Kuten vanhemmat lukijat tietävätkin, minulla ei ole ammatillista pätevyyttä asioista joista kirjoitan. Nyt tilanne tulee muuttumaan. Aloitan tänä syksynä yliopistossa taloustieteiden puolella lukemaan sivuaineena rahoitusta. Miten tähän päädyin? Asian valoittamiseksi, joudun jälleen paljastamaan hieman omaa historiaani.

Olen työskennellyt päätoimisesti IT-alalla vuodesta 2001. Tällä hetkellä toimin vaativassa asiantuntijatehtävässä suuressa monikansallisessa yrityksessä. Hakeutuessani alalle vuonna 2001 ei minulla ollut alan koulutusta, mutta alla yli 10 vuoden harrastuneisuus. Alan käytännön pätevyys siis ilman virallista todistusta osaamisesta. Niinpä hakeuduin lukemaan tietojenkäsittelytieteitä yliopistoon vuonna 2002 ja pääsinkin sisään suoraan pääsykoepisteillä. Tuossa vaiheessa opiskeleminen työn ohella tuntui järkevältä. Mitä useampi vuosi kuitenkin kului, sitä vähemmän näin tarkoituksenmukaiseksi suorittaa opintoja. Nyt noin 9 vuoden alalla työskentelyn jälkeen ei valmistuminen toisi mitään hyötyä, sillä työkokemus painaa vuosi vuodelta yhä enemmän ja tutkinto yhä vähemmän. Niinpä en ole enää vuosiin suorittanut yliopistolla opintoja.

Edellisestä hammastarkastuksestani on nyt kulunut kolme vuotta. Niinpä ilmoittauduin tänä syksynä läsnäolevaksi yliopistolle, jotta voin hyödyntää YTHS:n hammaslääkäripalveluita. Onhan muutaman euron hintainen tarkastus ja sen jälkeen mahdollinen korjailu huomattavasti edullisempaa kuin yksityisellä. Samalla huomasin tiedekuntamme kotisivulla ilmoituksen ajankohtaisesta sivuainehakemuksesta taloustieteiden puolelle. Koska talousasiat ovat kiinnostaneet minua lähes yhtä kauan kuin tietokoneet katsoin mitä sivuainekokonaisuuksia oli tarjolla. Rahoitus oli selvästi itselleni mielenkiintoisin, joten ajattelin hyödyntää maksetun ylioppilaskunnan jäsenmaksun ja hain sivuaineoikeutta taloustieteiden puolelle rahoitusta lukemaan. Tänään huomasin, että minut on hyväksytty lukemaan hakemaani ainetta - rahoitusta. Sivuaineen opinto-oikeus on voimassa yhden vuoden.

Opinto-opas sanoo rahoituksen opinnoista seuraavaa:

Rahoituksen perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot yritysrahoituksen, varainhoidon ja rahoitusriskien hallinnan keskeisistä kysymyksistä. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijan tulee hallita investointilaskennan ja investointien rahoituksen perusteet, varainhoidon kannalta keskeiset investointiteorian perusmallit sekä johdannaisarvopaperien käyttöperiaatteet rahoitusriskien hallinnassa.
Rahoituksen aineopintojen tavoitteena on syventää perusopintojen aikana omaksuttuja tietoja ja taitoja yritysrahoituksen, varainhoidon ja rahoitusriskien hallinnan alueilla. Aineopintojen suorittamisen jälkeen opiskelijoilla tulee olla valmiudet syventää tietojaan alan tutkimuskirjallisuuteen perehtymällä sekä hahmottaa rahoituksen empiirisiä tutkimuskysymyksiä.
Rahoituksen syventävien opintojen tavoitteena on antaa valmiudet soveltaa käytännössä yritysrahoituksen, varainhoidon ja rahoitusriskien hallinnan menetelmiä. Lisäksi opiskelijan tulee kyetä rahoituksen alueen empiirisen tutkimustehtävän itsenäiseen suorittamiseen.

Sivuaineen voin suorittaa joko ns. lyhyenä tai pitkänä. Lyhyt sivuaine koostuu pelkistä perusopinnoista ja pitkä perusopintojen lisäksi aineopinnoista.

