"Nakuti, nakuti, nak, nak." Pysykää taajuudella!

Talouselämä-lehti teki minusta jutun tänään ilmestyneeseen numeroon. Käyn haastattelussa muun muassa läpi käyttämääni sijoitusstrategiaa ja sen tulevia muutoksia taustoineen.

Juttu ei (ainakaan vielä) ole luettavissa Talouselämän nettisivuilla. Jos mielenkiintoa on, niin kannattaa siis kipaista lehtikioskin kautta. Juttu on kooltaan puolitoista sivua.

10.11.2010: Juttu on nyt luettavissa Talouselämän sivuilta tästä linkistä.

Olen viimein päättänyt paljastaa satelliittisijoitukseni ja sijoitusstrategian sen takana. Kuten eräs lukija toi kommenteissa ilmi syö satelliittien pimittäminen uskottavuutta. Olen kuitenkin käyttänyt paljon aikaa ja vaivaa oman strategiani etsimiseen ja toteuttamiseen enkä siten halua sitä levitellä aivan jokaiselle lukijalle. Niinpä päädyin kompromissiin.

Jaan tiedon satelliiteista maksua vastaan. Mikäli sinua kiinnostaa tietää mikä käyttämäni strategia on, mitä osakkeita satelliittisalkku on syönyt sisäänsä tai päästä käsiksi satelliittisalkun sisällä tehtyihin kauppoihin, niin nyt se on mahdollista!

Painottaisin kuitenkin, että meistä jokainen kykenee menestymään vallan mainiosti sijoittajana vaikkei olisi koskaan satelliittisalkkuani nähnyt tai edes kuullut siitä. Jos kaikesta huolimatta haluat kurkistaa mitä salkkuni on syönyt tai varmistaa, että kaikki kulut ja tuotot ovat varmasti laskettu oikein, niin sinulla on siihen mahdollisuus. En myöskään laita yhtään pahitteeksi mikäli haluat tukea tätä blogia maksamalla pääsystä satelliittiportfolioon.

Ottamalla satelliittisijoituksiin pääsystä maksun varmistan samalla, että se päätyy vain sellaisten henkilöiden luettavaksi joita asia oikeasti kiinnostaa. Koska oletettavasti tilaajien määrä on varsi pieni ei sillä pitäisi olla suurta merkitystä tuleviin tuottoihin.

Homma toimii seuraavanlaisesti. Olen sivun ylälaitaan lisännyt uusia linkkejä (Etusivu, Mies blogin takana, Satelliittisijoitukset, Kuukausikatsaukset). Klikkaamalla Satelliittisijoitukset -linkkiä pääset satelliittiportfoliosivulleni. Sivun sisältö on suojattu tunnuksella. Tunnuksen voit tilata lähettämällä tekstiviestin:

TXT5 SIJOITUKSET numeroon 17211

Tekstiviestin hinta on 5€. Saat paluuviestinä henkilökohtaisen tunnuksen, joka on voimassa yhden kuukauden ajan. Syöttämällä tunnuksen laatikkoon, sekä painamalla Kirjaudu pääset sivulle sisään. Mikäli haluat maksaa käyttäen jotakin muuta menetelmää (esim. PayPal tai suora tilisiirto) niin ole minuun yhteydessä sähköpostitse.

Pyrin päivittämään salkun sisällä tehdyt ostot ja myynnit aina transaktiota seuraavana päivänä, kun välittäjän laskelmat ovat valmiit. Muutoin pyrin päivittämään salkun kokonaistilannetta vähintään kerran kuukaudessa.

Yksinkertaisuuden vuoksi voit kirjautua satelliittisalkkuun myös suoraan tästä blogitekstin alapuolelta. Jatkossa, kun artikkeli on hautautunut uusien kirjoitusten alle löydät salkun helpoiten yläosan linkeistä.

---

Nordnetin uusi hinnoittelu on puhuttanut paljon suomalaisia piensijoittajia. Olen itsekin kirjoittanut blogissa asiasta muutamaan otteeseen. Näistä kirjoituksista saa luettavaksi kuitenkin vain yhden näkemyksen asiasta.

Tasapuolisuuden nimissä olin yhteydessä Nordnet pankkiin ja pyysin heiltä haastattelua. Juha Raumolin Suomen Nordnetistä suostui haastateltavaksi, joten laitoin hänet vastaamaan askarruttaneisiin kysymyksiin.

Haluan vielä erikseen kiittää Juhaa haastattelusta! Osoittaa rohkeutta vastata kysymyksiin blogissa, joka on esittänyt voimakastakin kritiikkiä heitä vastaan. Mutta vain näin saadaan kuuluville myös asian toinen puoli ja ihmiset voivat muodostaa oman puolueettoman mielipiteen. Pidän myös positiivisena sitä miten Nordnet suhtautuu uusiin kommunikaatiovälineisiin, kuten blogeihin ja foorumeihin ja uskaltaa ottaa niihin osaa. Tämän avoimuuden soisi leviävän myös muihin pankkeihin.

