Luovuuden tuskaa. Stephen Kingin teoksessa Hohto kirjailija jäi jumiin tekstin kanssa.

Tuskin on painomuste ennättänyt kuivua teoksestamme Erilainen ote omaan talouteen - vapaus, onni ja hyvä elämä, kun on jo aika raottaa seuraavan projektin verhoa. Haaveissa on kypsynyt jo pitkän aikaa todellinen "hard-core" sijoituskirja, joka antaisi uutta ennen julkaisematonta tietoa lukijoiden hyödynnettäväksi. Vihjasin tällaisesta kirjasta antamassani Kauppalehden haastattelussa.

Hahmotelmat ja esiselvitykset ovat nyt siinä vaiheessa että projektista uskaltaa mainita ensimmäisen kerran. Kyllä, se on totta! Seuraava kirja on tekeillä! Kanssakirjoittana toimii Juho-Tuomas Appel jonka muut blogosfääreissä surffailevat tuntevat parhaiten Osinkopuu-nimisestä blogista. Päivätyönään Juho toimii sijoittaja.fi-palvelun yksilöllisten palveluiden johtajana. Juhon työnkuvaan liittyy muun muassa säätiöiden sijoitussalkkujen perkaamista.

Tulemme kirjassa perehtymään erilaisiin osakesijoitusstrategioihin ja niiden toimivuuteen niin Suomessa kuin Euroopanlaajuisesti. Vastaavanlaista teosta ei tietojemme mukaan ole Euroopan alueelta tehty. Siksi uskommekin tällaiselle teokselle löytyvän kysyntää. Minä ja Juho olemme monet täysiverisiä kvanttisijoittajia, joka tulee näkymään vahvasti myös kirjassa. Tulemme tekemään paljon erilaisten sijoitusstrategioiden backtestausta ja tukeudumme ennen kaikkea kvantitatiivisiin tekijöihin. Strategiat joihin lukeutuu kvalitatiivisia arvioitavia kriteereitä on toimivuutta aika mahdotonta todentaa luotettavasti. Projektin yhteistyökumppanina toimii lisäksi Oulun yliopisto, joka muun muassa varmentaa tekemämme backtestaukset ja pitää siten huolen julkaistavien tietojen luotettavuudesta. Lisäksi taustoitamme nämä erilaiset sijoitusstrategiat ja käsittelemme sijoitusanomalioiden syitä.

Kirja tulee tarjoamaan uutta aiemmin julkaisematonta tutkimustietoa Suomen ja Euroopan osakemarkkinoilta. Hanke on kieltämättä kunnianhimoinen, mutta meillä on tarvittavat eväät sen menestyksekkäästi maaliin saattamiseksi. Kustantaja ja julkaisuaikataulu ovat tässä vaiheessa avoinna.

Kysymykseni kaikille sijoittajille kuuluukin tässä vaiheessa, että onko mielessäsi jokin tietty sijoitusstrategia, jonka toimivuudesta haluaisit lukea? Joku, jonka toimivuudesta olet kenties ollut epävarma tai et ole pystynyt sitä todentamaan? Ehkä jokin vähemmän tunnettu? Kerro kommenteissa mistä strategioista haluaisit kuulla ja voi olla, että otamme ne mukaan! Myös nimiehdotukset kirjalle ovat tervetulleita!

Olen kaikessa hiljaisuudessa työstänyt yhdessä Toni Karhun kanssa sijoitustyökalua, joka tukee käyttämäni sijoitusstrategian toteutusta. Työkalu on yhä keskeneräinen, mutta kaikkein tärkeimmät toiminnot ovat jo täysin käytettäviä ja siten uskallankin nyt julkisesti näyttää ensimmäisen version siitä mitä olemme saaneet aikaiseksi.

(Screenshot työkalusta. Klikkaa suuremmaksi.)

Työkalu rakentuu osakkeiden fundamentti- ja hintatietojen päälle. Käyttämämme tietokanta kattaa tällä hetkellä noin 10.000 osakkeen tiedot Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilta. Tietoa on useiden vuosien ajalta ja koostamamme tietokanta onkin varsin massiivinen. Sen hallinnointiin olemme puolestaan kehittäneet eri työkalun, jonka avulla voimme helposti päivittää osakkeiden tiedot sitä mukaa kun kvartaalituloksia jne. raportoidaan. Hintatietokanta pitää puolestaan sisällään osakkeiden hinnat päivätasolla.

Näin massiivinen tietomäärä antaa itse asiassa lukuisia erilaisia mahdollisuuksia. Tässä vaiheessa olemme keskittyneet työkalun toteutuksessa omien tarpeidemme täyttämiseen. Omalla kohdallani yksi tärkeimmistä onkin ollut saada aikaiseksi henkilökohtainen "testilaboratorio", missä pystyn backtestaamaan erilaisia sijoitusstrategioita, sekä tutkimaan eri tutkimuksissa tunnistettujen ylituottoa antavien menetelmien toteuttamista yhdistettynä muihin strategioihin. Saattaa kuulostaa monen korvaan monimutkaiselta, mutta erilaisten strategioiden tutkiminen on lähellä sydäntäni. Se on kieltämättä haastavaa, mutta myös hyvin mielenkiintoista.

Toteuttamamme backtestaustyökalu laskee strategian tuoton annetulta ajalta, piirtää siitä graafin, näyttää salkkuun kuuluneet osakkeet ja laskee erilaiset tunnusluvut, kuten annualisoidun tuoton, keskihajonnan ja betan. Toki myös jokin indeksi olisi mahdollista piirtää graafin viereen vertailun vuoksi.

(Screenshot ajetusta backtestauksen tuloksista. Klikkaa suuremmaksi.)

Tässä vaiheessa olemme jakaneet työkalun toiminnot kahteen osaan, joista ensimmäinen on tarkoitettu käytetyn strategian mukaisten osakkeiden haarukointiin ja toinen strategioiden tutkimustyöhön backtestaustyökalun muodossa. Alla oleva tietokanta mahdollistaa jatkossa vaikka oman portfolion luonnin palveluun, jolloin se voisi automaattisesti pitää kirjaa salkun tuotosta, laskea sille erilaisia tunnuslukuja (esim. keskihajonta, beta, TWR) jne. Vain mielikuvitus on rajana.

Työkalussa on useita eri tapoja hakea osakkeita. Yksi näppärä keino on käyttää hakua osakkeen nimellä silloin kun on vaikka tarvetta tarkastella mielenkiintoisen osakkeen tilinpäätöstietoja. Työkalu osaa automaattisesti ehdottaa sellaisia osakkeita joiden nimestä löytyvät syötetyt kirjaimet. Alla esimerkkinä listaa niistä osakkeista joiden nimestä löytyy sana auto.

(Esimerkki työkalun hausta osakkeen nimen perusteella.)

