Johdatus Tekniseen Analyysiin Osa 1: Liukuvat keskiarvot

9.5.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


Johdanto

Tekninen analyysi on menetelmä, jolla pyritään ennustamaan osakkeen suuntaa tutkimalla sen historiallista kehitystä. Lukuisat tutkimukset (mm. Fama & Blume 1966 ja Jensen & Benington 1970) osoittavat, että tulevaa kehitystä ei pysty ennustamaan historiallisen kehityksen perusteella. Monet sijoittajat kuitenkin käyttävät sitä joko pääasiallisena sijoitusvälineenä tai yhtenä apuna sijoituspäätöksiä tehdessä. Siten tekniseen analyysiin on hyvä perehtyä vaikkei sitä omassa sijoitustoiminnassaan käyttäisikään. On hyvä ymmärtää kaikkia markkinoilla toimivia tahoja. Toisaalta myös juuri sijoittajien erilainen käyttäytyminen ja toiminta tekevät yhdessä markkinoista tehokkaat.

Käyn tässä nyt alkavassa kirjoitussarjassa lävitse erilaisia teknisen analyysin menetelmiä, sekä miten niitä voi tulkita. Kirjoitussarjan tarkoitus ei ole käydä läpi kaikkia eri teknisen analyysin menetelmiä, sillä jo pelkästään niiden runsas määrä tekisi tehtävästä lähes mahdottoman. Tulen kirjoitussarjassa keskittymään muutamiin yleisimpiin ja yksinkertaisimpiin menetelmiin, jotka ovat itselleni tutuimpia.

Tekninen analyysi on kiistanalaisuudestaan huolimatta nykyään jo sen verran suosittua, että sitä opetetaan yliopistossa omana oppiaineena nimeltä arvopaperianalyysi. Tämä kirjoitussarja pohjautuu pitkälti omiin kokemuksiini ja tietoihin teknisestä analyysistä, sekä yliopistossa opetettavaan kurssimateriaaliin.


Mitä on tekninen analyysi?

Tekninen analyysi pyrkii siis hyödyntämään markkinoilta saatavaa informaatiota - pääasiallisesti hintatietoa. Se sopii sekä pitkänajan, että lyhyenajan analysointiin. Päivitystiheyttä muuttamalla sitä voidaan soveltaa aina päivänsisäiseen kaupankäyntiin asti. Monesti sijoittajalle tekninen analyysi on vain yksi apuväline ja sitä käytetään yhdessä fundamenttianalyysin kanssa sijoituspäätöksen tekemiseksi.

Tekninen analyysi pyrkii ennustamaan tulevaa kurssikehitystä perustuen aiempaan hintainformaatioon ja kaupankäyntitietoon. Se pyrkii hyödyntämään markkinatehottomuuksia hinnanmuodostuksessa. Sen soveltaminen perustuu pitkälti käyttäytymistieteelliseen rahoitustieteeseen eli behavioral finance käsitteeseen, jonka perusteella sijoittajat eivät ole rationaalisia ja kaikki informaatio ei ole kaikkien sijoittajien käytettävissä. Tekninen analyysi pyrkii siten hyödyntämään näitä epärationaalisten sijoittajien aiheuttamia markkinapoikkeamia.