Perusopintojen kurssit ovat seuraavat:

• Investointi ja rahoitussuunnittelu (Fundamentals of Corporate Finance)
• Sijoittajan investointiteoria (Investments)
• Rahoitusriskien hallinta (Financial Risk Management)
• Arvopaperianalyysi (Security Analysis)

Aineopintojen kurssit ovat:

• Emperical Research in Finance
• Derivative Securities
• Equity Markets
• Theory of Corporate Finance
• Corporate Analysis

Lähestulkoon kaikki kurssit ovat sellaisia, jotka minua kiinnostavat suuresti. Katsotaanpa seuraavaksi mitkä asiat tällä hetkellä vievät aikaani:

• Ansiotyö
  
• Sivutoiminen yrittäminen (näitä on useampia mm. metsätalous, vuokratoiminta ja internetbisnes)
  
• Bloggaaminen
• Talouden seuranta
• Harrastukset

On aivan selvää, etten mitenkään kykene suorittamaan kuin pelkät perusopinnot eli lyhyen sivuaineen. Niidenkin suorittaminen tulee aiheuttamaan väkisinkin ajankäytön pienentämistä jostakin nykyisistä aikaa vievistä asioista. Todennäköisesti joudun pienentämään talouden seuraamista, sekä harventamaan blogiin kirjoittamista. Toisaalta opinnot tulevat näkymään tulevaisuudessa tämän blogin sisällössä. Tulen varmasti käsittelemään asioita, joista luen samaan aikaan - onhan se myös oman oppimisen kannalta hyvä. Kolmas asia, josta joudun ajankäytön suhteen tinkimään on myös nämä rahoituksen opinnot. En mitenkään ehdi käymään kuin osalla luennoista, joten ajattelin samanlaista lähestymistapaa kuin tietojenkäsittelytieteiden opintojenkin suorittamisen kanssa. Koska oman tuntemuksen perusteella perusosaaminen on suhteellisen vahva aion tukeutua prujujen lukemiseen ja tenteissä käymiseen puolikylmiltään.

Tästä muuten sivuhuomautus sellaisille lukijoille, jotka vastaavat henkilöiden rekrytoinneista. Älkää koskaan antako kovin suurta painoa todistusarvosanoille! Arvosanat omien kokemusten perusteella hyvin harvoin osoittavat todellista osaamista. Ja se oikea osaaminen on mielestäni ainut asia, joka työelämässä on tärkeää. Esimerkkinä käyköön erään ohjelmointikielen kurssin suorittaminen, jonka tein tietojenkäsittelytieteiden laitoksella. Ohjelmoin tuolloin työkseni kyseisellä kielellä täysipäiväisesti, joten menin kylmiltään tenttiin lukematta laisinkaan. Pääsin tentistä läpi, mutta arvosanaksi tuli vain 1. Olin raivoissani, sillä tiesin hallitsevani kyseisen aihealueen erittäin hyvin. Tämän takia päätin uusia tentin, joka ei olisi tietenkään ollut pakollista, mutta työylpeys ei antanut periksi, että arvosanani olisi ollut 1. Nyt osasin odottaa minkä tyyppinen tentti oli tiedossa. Sain uusinnasta täydet pisteet ja siten arvosanaksi 5. En kuitenkaan tosiasiallisesti osannut aihealueesta yhtään sen enempää uusinnassa kuin ensimmäiselläkään kerralla.

Tunnen nyt olevani vähän samanlaisessa tilanteessa kuin vuonna 2002 aloittaessani tietojenkäsittelytieteiden opinnot. Tuolloin minulla oli alasta kertynyt kokemusta harrastepohjalta yli 10 vuoden ajalta ja työskentelin jo ammatissa, johon aloittamani koulutus veisi. Nyt aloittaessani rahoituksen opinnot on minulle kertynyt harrastepohjalta usean vuoden kokemus, niin omakohtaisesti sijoittamalla kuin taloutta seuraamalla. Sijoitusuranihan alkoi vuonna 1998 vaikka toki väliin mahtui vuosia jolloin en ollut laisinkaan markkinoilla. Talousasiat kiinnostivat jo paljon ennen kuin tein ensimmäiset sijoitukseni. Käytännön kokemusta on myös tuonut yritystoiminta, jota harjoitan sivutoimisesti. Omat vaikutteensa ovat nuoruudesta tuoneet myös isäni pyörittämät yritykset.

Olen hiljalleen alkanut lämmetä ajatukselle alan vaihdosta. Pidän IT-alasta, sekä koen olevani hyvä siinä mitä teen. Toinen suuri intohimoni on talous ja erityisesti sijoittaminen. Mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen yhdistämisen luulisi tuovan hyviä tuloksia. Ehkä rahoituksen opiskelu toimii elämässäni katalyyttinä tälle muutokselle?

Kirjoittamieni ETF artikkeleiden sarja on päässyt siihen vaiheeseen, että käsittelen jo suhteellisen monimutkaisia asioita. Muutamalla ETF:llä voi muodostaa omien sijoitustensa ytimen ja mausteena sitten käyttää makunsa mukaisesti eksoottisempia ETF:iä, joihin nyt käsittelemäni Private Equity ETF:ät kuuluvat. Ilmankin pärjää vallan mainiosti.