KTR: Kuumin kysymys ensin. Monia Nordnetin vanhoja asiakkaita on puhuttanut paljon uusi hinnastonne. Vanhaan hinnastoon verrattuna monilla asiakkailla kaupankäyntikustannukset ovat kohonneet melkoisesti. Nykyinen hinnasto perustuu pitkälti kaupankäyntiaktiivisuuteen, mutta sillä ei kuitenkaan ole merkitystä ulkomaisten pörssien osalta. Miksi näin? 

JR: Julkaisimme huhtikuussa uuden hinnaston sekä eQ Pankista Nordnetiin siirtyville asiakkaille ja Nordnetin nykyisille asiakkaille. Molemmilla oli erilainen hinnoittelumalli, joka piti yhtenäistää. Nordnetin asiakkaiden hinnasto nousi ja eQ Pankin asiakkaiden pääsääntöisesti laski. Esimerkiksi eQ:n piensijoittajat maksoivat kotimaisesta säilytyksestä 2 eur/kk ja Nordnetissä säilytys on ilmainen.

Ulkomaisten pörssien hinnastossa on huomioitu aktiivisuus; yhden toimeksiannon tekemällä asiakkaamme voi seuraavassa kuukaudessa tehdä hieman edullisemmin ulkomaista kauppaa. Ulkomainen säilytys on myös ilmainen, ei osakelaji- tai tilikohtainen.

KTR: Pysytään vielä hetki kaupankäyntikustannuksissa. Paljon närää on aiheuttanut myös se, että Nordnetin ruotsalaiset asiakkaat pääsevät suomalaisia edullisemmilla välityspalkkioilla. Mikä logiikka tämän takana on? 

JR: Nordnetillä ei ole yhtenäistä pohjoismaista hinnastoa. Nordnet Suomen päämarkkinalla Suomessa markkinoiden kustannusrakenne on kalliimpi kuin esim. Ruotsissa. Lisäksi Ruotsissa on suurempi asiakasmäärä jakamassa kiinteitä kustannuksia.

KTR: Tapa jolla uusi hinnoittelu kommunikoitiin aiheutti melkoisen myräkän piensijoittajien keskuudessa. Erityisesti internetin keskustelupalstoilla kävi keskustelu kuumana. Miten kommunikointi teidän mielestänne meni?

JR: Hinnaston muutos johti siihen, että asiakkaamme keskustelivat siitä keskustelupalstoilla kiivaasti ja negatiiviseen sävyyn. Siltä osin epäonnistuimme kommunikoinnissa. Asiakaspalvelumme on vastannut asiakkaiden palautteisiin asiassa.

KTR: Omistan suurimmaksi osaksi ulkomailla noteerattuja arvopapereita, joiden kaupankäyntivaluuttana on jokin muu kuin euro. Nordnetin salkun yleisnäkymä näyttää näiden arvopapereiden osalta tuoton ainoastaan noteerausvaluutassa. Tämän vuoksi salkun todellinen tuotto on jotain aivan muuta. Tämän johdosta joudun pitämään erillistä kirjanpitoa, jotta pysyn selvillä salkun todellisesta kehittymisestä. Onko tähän tulossa muutosta?

JR: On ikävää, että palvelumme ei kaikissa tilanteissa näytä tuottoa oikein (osalla arvopapereista ei ole markkinahintaa). Kehitämme kuitenkin jatkuvasti palveluamme ja meillä on Pohjoismaissa noin 316.000 asiakasta, joiden palvelukehitystoiveita kuuntelemme. Tiedämme, että palvelussa on kehityskohteita, kuten ym. esimerkki ja osa tuottoraportoinnista.

Parannamme tulevaisuudessa etenkin vero- ja tuottoraportointia, mutta en valitettavasti voi luvata aikataulua kysymällesi toiminnallisuudelle.

KTR: Monissa asiakkaissa herättää hämmennystä myös se, että verottaja tuntuu vuosi toisensa jälkeen laskevan luovutusvoittojen ja -tappioiden määrän oikein, mutta Nordnetin vuositiliote palvelu ei. Erityisen ongelmallisia tuntuvat olevan useammassa erässä tehdyt ostot ja myynnit varsinkin jos myyntierät ovat eri kokoisia. Onko tähän tulossa parannusta?

JR: Työ on jo käynnissä. Olemme käynnistäneet veroraportoinnin kehitysprojektin, jonka tarkoituksena on parantaa merkittävästi vuoden 2010 veroraportointia aikaisemmasta.

KTR: eQ:n vanhat asiakkaat ovat jääneet kaipaamaan monia heille tärkeitä asioita, joita näkevät toteutetun huonommin Nordnetin palvelussa. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset analyysigraafit ja osakekohtaiset uutiset. Mitä kaikkia asioita entisen eQ:n palvelusta ollaan tuomassa Nordnettiin?

JR: Listallamme on vero- ja tuottoraportointi ensimmäisenä. Samoin olemme priorisoineet kärkeen osakekohtaisten uutisten esittämisen. Nordnet kehittää palvelua ja kehityslistalla on myös toiminnallisuuksia, joita eQ:ssa ei ollut. Tavoitteena on kehittää suomalaisin voimin palvelua suomalaisten säästäjien ja sijoittajien tarpeita vastaavaksi. Nyt se on aivan eri lailla mahdollista kun sekä liiketoiminta, asiantuntijat ja osa kehitysresursseista istuvat Suomessa.