Teknisen analyysin lähtökohta on Dow teorian kuusi periaatetta:
  1. Markkinoilla on kolme liikettä: (i) Main movement, joka on pääasiallinen suunta tai trendi ja joka voi kestää alle vuodesta useisiin vuosiin. (ii) Medium swing, joka on keskipitkän ajan heilahdus, jota seuraa 33-66% kurssimuutos main movement:iin nähden. Kestoltaan kymmenestä päivästä kolmeen kuukautta. (iii) Short swing on kooltaan pieniä muutoksia, jotka voivat kestää tunneista aina joihinkin kuukausiin. Kaikki kolme liikettä voivat tapahtua samaan aikaan, esimerkiksi pieni päivämuutos laskevan (bear) medium swingin aikana, kun pääsuunta on nouseva (bull).
  2. Markkinatrendillä on kolme vaihetta: (i) Accumulation, jossa "enemmän" tietävät sijoittajat toimivat yleisen markkinauskomuksen vastaisesti eli ostavat laskeviin kursseihin tai myyvät nouseviin kursseihin. Tämän johdosta myöhemmin kurssiin tulee voimakas liike. (ii) Participation, jossa voimakkaan liikkeen johdosta muut sijoittajat haluavat hyödyntää muodostunutta trendiä, mikä johtaa lopulta vaiheeseen (iii) Distribution, jossa neuvokkaat sijoittajat alkavat jakamaan omistuksiaan takaisin markkinoille.
  3. Markkinat diskonttaavat kaikki uutiset. Tässä kohdin Dow teoria siis on samaa mieltä tehokkaiden markkinoiden hypoteesin kanssa. Markkinat imevät erittäin nopeasti kaikki uutiset hintoihin.
  4. Markkinoiden keskimääräisten tuottojen täytyy tukea toisiaan. Esim. keskimääräistä suuremmat tuotot alalla, joka tarvitsee toimiakseen jotakin toista toimialaa tulee parempi kehitys näkyä myös tällä toisella toimialalla. Mikäli näin ei ole on se varoitus yliarvostuksesta.
  5. Kaupankäyntivoluumi vahvistaa trendin. Heikolla vaihdolla tapahtunut muutos ei ole yhtä luotettava kuin suurella vaihdolla tapahtunut muutos.
  6. Trendit jatkuvat kunnes ehdoton signaali todistaa ne päättyneeksi. Dow teorian mukaan trendit jatkuvat markkinakohinasta huolimatta. Markkinat voivat väliaikaisesti liikkua trendin vastaiseen suuntaan, mutta trendi katsotaan päättyneeksi vasta, kun siitä saadaan lopullinen vahvistus.

Teknisen analyysin menetelmät perustuvat erilaisiin indikaattoreihin, jotka voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan:
  1. Trendiä mittaavat indikaattorit.
  2. Momenttia eli tapahtuneen hinnanmuutoksen voimakkuutta mittaavat indikaattorit.
  3. Yli- ja alihinnoittelua mittaavat indikaattorit.

Alexander Elder kategorisoi indikaattorit hieman eri tavalla:
  1. Trendiä seuraavat indikaattorit (mm. liukuvat keskiarvot ja trendiviivat).
  2. Oskillaattorit, joita sovelletaan uuden trendin alkamisen tunnistamiseen (mm. RSI, ROC, MACD).
  3. Sekalaiset, joka pitää sisällään mm. markkinaluottamuksen kuvaamisen.

Eri indikaattorit antavat sitä vähemmän kohinaa (virheellisiä signaaleita) mitä pidempi aikaperiodi on käytössä. Lyhyellä aikaperiodilla indikaattorit antavat enemmän osto ja myyntisignaaleja kuin pitkää aikaperiodia käytettäessä. Näitä signaaleita tulkitaan yhdessä muiden ja eri mittaisten indikaattoreiden kanssa, esimerkiksi liukuvien keskiarvojen tietoa yhdessä suhteellisen voimaindeksin (RSI) kanssa.


Liukuva keskiarvo

Kaikkein yksinkertaisin teknisen analyysin menetelmistä on liukuva keskiarvo. Se on yksinkertaisuudessaan keskiarvo joltakin aikaväliltä. Esimerkiksi 50 päivän liukuva keskiarvo on jonkin osakkeen hinnan keskiarvo 50 päivän ajalta.

Luonteeltaan liukuva keskiarvo on trendiä seuraava indikaattori. Sillä pyritään löytämään uuden trendin alkaminen tai päättyminen. Se ei siis sovellu tulevan suunnan ennustamiseen vaan signaloimaan trendin muutokset. Liukuvan keskiarvon vahvuus on erityisesti sen yksinkertaisuus ja helppo tulkittavuus.