Listaamattomat yhtiöt ovat monessa mielessä mielenkiintoisia sijoituksia, mutta niillä on myös omat huonot puolensa. Varsinkin aloittelevien yhtiöiden kohdalla riskit ovat korkeat, tyypillisen Venture Capitalistin sijoituksista yksi kymmenestä saattaa kannattaa niin, että se peittää muiden yhdeksän yrityksen aiheuttamat sijoitustappiot. Tyypillisellä piensijoittajalla on harvoin mahdollisuutta lähteä mukaan pääomasijoittamiseen. Vaaditut summat ovat suuria ja aiheuttavat selkeän riskikeskittymän. Kunnon hajauttaminen vaatisi ison pääoman. Muutoinkin sektori on sijoitusinsituutioiden hallitsema.

Vaikkei listaamattomia yrityksiä pysty ostamaan pörssistä muiden osakkeiden tapaan on piensijoittajalla kuitenkin yksi varteenotettava vaihtoehto päästä tähän sijoitusmuotoon mukaan. Tämän mahdollistavat Private Equity ETF:ät, joiden avulla sijoittaja saa laajan hajautuksen listaamattomia yrityksiä. Toisin kuten monet Private Equity rahastot, jotka on suunnattu ammattimaisille sijoittajille ja vaativat suuria alkuinvestointeja, pääsee ETF:llä pienellä rahalla mukaan. Lisäksi ETF:stä pääsee halutessaan helposti eroon.


Pääomasijoittamisen muodot

Pääomasijoittamiseen kuuluu paljon muutakin kuin ainoastaan VC tyyppinen aloittavien yritysten rahoittaminen. Näiden muiden muotojen tietäminen on olennaista, jotta ymmärtää mihin on sijoittamassa.

Yksi tärkeimmistä muodoista on ns. Leveraged Buyout eli LBO. Yksinkertaisesti selitettynä LBO:ssa ostetaan yritys velkoineen pois. Tämä tapahtuu käyttämällä velkarahaa, jota käytetään mahdollisimman paljon. Tämän jälkeen yrityksen toiminta tehostetaan ja tehdään vaadittavia muutoksia, jotta myöhemmin voidaan velat maksaa pois yhtiön tuottamilla kassavirroilla. Ymmärrettävästi runsaan velkavivun käyttäminen tekee tästä erittäin riskipitoisen. Kyseessä on siis yritysjärjestely.

Kasvupääomaa annetaan jo kehittyneen yrityksen laajentumiseen uusille markkinoille, kasvamiseen jne. Kasvupääomaa tarvitsevat yritykset ovat yleensä kehittyneempiä kuin Venture Capital rahoitetut yritykset ja niillä on tyypillisesti kassavirtaa ja ne tekevät tulosta. Tuotot eivät kuitenkaan riitä laajentumiseen, yritysostoihin tai muihin investointeihin, joita yrityksen muutokseen tarvittaisiin.

Mezzanine eli välirahoitus on ominaisuuksiltaan oman pääoman ja vieraan pääoman välimuoto. Mezzanine-rahoitusta käytetään mm. johdon yrityskaupoissa, yrityskaupoissa, voimakkaan kasvun rahoittamisessa ja poikkeuksellisissa investoinneissa. Esimerkiksi Payment In Kind eli PIK on tällainen instrumentti. PIK:ssa korko kerääntyy koko ajan ja se maksetaan vasta velan erääntyessä. Siten PIK-velka kasvaa koko ajan ja jos kaikki ei sujukaan suunnitellusti se aiheuttaa ongelmia. Mezzaninea voidaan käyttää vaikkapa yrityksen sukupolven vaihdokseen.

Distressed and Special Situations rahoitusta annetaan erikoistilanteeseen joutuneille yrityksille. Tällaisia voivat olla esimerkiksi markkinahintojen vuoksi pulaan joutuneet ja ns. turnaround yritykset.

Secondary sijoituksessa ostetaan tai myydään yrityksen jo olemassa olevilta omistajilta tai rahastoilta.

Private Equityn sijoitusmuotoja ovat siis:

• Venture Capital
• Leveraged buyout
• Kasvupääoma
• Mezzanine
• Erikoistilanteet
• Secondaries

Vain muutama ETF vaihtoehto

Private Equity ETF:iä löytyy pörsseistä vain muutama vaihtoehto. Ne kaikki sijoittavat yhtiöihin, jotka toimivat pääomasijoittamisen alalla. Siinä mielessä ne ovat siis rahastojen rahastoja etteivät ne tee suoria pääomasijoituksia vaan sijoittavat listattuihin yhtiöihin, jotka sellaisia tekevät. Esimerkiksi PowerSharesin ETF pitää sisällään noin kolmekymmentä eri Private Equity yhtiötä, joiden kautta omistus hajautuu noin tuhanteen eri yritykseen. Hajautus on siis kunnossa.