KTR: Olette perustelleet kaupankäyntikustannusten nostoa parantuvalla asiakaspalvelulla ja uusilla palveluilla. Voisitteko kertoa mitä kaikkea olette jo Nordnetin kulissien takana tehneet ja minkälaisia muutoksia on vielä luvassa?

JR: Nordnetin palvelua on uudistettu paljon vuoden 2010 aikana. eQ:sta toimme mukanamme ProStreamerin, Kompassi-analyysikirjaston ja paransimme rahaliikennettä ja sen nopeutta, mikä on tärkeä asia. Useiden salkkujen / tilien hallinta hyppäsi suuren askeleen eteenpäin myös. Lisäksi olemme kevään aikana parantaneet mobiliitarjontaamme (Android ja iPhone v2). Veroraportoinnissa harppaamme ison askeleen vuoden lopussa. Meklari- ja asiakaspalvelun määrä, laatu ja asiantuntemus ovat myös parantuneet paljon, vaikka emme ole vielä kesällä saavuttaneet tavoitteitamme. Tarkoituksenamme on tarjota suomalaisille palvelua Suomesta käsin, siinä yhtälössä voi olla ettemme ole aina halvin.

Meillä on nyt myös Helsingin keskustassa toimipiste, missä asiakkaamme voivat asioida. Järjestämme omissa tiloissa erilaisia asiakas- ja koulutustilaisuuksia ja paikallinen toiminta mahdollistaa myös, että tapaamme säännöllisesti asiakkaita myös muualla Suomessa. Aikaisemmin vastaavaan toimintaan ei ollut yhtä paljon resursseja ja Helsingin toimipiste on yksi asia, jota asiakkaamme ovat toivoneet.

KTR: Haluatteko vielä lopuksi sanoa blogin lukijoille jotakin? Sana on vapaa.

JR: Kiitos kaikille asiakkaillemme palautteista ja tämänkin blogin kirjoituksista. Arvostamme rakentavaa palautetta ja sen avulla voimme tehdä teille entistäkin paremman palvelun.

(Kuva: woodleywonderworks [flickr])

Asuntolainan koron nousu kirpaisee

Ihmiset ovat luonteeltaan riskinkarttajia. 500 euron menettäminen tuntuu kaksin verroin pahemmalta kuin 500 euron saaminen. Vakaus tuo turvaa ja sitä monet arvostavat. Oma asunto on yleensä ihmisen suurin sijoitus. Siihen on sitoutuneena pääomaa jopa kymmenien työvuosien edestä.

Asunto ostetaan lähes poikkeuksetta lainarahalla. Nyt korot ovat alhaalla, joten lainarahakin on halpaa. Korot ovat itse asiassa poikkeuksellisen matalalla tasolla. Onkin hyvin todennäköistä, että tulevaisuudessa korot ovat korkeammalla.

Mitä suuremman lainan henkilö asuntoaan varten ottaa, sitä enemmän korkotason muutos vaikuttaa kuukausierän suuruuteen tai niiden lukumäärään. Myös lainan suuruudella käytettävissä oleviin tuloihin on merkitystä. Jos laina on suuri suhteessa henkilön tuloihin aiheuttaa korkotason suuri muutos herkästi ongelmia lainanhoidon suhteen. Asuntolainamaksun jälkeen käteen jäävä rahamäärä kutistuu oleellisesti, millä voi olla kohtalokkaita seurauksia.

Pankin asiakas voi aina tällaisessa tapauksessa pyytää pankilta lyhennysvapaata, mutta se ei ole kestävä ratkaisu. Sen lisäksi, että lyhennysvapaata on epämukavaa pyytää ei pankkikaan ole halukas antamaan vapaita loputtomasti. Toinen vaihtoehto on järjestellä laina uudestaan, mikä käytännössä tarkoittaa laina-ajan pidentämistä, jotta kuukausierää saa pienemmäksi. Nykyaikana tosin laina-ajat ovat jo valmiiksi pitkiä, joten tälläkään toimenpiteellä ei monesti saa suurtakaan helpotusta kasvaneeseen kuukausierään. Lisäksi pidempi laina-aika tarkoittaa aina kalliimpaa lainaa, sillä korkoja kertyy maksettavaksi isompi määrä.


Pankeilla on ratkaisu

Mutta ei hätää! Pankit ovat ymmärtäneet ongelman ja kehittäneet turvallisuushakuisille ihmisille tähän ratkaisun - tuotteen nimeltä korkokatto. Sopimalla pankin kanssa asuntolainan korkokatosta ei lainan korko voi sovittuna aikana ylittää sovittua korkotasoa. Asiakas siten tietää kuinka korkea korko voi enintään olla kyseisenä aikana. Tämä tuo sitä mielenrauhaa, kun lainan suurimmat mahdolliset kustannukset ovat tiedossa pitkäksi aikaa. Lainan voi mitoittaa siten, että selviää maksimikorosta hyvin.