Osakkeen valinnan jälkeen tärkeimmät fundamenttitiedot ilmestyvät suoraan ruudulle ja niistä on mahdollista porautua tonkimaan tietoja vielä syvällisemmin. Tuplaklikkaus listalla aukaisee ikkunan, jossa yhtiön fundamenttitietoja on mahdollista tarkastalla vielä tarkemmin. Tiedot pitävät sisällään kuvauksen yhtiöstä, sen taloustilanteesta, analyytikoiden EPS ennusteen seuraavasta tuloksesta, taseen, tuloslaskelman ja kassavirtalaskelman. Tietoja on mahdollista tarkastella vuosi ja kvartaalitasolla.

(Osakkeen tarkempien fundamenttitiedojen katsominen. Klikkaa suuremmaksi.)

Osakkeita on toki mahdollista haarukoida myös muilla tavoilla. Yleisin on valita omaa mieltymystä vastaava strategia (esim. Piotroski) ja asettaa raja-arvot (minimi market-cap, maanosa tai pörssi, haluttujen yhtiöiden toimiala jne). Esiin valikoituvat suoraan osakkeet, jotka täyttävät annetut ehdot. Listalla myös näkyvät osakkeiden tärkeimmät fundamenttitiedot kuten Piotroski F-score, P/B, P/E, ROI, ROE, ROA, Earnings yield, P/S, P/CF, osinkotuotto, liikevaihdon kasvuprosentti, current ratio, quick ratio ja monia, monia muita.

Hakuja voi toki tehdä myös ilman strategiavalintaa käyttämällä muita raja-arvoja, esim. hakea kaikki USA:ssa listatut lentoyhtiöt joiden markkina-arvo on yli miljardi. Kaikki listauksessa tulevat fundamenttitiedot on mahdollista lajitella ja sarakkeet voi myös järjestellä uudelleen.

Oikein käytettynä tämä työkalu on hyvin tehokas ja se helpottaa sijoitusstrategian toteuttamista. Se vaatii kuitenkin sen, että käyttäjä todella tietää mitä on tekemässä. Kokemattoman sijoittajan käsissä työkalulla on mahdollista saada aikaan nopeaa taloudellista tuhoa.

Työkalun toteuttaminen on vaatinut enemmän työtä ja vaivaa kuin alunperin ajattelin. Osittain tämä johtuu datan tarjoajasta jota käytän, mutta suurimmaksi osaksi siitä, että tällaisen järjestelmän rakentaminen vaatii yllättävän monia sellaisten ongelmien ratkaisemista, joita ei tule aluksi edes ajatelleeksi. Muutamana esimerkkinä mainittakoon vaikka osakkeiden splittien huomioiminen ja se, että yhtiön fundamenttien raportointivaluutta voi olla eri kuin se millä osake noteerataan.

Koska toteutus on tosiaan vaatinut sievoisen summan verta ja hikeä olemme Tonin kanssa yhdessä miettineet voisiko tällaiselle työkalulle olla kysyntää myös muilla sijoittajilla. Työkalua kun on mahdollista viedä moneen eri suuntaan. Nyt se lähinnä täyttää vain omat tarpeeni. Tämän johdosta olemmekin miettineet pienimuotoista maksullista beta versiota hyvin rajatulle käyttäjäryhmälle, jonka pohjalta kehittäisimme sitä eteenpäin. Samalla myös selviäisi se olisiko tällaiselle palvelulle oikeasti sellaista kysyntää, että sitä kannattaisi ylipäätänsä pyörittää muuhun kuin omiin tarpeisiin.

Mikäli olet valmis antamaan kehitysideoita, sietämään alkuvaiheen bugeja, erityisesti käyttämään palvelua paljon ja maksamaan siitä vielä parikymmentä euroa kuukaudessa, niin ole yhteydessä sähköpostitse. Käyttäjämäärä rajataan tässä vaiheessa pieneksi (enintään 10 henkilöä) ja työkalun tulevaisuus katsotaan palautteen perusteella. Jo pelkästään se jollei kovin montaa halukasta käyttäjää löydy kertoo yleisestä tarpeesta paljon.

Teknologiafriikeille kerrottakoon, että front-end on toteutettu HTML5 + JavaScript (mm. jQuery) yhdistelmällä ja back-end Java + JPA + MySQL ratkaisulla. Kommunikointi tapahtuu REST rajapinnan lävitse ja front-end saa back-endiltä tiedot JSON:ina.

Lopuksi haluan vielä kiittää Helsinki Capital Partnersin poikia, joiden kanssa käymäni keskustelun pohjalta työkalu sai lopullisen pikku tönäisyn ja koko projekti lähti liikkeelle.

Alla vielä lyhyt nauhoittamani video screenaustyökalun toiminnasta käytännössä.

Palautteesta päätellen tämän kaltaiselle blogille tuntuu kaikesta huolimatta olevan kysyntää. Jatkan hiljaiseloa kuitenkin vielä ainakin kuukauden ajan, jonka jälkeen mietin blogin jatkoa uudestaan. Tällä hetkellä suurimmat syyt ovat ajankäytölliset. Olen palannut takaisin työelämään ja joutunut kohtaamaan perheellisen arjen haasteet. Blogin pitäminen on nyt kuitenkin varsin kaukana elämäni tärkeimmistä asioista joihin aikaani käytän. Kuukauden kuluttua aloitan myös aivan uuden huippujännittävän harrastuksen - vauvauinnin :)

Törmäsin tässä kuitenkin niin loistavaan sijoittajan elämää helpottavaan työkaluun, että päätin hetkeksi rikkoa tauon uusista kirjoituksista. Tämän vinkin jakamatta jättäminen olisi suorastaan rikos kanssasijoittajia kohtaan - niin paljon se helpottaa omien sijoitusten seurantaa!

Google Spreadsheets

Olen jo pidemmän aikaa etsinyt työkalua, jolla voisin automatisoida omien sijoitusten seurannan. Ongelman ovat muodostaneet sijoitukset, jotka noteerataan maailmalla eri pörsseissä ja vieläpä eri valuutoissa. Portfolion kehityksen seuraaminen on vaatinut, että syötän käsin osakkeen hinnan ja muunnan valuuttakurssilla sen arvon euroiksi, jotta saan selville miten se on oikeasti kehittynyt alkuperäiseen euromääräiseen hankintahintaan nähden. Tämä on vaatinut tietojen käsin naputtelemista taulukkolaskentaohjelmaan.

Ratkaisu oli kokoajan lähempänä kuin uskoinkaan! Viime aikoina olen tutustunut syvällisemmin Google Spreadsheets -nimiseen ilmaiseen taulukkolaskentaohjelmaan ja paljastui, että tämä kaikki ja vielä paljon muuta on erittäin helppo toteuttaa sitä käyttäen.

Google Spreadsheetillä taulukot luodaan suoraan nettiin. Taulukoiden näkyvyyden voi itse määrittää. Ne voi pitää halutessaan salassa ja pääsyn sisältöön rajata vain itseen. Toisaalta tarvittaessa jako onnistuu myös helposti antamalla ystävälle linkki taulukkoon tai määrittämällä erikseen henkilöt, jotka voivat muuttaa tai lukea luotua taulukkoa.