Liukuvan keskiarvon ostosignaalit:
  • Hinta nousee liukuvan keskiarvon yläpuolelle.
  • Hinta on liukuvan keskiarvon yläpuolella ja liukuvan keskiarvon kehityssuunta on nouseva.

Liukuvan keskiarvon myyntisignaalit:
  • Hinta laskee liukuvan keskiarvon alapuolelle.
  • Hinta on liukuvan keskiarvon alapuolella ja liukuvan keskiarvon kehityssuunta on laskeva.

Liukuvaa keskiarvoa hyödynnetään käyttämällä eri mittaisia pituuksia. Mitä lyhyempi on käytettävä pituus sitä tarkemmin liukuva keskiarvo seuraa hintakäyrää. Lyhyttä aikaa (esim. 10 päivää) käytettäessä virhesignaaleiden määrä lisääntyy. Toisaalta pitkien aikojen (esim. 200 päivää) tapauksessa iso osa noususta tai laskusta on voinut jo toteutua ennenkuin liukuva keskiarvo antaa signaalin.

Virhesignaaleiden määrää voi myös pyrkiä vähentämään käyttämällä samanaikaisesti kahta eri mittaista liukuvaa keskiarvoa. Tällaista menetelmää kutsutaan kaksinkertaiseksi leikkausmenetelmäksi (double crossover method). Yleisiä yhdistelmiä tällä menetelmällä ovat 5 ja 10 päivän, sekä 5 ja 20 päivän liukuvien keskiarvojen käyttö. Ostosignaali syntyy lyhyemmän keskiarvon leikatessa alhaalta pidemmän liukuvan keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti myyntisignaali syntyy lyhyemmän keskiarvon leikatessa ylhäältä pidemmän liukuvan keskiarvon alapuolelle.


Yllä olevassa kuvassa on esitettynä Market Vectors Russia ETF:n kurssi, sekä 5 päivän liukuva keskiarvo (sininen viiva) ja 20 päivän liukuva keskiarvo (punainen viiva). Esimerkiksi huhtikuun 23. päivän tienoilla on 5 päivän liukuva keskiarvo leikannut pidemmän 20 päivän liukuvan keskiarvon ja antanut siten oikean myyntisignaalin. Liukuvaa keskiarvoa hyödyntävä sijoittaja olisi päässyt arvopaperista eroon noin 35$:n hintaan, kun sen arvo on nyt reilusti alle 30$.

Sijoittaja joutuukin itse etsimään optimaalisen käytettävän aikajakson kullekin seurattavalle arvopaperille. Käytettävään aikajaksoon vaikuttaa myös sijoittajan oma strategia. Aktiiviseen kaupankäyntiin soveltuvat lyhyet ajat, kun taas pidempiaikaisia nousu- ja laskukausia hyödyntävä sijoittaja käyttää pidempia aikajaksoja. Moni viimeksi mainittu sijoittaja käyttää nousu- ja laskukauden tunnistamiseen liukuvilla keskiarvoilla 200 päivän aikaperiodia.

On kuitenkin olemassa useita erilaisia liukuvia keskiarvoja. Ne ovat yksinkertainen liukuva keskiarvo (Simple Moving Average eli SMA), eksponentiaalinen liukuva keskiarvo (Exponential Moving Average eli EMA), sekä painotettu liukuva keskiarvo (Weighted Moving Average eli WMA). Käydään seuraavaksi läpi miten ne eroavat toisistaan.


Yksinkertainen liukuva keskiarvo

Yksinkertainen liukuva keskiarvo eli englanniksi Simple Moving Average, josta käytetään lyhennettä SMA on liukuvista keskiarvoista kaikkein yksinkertaisin.

Yksinkertaisessa liukuvassa keskiarvossa lasketaan halutulta periodilta hinnat yhteen ja jaetaan tulos havaintojen lukumäärällä.


Yllä on esimerkki yksinkertaisen liukuvan keskiarvon laskemisesta. Viidennen päivän kohdalla on laskettu yhteen viiden päivän kurssit yhteen ja jaettu tulos viidellä. Seuraavan päivän kohdalla taas samoin viiden edellisen päivän jne.