1. iShares S&P Listed Private Equity ETF (IQQL/IPRV)
2. db x-trackers LPX MM® Private Equity Index ETF (DX2D/XLPE)
   
3. PowerShares Listed Private Equity ETF (6PSE/PSP)

iSharesin ETF löytyy listattuna seuraavien maiden pörsseistä: UK, Italia, Alankomaat, Sveitsi, Saksa ja Ranska. Saksan pörssistä ETF löytyy tickerillä IQQL ja suurimmalla osasta muista pörsseistä tickerillä IPRV.

Db x-trackersin ETF on listattu Saksan, Italian ja UK:n pörsseissä. Saksasta ETF löytyy tickerillä DX2D ja Italian, sekä Lontoon pörsseistä tickerillä XLPE.

PowerSharesin ETF löytyy USA:sta tickerillä PSP ja Saksasta tickerillä 6PSE. USA:ssa tämän ETF:n vaihto on huomattavasti vilkkaampaa.

(Private Equity ETF:ien Total Expense Ratiot)

Kulut ovat kaikissa samaa luokkaa, ero on suurimmillaan vain 0,05 prosenttiyksikköä vuodessa. Tällainen ero tulee helposti jo vähän vaihdetun ETF:n spreadissa. Deutche Bankin x-trackersin ETF on paperilla edullisin 0,70%:n TER lukemalla. Db x-trackersin eduksi voi lukea myös sen, että tämä ETF uudelleensijoittaa osingot. Osinkoja kertyy tosin vuodessa vain 1%, joten suuren suuresta edusta ei ole kyse. Varsinkin kun samaan aikaan iShares jakaa 4,84%:n osinkoa. PowerSharesin jakamat osingot ovat tällä hetkellä lähes olemattomat.

(iShares S&P Listed Private Equity ETF:n allokaatio)

(db x-trackers LPX MM® Private Equity Index ETF:n allokaatio)

(PowerShares Listed Private Equity ETF:n allokaatio)

ETF:ien maakohtaiset allokaatiot eroavat mielenkiintoisesti toisistaan. PowerSharesin ETF sijoittaa 100%:sti USA:ssa noteerattuihin Private Equity yhtiöihin, siinä missä iSharesin sijoituksista noin puolet ovat Pohjois-Amerikassa ja db x-trackersin vain noin 27% ja lähes loput Euroopassa. Mikäli sijoittaja haluaa painottaa Eurooppaa kannattaa suosia db x-trackersia, mikäli Pohjois-Amerikkaa niin PowerSharesia. iShares sijoittuu maakohtaisen allokaationsa perusteella näiden välimaastoon.

Rahoitus sektori on kaikissa ETF:ssä noin 90%:n painolla johtuen näiden ETF:ien luonteesta, joten sen suhteen eroja ei liiemmälti ole.

(iShares S&P Listed Private Equity ETF:n suurimmat omistukset)

(db x-trackers LPX MM® Private Equity Index ETF:n suurimmat omistukset)

(PowerShares Listed Private Equity ETF:n suurimmat omistukset)

Suurimpien omistusten joukossa pyörivät samat yritykset: 3i Group, Ratos AB, Eurazeo, Jafco Co Ltd, Apollo Investment Corp, SVB, Fortress Investment Group, Blackstone jne. Oikeastaan ainoastaan PowerShares ETF:n sisältö eroaa enemmän verrokeistaan.

(ETF:ien kurssikehitys puolen vuoden ajalta verrattuna S&P 500 -indeksiin)

Viimeisen puolen vuoden aikana on riskinottohalukkuus palannut maailman pörsseihin. Private Equity ETF:ät ovatkin hyötyneet palautuneesta riskihalukkuudesta huomattavasti. Kun kaikkia kolmea ETF:ää verrataan USA:n S&P 500 -indeksiin ovat niiden arvot kehittyneet huomattavasti indeksiä paremmin. Siinä missä S&P 500 -indeksi on noussut noin 50% ovat Private Equity ETF:ät nousseet yli kaksinkertaisesti - yli 100%. Kanattaa kuitenkin huomata, että ennen kriisiä Private Equity ETF:ät kehittyivät indeksiä heikommin.

Finanssikriisin keskellä tällä toimialalla riittää kysyntää. Pelastettavia yrityksiä on tavanomaista enemmän, yritysjärjestelyille ja aloittelevien yritysten rahoittamiselle on tarvetta. Nyt tehdyt pääomasijoitukset voivat tuoda huomattavia tuottoja mikäli talous kääntyy uuteen nousuun. Viime aikaiset uutiset markkinoilta ovat antaneet tämän suuntaisia viitteitä, joten mikäli riskinsietokykyä löytyy voi näihin sijoittaminen olla nyt ajankohtaista.

Dank Pink puhuu seuraavassa TED videossa motivaatiosta. Mikä meitä motivoi ja miksi yritysten jakamat isot bonukset tuovat itse asiassa huonoja tuloksia?