Sijoitusten seurannan automatisointi

Mikä tekee tästä sijoittajalle huipputyökalun on se, että Google Spreadsheets osaa hakea automaattisesti tiedot soluihin netistä. Osakkeiden hinnat ja valuuttakurssien arvot on siis mahdollista hakea omaan taulukkoon siten ettei itse tarvitse näpytellä yhtään mitään tietojen muuttuessa. Tämä helpottaa elämää suunnattomasti!

Esimerkiksi oma salkkuni näyttää tätä hyödyntäen tältä:


Ylläolevaan taulukkoon päivittyvät USA:ssa noteerattujen ETF:ien hinnat automaattisesti Google Finance -palvelusta. USD/EUR valuuttakurssi tulee taulukkoon myös samasta paikkasta. Seligsonin OMXH25 ETF:n hinnan haen puolestaan Kauppalehden palvelusta.

Salkun vuosituoton laskenta on myös automatisoitu. Todellisuudessa per annum tuotto on taulukon ilmoittamaa suurempi, sillä lasken sen siten, että koko portfolioon käytetyt ostot olisi kaikki tehty 1.1.2008. Se ei siis huomioi sitä, että salkkuun on ostettu arvopapereita eri ajankohtina. Tämän johdosta todellinen vuosituotto on korkeampi. Käyttämäni kaava antaa kuitenkin riittävän approksimaation salkun vuosituotosta omaan käyttööni.

Ainut asia mikä minun tarvitsee enää käsin taulukkoon päivittää on satelliittisijoitusteni kehitys, sekä mahdolliset muutokset nykyisiin omistuksiin eli ostot ja myynnit. Saan kuitenkin nyt nähtäväksi koko salkun kokonaistilanteen ilman sen suurempaa vaivaa.

Googlen tarjoamat tiedot USA:ssa noteerattujen osakkeiden osalta ovat reaaliaikaiset, mutta Kauppalehden palvelusta haettava kurssitieto on 15 minuuttia viivästetty.


Miten se tehdään?

Yllä kuvaamani sijoitusten seurannan automatisointi tapahtuu hyvin helposti. Google Spreadsheets tarjoaa kurssitiedon hakemiseen valmiit työkalut.

Kaikkein helpoin tapa on hakea kurssitiedot Google Finance -palvelusta. Mikäli omistamasi arvopaperin tiedot vain löytyvät sieltä kannattaa ehdottomasti käyttää tätä tapaa. Google Finance -palvelusta osakkeen hinnan hakeminen tapahtuu käyttämällä GoogleFinance -funktiota ja antamalla parametrinä palvelussa käytetty tikkeri. Esimerkiksi iShares MSCI Brazil Index ETF:n tikkeri on Google Finance -palvelussa EWZ ja sen hinnan saa haettua taulukon soluun seuraavasti:

=GoogleFinance("EWZ")

Hyvin yksinkertaista! Valuuttakurssi on puolestaan mahdollista hakea käyttäen CURRENCY: -sanaa ja haluttua valuuttaparia. Esimerkiksi USD/EUR valuuttakurssin saa haettua seuraavalla tavalla:

=GoogleFinance("CURRENCY:USDEUR")

Ruotsin kruunusta euroon haku tapahtuu vastaavasti käyttäen parametrina "CURRENCY:SEKEUR" ja Norjan kruunusta euroon parametrillä "CURRENCY:NOKEUR". Suorastaan lapsellisen helppoa!

Mutta entäpä jos osake ei löydy laisinkaan Google Finance -palvelusta tai sen kurssitietoja ei ole sieltä saatavissa? Tämän jälkeen kannattaa katsoa jos osake löytyisi Yahoo Finance -palvelusta. Yahoon palvelusta löytyy useamman ulkomaisen pörssin osakkeiden tiedot kuin Googlen palvelusta. Google Finance -palvelusta löytyy esimerkiksi USA:ssa ja Saksassa noteerattujen osakkeiden kurssit, muttei Ruotsin tai Norjan. Sen sijaan Yahoo Finance -palvelusta löytyvät myös monet skandinaviassa noteerattujen osakkeiden tiedot.

Haku tapahtuu nyt käyttäen ImportData -funktiota, jonka avulla Google Spreadsheets taulukkoon on mahdollista tuoda csv muotoista tietoa. Yahoo Finance -palvelu puolestaan tukee csv tietojen ulosvientiä, joten näitä yhdistämällä on helppo tuoda hintatiedot taulukkoon. Esimerkiksi Tukholmassa noteeratun Telia-Soneran (TLSN.ST) hinnan saa haettua seuraavasti:

=ImportData("http://finance.yahoo.com/d/quotes.csv?s=TLSN.ST&f=l1")

Yahoo Finance -palvelun käyttämä tikkeri tulee siis asettaa s= ja &f=l1 -merkkien väliin. Tässä vaiheessa riittää, että tiedät saavasi perässä olevalla f=l1 parametrillä hintatiedot. Kerron myöhemmin mitä muuta on mahdollista hakea.

Ikävä kyllä Yahoo Finance -palvelusta ei löydy Helsingin pörssin osakkeita. Niiden hintatiedot on haettava muualta verkosta. Itse olen käyttänyt Kauppalehden ja Financial Times:n palveluita saadakseni tiedot.

Tämä kolmas tapa on kaikkein työläin, mutta tapa on sovellettavissa minkä tahansa verkossa olevan sivun tiedon hakuun Google Spreadsheets taulukkoon. Voit siis halutessasi hakea melkeinpä mitä tahansa tietoa miltä tahansa verkkosivulta. Käyn seuraavaksi läpi miten hintatiedot on mahdollista hakea käyttäen Financial Times:n palvelua.

Google Spreadsheets taulukkoon on mahdollista tuoda tietoa ulkoiselta verkkosivulta käyttäen ImportHtml -funktiota. Esimerkiksi Helsingin pörssissä noteeratun Nokian osakkeen hinnan haku käyttäen Financial Times:n palvelua tapahtuu seuraavasti:

=ImportHtml("http://markets.ft.com/tearsheets/businessProfile.asp?s=NOK1V:HEX"; "table"; 1)

Ensimmäiseksi parametriksi hipsujen sisälle tulee verkkosivu, jolta tiedot haetaan. Toinen hipsujen sisällä oleva parametri (table) kertoo mistä muodosta tieto haetaan. Parametrivaihtoehdot ovat table tai list. Kolmas parametri puolestaan kertoo monesko taulukko tai lista taulukkoon tuodaan.

Esimerkki palauttaa tällä hetkellä ensimmäiseen soluun tekstin 7.79EUR Last Price. Jos tiedot on haettu soluun A2 päästään ylimääräisestä "EUR Last Price" tekstistä pois yhdistämällä LEFT ja FIND funktioita. Puhtaan kurssitiedon saa parsittua tekstistä irti syöttämällä vaikka soluun A1 seuraavan kutsun:

=LEFT(A2;FIND("EUR";A2)-1)

Google Finance, Yahoo Finance ja Financial Times -palveluiden avulla saa varsin kattavasti haettua osakkeiden hintatiedot ympäri maailmaa.