Liukuvan keskiarvon aikaikkuna, jolta hinnat otetaan laskettavaksi mukaan siis kulkee ajassa eteenpäin. Näin yksinkertainen liukuva keskiarvo vastaa siis keskimääräistä kehitystä valitulta aikaperiodilta. Jos hinta ylittää liukuvan keskiarvon, kuten esimerkin viimeisessä kohdassa, on se signaali siitä, että sijoittajat arvioivat kehityksen keskimääräistä korkeammalle.


Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo

Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo ei ole yhtä helppo laskettava kuin yksinkertainen liukuva keskiarvo. Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo on englanniksi Exponential Moving Average ja lyhennetään EMA. Sen laskentatapa painottaa voimakkaasti uusimpia muutoksia. Toisin sanoen tuoreimmille hinnoille annetaan suurempi merkitys kuin vanhemmille hinnoille.

Uusimpien hintojen painottaminen tapahtuu käyttämällä laskennassa painokertoimia (smoothing factor). Näin vanhempien hintojen painotus vähenee eksponentiaalisesti. Liukuva keskiarvo saadaan lisäämällä siten uusin hinta edelliseen liukuvaan keskiarvoon sen prosentuaalisessa suhteessa.

Painokerroin on vakio, joka saa arvoja väliltä 0 ja 1. Prosentteina ilmaistuna esimerkiksi 10%:n painokerroin tarkoittaa arvoa 0.1. Aikaperiodia käytettäessä painokerroin saadaan laskettua kaavalla 2/(N+1), jossa N on aikaperiodien määrä. Esimerkiksi 5 päivän tapauksessa kaava on 2/(5+1).  Eksponentiaalista liukuvaa keskiarvoa laskettaessa painokerrointa merkitään kaavassa muuttujalla alpha.


Yllä on eksponentiaalisen liukuvan keskiarvon laskentakaava. Tämän päivän EMA saadaan siten laskettua lisäämällä edellisen päivän EMA:an arvopaperin tämän päivän hinta vähennettynä edellisen päivän EMA:lla, sekä se kerrottuna painokertoimella.

Ensimmäistä EMA lukua laskettaessa edellisen päivän EMA arvoa ei luonnollisesti ole olemassa, joten sen tilalla voi käyttää yksinkertaisen liukuvan keskiarvon lukua vastaavalta ajalta.


Yllä on esimerkki eksponentiaalisen liukuvan keskiarvon laskemisesta. Ensimmäisen 5 päivän EMA:n laskennassa on käytetty hyväksi yksinkertaista liukuvaa keskiarvoa. Kaava sen kohdalla on siten 9,97+0,333333*(9,80-9,97). Toisen EMA:n kohdalla voidaankin jo käyttää oikeaa kaavaa ja siten se siis on seuraava: 9,91333+0,333333*(10,20-9,913333).


Painotettu liukuva keskiarvo

Painotetun liukuvan keskiarvon lyhenne WMA tulee sen englanninkielisestä nimestä Weighted Moving Average. Myös tämä tapa painottaa uusimpia hintoja, mutta sillä erotuksella eksponentiaaliseen liukuvaan keskiarvoon, että painotetussa liukuvassa keskiarvossa vanhempien hintojen merkitys vähenee lineaarisesti.


Yllä oleva painotetun liukuvan keskiarvon kaava saattaa aluksi vaikuttaa vaikealta. Sitä se ei kuitenkaan ole. Katsotaan kaava auki esimerkin avulla, jolloin se avautuu helpommin.


5 päivän painotettua liukuvaa keskiarvoa laskettaessa lähdetään liikkelle asettamalla painokertoimet. Uusin havainto saa painokertoimen 5, seuraavaksi uusin 4 jne. Osakkeen kurssi kerrotaan näin muodostuneella painokertoimella. Lopuksi painokertoimet ja niillä muodostetut luvut lasketaan yhteen (alarivillä luvut 15 ja 149). Painotettu liukuva keskiarvo saadaan jakamalla yhteenlaskettu painokertoimella kerrottu kurssi painokertoimien yhteissummalla eli tässä tapauksessa 149/15.