Korkokatto onkin asiakkaalle varsin vaivaton vaihtoehto. Kun sopimus on pankin kanssa tehty ei asialla tarvitse enää päätä vaivata. Näin matalan korkotason aikana monet ovatkin tarttuneet tähän vaihtoehtoon.

Tuotteena korkokatto on kuten mikä tahansa vakuutus. Siitä "korvataan" asiakkaalle tapahtunut "vahinko" eli ylittynyt korkotaso. Kuten mikä tahansa vakuutustoiminta, niin myös korkokatto perustuu sille, että keskimäärin vakuutuksen kustannus on suurempi kuin siitä maksettavat korvaukset. Yleensä pankin asiakas maksaa korkokatosta joko kertasumman tai kuukausittain lainanlyhennyksen yhteydessä.

Fiksulle ihmiselle, joka haluaa saada korkokaton tapaisen suojan omalle asuntolainalleen on olemassa muutamia eri vaihtoehtoja. Näillä on selviä etuja verrattuna pankin tarjoamaan korkokattoon. Pankin tarjoamassa korkokatossa on ainakin yksi asia selvä jo etukäteen. Mikäli korkotaso ei nouse sovitun tason yli ei otetusta vakuutuksesta ole hyötyä ja katosta maksettu raha on menetetty. Sitä ei ole mahdollista saada takaisin. Vakuutuksen riski siis toimii kumpaankin suuntaan. Mikäli vakuutus ei "laukea" on maksumiehenä asiakas, toisessa tapauksessa pankki. Laskelma on tosin laadittu sillä tavalla, että selvästi suurempi todennäköisyys joutua maksumieheksi on asiakkaalla.

Kaikkein yksinkertaisin vaihtoehto korkokatolle on vaihtaa vaihtovakorkoinen asuntolaina johonkin pitkään kiinteään korkoon. Kiinteän koron voi yleensä valita 3, 5, 10 tai 15 vuodeksi. Tällöin voi olla varma siitä, mikä asuntolainan korko on kyseisen ajan. Kiinteiden korkojen korot ovat aina ottohetkellä vaihtovakorkoisia korkeammalla, mutta ne pysyvät samana koko sopimusajan. Asiakkaalle on varsin selvää mikä "korkokatto" tällaisessa tapauksessa on ja mikä on sen hinta verrattuna vaihtuvakorkoiseen lainan ottohetkellä. Samalla tavalla kuin korkokatossa, niin tässäkin vaihtoehdossa asiakas joutuu maksamaan ottohetkellä ylihintaa, mutta saa vastapainoksi varmuuden siitä mikä korkotaso on myös tulevina vuosina. Sen sijaan asiakas ei pääse hyötymään millään tavalla korkotason laskemisesta tai alhaalla pysymisestä, sillä kiinteä korko ei jousta mihinkään suuntaan. Se pysyy samana koko sopimusajan.

Kiinteiden korkojen tasot löytyvät tästä, lisäksi niiden päälle tulee pankin oma marginaali, joka on vaihtuvakorkoista korkeampi.


Kerron sinulle salaisuuden

Olemassa on myös sellainen vaihtoehto, mitä pankit eivät ota esille, koska he eivät itse hyödy siitä mitenkään. Se on myös siinä mielessä loistava, että mikäli "vakuutus" osoittautuu tarpeettomaksi palautuu asiakkaalle kaikki rahat maksetuista vakuutusmaksuista. Itse asiassa palautuksen voi kasvattaa jopa suuremmaksi kuin vakuutuksesta on maksanut. Mikä tämä salaisuus on? Kerron sen seuraavaksi.

Tämä piilotelluin vaihtoehto on rakentaa asuntolainan korkokatto itse. Se on mahdollista ja vieläpä varsin yksinkertaista. Sen heikoin puoli on siinä, että se vaatii jonkin verran omaa viitseliäisyyttä, mutta sitäkin voi helpottaa automatisoimalla "vakuutusmaksun".

Kuinka korkokaton rakentaminen oikein tapahtuu? Vastaus on yksinkertainen. Maksamalla vakuutusmaksun itselle. Tämä on siinäkin mielessä hyvä vaihtoehto, että korkokaton määrää ja pituutta voi halutessaan itse muuttaa.

Otetaan esimerkki. Helmikuussa 6 kuukauden euribor oli suurin piirtein 0,97%:n tasolla. Osuuspankki tarjosi tuolloin 3 vuoden mittaista 2,8% korkokattoa 2000 euron hintaan 100.000 euron lainalle, kun viitekorkona käytettiin samaa 6 kuukauden euriboria. Vastaavasti 5 vuodelle 2,8% korkokatto oli ostettavissa 4960 euron hintaan. Olettakaamme, että elämme nyt tuota helmikuuta emmekä voi tulevaa korkokehitystä tietää. Oman korkokattonsa rakentava voisi tässä tilanteessa maksaa itsellensä "vakuutusmaksua" vaikkapa 2000 euron verran. Hän haluaa ostaa korkokaton sillä 3 vuodeksi.