Astetta pidemmälle - muut toiminnot

Yhdistämällä tietojen haun taulukkolaskentaan voi portfolion seurannan viedä halutessaan paljon pidemmälle. GoogleFinance -funktio ja Yahoon csv palvelu nimittäin mahdollistavat hyvin monenlaisen tiedon hakemisen. Molemmat palvelut tarjoavat esimerkiksi historiallisen kurssitiedon haun, jonka avulla on mahdollista piirtää vaikkapa itsestään päivittyvä graafi oman portfolion kehittymisestä. Rinnalle voi sitten piirtää vaikkapa jonkin indeksin, mihin portfolion kehitystä haluaa verrata.

GoogleFinance -funktio on muodoltaan seuraava:

=GoogleFinance("Symbol";"Attribute")

Symbol on Google Finance -palvelun käyttämä osakkeen tikkeri. Atribuuttia ei ole pakko antaa. Silloin funktio palauttaa osakkeen hinnan eli käyttää oletusatribuuttia "price".

Atribuuttien kautta on kuitenkin saatavilla paljon muutakin tietoa kuin pelkkä hintatieto. Tässä listaus tuetuista atribuuteista:

price: market price of the stock

priceopen: the opening price of the stock for the current day
high: the highest price the stock traded for the current day
low: the lowest price the stock traded for the current day
volume: number of shares traded of this stock for the current day
marketcap: the market cap of the stock
tradetime: the last time the stock traded
datadelay: the delay in the data presented for this stock using the

googleFinance() function
volumeavg: the average volume for this stock
pe: the Price-to-Earnings ratio for this stock
eps: the earnings-per-share for this stock
high52: the 52-week high for this stock
low52: the 52-week low for this stock
change: the change in the price of this stock since yesterday's market close
beta: the beta value of this stock
changepct: the percentage change in the price of this stock since yesterday's close
closeyest: yesterday's closing price of this stock
shares: the number of shares outstanding of this stock
currency: the currency in which this stock is traded

Yahoo Finance -palvelusta on mahdollista ladata csv muodossa tietoja. Tietojen lataaminen Google Spreadsheets taulukkoon tapahtuu seuraavasti:

=ImportData("http://finance.yahoo.com/d/quotes.csv?s=TIKKERI&f=PARAMETRIT")

Tikkeri on siis Yahoo Finance -palvelun käyttämä osakkeen tunniste. Aiemmin parametrinä käytimme l1 merkintää, millä saa ladattua osakkeen hintatiedon. Yahoon tukema parametrien lista on kuitenkin erittäin runsas. Tässä kaikki tuetut parametrit, millä tietoja on mahdollista noutaa:

a	Ask		k5	% Change from 52-W
a2	Average Daily Volume		l	Last Trade with Time
a5	Ask Size		l1	Last Trade (Price Only)
b	Bid		l2	High Limit
b2	Ask (RT)		l3	Low Limit
b3	Bid (RT)		m	Day’s Range
b4	Book Value		m2	Day’s Range (RT)
b6	Bid Size		m3	50-Day MA
c	% Change		m4	200-D MA
c1	Change		m5	Change from 200-D MA
c3	Commission		m6	% Change from 200-D MA
c6	Change (RT)		m7	Change from 50-D MA
c8	After Hour Change (RT)		m8	% Change from 50-D MA
d	Dividend/Share		n	Name
d1	Last Trade Date		n4	Notes
d2	Trade Date		o	Open
e	Earning/Share		p	Previous Close
e1	Error Indication		p1	Price Paid
e7	EPS Estimate Current Year		p2	Change in %
e8	EPS Estimate Next Year		p5	Price/Sales
e9	EPS Estimate Next Quarter		p6	Price/Book
f6	Float Shares		q	Ex-Dividend Date
g	Day’s Low		r	P/E Ratio
h	Day’s High		r1	Dividend Pay Date
j	52-Week Low		r2	P/E Ratio (RT)
k	52-Week High		r5	PEG Ratio
g1	Holding Gain %		r6	Price/EPS Estimate Current Year
g3	Annualized Gain		r7	Price/EPS Estimate Next Year
g4	Holding Gain		s	Symbol
g5	Holding Gain % (RT)		s1	Shares Owned
g6	Holding Gain (RT)		s7	Short Ratio
i	More Info		t1	Last Trade Time
i5	Order Book (RT)		t6	Trade Links
j1	Market Capitalization		t7	Ticker Trend
j3	Market Cap (RT)		t8	1 Year Target
j4	EBITDA		v	Volume
j5	Change from 52-W Low		v1	Holding Value
j6	% Change from 52-W Low		v7	Holding Value (RT)
k1	Last Trade with Time (RT)		w	52-W Range
k2	Change % (RT)		w1	Day’s Value Change
k3	Last Trade Size		w4	Day’s Value Change(RT)
k4	Change from 52-W High		x	Stock Exchange
			y	Dividend Yield

Parametrejä on mahdollista yhdistellä toisiinsa. Esimerkiksi kutsu http://finance.yahoo.com/d/quotes.csv?s=TLSN.ST&f=l1y antaa osakkeen hinnan lisäksi myös osinkotuottoprosentin.

Tietojen avulla on mahdollista toteuttaa vaikka erilaisia osakescreenereitä omiin käyttötarkoituksiin. Tässä yksi esimerkki.

Palveluiden tarjoamat tiedot ovat hyvin runsaat, joten loppujen lopuksi se kuinka pitkälle Google Spreadsheetsin hyödyntämisen vie on täysin omasta mielikuvituksesta kiinni.

Bollinger bands on trendikanava, joka ottaa huomioon osakkeen hinnan heilumisen eli volatiliteetin. Sen kehitti 80-luvulla John Bollinger kun huomattiin, että volatiliteetti ei ole luonteeltaan staattista vaan dynaamista - se muuttuu koko ajan.

(Bollinger bands nauhat)

Bollinger bands koostuu kolmesta käyrästä, jotka piirretään suhteessa osakkeen hintaan. Ylä- (upper band) ja alanauhan (lower band) pohjana toimii monesti keskipitkän aikavälin trendi, kuten 20 päivän liukuva keskiarvo. Ylläolevassa kuvassa se on nimellä middle band.

(Normaalijakauma ja keskihajonta)

Ylä- ja alanauhan etäisyyden tästä keskipitkän aikavälin trendistä määrittää volatiliteetti. Yleensä volatiliteettinä käytetään kahden keskihajonnan suuruista etäisyyttä, jolloin nauhoilla saavutetaan yli 95%:n todennäköisyys, kts. graafi. Tämä tarkoittaa teknisen analyysin ohjelmistoissa bollinger bands arvoja 20,2 (20 päivän liukuva keskiarvo ja  2:n keskihajonnan etäisyys).

Tämä siis tarkoittaa sitä, että 20 päivän ajalta laskettuna osakkeen kurssi on 95%:n todennäköisyydellä nauhojen sisäpuolella mikäli hinta on normaalijakautunut. Osakkeiden hinnat puolestaan hakeutuvat kohti keskiarvoa pitkällä aikavälillä, joten sen ansiosta bollinger bandsin avulla voidaan tehdä muutamia johtopäätöksiä.

Yksi näistä on katsoa osakkeen kurssia bollinger bands nauhojen välissä. Yleisesti osaketta pidetään kalliina sen ollessa ylemmällä nauhalla ja halpana ollessa alemmalla nauhalla. Jotkut treidaajat ostavat osaketta, kun se koskettaa alanauhaa ja myyvät, kun se nousee keskinauhan korkeudelle. Toiset puolestaan hakevat nauhoista toisenlaista indikaatiota ja ostavat, kun osake puhkaisee ylänauhan tai myyvät lyhyeksi kun osake puhkaisee alanauhan.

Toinen tapa on seurata nauhojen liikehdintää suhteessa keskinauhaan eli keskipitkään trendiin. Kun nauhat ovat etäällä toisistaan on volatiliteetti suurta ja nauhojen ollessa lähellä toisiaan pientä. Nauhojen lähentyessä toisiaan ja oltuaan kapeina jo jonkin aikaa voi odottaa volatiliteetin kasvavan lähitulevaisuudessa. On todennäköistä, että osake tulee ottamaan voimakkaan suunnanmuutoksen. Tämä johtuu jälleen siitä, että asiat pyrkivät keskiarvoistumaan. Mikäli osakkeen volatiliteetti on keskimäärin ollut suurempaa ja se on pysynyt pienenä jo jonkin aikaa on oletettavaa, että volatiliteetti kasvaa.

Näin käytettynä bollinger bands antaa siis vihjeen siitä, että muutos on tulossa. Se ei kuitenkaan kerro muutoksen suuntaa - onko se ylöspäin vai alaspäin. Tähän sijoittajat joutuvat käyttämään muita menetelmiä.

(BandWidth ja %b)

Bollinger bandsista on mahdollista johtaa kaksi muuta indikaattoria. Ne ovat %b ja BandWidth. %b kertoo viimeisimmän hinnan suhteen nauhoihin. Sen kaava on (viimeisin hinta - alanauha) / (ylänauha - alanauha).

BandWidth puolestaan on suhteellinen nauhojen leveysmittari. Sen kaava on (ylänauha - alanauha) / keskinauha.

Nauzer J. Balsara, Gary Chen ja Lin Zheng tutkivat bollinger bandsin toimivuutta Kiinan osakemarkkinoilla vuonna 2007. He laativat aiheesta tutkimuksen nimeltä The Chinese Stock Market: An Examination of the Random Walk Model and Technical Trading Rules ja päätyivät seuraavaan lopputulemaan:

Finally, we find significant positive returns on buy trades generated by the contrarian version of the moving average crossover rule, the channel breakout rule, and the Bollinger Band trading rule, after accounting for transaction costs of 0.50 percent.

Sen sijaan Oliver Douglas Williams tuli vuonna 2006 julkaistussa Empirical Optimization of Bollinger Bands for Profitability nimisessä lopputyössä johtopäätökseen, että yksistään bollinger bandsin käyttäminen ei riitä vaan hyötyäkseen sijoittajan tulee käyttää lisäksi fundamenttianalyysiä:

Alone, Bollinger Bands do not seem to yield the extraordinary results. Fundamental analysis is required to determine the best moving average window to match the business cycle of the asset. When combined with other techniques such as fundamental analysis. Bollinger Bands can give systematic traders a method of choosing their buy and sell points.

Bollinger bandsin käytöstä kannattaa erityisesti huomioida se, että osakkeiden hintojen hännät ovat niin sanotusti "lihavat". Ne eivät siis ole täysin normaalijakautuneet. Toisin sanoen osakkeiden hinnoissa on enemmän äärimmäisiä nousuja ja laskuja kuin tilastolliset menetelmät olettavat. Lisäksi näytteen koko, mikä bollinger bandsin kohdalla on tyypillisesti 20 on aivan liian pieni, jotta tilastolliset menetelmät olisivat luotettavia. Tämän johdosta on ainakin hyvä olettaa, että oikeasti kahden keskihajonnan käytöllä todennäköisyys on alempi kuin 95%.

Johdatus tekniseen analyysiin kirjoitussarjan ensimmäisen osan liukuvat keskiarvot soveltuvat nousu- ja laskutrendien kuvaamiseen, mutta eivät sivuttaisliikkeen kuvaamiseen. Sivuttaisliikkeeksi kutsutaan osakkeen liikettä kahden ääripään välillä, josta muodostuu kaupankäyntiväli eli kanava. Tällaisen liikkeen havaitsemiseen käytetään oskillaattoreita.

Oskillaattoreilla on tarkoitus tunnistaa markkinoilla tilanteet, jolloin osake on väliaikaisesti yliostettu tai ylimyyty. Hyödyllisyys perustuu siihen, että yliostoja ja -myyntejä pidetään poikkeustilanteina ja markkinoiden oletetaan korjaavan ne lyhyellä aikavälillä. Tulevista lyhytaikaisista trendimuutoksista pyritään oskillaattoreiden avulla muodostamaan signaaleita.

Näiden oskillaattoreiden avulla mitataan osakkeen arvonmuutoksen nopeutta. Sitä kutsutaan myös hintaliikkeen voimaksi eli momentumiksi.

Momentum sijoittaminen on yksi piikki tehokkaiden markkinoiden lihassa. Tutkimusten mukaan osakkeet, jotka ovat vahvassa nousutrendissä jatkavat nousua myös tulevaisuudessa. Vastaavasti laskutrendissä olevat osakkeet jatkavat laskuaan. Näin sijoittamalla on mahdollista saada keskimäärin 1%:n ylituotto kuukausitasolla Jegadeesh ja Titman julkaisemien tutkimusten Profitability of Momentum Strategies: An Evaluation of Alternative Explanations (1999) ja  Returns to Buying Winners and Selling Losers: Implications for Stock Market Efficiency (1993) mukaan. Myös muita vastaavia tutkimustuloksia löytyy, jotka tukevat momentum sijoittamisella saatavia hyötyjä.

Momentum on yksinkertaisin ja helpoin kaikista oskillaattoreista. Se lasketaan seuraavalla kaavalla:

M = V - V_t

V on osakkeen päätöskurssi ja V_t on päätöskurssi t päivää aikaisemmin. Yksi yleisimmistä on 10 päivän momentum. 40 päivän momentumia käytetään suurempien markkinaliikkeiden tunnistamiseen.

Näin laskettu momentumin arvo pyörii nollan molemmin puolin. Momentumin arvon ollessa reilusti nollasta poikkeava antaa se myynti tai ostosignaalin. Osake on silloin yliostetussa tai ylimyydyssä tilassa.

(Esimerkki 10 päivän momentum luvun käytöstä)

(Esimerkki 10 ja 40 päivän momentum luvun käytöstä)

Osakkeen arvonmuutos voidaan myös mitata suhteellisesti käyttämällä ROC (Rate of Change) lukua. Näin saadaan osakkeen prosentuaalinen muutos halutulta aikaväliltä. Sen tulkinta on identtinen momentum luvun kanssa. Jotkut teknisen analyysin palvelut tarjoavatkin momentum luvun sijaan ROC lukua.