Lopuksi

Tässä vaiheessa lukijalle pitäisi olla selvää miten liukuvia keskiarvoja käytetään teknisessä analyysissä. Erilaisten liukuvien keskiarvojen erot tulisivat myös olla selvillä. Yksinkertaisessa liukuvassa keskiarvossa (SMA) saavat kaikki havainnot yhtä suuren merkityksen. Eksponentiaalisessa liukuvassa keskiarvossa (EMA) vanhempien havaintojen paino vähentyy eksponentiaalisesti, kun painotetussa liukuvassa keskiarvossa (WMA) se pienenee lineaarisesti.

(Eksponentiaalisen liukuvan keskiarvon havaintojen merkitys)

(Painotetun liukuvan keskiarvon havaintojen merkitys)


Jokaisen sijoittajan tulee arvioida liukuvien keskiarvojen hyödyllisyys oman sijoitustoiminnan kannalta. Lyhyiden aikaperiodien käyttö lisää signaalien ja kohinan (virheellisten signaalien) määrää ja aiheuttaa siten suurempaa kaupankäyntiaktiviteettia. Pitkien aikaperiodien käyttö vähentää vastaavasti signaalien määrää ja kohinaa, mutta tällöin sijoittaja jää paitsi parhaimmista osto- ja myyntiajankohdista. Toisaalta liukuvia keskiarvoja voi myös käyttää riskienhallintaan. Tällöin sijoittajan ei tarvitse murehtia menetettyjä osto tai myyntitilaisuuksia vaan ne voi nähdä kustannuksena alentuneesta riskitasosta.

Päivitys 10.5.2010 klo 16:44: Korjattu graafin tekstit oikein päin.

12 vastausta artikkeliin "Johdatus Tekniseen Analyysiin Osa 1: Liukuvat keskiarvot"


Anonyymi kirjoittaa:

Mikä on oma kantasi tekniksen analyysin toimivuudesta? Ja toimivuudesta nimenomaan tulevan hintakehityksen ennustamisessa. Ilmeisesti uskot sijoittajan voivan ainakin jonkin verran siitä hyötyä kun sen menetelmiä esittelet?

Itse suhtaudun siihen hyvinkin skeptisesti ehkäpä lähinnä Burton Malkielin kirjan perusteella, mutta vakuuttavaa evidennssiä mies tätä sijoitusstrategiaa vastaan esittää. Tuskimpa kukaan teknisellä analyysin on jatkuvaa ylituottoa onnistunut kulujen ja verojen jälkeen hankkimaan..

Voisitko kuitenkin vielä tarkentaa kuinka tätä voisi käytänössä salkun riskinhallintaan käyttää. Se alkaa jo tälläistä byu&hold-sijoittajaakin kiinnostaam! :)

9.5.2010 klo 18.16.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Teot puhuvat puolestaan eli kuten omasta sijoituskäyttäytymisestä voi huomata en anna tekniselle analyysille mitään painoarvoa.

Monet ilmoittavat tekevänsä hyvää tiliä teknisellä analyysillä. Olen skeptinen näiden henkilöiden ilmoituksiin. Pystyykö TA:ta käyttämällä saamaan aikaiseksi pitkäjänteisesti ylituottoja? Kun autokorrelaatio otetaan huomioon ovat akateemiset tutkimukset tulleet tulokseen ettei.

Palaamme jälleen tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin. Mikäli teknisellä analyysillä pystyisi saamaan ylituottoja johtaisi se siihen, että kaikki käyttäisivät sitä eikä se sen johdosta enää toimisi. Ja näin varmasti onkin tunnetuiden menetelmien osalta, kuten tässä kirjoituksessa esitellyllä liukuvilla keskiarvoilla.