Helmikuussa 6 kuukauden euribor oli siis 0,97%. Näin ostettavaa vakuutusta kertyy itse asiassa 2,5 vuoden verran, sillä puolen vuoden ajan on korkotaso jo tiedossa. Se on 0,97%. Heinäkuussa sama korko oli 1,06%. Olettakaamme, että korko jatkaa yhä nousuaan ja seuraavien korontarkistusten yhteydessä korko nousee seuraavasti 1,50 -> 2,00 -> 2,50 -> 3,00. Näin kolmen vuoden aikana korko nousee todella hurjasti, yli kolminkertaiseksi!

Kuten esimerkistä on helppo huomata hyötyy rajun korkojen nousun vuoksi asuntolainan ottaja korkokatosta vasta viimeisen 6 kuukauden aikana. Korkokaton ottanut hyötyy 88,59 euroa. Paitsi, että korkokatosta piti maksaa 2000 euroa, joten itse asiassa asiakkaalle jäi 1911,41 euroa maksettavaa.

Jos korkokaton rakensi itse, niin takaisin palautui 1911,41 euroa. Mikäli vakuutuksen maksoi itselle rahamarkkinarahastoon, jonka tuotto on 0,8% p.a., niin takaisin palautui 1959,80 euroa ja suojaukseen kului ainoastaan noin 40 euroa, kun toinen vaihtoehto olisi ollut maksaa 2000 euroa. Aikamoinen ero!

Todellisuudessa pankin tarjoaman korkokaton hyötyä syö myös se, että asuntolainan korot ovat vähennettävissä verotuksessa. Korkokaton kustannukset taas eivät ole. Verovähennyksen ansiosta korkojen kohoaminen ei tunnu yhtä paljon palkansaajan kukkarossa.

Jotta pankin tarjoamasta korkokatosta olisi todellista hyötyä tulisi korkotason kohota aivan ennenkuulumattoman nopeasti ja vieläpä todella korkealle. Jotta 2000 euron maksulle saisi katetta tulisi koron itse asiassa pysytellä todella korkealla todella pitkään. Vaikka esimerkin tapauksessa viimeisen puolen vuoden aikana korko olisi 5%:ssa tulisi asiakkaalle siltikin vielä noin 1000 euroa kustannuksia.

Itse rakennetussa korkokatossa on sekin hyvä puoli, että kun kerran on sopivan kokoisen suojauksen itsellensä kasannut ei siitä tarvitse enää toista kertaa maksaa. Sen sijaan pankin korkokaton ottanut joutuu aina uusimaan sopimuksen ja maksamaan uudestaan korkokatosta mikäli haluaa suojausta jatkaa.

Korkokatto on hyvä tuote - pankeille. Yksittäinen asuntovelallinen voi hyötyä huomattavasti rakentamalla korkokattonsa itse. Silloin pääsee hyötymään korkotason laskusta, mutta nousua vastaan voi suojautua murto-osalla niistä kustannuksista kuin mitä pankit tarjoavat. Helpoiten korkojen nousua vastaan voi suojautua tekemällä suoraveloitussopimuksen niin, että joka kuukausi menee sivuun erilliselle tilille tai rahamarkkinarahastoon haluttu summa. Olennaista on, ettei pääsy suojaukseen tarvittaviin rahoihin ole liian helppo, jotta ne tulevat myös käytettyä niihin varattuun tarkoitukseen. Mikäli suojaus olikin tarpeeton tai liian suuri saa ne palautettua itselle ja käytettyä johonkin tärkeämpään elämässä.

Yksi blogin lukijoista lähestyi minua loistavalla videolla Wall Streetillä käytettävistä ohjelmistoista ja matemaattisista malleista. Video puhutteli minua erityisesti siksi, että se yhdistää hyvin nykyisen ammattiosaamiseni ja talouden toisiinsa.

Wall Streetillä ja taloudessa ylipäänsä käytetään yhä enemmän erilaisia matemaattisia malleja. Niillä mallinnetaan yritysten konkurssiriskejä, osakkeiden hinnanmuodostusta, tulevaisuudennäkymiä ja mitä moninaisempia asioita. Myös käymäni rahoituksen opinnot yliopistossa ovat olleet hyvin matemaattispainotteiset.

Olen videossa haastatelluiden henkilöiden kanssa samaa mieltä siitä, että matematiikkaa käytetään liikaa. Sillä yritetään mallintaa liikaa asioita, jotka eivät oikeasti ole mallinnettavissa, sillä allaoleva perusta on ihminen. Ihmisen toiminta, motiivit ja käyttäytyminen ei ole matemaattisesti luotettavasti mallinnettavissa mikä johtaa ns. perhosvaikutukseen. Perhosvaikutus on yksi kaaosteoriassa käytetty kuvaus. Se tarkoittaa sitä vaikutusta joka johtaa alun pienien laskelmapoikkeamien johdosta suuriin muutoksiin lopputulemassa. Käytännössä taloustieteissä tämä tarkoittaa sitä virhettä joka tapahtuu ihmisen käyttäytymisen mallintamisesta, kun alkuarvo ei pidäkään paikkaansa tai eroaa oletetusta.