ROC lasketaan seuraavalla kaavalla:

ROC = 100 x ((V - V_t) / V_t)

V on jälleen osakkeen päätöskurssi ja V_t on päätöskurssi t päivää aikaisemmin.

(Esimerkki ROC luvun käytöstä. 10 päivän ROC on esitetty osakekurssin yläpuolella)

Momentum siis mittaa sitä kuinka nopeasti hinta nousee tai laskee. Historian perusteella momentum on käyttökelpoisempi nousevien markkinoiden aikana kuin laskumarkkinoiden, sillä nousuja on useammin kuin laskuja. Tämä johtuu siitä, että nousumarkkinat taipuvat kestämään pidempään kuin laskumarkkinat.

10 päivän momentumia käytettäessä luku saa nollaa korkeamman arvon mikäli osakkeen edellinen päätöskurssi on korkeampi kuin 10 päivää sitten. Mikäli pienempi on momentum luku nollan alapuolella.

Kun hintamuutoksia seurataan aikajaksolla on mahdollista tunnistaa millaisella vauhdilla osakkeen hinta nousee tai tippuu. Momentumin avulla on mahdollista tunnistaa trendejä. Nouseva momentum viiva nollan yläpuolella indikoi sitä, että nousutrendi on alkamassa. Viivan lähestyessä takaisin nolla arvoa on se merkki siitä, että hinta lähenee sitä mitä se oli periodin alussa. Tämä kertoo, että trendin nopeus on hidastumassa.

Momentum viivan painuessa alle nollan ja palauduttua sieltä nollan yläpuolelle ei tarkoita, että laskutrendi olisi päättynyt. Se tarkoittaa vain sitä, että laskutrendi on hidastumassa.

Momentumissa on loppujen lopuksi kyse ihmisistä ja se hyödyntää käyttäytymistieteellistä rahoitustiedettä (behavioral finance). Näyttää siltä, että ihmiset ovat taipuvaisempia ostamaan sellaisia osakkeita, jotka ovat nousseet voimakkaasti. Yhtenä selityksenä on pidetty sitä, että ihmiset ylireagoivat uutisiin.

Jegadeeshin ja Titmanin tutkimuksissa hahmottelema momentum sijoitusstrategia perustuu siihen, että salkkuun ostetaan osakkeita, jotka ovat pärjänneet aiemmin hyvin. Vastaavasti myyntilistalle joutuvat osakkeet jotka ovat kehittyneet heikosti samalla ajalla. Daniel Nathan tuli kuitenkin vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa päinvastaiseen tulokseen:

After analyzing the results of the loser's portfolio, it became apparent that buying and not selling the losers, contrary to the results by Jegadeesh & Titman is a highly profitable strategy.

Siten keskustelu markkinoiden tehokkuudesta ja eri anomalioiden hyödyntämisestä jatkuu kiivaana edelleen. Voidaankin kysyä onko anomaliaa olemassa mikäli sitä ei kyetä systemaattisesti hyväksikäyttämään?

Mielestäni Richard Roll on todennut asian hyvin:

I have personally tried to invest money, my client's money and my own. In every single anomaly and predictive device that academics have dreamed up... I have attempted to exploit the so called year end anomalies and a whole variety of strategies supposedly documented by academic research. And I have yet to make a nickel on any of these supposed market inefficiencies ... a true market inefficiency out to be an exploitable opportunity. If there's nothing investors can exploit in a systematic way, time in and time out, then it's very hard to say that information is not being properly incorporated into stock prices.

Tähän minulla ei ole mitään lisättävää.

Johdanto

Tekninen analyysi on menetelmä, jolla pyritään ennustamaan osakkeen suuntaa tutkimalla sen historiallista kehitystä. Lukuisat tutkimukset (mm. Fama & Blume 1966 ja Jensen & Benington 1970) osoittavat, että tulevaa kehitystä ei pysty ennustamaan historiallisen kehityksen perusteella. Monet sijoittajat kuitenkin käyttävät sitä joko pääasiallisena sijoitusvälineenä tai yhtenä apuna sijoituspäätöksiä tehdessä. Siten tekniseen analyysiin on hyvä perehtyä vaikkei sitä omassa sijoitustoiminnassaan käyttäisikään. On hyvä ymmärtää kaikkia markkinoilla toimivia tahoja. Toisaalta myös juuri sijoittajien erilainen käyttäytyminen ja toiminta tekevät yhdessä markkinoista tehokkaat.

Käyn tässä nyt alkavassa kirjoitussarjassa lävitse erilaisia teknisen analyysin menetelmiä, sekä miten niitä voi tulkita. Kirjoitussarjan tarkoitus ei ole käydä läpi kaikkia eri teknisen analyysin menetelmiä, sillä jo pelkästään niiden runsas määrä tekisi tehtävästä lähes mahdottoman. Tulen kirjoitussarjassa keskittymään muutamiin yleisimpiin ja yksinkertaisimpiin menetelmiin, jotka ovat itselleni tutuimpia.

Tekninen analyysi on kiistanalaisuudestaan huolimatta nykyään jo sen verran suosittua, että sitä opetetaan yliopistossa omana oppiaineena nimeltä arvopaperianalyysi. Tämä kirjoitussarja pohjautuu pitkälti omiin kokemuksiini ja tietoihin teknisestä analyysistä, sekä yliopistossa opetettavaan kurssimateriaaliin.

Mitä on tekninen analyysi?

Tekninen analyysi pyrkii siis hyödyntämään markkinoilta saatavaa informaatiota - pääasiallisesti hintatietoa. Se sopii sekä pitkänajan, että lyhyenajan analysointiin. Päivitystiheyttä muuttamalla sitä voidaan soveltaa aina päivänsisäiseen kaupankäyntiin asti. Monesti sijoittajalle tekninen analyysi on vain yksi apuväline ja sitä käytetään yhdessä fundamenttianalyysin kanssa sijoituspäätöksen tekemiseksi.

Tekninen analyysi pyrkii ennustamaan tulevaa kurssikehitystä perustuen aiempaan hintainformaatioon ja kaupankäyntitietoon. Se pyrkii hyödyntämään markkinatehottomuuksia hinnanmuodostuksessa. Sen soveltaminen perustuu pitkälti käyttäytymistieteelliseen rahoitustieteeseen eli behavioral finance käsitteeseen, jonka perusteella sijoittajat eivät ole rationaalisia ja kaikki informaatio ei ole kaikkien sijoittajien käytettävissä. Tekninen analyysi pyrkii siten hyödyntämään näitä epärationaalisten sijoittajien aiheuttamia markkinapoikkeamia.