Uskon kuitenkin, että on kehitettävissä teknisen analyysin menetelmä, jolla on saatavilla ylituottoa. Kun tällaisen löytää sitä ei missään nimessä kannata toitottaa muulle maailmalle. Muutoin menettää menetelmästä saatavan hyödyn. Niinpä uskonkin, että on olemassa TA menetelmiä, jotka ovat oikeasti hyödyllisiä, mutta ne eivät ole yleisessä tiedossa.

Henkilökohtaisella tasolla uuden TA menetelmän kehittäminen kiinnostaa minuakin. Mikäli toimivan sellaisen löydän voitte olla varmoja siitä ettette kuitenkaan tästä blogista tule siitä lukemaan vaan pidän sen visusti omana tietona ;)

Salkun riskin laskemiseen pitkäjänteinen sijoittaja voi käyttää 200 päivän liukuvaa keskiarvoa. Myös 50 ja 200 päivän liukuvien kaksinkertaista leikkausmenetelmää voi hyödyntää. Käytännössä tällöin sijoittaja tulee myyneeksi sijoituksena pois markkinalaskun kestettyä jo hyvän aikaa ja ostaneeksi takaisin salkkuun nousun ollessa käynnissä jo pidemmän aikaa. Näin sijoittaja missaa sekä parhaimmat osto ja myyntiajankohdat, mutta on ilman positiota suurimman osan laskukaudesta. Esimerkiksi vuonna 2007 alkaneella kurssilaskulla ja 2009 alkaneella nousulla olisi tämä strategia ollut kannattava.

9.5.2010 klo 18.44.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Tässä vielä varsin kattava listaus erilaisista tutkimuksista tekniseen analyysiin liittyen.

9.5.2010 klo 18.53.00

Anonyymi kirjoittaa:

Kiitoksia. Vastasitkin alkuperäisten kysymysten lisäksi jo pariin lisäkysymykseenkin.

Älyllisenä haasteena ennustavan TA menetelmän kehittäminen on tosiaan kutkuttava ajatus, mutta varmasti myös pirullisen haastavaa. Vastassa taitaa olla monta matemaatikkoa ja taloustiteen professoria, jotka näitä menetelmiä kokoajan koittavat kehittellä. Olisiko joku onnistunutkin ja pitänyt fiksusti kaiken omana tietonaan.

Kuinka tälläistä meneltelmää sitten voisi kehittää? Yksi keino on vanhan tilastoaineiston 'louhiminen', jossa kaikkia mahdollisia ja mahdottomia indikaattoreita kokeillaan, yhdistellään ja testataan vanhalla datalla kunnes löydetään paras menetelmä ja sitten vain toivotaan, että sama menetelmä toimii myös tulevaisuudessa (tunnet varmaan idean). Jos toimiva menetelmä on, se pitäisi olla tällä tavoin löydettävissä, ellen sitten täysin erehdy. Kaikkien TA menetelmien lähtökohtahan on, että toteutunut kurssi/volatititeetti/volyymi-historia sisältää tietoa tulevasta kurssikehityksestä. Mutta miksi, tai miten edes voisivat, tämän päivän kurssit huomisesta kertoa? Eivätkö tehokkaat markkinat tarkoita nimenomaan sitä, ettei tulevaisuutta voi menneestä ennustaa ja siksihän kurssikehitystä voidaan mallintaa satunnaisuudella.

Näin ainakin viime perjantaihin asti ajattelin kunnes huomasit varsin omakohtaisesti mitä pitkälle automatisoitu kaupankäynti voi aiheuttaa. :) Tietokoneethan eivät koskaan toimi satunnaisesti vaan tekevät päätösensä aina jonkin logiikan ohjaamina. Jos koko markkinat tai edes riittävä osa niistä olisi tietokoneistettu, markkinoistahan tulisi ainakin teorissa, kumma kyllä, täysin ennustettavat (siis lukuunottamatta tietoa(fundamentteja), jota ihmiset näille koneille reaalimaailmasta syöttävät).

Osaa 2 odotellessa...