Wikipedia määrittelee perhosvaikutuksen seuraavasti:

Laajemmin se (perhosvaikutus) käsitetään epälineaarisessa järjestelmässä olevaksi ominaisuudeksi, jossa pienet muutokset alkutilassa tai välivaiheissa aikaansaavat suuria muutoksia tapahtumassa. Perhosefektissä kaaoottisuus syntyy kun muutoksen koko ei ole verrannollinen sen määrään vaan erot kasvavat "korkoa korolle", jolloin pienikin muutos tai häiriö voi aikaansaada suuria vaikutuksia.

Juuri tämä on mielestäni nykyisen liian pitkälle matemaattisesti mallinnetun taloustieteiden ongelma. Yhä uusia matemaattisia malleja rakennetaan entisten mallien päälle vaikka alkuperäisen mallin perusta (ihminen) voi pettää minä hetkenä hyvänsä.

Ei kannata ymmärtää minua väärin. Erilaisille matemaattisille malleille on kyllä oma paikkansa, mutta niitä käytetään liikaa, liian monissa ja väärissä paikoissa.

Quants: The Alchemist of Wall Street video on 48 minuuttia pitkä. Videon kuvaus on seuraava:

Quants are the math wizards and computer programmers in the engine room of our global financial system who designed the financial products that almost crashed Wall st. The credit crunch has shown how the global financial system has become increasingly dependent on mathematical models trying to quantify human (economic) behaviour. Now the quants are at the heart of yet another technological revolution in finance: trading at the speed of light.

What are the risks of treating the economy and its markets as a complex machine? Will we be able to keep control of this model-based financial system, or have we created a monster?

A story about greed, fear and randomness from the insides of Wall Street.

 Itse video on katsottavissa tästä:

Suomalainen voittaa aina. Vain pelaamalla voit voittaa. Tuttuja lausahduksia. Ja lähes joka viikonloppu joku tosiaan myös aina näyttää voittavan! Suomalaiset ovat kovia lottoamaan, mutta kannattaako se?

Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä se tieto, että lottoaminen on oletusarvoisesti pelaajalle tappiota aiheuttava peli. Siitä huolimatta suuri määrä kansaa raahautuu tasaisena muurahaisvirtana veikkauspisteisiin joka ikinen viikko luopumaan vaivalla ansaituista rahoista - vapaaehtoisesti.

Ennen kaikkea lottoamalla voi ostaa itselleen hetkeksi unelman ja toivoa. Leipää ja sirkushuveja, kuten antiikin kreikassa todettiin. Sitä kansa tarvitsee ettei nouse barrikadeille. Toivo auttaa jaksamaan, kun valoa ei muutoin pimeydessä näy.

Mutta jos siirrytään haaveiden ostamisesta rationaalisemmalle tasolle, niin kuinka järkevää rahankäyttöä lottoaminen on? Kuinka todennäköistä voittaminen on? Vai onko se loppujen lopuksi vain yksi köyhäinvero alkoholi- ja tupakkaveron lisäksi, kuten jotkut haukkuvat?

Ensiksi on syytä katsoa minkä suuruisia lottovoitot keskimäärin ovat. Taloudelliselta näkökannalta ainoastaan suurimmilla lottovoitoilla on merkitystä. 10 euron suuruinen 4 oikein voitto ei vielä henkilön taloudellisia ongelmia ratkaise. Näiden valossa ainoat syyt lotota on tavoitella 7 oikein täyspottia tai 6 + varanumerosta saatavaa voittoa. 7 oikein tuloksella voittaa keskimäärin 2 miljoonaa euroa ja 6+1 tuloksella noin 15.000 euroa. 6 oikein antaa enää keskimäärin noin 1.600 euroa, joka summana on jo varsin pieni.

Veikkauksen sivut kertovat karua faktaa siitä kuinka todennäköistä lotossa voittaminen on. Päävoiton saamisen todennäköisyys yhdellä rivillä on 1:15380937 eli 0,0000065%! 6 + varanumeron todennäköisyys on 0,0001365% ja 6 oikein, millä voittaa keskimäärin 1.600 euroa 0,0014563%. Todennäköisyyksien valossa lottoamisessa ei tosiaan ole mitään järkeä.

Yksi lottorivi maksaa nykyisin 0,80 euroa ja täysi 20 rivin kuponki siten 16 euroa. Pelaamalla joka viikko täyden kupongin tulee lottoon vuodessa upotettua 832 euroa. Tästä jo helposti näkee, että 6 oikein voittoa vastaavan summan pystyy helposti järjestämään itselleen säästämällä lottoon menevät rahat kahden vuoden ajan.

Toinen vaihtoehto on toki lotota koko kyseinen aika. Tekemällä täyden kupongin joka viikko kahden vuoden ajan on 6 oikein voiton todennäköisyys huimat 3%. Omaehtoisella säästämisellä 1.600 euron kasaan saaminen lottoamiseen verrattuna kannattaa siis 100-3. Keskimäärin 6 oikein tulos potkaisee siis joka 66. vuosi sellaista henkilöä, joka lottoaa täyden kupongin jokainen viikko. Jihuu! Ei varmaan auta mainita, että samassa ajassa lottoamiseen on palanut yli 54.000 euroa.

7 oikein täyspotin saaminen on tilastojen valossa toivotonta. Täydellä kupongilla voiton todennäköisyys on 0,00013% ja siten voiton todennäköisyys tekemällä joka viikko täysi kuponki vuoden aikana 0,00676%. Todennäköisyys on niin pieni, että sitä on vaikea käsittää. Siksi sitä on kenties hyvä verrata muutamaan toiseen varsin epätodennäköiseen tapahtumaan, jotta suhde on helpompi ymmärtää.

Riippuen hieman eri lähteistä todennäköisyys liikenteessä kuolemiselle on 1:17000 ja 1:5300 välillä. Se tarkoittaa siis prosentteina 0,00588% tai 0,0189%. Liikenteessä kuoleminen on siis noin 1000 kertaa todennäköisempää kuin loton täyspotin voittaminen.

Lento-onnettomuudessa kuoleminen on erittäin epätodennäköistä. Onhan se kaikkein turvallisin tapa matkustaa. Todennäköisyys sille on ainoastaan 1:750000. Edelleen alle 7 oikein tuloksen todennäköisyyden vaikka liikenneonnettomuudessa menehtymiseen nähden todennäköisyys on 40-140 kertaa pienempi. Lento-onnettomuudessa kuoleminen on siltikin vielä kaksi kertaa todennäköisempää kuin 7 oikein voiton saaminen.

Mikäli siis olit joskus haaveillut loton 7 oikein voitosta on haave syytä murskata. Se ei tule tapahtumaan - ikinä! Todennäköisyydet ovat niin heikot, että voiton mahdollisuus on tosiaan ainoastaan valtaisa sattuman oikku. Päävoiton metsästämiseen lottoamalla menisi pitkälle toista sataa täyttä ihmiselämää - tarkemmin sanottuna noin 147, jos jokainen elämä kestäisi sata vuotta.

6 oikein tuloksella siis voittaa keskimäärin vain 1.600 euroa ja se on säästettävissä noin kahdessa vuodessa. 7 oikein tuloksen saaminen on puolestaan tilastojen valossa mahdotonta vaikka siitä suuren summan saisikin. Näiden väliin asettuu 6+1 voitto, mikä on suuruudeltaan keskimäärin 15.000 euroa. Siinä missä 7 oikein ratkaisee kaikki taloudelliset ongelmat ja 6 oikein ei vielä oikein mitään on 6+1 voitolla sentään jo jotain taloudessa tuntuvia vaikutuksia.

6+1 voiton todennäköisyys yhdellä rivillä on 0,0001365%. Siten täydellä kupongilla todennäköisyys voittoon on 0,00273% ja lottoamalla koko vuosi 0,14196%. Keskimäärin tällainen lottoaja saisi siten 6+1 voiton noin joka 700. vuosi. Tämäkin voitto on siis käytännössä ihmiselon mittaisen lottoamisen ulottumattomissa.

6+1 voiton voi järjestää itselleen kuitenkin huomattavasti lyhyemmässä ajassa. Jättämällä lottoamisen väliin ja säästämällä joka kuukausi kupongin verran on sama raha kasassa noin 18 vuoden säästön jälkeen. Huomattavasti nopeammin siis verrattuna 700 vuoden lottoamiseen.

Tämä aika on kuitenkin mahdollista lähes puolittaa! Mikäli henkilö säästäisi lottoon käytetyt rahat vaikkapa indeksirahastoon, joka tuottaisi 10% p.a. lyhentyisi säästöajasta vielä vajaat 8 vuotta. 6+1 voiton suuruinen summa olisi säästettynä vähän yli 10 vuoden jälkeen.

Jos siis vielä satut lottoamaan suosittelen, että toimit seuraavasti. Ensiksikin lopeta lottoaminen! Älä kuitenkaan laita viikottaista lottoon käytettyä rahaa taskuun vaan laita se johonkin Seligsonin indeksirahastoista. Vaikka joka toinen viikko Seligsonin Eurooppa -indeksirahastoon ja joka toinen USA -indeksirahastoon. Toista tätä kunnes haluamasi "voittosumma" on säästettynä. Se on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa kuin lottovoiton odottaminen.

Ilokseni voin ilmoittaa, että saimme Saiturin kanssa molemmat Suomen Tietokirjailijoiden apurahan esikoistietokirjan kirjoittamiseksi. Tämä esikoistietokirja on työn alla oleva kirjaprojektimme.

Itse apurahaa suurempana asiana pidän virallisen tahon antamaa luottamusta, tukea ja uskoa projektiimme. Se antaa jälleen lisää uskoa siihen, että teemme asioita joilla on merkitystä. Ennen kaikkea tämä tunnustus lisää motivaatiota saada aikaiseksi niin hyvä kirja kuin vain kykenemme tekemään. Miksi tyytyä keskinkertaiseen jos voi tehdä hyvän?