Teknisen analyysin lähtökohta on Dow teorian kuusi periaatetta:

1. Markkinoilla on kolme liikettä: (i) Main movement, joka on pääasiallinen suunta tai trendi ja joka voi kestää alle vuodesta useisiin vuosiin. (ii) Medium swing, joka on keskipitkän ajan heilahdus, jota seuraa 33-66% kurssimuutos main movement:iin nähden. Kestoltaan kymmenestä päivästä kolmeen kuukautta. (iii) Short swing on kooltaan pieniä muutoksia, jotka voivat kestää tunneista aina joihinkin kuukausiin. Kaikki kolme liikettä voivat tapahtua samaan aikaan, esimerkiksi pieni päivämuutos laskevan (bear) medium swingin aikana, kun pääsuunta on nouseva (bull).
2. Markkinatrendillä on kolme vaihetta: (i) Accumulation, jossa "enemmän" tietävät sijoittajat toimivat yleisen markkinauskomuksen vastaisesti eli ostavat laskeviin kursseihin tai myyvät nouseviin kursseihin. Tämän johdosta myöhemmin kurssiin tulee voimakas liike. (ii) Participation, jossa voimakkaan liikkeen johdosta muut sijoittajat haluavat hyödyntää muodostunutta trendiä, mikä johtaa lopulta vaiheeseen (iii) Distribution, jossa neuvokkaat sijoittajat alkavat jakamaan omistuksiaan takaisin markkinoille.
3. Markkinat diskonttaavat kaikki uutiset. Tässä kohdin Dow teoria siis on samaa mieltä tehokkaiden markkinoiden hypoteesin kanssa. Markkinat imevät erittäin nopeasti kaikki uutiset hintoihin.
4. Markkinoiden keskimääräisten tuottojen täytyy tukea toisiaan. Esim. keskimääräistä suuremmat tuotot alalla, joka tarvitsee toimiakseen jotakin toista toimialaa tulee parempi kehitys näkyä myös tällä toisella toimialalla. Mikäli näin ei ole on se varoitus yliarvostuksesta.
5. Kaupankäyntivoluumi vahvistaa trendin. Heikolla vaihdolla tapahtunut muutos ei ole yhtä luotettava kuin suurella vaihdolla tapahtunut muutos.
6. Trendit jatkuvat kunnes ehdoton signaali todistaa ne päättyneeksi. Dow teorian mukaan trendit jatkuvat markkinakohinasta huolimatta. Markkinat voivat väliaikaisesti liikkua trendin vastaiseen suuntaan, mutta trendi katsotaan päättyneeksi vasta, kun siitä saadaan lopullinen vahvistus.

Teknisen analyysin menetelmät perustuvat erilaisiin indikaattoreihin, jotka voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan:

1. Trendiä mittaavat indikaattorit.
2. Momenttia eli tapahtuneen hinnanmuutoksen voimakkuutta mittaavat indikaattorit.
3. Yli- ja alihinnoittelua mittaavat indikaattorit.

Alexander Elder kategorisoi indikaattorit hieman eri tavalla:

1. Trendiä seuraavat indikaattorit (mm. liukuvat keskiarvot ja trendiviivat).
2. Oskillaattorit, joita sovelletaan uuden trendin alkamisen tunnistamiseen (mm. RSI, ROC, MACD).
3. Sekalaiset, joka pitää sisällään mm. markkinaluottamuksen kuvaamisen.

Eri indikaattorit antavat sitä vähemmän kohinaa (virheellisiä signaaleita) mitä pidempi aikaperiodi on käytössä. Lyhyellä aikaperiodilla indikaattorit antavat enemmän osto ja myyntisignaaleja kuin pitkää aikaperiodia käytettäessä. Näitä signaaleita tulkitaan yhdessä muiden ja eri mittaisten indikaattoreiden kanssa, esimerkiksi liukuvien keskiarvojen tietoa yhdessä suhteellisen voimaindeksin (RSI) kanssa.

Liukuva keskiarvo

Kaikkein yksinkertaisin teknisen analyysin menetelmistä on liukuva keskiarvo. Se on yksinkertaisuudessaan keskiarvo joltakin aikaväliltä. Esimerkiksi 50 päivän liukuva keskiarvo on jonkin osakkeen hinnan keskiarvo 50 päivän ajalta.

Luonteeltaan liukuva keskiarvo on trendiä seuraava indikaattori. Sillä pyritään löytämään uuden trendin alkaminen tai päättyminen. Se ei siis sovellu tulevan suunnan ennustamiseen vaan signaloimaan trendin muutokset. Liukuvan keskiarvon vahvuus on erityisesti sen yksinkertaisuus ja helppo tulkittavuus.

Liukuvan keskiarvon ostosignaalit:

• Hinta nousee liukuvan keskiarvon yläpuolelle.
• Hinta on liukuvan keskiarvon yläpuolella ja liukuvan keskiarvon kehityssuunta on nouseva.

Liukuvan keskiarvon myyntisignaalit:

• Hinta laskee liukuvan keskiarvon alapuolelle.
• Hinta on liukuvan keskiarvon alapuolella ja liukuvan keskiarvon kehityssuunta on laskeva.

Liukuvaa keskiarvoa hyödynnetään käyttämällä eri mittaisia pituuksia. Mitä lyhyempi on käytettävä pituus sitä tarkemmin liukuva keskiarvo seuraa hintakäyrää. Lyhyttä aikaa (esim. 10 päivää) käytettäessä virhesignaaleiden määrä lisääntyy. Toisaalta pitkien aikojen (esim. 200 päivää) tapauksessa iso osa noususta tai laskusta on voinut jo toteutua ennenkuin liukuva keskiarvo antaa signaalin.

Virhesignaaleiden määrää voi myös pyrkiä vähentämään käyttämällä samanaikaisesti kahta eri mittaista liukuvaa keskiarvoa. Tällaista menetelmää kutsutaan kaksinkertaiseksi leikkausmenetelmäksi (double crossover method). Yleisiä yhdistelmiä tällä menetelmällä ovat 5 ja 10 päivän, sekä 5 ja 20 päivän liukuvien keskiarvojen käyttö. Ostosignaali syntyy lyhyemmän keskiarvon leikatessa alhaalta pidemmän liukuvan keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti myyntisignaali syntyy lyhyemmän keskiarvon leikatessa ylhäältä pidemmän liukuvan keskiarvon alapuolelle.

Yllä olevassa kuvassa on esitettynä Market Vectors Russia ETF:n kurssi, sekä 5 päivän liukuva keskiarvo (sininen viiva) ja 20 päivän liukuva keskiarvo (punainen viiva). Esimerkiksi huhtikuun 23. päivän tienoilla on 5 päivän liukuva keskiarvo leikannut pidemmän 20 päivän liukuvan keskiarvon ja antanut siten oikean myyntisignaalin. Liukuvaa keskiarvoa hyödyntävä sijoittaja olisi päässyt arvopaperista eroon noin 35$:n hintaan, kun sen arvo on nyt reilusti alle 30$.

Sijoittaja joutuukin itse etsimään optimaalisen käytettävän aikajakson kullekin seurattavalle arvopaperille. Käytettävään aikajaksoon vaikuttaa myös sijoittajan oma strategia. Aktiiviseen kaupankäyntiin soveltuvat lyhyet ajat, kun taas pidempiaikaisia nousu- ja laskukausia hyödyntävä sijoittaja käyttää pidempia aikajaksoja. Moni viimeksi mainittu sijoittaja käyttää nousu- ja laskukauden tunnistamiseen liukuvilla keskiarvoilla 200 päivän aikaperiodia.

On kuitenkin olemassa useita erilaisia liukuvia keskiarvoja. Ne ovat yksinkertainen liukuva keskiarvo (Simple Moving Average eli SMA), eksponentiaalinen liukuva keskiarvo (Exponential Moving Average eli EMA), sekä painotettu liukuva keskiarvo (Weighted Moving Average eli WMA). Käydään seuraavaksi läpi miten ne eroavat toisistaan.

Yksinkertainen liukuva keskiarvo

Yksinkertainen liukuva keskiarvo eli englanniksi Simple Moving Average, josta käytetään lyhennettä SMA on liukuvista keskiarvoista kaikkein yksinkertaisin.

Yksinkertaisessa liukuvassa keskiarvossa lasketaan halutulta periodilta hinnat yhteen ja jaetaan tulos havaintojen lukumäärällä.

Yllä on esimerkki yksinkertaisen liukuvan keskiarvon laskemisesta. Viidennen päivän kohdalla on laskettu yhteen viiden päivän kurssit yhteen ja jaettu tulos viidellä. Seuraavan päivän kohdalla taas samoin viiden edellisen päivän jne.

Liukuvan keskiarvon aikaikkuna, jolta hinnat otetaan laskettavaksi mukaan siis kulkee ajassa eteenpäin. Näin yksinkertainen liukuva keskiarvo vastaa siis keskimääräistä kehitystä valitulta aikaperiodilta. Jos hinta ylittää liukuvan keskiarvon, kuten esimerkin viimeisessä kohdassa, on se signaali siitä, että sijoittajat arvioivat kehityksen keskimääräistä korkeammalle.

Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo

Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo ei ole yhtä helppo laskettava kuin yksinkertainen liukuva keskiarvo. Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo on englanniksi Exponential Moving Average ja lyhennetään EMA. Sen laskentatapa painottaa voimakkaasti uusimpia muutoksia. Toisin sanoen tuoreimmille hinnoille annetaan suurempi merkitys kuin vanhemmille hinnoille.

Uusimpien hintojen painottaminen tapahtuu käyttämällä laskennassa painokertoimia (smoothing factor). Näin vanhempien hintojen painotus vähenee eksponentiaalisesti. Liukuva keskiarvo saadaan lisäämällä siten uusin hinta edelliseen liukuvaan keskiarvoon sen prosentuaalisessa suhteessa.

Painokerroin on vakio, joka saa arvoja väliltä 0 ja 1. Prosentteina ilmaistuna esimerkiksi 10%:n painokerroin tarkoittaa arvoa 0.1. Aikaperiodia käytettäessä painokerroin saadaan laskettua kaavalla 2/(N+1), jossa N on aikaperiodien määrä. Esimerkiksi 5 päivän tapauksessa kaava on 2/(5+1).  Eksponentiaalista liukuvaa keskiarvoa laskettaessa painokerrointa merkitään kaavassa muuttujalla alpha.

Yllä on eksponentiaalisen liukuvan keskiarvon laskentakaava. Tämän päivän EMA saadaan siten laskettua lisäämällä edellisen päivän EMA:an arvopaperin tämän päivän hinta vähennettynä edellisen päivän EMA:lla, sekä se kerrottuna painokertoimella.

Ensimmäistä EMA lukua laskettaessa edellisen päivän EMA arvoa ei luonnollisesti ole olemassa, joten sen tilalla voi käyttää yksinkertaisen liukuvan keskiarvon lukua vastaavalta ajalta.

Yllä on esimerkki eksponentiaalisen liukuvan keskiarvon laskemisesta. Ensimmäisen 5 päivän EMA:n laskennassa on käytetty hyväksi yksinkertaista liukuvaa keskiarvoa. Kaava sen kohdalla on siten 9,97+0,333333*(9,80-9,97). Toisen EMA:n kohdalla voidaankin jo käyttää oikeaa kaavaa ja siten se siis on seuraava: 9,91333+0,333333*(10,20-9,913333).


Painotettu liukuva keskiarvo

Painotetun liukuvan keskiarvon lyhenne WMA tulee sen englanninkielisestä nimestä Weighted Moving Average. Myös tämä tapa painottaa uusimpia hintoja, mutta sillä erotuksella eksponentiaaliseen liukuvaan keskiarvoon, että painotetussa liukuvassa keskiarvossa vanhempien hintojen merkitys vähenee lineaarisesti.

Yllä oleva painotetun liukuvan keskiarvon kaava saattaa aluksi vaikuttaa vaikealta. Sitä se ei kuitenkaan ole. Katsotaan kaava auki esimerkin avulla, jolloin se avautuu helpommin.

5 päivän painotettua liukuvaa keskiarvoa laskettaessa lähdetään liikkelle asettamalla painokertoimet. Uusin havainto saa painokertoimen 5, seuraavaksi uusin 4 jne. Osakkeen kurssi kerrotaan näin muodostuneella painokertoimella. Lopuksi painokertoimet ja niillä muodostetut luvut lasketaan yhteen (alarivillä luvut 15 ja 149). Painotettu liukuva keskiarvo saadaan jakamalla yhteenlaskettu painokertoimella kerrottu kurssi painokertoimien yhteissummalla eli tässä tapauksessa 149/15.


Lopuksi

Tässä vaiheessa lukijalle pitäisi olla selvää miten liukuvia keskiarvoja käytetään teknisessä analyysissä. Erilaisten liukuvien keskiarvojen erot tulisivat myös olla selvillä. Yksinkertaisessa liukuvassa keskiarvossa (SMA) saavat kaikki havainnot yhtä suuren merkityksen. Eksponentiaalisessa liukuvassa keskiarvossa (EMA) vanhempien havaintojen paino vähentyy eksponentiaalisesti, kun painotetussa liukuvassa keskiarvossa (WMA) se pienenee lineaarisesti.

(Eksponentiaalisen liukuvan keskiarvon havaintojen merkitys)

(Painotetun liukuvan keskiarvon havaintojen merkitys)

Jokaisen sijoittajan tulee arvioida liukuvien keskiarvojen hyödyllisyys oman sijoitustoiminnan kannalta. Lyhyiden aikaperiodien käyttö lisää signaalien ja kohinan (virheellisten signaalien) määrää ja aiheuttaa siten suurempaa kaupankäyntiaktiviteettia. Pitkien aikaperiodien käyttö vähentää vastaavasti signaalien määrää ja kohinaa, mutta tällöin sijoittaja jää paitsi parhaimmista osto- ja myyntiajankohdista. Toisaalta liukuvia keskiarvoja voi myös käyttää riskienhallintaan. Tällöin sijoittajan ei tarvitse murehtia menetettyjä osto tai myyntitilaisuuksia vaan ne voi nähdä kustannuksena alentuneesta riskitasosta.

Päivitys 10.5.2010 klo 16:44: Korjattu graafin tekstit oikein päin.