9.5.2010 klo 22.06.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Tiedon louhinta ja regressioanalyysi ovat luonnollisia lähestymistapoja.

Käytöstäni löytyy myös SAS ohjelmisto datan käsittelyyn. Tarvittaessa kykenen myös itse ohjelmoimaan tarvittavat algoritmit, mallit ja ohjelmistot näiden toteuttamiseen. Kiitos nykyisen ammattini - olen ollut IT alalla töissä noin 10 vuotta ja harrastuspohjaa on n. 20 vuoden ajalta.

Ironista tässä kaikessa on tosiaan se, että olen jo pitkään ollut tehokkaiden markkinoiden passiivisen sijoittamisen puolella. Sitten kuitenkin pääsin (mahdollisesti) hyötymään markkinoiden tehottomuudesta avokätisesti tarjoamalla markkinoille likviditeettiä silloin kun sitä ei ollut tarjolla. Myös opinnoissa olen parhaiten pärjännyt juuri teknisen analyysin parissa, mikä toisaalta voi olla selitettävissä nykyisen ammattini kautta.

Elämällä on kiero huumorintaju ;)

9.5.2010 klo 22.38.00

Anonyymi kirjoittaa:

Näyttäisi olevan lopun esimerkkikuvat ja tekstit ristissä.

10.5.2010 klo 13.22.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Oikein näyttäisi olevan. Graafit on poimittu wikipediasta (linkki artikkelissa) ja teksti myös vastaa kuvausta.

"a weighted moving average (WMA) has the specific meaning of weights that decrease arithmetically."

"exponentially weighted moving average (EWMA), applies weighting factors which decrease exponentially."

10.5.2010 klo 13.28.00

Anonyymi kirjoittaa:

Varmaan voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan siitä kuinka sokeita ihmiset ovat omille virheilleen. Uskoisin että sinäkin ihan oikeasti tarkistit ne graafit ennen kuin näit vaivaa kirjoittaaksesi että ne ovat oikein.

Mutta väärin ne tekstit silti ovat. Usko pois. Jos et vieläkään näe virhettä, vaihda kuvatekstit päittäin siitä huolimatta. :)

Kuvien nimet (ema.png ja wma.png) sen sijaan ovat oikein.

Ihmismieli on kyllä mielenkiintoinen. Ehkä markkinatkin ovat juuri siksi niin kiehtovat, koska nekin ovat heikkouksia täynnä olevan ihmismielen tuotos.

10.5.2010 klo 16.41.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Heh, no näinhän se pääsi käymään :) Tosiaan vielä huomatuksestasi tarkistin vielä kerran ja ne olivat muka oikein.

No nyt ovat kuitenkin lopulta oikein päin, kiitos tarkkaavaisuudesta. Laittaa ihan hävettämään näin yksinkertainen erehdys ja vielä vastaan inttäminen :)

10.5.2010 klo 16.45.00

Anonyymi kirjoittaa:

Kiitos mielenkiintoisesta blogista. Itse olen yrittänyt hahmottaa teknistä analyysiä ilmaisen Qtstalker -ohjelman kautta. Vaikka ohjelmassa oleville termeille löytyykin selvitykset netissä tuo kirjoituksesi lisävaloa asiaan. Kaikille Linux käyttäjille: linkki ohjelman sivulle http://qtstalker.sourceforge.net/

13.5.2010 klo 13.13.00

Anonyymi kirjoittaa:

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

> Tässä [http://www.farmdoc.illinois.edu/agmas/reports/04_04/Tables.htm] vielä varsin kattava
> listaus erilaisista tutkimuksista tekniseen
> analyysiin liittyen.
>
> 9.5.2010 18.53.00

Linkissä ei löytynyt mitään.

Kommentti nimellä: Nimetön

9.6.2010 klo 18.42.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Illinoisin yliopiston sivut näyttävät olevan agripuolelta alhaalla tällä hetkellä. Kokeile myöhemmin uudestaan.

9.6.2010 klo 18.58.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails