

Laajemmin se (perhosvaikutus) käsitetään epälineaarisessa järjestelmässä olevaksi ominaisuudeksi, jossa pienet muutokset alkutilassa tai välivaiheissa aikaansaavat suuria muutoksia tapahtumassa. Perhosefektissä kaaoottisuus syntyy kun muutoksen koko ei ole verrannollinen sen määrään vaan erot kasvavat "korkoa korolle", jolloin pienikin muutos tai häiriö voi aikaansaada suuria vaikutuksia.

Juuri tämä on mielestäni nykyisen liian pitkälle matemaattisesti mallinnetun taloustieteiden ongelma. Yhä uusia matemaattisia malleja rakennetaan entisten mallien päälle vaikka alkuperäisen mallin perusta (ihminen) voi pettää minä hetkenä hyvänsä.

Ei kannata ymmärtää minua väärin. Erilaisille matemaattisille malleille on kyllä oma paikkansa, mutta niitä käytetään liikaa, liian monissa ja väärissä paikoissa.

Quants: The Alchemist of Wall Street video on 48 minuuttia pitkä. Videon kuvaus on seuraava:

Quants are the math wizards and computer programmers in the engine room of our global financial system who designed the financial products that almost crashed Wall st. The credit crunch has shown how the global financial system has become increasingly dependent on mathematical models trying to quantify human (economic) behaviour. Now the quants are at the heart of yet another technological revolution in finance: trading at the speed of light.

What are the risks of treating the economy and its markets as a complex machine? Will we be able to keep control of this model-based financial system, or have we created a monster?

A story about greed, fear and randomness from the insides of Wall Street.

 Itse video on katsottavissa tästä:

Jatkan lukijoiden toivomien kirjoitusten sarjaa. Kysyin helmikuun alussa mistä eri aiheista haluaisitte minun kirjoittavan. Sain runsaasti hyviä ehdotuksia. Ehdotuksista käsittelin ensimmäiseksi iäkkäämpää aloittavaa sijoittajaa. Sen jälkeen kirjoitin asumisesta, tosin hieman eri näkökantilta - siitä kuinka oman asumisen kustannuksia voi pienentää etsimällä asunnosta tulonlähteitä.

Nyt on kolmannen aiheen vuoro. Yksi eniten ääniä saanut ehdotus oli vähäriskiset turvalliset sijoitukset. Tämä on myös aihe, joka on hieman jäänyt blogissa riskisempien sijoitusten varjoon. Olen kirjoittanut enemmän osakesijoituksista, sillä olen perehtynyt niihin syvällisemmin. Hypätkäämme nyt toiseen ääripäähän - mahdollisimman turvallisiin sijoituksiin!

Talletussuoja takaa pankkitalletukset

Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, on käytössä talletussuoja. Tämä talletussuojajärjestelmä takaa tallettajien saamiset 50.000 euroon asti pankkia ja tallettajaa kohden. Suomen talletussuojarahastosta ei ole vielä koskaan maksettu korvauksia tallettajille. Siten pankkitalletusta voi pitää lähes riskittömänä sijoituksena.

Kannattaa huomata, että suuremman kuin 50.000 euron talletuksen voi jakaa useampaan eri pankkiin, jolloin on mahdollista saavuttaa talletussuoja isommalle summalle.

Talletussuojan suuruus vaihtelee maittain. Naapurimaassamme Virossa on talletussuoja samansuuruinen 50.000 euroa, Norjassa noin 250.000 euroa, Tanskassa noin 40.000 euroa, Ranskassa 70.000 euroa, Italiassa 100.000 euroa ja Ruotsissa noin 51.000 euroa. Koska talletussuoja on yleensä asetettu paikallisessa valuutassa tarkka määrä vaihtelee valuuttakurssin mukaan.

Talletussuoja ei poista tallettajien riskiä kokonaan. Esimerkiksi Suomessa talletussuojarahaston varat olivat vuonna 2008 noin 1,1% sen suojattavien talletusten määrästä. Valtio ei ole takaajana talletussuojarahastossa, eikä valtio takaa muutoinkaan tallettajien saamisia. Periaatteessa siis usean eri pankin yhtäaikainen konkurssi voi aiheuttaa tilanteen, jossa talletussuojarahaston varat eivät riitä kaikille tallettajille.


Erilaisia tilejä

Monesti riskiä kaihtava henkilö makuuttaa rahojaan perinteisellä pankkitilillä. Tämä on kuitenkin sellaisille rahoille, joille ei ole lähitulevaisuudessa käyttötarkoitusta, huono valinta. Tällaisen käyttelytilin korko on yleensä olematon - toisinaan jopa 0%. Sen arvoa nakertaa ajan myötä siis inflaatio, joka yleensä ylittää tällaisen tilin koron. Tilin hyvä puoli on kuitenkin se, että varat on nostettavissa nopeasti eikä nostokertoja ole rajoitettu.

Käyttelytileille on kuitenkin olemassa myös yhtä pienen riskin omaavia vaihtoehtoja. Pankit tarjoavat säästö- ja sijoitustilejä, joissa korko on käyttelytiliä parempi. Näiden tilien nimet vaihtelevat pankeittain. Useimmiten tileillä on muuttuva viitekorko. Tämä tarkoittaa sitä, että tilin korko muuttuu aina kun viitekorkokin muuttuu. Yleisin viitekorko on prime, joka on pankkien itse määriteltävissä. Ne kuitenkin yleensä seurailevat euriborkorkoja jälkijättöisesti. Monesti näillä tileillä on nostokertoja rajoitettu, joten ne eivät välttämättä ole yhtä joustavia kuin käyttelytilit - poikkeuksiakin on. Keskimäärin nämä tilit tarjoavat tällä hetkellä 0,75%:n vuosituottoa.

(Säästö- ja sijoitustilien tämänhetkiset tuotot, lähde: Suomen Rahatieto)

Korkoja, korkoja

Niin käyttelytilin, kuin säästö- ja sijoitustilin korot ovat pienet. Yhtä pienellä riskillä on saatavilla kuiten vielä näitäkin parempaa tuottoa. Määrä-aikaiset talletukset kuuluvat myös talletussuojan piiriin. Nimensä mukaisesti määrä-aikaistalletuksessa rahat talletetaan pankkiin määräajaksi, eivätkä ne ole nostettavissa kesken talletusajan - ainakaan ilman ylimääräisiä kuluja. Talletusajat voivat vaihdella muutamasta kuukaudesta aina useampiin vuosiin. Mitä pidempi talletusaika on sitä korkeamman koron pankki maksaa. Tämä johtuu niinkin yksinkertaisesta asiasta, ettei kukaan olisi valmis tallettamaan rahojaan pidemmäksi aikaa ellei siitä olisi saatavilla parempaa korkoa.

Oheisesta kuvasta on nähtävissä 25.000 euron määräaikaistalletuksen vuosituoton kehitys. Kuten kuvasta voi huomata on yhden vuoden määräaikaistalletukselle saatavilla jo huomattavasti parempi tuotto kuin säästötilille.

Toisinaan pankit tarjoavat kampanjoina keskimääräistä parempia korkoja määräaikaistalletuksille. Paras Suomessa esillä oleva tarjous on tällä hetkellä virolaisella BIGBANK:llä, joka tarjoaa vuoden määräaikaistalletukselle 3%:n koron. BIGBANK kuuluu Viron talletussuojan piiriin, joka takaa saamiset 50.000 euroon asti. Kolmen kuukauden määräaikaistalletukselle BIGBANK tarjoaa 1,4%:n vuosikoron ja yhdenkin kuukauden talletukselle 1,2%:n. Perinteiset suomalaiset pankit tarjoavat tällä hetkellä noin 2%:n korkoa yhden vuoden määräaikaistalletukselle.

Kuten todettu, määräaikaistalletusten huono puoli on siinä, että ne ovat kehnosti nostettavissa mikäli kesken talletusajan tulee yllättäviä menoja. Hyvä vaihtoehto määräaikaistalletuksille onkin rahamarkkinarahasto, josta rahat on nostettavissa nopeastikin. Tarjolla olevista rahamarkkinarahastoista suosittelen Seligson rahamarkkinarahasto AAA:ta, jossa ei ole laisinkaan merkintä- eikä lunastuspalkkioita. Hallinnointipalkkio on 0,18%:ia vuodessa, joka on ainut kulu, joka sijoittajalle tulee maksettavaksi.

(Seligson rahamarkkinarahasto AAA:n sijoitukset 25.2.2010, lähde: Seligson)

Kun katsotaan mitä Seligsonin rahamarkkinarahasto on syönyt sisäänsä on helppo huomata, että se koostuu erilaisista määräaikaisista pankkitalletuksista ja sijoitustodistuksista. Käytännössä ostamalla tätä rahastoa voi hajauttaa rahansa useaan eri määräaikaistalletukseen ja sijoitustodistukseen.

Sijoitustodistukset ovat pankkien liikkeellelaskemia velkakirjoja ja ne ovat vakuudettomia. Seligsonin rahamarkkinarahasto voi esitteensä mukaisesti tehdä myös sijoituksia eri valtioiden velkasitoumuksiin. Tätä kirjoittaessa niitä ei rahastossa tosin ole.

Rahamarkkinarahastossa on siis hieman enemmän riskiä kuin suorassa määräaikaistalletuksessa. Toisaalta rahat on nostettavissa huomattavasti helpommin. Laskettu vuoden tuotto-odotus Seligsonin rahamarkkinarahasto AAA:lle on tällä hetkellä 0,54% ja siinä on huomioitu vuotuinen hallinnointipalkkio.

Finanssikriisin puhjettua moni turvallisena sijoituksena pidetty lyhyen koron rahasto menetti huomattavasti arvoaan. Tämä johtui siitä, että rahastot olivat ottaneet enemmän riskiä kuin niiden oli tarkoitus. Näin myös tuotto-odotukset olivat olleet tavallista paremmat. Kannattaa huomata, että Seligsonin rahamarkkinarahasto ei kuulunut näiden joukkoon, sillä se noudatti sijoituspolitiikkaansa. Jälleen yksi asia, mikä nostaa minun kunnioitusta Seligsonin tuotteita kohtaan.

Lisää tuottoa!

Astukaamme astetta riskisempiin ja samalla tuottavampiin sijoituksiin. Eri maiden obligaatiot eli velkakirjat ovat riskisempiä kuin talletustakuun piiriin kuuluvat pankkitalletukset. Näissä riski luonnollisesti liittyy aina kyseisen maan takaisinmaksukykyyn. Islannin ja viimeisimpänä Kreikan tapaukset osoittavat, että näihin todellakin liittyy riskiä.

Kotimaiselle riskiä kaihtavalle sijoittajalle ovat Suomen valtion obligaatiot luonnollinen valinta. Niitä voi pitää riskitasoltaan pieninä. Valtion tuotto-obligaatiot ovat ainoita Suomen valtion liikkeelle laskemia sijoitustuotteita, jotka ovat kotitalouksien ulottuvilla.

Ajankohtaista tietoa valtion liikkeelle laskemista obligaatioista löytyy valtiokonttorin kotisivulta. Sivuilta selviää mm. että edellisen liikkellelasketun tuotto-obligaation kuponkikorko on 2,4%. Tätä kirjoittaessa ei Suomen valtiolla ole tarjolla merkittäväksi obligaatiota. Yleensä näitä tulee tarjolle 2-4 kertaa vuodessa.

Kun nyt puhutaan riskistä ja tässä tapauksessa mahdollisimman pienestä riskistä, niin tulee myös ottaa aika huomioon. Aikaan liittyy aina epävarmuutta. Mitä pidempi aika, sitä enemmän voi välissä tapahtua. Siten lyhytaikaiset velkainstrumentit (esim. rahamarkkinarahastot) omaavatkin vähemmän riskiä kuin pitkäaikaiset velkakirjat. Tämän takia myös joukkovelkakirjat tarjoavat parempaa korkoa.

Erityisesti pitkäaikaisiin velkakirjoihin liittyy korkoriskiä. Perusperiaate on, että korkotason noustessa näiden arvo laskee ja korkojen laskiessa nousee. Aiemmassa kirjoituksessani olen käsitellyt tätä toimintamekanismia ja sen taustoja tarkemmin, joten en nyt mene siihen syvällisemmin. Toinen velkakirjoihin liittyvä riski on luottoriski eli riski siitä ettei toinen osapuoli kykene maksamaan lainaa takaisin. Muita riskejä ovat inflaatioriski, ulkomaisissa velkakirjoissa mahdollinen valuuttakurssiriski, sekä myyntitappion riski mikäli omistuksesta haluaa luopua kesken laina-ajan.

Riskejä on siis jo huomattavasti enemmän kuin talletusten osalla. Riskiä kaihtavalle sijoittajalle velkakirjoista varteenotettavimmat vaihtoehdot ovat hyvässä kunnossa olevien valtioiden obligaatiot, sekä mahdollisesti kuntaobligaatiot.

Kuntaobligaatioista saa lisätietoa www.kuntaobligaatio.fi sivustolta. Näiden obligaatioiden liikkeellelaskijana toimii Kuntarahoitus Oyj. Kuntaobligaatioilla rahoitetaan kuntien rakennus- ja kehityshankkeita. Kuntaobligaation kotisivulle voi jättää oman sähköpostiosoitteen, jolloin saa automaattisesti tiedon, kun seuraava kuntaobligaatio tulee merkittäväksi. Tätä kirjoittaessa ei obligaatiota ole merkittävänä.

Samoin kuin määräaikaistalletusten kohdalla, myös obligaatioihin liittyy sama ongelma mikäli rahat tarvitseekin käyttöön ennen lainan eräpäivää. Jälkimarkkinat eivät aina toimi tällaisen sijoittajan eduksi, joten velkakirjan myynti kesken juoksuajan ei välttämättä ole järkevää. Suorien obligaatiosijoitusten sijaan sijoittaja voikin lähteä mukaan näppärästi ostamalla rahastoa.

Pitkän koron rahastoista suosittelen jälleen Seligsonin tuotetta, Seligson Euro-obligaatiota. Rahaston merkintä- ja lunastuspalkkiot ovat 0%, mikäli rahat pitää sijoitettuna yli kolmen kuukauden ajan. Vuotuinen hallinnointipalkkio on 0,28%.

(Seligson Euro-obligaatio rahaston sijoitukset 25.2.2010. lähde: Seligson)

Seligsonin Euro-obligaatio rahasto on syönyt sisäänsä eri euroopan valtioiden obligaatioita. Tällä rahastolla saa siten hyvän hajautuksen eri maiden obligaatioihin. Sijoitusten joukossa on Kreikan, Italian ja Espanjan obligaatioita. Näiden maiden taloudellinen tilanne ei ole aivan paras mahdollinen. Kaiken kaikkiaan näiden maiden osuus rahastosta on 21,56%. Riskiä siis on jonkun verran. Rahaston laskettu tuotto-odotus seuraavan vuoden ajaksi on 2,53%.

Valtio- ja kuntaobligaatioiden jälkeen riskiä kasvatettaessa ovat vuorossa yrityslainat. Korkean luottoluokituksen omaavien yritysten lainoissa saattavat riskit olla vielä maltillisen sijoittajan siedettävissä. Tästä siirryttäessä luottoluokituksissa huonompaan suuntaan kasvavat riskitkin jo huomattavasti. High yield lainat, joita annetaan huonon luottoluokituksen (tai luokittelemattoman) omaaville yrityksille, sisältää jo huomattavaa riskiä. Ne eivät enää missään tapauksessa kuulu riskiä kaihtavan sijoittajan salkkuun.


Lopuksi muutama sana kullasta

Kultaa on myös perinteisesti pidetty vähäriskisenä sijoituksena. Finanssikuplan puhjettua on kullan hinta noussut voimakkaasti. Monet pitävät kullan nykyistä hintaa kuplana. Tunnustan, että lukeudun heihin.

En pidä kultaa tällä hetkellä vähäriskisenä sijoituksena. Kullan volatiliteetti eli sen arvon vaihtelu on historiallisen korkealla. Nyt kultaan rahojaan sijoittava voi pettyä karvaasti myöhemmin, kun lunastaa matalariskisenä pitämänsä sijoituksen.

Maailma on pullollaan erilaisia tilastoja. Pörssien kehitystä on tutkittu pitkään ja myös siitä on saatavilla paljon erilaista tilastotietoa. Mielenkiintoiseksi asia käy, kun sinänsä täysin umpimähkäinen tilasto käy yhteen pörssikurssien kehittymisen kanssa. Näistä voisi tietenkin vetää sellaisen johtopäätöksen, että asioilla on keskenään jonkinlainen syy-seuraus suhde. No näin asia ei tietenkään välttämättä ole. Koska tilastollinen massa on niin suuri löytyy sinänsä saman kaltaisia tuloksia eri tilastoista vaikkei niillä olisi yhtään mitään tekemistä toistensa kanssa.

Jotkut näistä tilastoista korreloivat pörssikurssien kanssa positiivisesti - jotkut negatiivisesti. Vaikka asiat vaikuttavat olevan täysin irrallisia toisistaan pyrkivät ihmiset löytämään niistä selityksiä toisilleen. Toisinaan yhteneväisyydet on helpommin järkeiltävissä meidän pienissä päissämme - toisinaan yhteneväisyys on niin kaukainen, että joudumme turvautumaan aina mielikuvitukseen asti. Joka tapauksessa kyse on enemmän siitä, että haluamme löytää tilastoille selittävän korrelaation vaikkei sellaista oikeasti olisi olemassa. Älä anna tilaston hämätä itseäsi!

Käyn seuraavaksi läpi tällaisia tilastoja, jotka ovat omasta mielestäni hauskimpia ja absurdeja. Kun oikein yritämme voimme ehkä löytää jokaiselle jonkin selittävän asian - jopa varsin kaukaa haetun sellaisen. Jotkut näistä yhteneväisyyksistä pörssien ja talouden kanssa on otettu jopa niin vakavasti, että niistä on tehty akateemisia tutkimuksia.

Hameen pituus

Yksi tunnetuimmista tällaisista tilastoista on hameen pituuden ja pörssikurssien välinen yhteys. Pörssikurssien noustessa nousee naisten hameiden helma samaa tahtia - siis lyhenee. Vastaavasti kurssien laskiessa hameen helman pituus kasvaa. Asiaa selitetään siten, että nousukauden aikana muoti on rohkeaa ja suosii siten enemmän paljasta pintaa. Minihameet olivat kovaa huutoa 90-luvun lopulla. Vuonna 1999 ranta-asuina olivat narubikinit.

Asiaa on tutkittu akateemisella tasolla 20-luvulla ja siitä kehitettiin ns. skirt-length (hameen pituus) teoria, sekä sen johdannainen hemline (helma) indikaattori. Sen sijaan epäselväksi on jäänyt onko tämä ennakoiva indikaattori vai heijastuuko luottamus talouteen - ja siten tulevaisuuteen - tämän kautta.

Muoti-ilmiöt tuntuvan kulkevan sykleissä, kuten pörssikin. Niinpä samanlaisia yhteneväisyyksiä löytyy myös muilta muodin alueilta. Miesten kravattien leveydellä tuntuu olevan samanlainen yhteys. Kravatit ovat leveämpiä parempina aikoina ja kapeampia huonoina. Lipstick (huulipuna) indikaattoria pidetään vuorostaan laman ennustajana. Kun huulipunan myynti kääntyy kasvuun on taantuma nurkan takana.

Haiden tekemät hyökkäykset

Tämä on yksi suosikeistani. Haiden tekemistä hyökkäyksistä ihmisiä kohtaan on pidetty tilastoja jo varsin pitkään. Teorian mukaan ihmisiä joutuu haiden hyökkäysten kohteeksi vähemmän taantuman ja laman aikana, kuin talouden noususuhdanteessa. Esimerkiksi vuonna 2007 hait tekivät 71 hyökkäystä, mutta vuonna 2008 hyökkäysten määrä tipahti alimmilleen viiteen vuoteen - vain 59 hyökkäystä maailmanlaajuisesti. Eikä tämä ole ensimmäinen kerta, kun näin on tapahtunut. Tilastojen valossa haiden tekemät hyökkäykset korreloivat talouden suhdanteiden kanssa.

Biologit selittävät asiaa sillä, että taantuman aikana ihmiset eivät uskalla pitää yhtä paljon vapaata töistä ja oleskelevat siten vähemmän rannoilla. Haiden hyökkäykset kun korreloivat myös suoraan rannoilla olevan ihmismäärän kanssa. Kaksi kolmasosaa haiden tekemistä hyökkäyksistä raportoidaan tapahtuvan USA:ssa, joten tämä teoria painottaa selvästi kyseistä maanosaa.

Auringonpilkut

Auringonpilkut ovat pieniä mustia pisteitä, joita voidaan havainnoida auringon pinnalta. Pilkkujen määrät menevät sykleissä, joiden pituus on keskimäärin 11 vuotta. Entisenä LA-puhelimien harrastajana muistan hyvin auringonpilkkujen vaikutuksen maapallon magneettikenttään, joka aiheutti skippiä puheluihin siten, että toisinaan pystyi puhumaan Italiaan asti.

Tämän teorian mukaan auringonpilkkujen maksimit osuvat taantumien ja lamojen yhteyteen. Ne siis korreloivat keskenään negatiivisesti. Kun auringonpilkkuja on vähän menee taloudessa hyvin ja kun auringonpilkkujen määrä kääntyy nousuun alkaa talouden liukumäki.

(Auringonpilkut ja taantumat 1926-2003, Michael Mandeville)

(Auringonpilkut ja DJIA 1925-2007, Theodore Modis)

Auringonpilkkujen ja pörssikurssien välinen suhde kuuluu siihen sarjaan, johon on ollut myös akateemista kiinnostusta. Esimerkiksi Theodore Modis on tehnyt vuonna 2007 tutkimuksen nimeltä Sunspots, GDP and the stock markets. Tämän teorian mukaan Modis ennakoi seuraavan kuplan puhkeavan vuonna 2008 (alemman kuvan viimeinen nuoli alaspäin, joka on teorian pohjalta tehty ennustus). Näin jälkikäteen voi todeta, että teoria ennusti kuplan puhkeamisen ajankohdan aika hyvin.

Eilinen Ylen MOT ohjelma käsitteli Nordean pääomaturvattua Mermaid sijoituslainaa, jota markkinoitiin yksityisille sijoittajille riskittömänä sijoituksena. Tämän CDOn riskisyys paljastui lopulta sijoittajille, kun lainakorin sadasta yrityksestä seitsemän teki konkurssin ja pääoman arvo tippui nollaan. Mermaidiin sijoittaneet menettivät kaikki rahansa.

Yksityissijoittajista osa oli aivan selvästi ilmaisseet haluavansa sijoittaa rahojansa ilman riskiä. Siitä huolimatta heille oli pankkineuvojan taholta suositeltu tällaista sijoitusvaihtoehtoa. Ohjelman mukaan pankkineuvojat eivät itsekään osanneet selittää minkälaisesta sijoitustuotteesta oikein oli kyse. Tämä sinänsä ei minua hätkähdytä, sillä omien kokemusteni perusteella pankkineuvojien osaaminen sijoitustuotteiden osalta on vähintäänkin välttävää tasoa. Olipa jopa eräs yksityishenkilö sijoittanut tähän "pääomaturvattuun" tuotteeseen omakotitalon laajentamista varten otetun asuntolainan, kun rakentaminen lykkääntyikin.

Nordean myyntijohtajan Jari Ohrankämmenen haastattelun katsominen ohjelmassa tuo mieleen lähinnä koukussa kiemurtelevan madon.

Selvästikin ohjelmassa olleet yksityishenkilöt eivät olleet tajunneet tällaisen strukturoidun sijoitustuotteen toimintaa ja riskejä. Myyntiargumenttina toiminut sana pääomaturvattu tuntui johdatelleen suurimman osan luulemaan tuotteen riskitasosta jotakin aivan muuta.

Vaikka jälkiviisaus onkin aina erittäin helppoa, olisi tässäkin yksityissijoittajien kannattanut noudattaa vanhaa viisautta: älä sijoita sellaiseen, jota et ymmärrä. Riskiä kaihtavia sijoittajia kiehtoo varmasti tulevaisuudessakin pääomaturvattuina myytävät tuotteet nimensä takia. Mikäli tällainen pääomaturva omille sijoituksille tuntuu itselle sopivalta ratkaisulta voi sellaisen kasata helposti itsellekin ja kaiken lisäksi sellaisista osista, että myös ymmärtää sijoituksensa koostumuksen. Olen aiemmassa kirjoituksessani maininnut kaksi tapaa kasata tällainen pääomaturvattu sijoitus.

Lähetetty ohjelma löytyy kokonaisuudessaan Ylen areenalta ja voit katsoa sen kokonaisuudessaan tästä linkistä. Ohjelman kesto on noin 30 minuuttia.

(Saksan hyperinflaatio. Kuva: Flickr - nightowlblogs1)

Suomen verottaja hyväksyy muissa valuutoissa tehdyissä kaupoissa käyttää valuuttakurssina kyseisen päivän, viikon, kuukauden tai vuoden keskikurssia. Verotettava voi käyttää näistä sitä keskikurssia, joka hänelle itselle on paras vaihtoehto.

Hyperinflaation riskeistä on puhuttu Yhdysvalloissa jo jonkin aikaa, johtuen maan valtavasta elvytyksestä. FED painattaa uutta rahaa hirmuisia määriä. Toistaiseksi tämä ei ole aiheuttanut ongelmia, sillä finanssikriisi painaa yhä päälle. FED joutuukin olemaan tulevaisuudessa tarkkana koron nostojen ajoituksen kanssa, ettei massiivinen rahan painattaminen vie Zimbabwen tielle. Hyperinflaation riskiä pidetään korkeana.

Hyperinflaation ja verottajan linjauksen yhdistelmä sai mielessäni liikkeelle ajatusleikin. Esittelen sen seuraavan esimerkin kautta.

Sijoittaja ostaa tänä vuonna osaketta X Yhdysvaltain pörssistä hintaan 10$. USD/EUR valuuttakurssi on 0,7, joten sijoittajalle hankinta maksaa 7€. Osake kehittyy suotuisasti ja sijoittaja irtaantuu siitä seuraavan vuoden alussa hintaan 11$ tehden 10%:n tuloksen. Oletetaan laskuharjoituksen yksinkertaistamisen vuoksi, että valuuttakurssi on tuona kyseisenä päivänä sama kuin ostettaessa eli 0,7. Näin sijoittajalle on kaupasta tullut voittoa 10% tai 7 eurosenttiä per osake.

Oletetaan, että alkuvuonna tehdyn myynnin jälkeen hyperinflaatio saa otteen ja dollari heikentyy euroon nähden siten, että USD/EUR keskikurssiksi vuoden ajalta muodostuu 0,4.

Käyttäen vuoden keskikurssia 11$:n myynti onkin ainoastaan 4,40€. Vuoden keskikurssia käyttämällä sijoittaja voisi saada 10%:n myyntivoiton näyttämäänkin -37,14%:n tappiolta. Vuoden keskikurssilla osakekohtainen tappio olisi 2,60€.

Olenko tämän ajatusleikin osalta oikeassa, että luovutusvoiton voi hyperinflaatiota hyväksikäyttäen saada vahvistettua verotukseen tappioksi, jonka voi jopa myöhemmin vähentää muista luovutusvoitoista?

Lyhyeksi myyminen eli shorttaus tai short selling on tapa tehdä rahaa osakemarkkinoilla osakekurssien laskiessa. Tämä tapahtuu myymällä osakkeita joita ei omista ja ostamalla ne myöhemmin halvemmalla takaisin, jotta kauppojen selvityspäivänä myynnit ja ostot vastaavat toisiaan. Shorttaajan myydessä ensin osaketta 10 eurolla ja ostaessa myöhemmin takaisin 8 eurolla tekee kaksi euroa voittoa per osake vähennettynä kaupankäyntikuluilla ja myyntivoiton veroilla.

Short selling kuvaa hyvin myös tämän kaupankäynnin pituutta. Monesti lyhyttä kauppaa käydään päivän sisäisesti eli saman päivän aikana tehdään sekä myynti että osto. Myös pidempiaikainen lyhyeksi myyminen on mahdollista, mutta tällöin sijoittaja joutuu turvautumaan osakelainaukseen, jotta kykenee toimittamaan myymänsä osakkeet joita ei siis omistanut. Osakelainaus ei taasen ole halpaa huvia. Lyhyeksi myynnin vastakohta on pitkäksi myyminen eli longaus tai long selling, jossa kauppa tapahtuu totutussa järjestyksessä. Ensin osto ja vasta sen jälkeen myynti.

Lyhyeksi myymiseen liittyy pari olennaista riskiä. Lyhyeksi osakkeita myyneen sijoittajan tulee osakekurssien noustessa kyetä nostamaan lainattujen osakkeiden vakuutta. Mikäli tähän ei pysty ostaa välittäjä lyhyenä olleet osakkeet takaisin välittämättä hinnasta. Vaikka osake olisi kuinka yliarvostettu kyseisellä hetkellä ei mikään estä yliarvostusta nousemasta entisestään. Tämä voi siten tuoda lyhyeksi myyjälle tuntuvat tappiot.

Tästä pääsemme toiseen riskiin, sekä varsinaiseen aiheeseen eli short squeezeen. Short squeeze tarkoittaa osakekurssien nopeaa nousua, joka johtaa tilanteeseen jossa lyhyeksi myyneet sijoittajat joutuvat ostamaan osaketta minimoidakseen tappionsa ja kattaakseen osakemyyntinsä. Lyhyeksi myyjiä ollessa paljon suhteessa myyjiin johtaa tämä osakekurssin rakettimaiseen nousuun. Ilmiö tavallaan ruokkii itse itseään. Koska osakekurssi on noussut haluaa lyhyeksi myynyt sijoittaja katkaista tappiot ja ostaa osaketta. Ostaminen nostaa kurssia edelleen johtaen tilanteeseen, jossa muut lyhyeksi myyneet eivät kykene kasvattamaan lainattujen osakkeiden vakuutta tai lainoittaja haluaa osakkeensa takaisin. Lyhyeksi myyjän on pakko ostaa osaketta hinnasta välittämättä.

Yllä on Volkswagenin osakekurssi Saksan pörssistä vuodelta 2008. Tuolloin finanssikriisi oli jo hyvässä vauhdissa ja yleisesti autoteollisuus rypi syvällä ongelmissa. Laajat autoteollisuutta koskevat ongelmat johtivat siihen, että niiden osakekurssien oletettiin laskevan. Volkswagenia ei pidetty tämän suhteen poikkeuksena, joten monet sijoittajat ja hedge yhtiöt myivät sen osaketta lyhyeksi tavoitellessaan voittoja. Volkswagen oli lokakuussa 2008 DAX indeksin lyhyeksi myydyin osake.

Mutta sitten tapahtui jotakin yllättävää. Jotakin mitä lyhyeksi myyjät eivät olleet osanneet odottaa. Volkswagenin suurin omistaja Porsche ilmoitti omistavansa yhtiöstä 75 prosenttia optioiden kautta. Hyvä uutinen keskellä synkimmältä näyttänyttä markkinatilannetta johti kurssinousuun, joten lyhyeksi myyjät alkoivat sulkea myyntejään. Mutta koska Volkswagen oli lyhyeksi myydyin osake ja yhtiön toiseksi suurimmalla omistajalla, Ala-Saksin osavaltiolla oli hallussaan 20 prosenttia osakkeista - tuli vapaana vaihdettavista osakkeista huutava pula. Volkswagenin osake nousi kahdessa päivässä 210 eurosta parhaimmillaan jopa yli 1000 euron! Volkswagenista tuli hetkeksi muutamassa päivässä maailman arvokkain yhtiö sen pörssiarvon ollessa yli 300 miljardia euroa Exxon Mobilin pitäessa kakkospaikkaa.

Kuten shortista, myös short squeezesta on olemassa vastakohta - long squeeze. Long squeeze on huomattavasti harvinaisempi kuin short squeeze johtuen siitä, ettei siinä ole samanlaista riskiä osakkeen toimittamisen suhteen kuin short squeezessä. Esimerkkinä long squeezestä voi käyttää edesmenneen Bearn Stearns pankin osaketta vuodelta 2008. Long squeeze osaltaan auttoi Bearn Stearnsin kurssiromahdusta.

Shortsqueeze.com kerää dataa lyhyeksi myynneistä. Ilmiötä metsästävät sijoittajat voivat sen avulla yrittää aavistaa seuraavaa short squeeze osaketta ja päästä hyötymään rakettimaisesta noususta.

Musta joutsen on erittäin epätodennäköinen tapahtuma, jolla on kolme luonteenomaista piirrettä: se ei ole ennustettava, sillä on valtava vaikutus ja osaamme kehitellä sille jälkikäteen selityksen. Mustia joutsenia ovat olleet esimerkiksi nykyinen finanssikriisi, syyskuun 9. terrori-isku, sekä Googlen valtava menestys.

Musta joutsen -teoria on saanut nimensä Australiassa elävistä mustista joutsenista. Ennen Australian löytämistä ihmiset olivat vakuuttuneet, että kaikki joutsenet olivat valkoisia. Uskomus oli kiistaton, sillä kaikki tavatut joutsenet siihen asti olivat valkoisia. Tämä kuvastaa havaintoihin ja kokemukseen perustuvan oppimisemme rajoitusta ja tietomme haurautta. Yksi ainut havainto voi kumota koko yleisen väitteen, joka perustuu miljoonia valkoisia joutsenia käsittävään vahvistavien havaintojen sarjaan. Tarvitaan vain yksi musta lintu.

Musta joutsen on vieras havainto, joka on tavanomaisten odotusten ulkopuolella. Mikään menneisyydestä ei viittaa sen mahdollisuuteen vakuuttavasti. Sillä on äärimmäinen vaikutus ja huolimatta sen vieraan havainnon asemasta ihmisluonto pakottaa meidät kyhäämään selityksiä sen ilmaantumiselle jälkikäteen, tekemään siitä selitettävän ja ennustettavan. Jälkikäteen selitettynä finanssikriisi oli välttämätön. Silti se tuli yllätyksenä ja sen voimakkuus yllätti kaikki.

Mustan joutsenen logiikka tekee siitä mitä et tiedä paljon olennaisempaa kuin se mitä tiedät. Mustat joutsenet voivat johtua ja pahentua siitä, että ne ovat ennakoimattomia. Mikäli joulukuun 2004 Tyynenmeren tsunami olisi ennakoitu, sen vahingot olisivat jääneet pienemmiksi. Se minkä tietää ei oikeastaan aiheuta vahinkoa.

Kyvyttömyydestä ennustaa vieraat havainnot seuraa kyvyttömyys ennustaa historian kulkua. Toimimme kuitenkin kuten osaisimme ennustaa tapahtumia. Laadimme kolmenkymmenen vuoden ennusteita sosiaaliturvan alijäämistä ja öljyn hinnoista, vaikkemme osaa ennustaa näitä edes ensi kesäksi. Kyvyttömyytemme ennustaa mustien joutsenien vaikutusta alaan kuuluvissa ympäristöissä kytkettynä yleiseen tietämättömyyteen tästä asiantilasta tarkoittaa, että tietyt itseään asiantuntijoina pitävät ammattilaiset eivät itse asiassa olekaan sitä. Heidän toteutuneen toimintansa perusteella he eivät tiedä asiantuntemuksensa alasta sen enempää kuin väestö yleensä, mutta he ovat paljon parempia tarinan kertojia - tai mikä pahempaa, muiden sumuttajia monimutkaisilla matemaattisilla malleilla. On myös melko todennäköistä, että heillä on solmio.

Koska mustat joutsenet ovat luonteeltaan ennustamattomia, joudumme mukautumaan niiden olemassaoloon. Mutta voimme myös altistaa itsemme laadultaan myönteisille mustille joutsenille. Esimerkiksi riskipääoman sijoittamisessa tuntemattomasta saa suhteettoman palkkion, koska tyypillisesti harvinaisessa tapahtumassa on vähän menetettävänä ja paljon voitettavana. Harva merkittävä teknologia on syntynyt suunnittelun ja harkinnan pohjalta - ne ovat vain mustia joutsenia.

Mustien joutsenien vuoksi pörssiin syntyy tulevaisuudessakin uusia kuplia, ja yhtä varmasti niitä puhkeaa.

Entinen optiomeklari Nassim Nicholas Taleb on kirjoittanut musta joutsen -teoriasta kirjan "Musta Joutsen - Erittäin Epätodennäköisen Vaikutus". Vaikka kirja omasta mielestäni on hieman kuivahkoa luettavaa suosittelen sitä aiheesta enemmän kiinnostuneille.

Globalization creates interlocking fragility, while reducing volatility and giving the appearance of stability. In other words it creates devastating Black Swans. We have never lived before under the threat of a global collapse. Financial Institutions have been merging into a smaller number of very large banks. Almost all banks are interrelated. So the financial ecology is swelling into gigantic, incestuous, bureaucratic banks – when one fails, they all fall. The increased concentration among banks seems to have the effect of making financial crisis less likely, but when they happen they are more global in scale and hit us very hard. We have moved from a diversified ecology of small banks, with varied lending policies, to a more homogeneous framework of firms that all resemble one another. True, we now have fewer failures, but when they occur ....I shiver at the thought.

The government-sponsored institution Fannie Mae, when I look at its risks, seems to be sitting on a barrel of dynamite, vulnerable to the slightest hiccup. But not to worry: their large staff of scientists deem these events "unlikely".

(Black Swan, 2007)

Vaikka osakekurssien ennustaminen on mahdotonta - on se silti hauskaa. Tai ehkäpä juuri sen vuoksi. Ja ennustajia riittää. Mitä räväkämpi ennustus, sitä varmemmin media antaa sille palstatilaa. Median suosimat ennustajat saavat lempinimiä, kuten Dr. Doom.

Tätä kirjoittaessa ovat yhdysvaltojen osakekurssit nousseet jo seitsemän viikkoa putkeen. Aasiassa, kuten Kiinassa ja Intiassa on nousua ollut jo useita kuukausia. Kuparin hinta on myös kallistunut. Kuparin hintaa seuraavat monet siksi, että sitä pidetään talouden nousun ensimmäisenä mittarina. Joko markkinat siis kääntyivät?

Yllä on graafi, johon on piirretty nykyinen finanssikriisi, sekä kolme edellistä isoa karhumarkkinaa: teknokupla, öljykriisi ja suuri lama (great depression). Nykyisen kriisin päihittää kurssipudotuksen suhteen ainoastaan 30-luvun lama. Toisaalta aiemmat laskumarkkinat ovat kestäneet kauemmin, mikäli maaliskuussa nähtiin osakekurssien pohjat. Huomioitavaa on myös, että jokaiseen näistä markkinoista sisältyy ajanjaksoja jolloin kurssit ovat nousseet voimakkaasti väliaikaisesti eli ns. suckers rallyjä.

Eri valtiot ympäri maailmaa ovat elvyttäneet voimakkaasti, eikä maailmaa uhkaa samanlainen protektionismi kuin 30-luvulla. Aloitetut elvytystoimet alkavat hiljalleen näkyä taloudessa. Elämme vielä keskellä tulosjulkistuskautta, mutta jo ulostulleet tulosjulkistukset ovat hälventäneet yrityksien ympärillä vellonutta savuverhoa. Ennustettavuus on palaamassa yrityksien johtoon. Nämä kaikki ovat omiaan nostamaan pörssikursseja. Osakekursseille markkinoiden epävarmuus on myrkkyä. Kun epävarmuus hälvenee riski laskee. Samasta syystä isoimmat tuotot sijoittajille syntyvät kun maailma ympärillä näyttää synkimmältä - riskiä on enemmän. Riski ja tuotto käyvät käsi kädessä. S&P 500 indeksi on nyt noussut maaliskuun pohjilta 28 prosenttia. Se on alle kahden kuukauden nousuksi melkoinen.

Olen yhtä huono ennustamaan kurssikehitystä kuin kuka tahansa muukin. Kaikesta huolimatta olen varovaisen optimistinen ja pidän hyvinkin mahdollisena, että olemme uuden nousun alussa. Pitkäjänteisenä sijoittajana tosin toivon, että pääsen vielä ostoksille useaan kertaan näiltä aliarvostetuilta tasoilta. Osakemarkkinat kun aina liioittelevat - niin ylös kuin alaspäin.

Dshort.com palvelu päivittää ylläolevaa graafia päivittäin. Voit sieltä seurata, kuinka markkinat kehittyvät kolmeen edelliseen kriisiin verrattuna.

Alan Blinder, a Professor of Economics and Public Affairs at the Woodrow Wilson School and co-director of Princeton`s Center for Economic Policy Studies, discusses the financial crisis.

Yhdysvaltalainen Jonathan Jarvis esittää tietokone-animaatiota käyttäen luottokriisin syntymekanismin helposti ymmärrettävällä tavalla. Jonathan halusi osoittaa kuinka multimediasuunnittelijat pystyvät visualisoimaan tiedon ja kommunikoimaan monimutkaisen ilmiön ajatuksen yleisölle helpommin ymmärrettävällä tavalla.