Haluan myös kiittää Kimmo Svinhufvud:ia, joka vihjasi meille tästä apurahamahdollisuudesta. Vihjeen saadessamme apurahahakemuksen rustaamiseen ei ollut käytettävissä kuin muutamia päiviä, mutta se selvästi kannatti. Hakemusta kirjoitin noro-viruksen kourissa, joten se vielä osaltaan antaa lisää kiksejä onnistumisesta.

Nyt olen ajautumassa eräänlaiseen risteyskohtaan oman anonymiteettini kanssa. Joudun pohtimaan anonymiteetin hidasta murtamista. Apurahan saajien nimet ovat julkista tietoa ja todennäköisesti myös kirja kannattaa aikanaan julkaista omalla nimellä eikä salanimellä.

Omalla nimellä bloggaaminen on riskialtista. Internetissä julkaistua materiaalia ei ole mahdollista saada pois. Internetillä on erittäin pitkä muisti. Omat mielipiteet asioihin voivat muuttua ajan saatossa, samoin se minkälainen ihmisenä olen. Näitä asioita on mahdollista myöhemmin käyttää henkilöä vastaan hyvin tehokkaasti. Lisäksi kirjoitukset tuovat esille vain yhden puolen ihmisestä - mikäli joku toinen vetää niiden perusteella johtopäätöksiä henkilöstä voi hän mennä hyvin vikaan.

Oma ongelmansa on aihe jota käsittelen. Raha on edelleen suomalaisissa keskusteluissa tabu. Rahasta, sijoittamisesta ja taloudellisesta riippumattomuudesta kirjoittavasta henkilöstä voi saada ahneen ja itsekkään kuvan. Tällainen kuva on tuhoisa erityisesti tulevien työnantajien etsiessä työnhakijasta tietoa. Siten kohtaan tuntuvia riskejä anonymiteetistä luopuessa.

Näin tulen kuitenkin hiljalleen tekemään. Kirjan valmistumiseen on vielä pitkästi matkaa, joten on aika ryhtyä hitaasti rakentamaan omaa identiteettiä internetissä. Kiinnostuneet voivat jäljittää nimeni apurahalistalta.

Tämä on ensimmäinen askel.

(Kuva: cc annia316)

Nordnet julkaisi tänään säästöbarometrin, joka pohjautuu heidän pohjoismaisten asiakkaiden tilastoihin tammi-maaliskuun ajalta 2010. Uutinen on ollut esillä valtamediassa laajasti, joten en ala toistamaan samaa tietoa vaan pureudun hieman syvällisemmin tutkimukseen.

Tutkimus on perustunut noin 310 000 asiakkaan tietoihin, joten sitä voi pitää laajana otoksena. Nordnetin asiakkaiden profiili varmaan kuitenkin eroaa jonkin verran muista välittäjistä ja pankeista, joten liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä kannattaa välttää. Siitä saanee kuitenkin varsin hyvän yleiskuvan.

Mielestäni mielenkiintoisin tieto on asiakkaiden sijoitusten arvo, sekä erityisesti miten se on muuttunut aikaisempiin vuosiin. Vuosi sitten kirjoitin mitä salkkujen arvot olivat vuosina 2008 ja 2009. Tapahtunut muutos vuoden takaiseen on huomattava. Ohessa salkkujen keskimääräiset arvot ja koon muutokset euroiksi muutettuina.

(Salkkujen koot eri maissa euroiksi muutettuna, lähde: Nordnet)

(Salkkujen koon muutokset eri maissa euroiksi muutettuna, lähde: Nordnet)

Huomionarvoista on erityisesti suomalaisten asiakkaiden salkkujen tuntuva kasvaminen. Viime vuonna keskimääräisen asiakkaan salkku oli arvoltaan 16 800€, mutta nyt se on noussut arvoltaan huimat 184% vajaaseen 50 000 euroon. Viimeisen vuoden aika on ollut sijoittajille suotuisa, mutta pelkkä arvonnousu ei selitä näin huimaa kasvua. Asiakkaat ovat selvästikin siirtäneet uutta rahaa sijoituksiin ja historian valossa vielä erittäin hyvään aikaan. Keskimäärin suomalaisella oli viime vuonna sijoituksia noin 10 000 euron edestä, joten siihen nähden Nordnetin asiakkaiden sijoitusomaisuus on paljon korkeampi.

Parina edellisenä vuonna on suurin salkku ollut tanskalaisilla. En tiedä mikä on syynä, mutta nyt tanskalaiset pitävät häntää salkun koon muutoksen suhteen ja arvokin on norjalaisten jälkeen pienin. Tanskalaisten salkut ovat lihoneet suurin piirtein Tanskan OMXC20 indeksin verran. Voisiko olla niin, että tanskalaiset ovat pelkästään istuneet sijoitustensa päällä eivätkä ole tehneet uusia?

(Salkkujen sijoitusjakaumat eri maissa, lähde: Nordnet)

Sijoitusjakaumassa erottuu Ruotsi selvästi muista pohjoismaista. Ruotsalaiset sijoittajat suosivat rahastoja huomattavasti muita enemmän, sekä myös käteisen osuus on muita pohjoismaita suurempi. Ruotsissa onkin enemmän tarjolla erilaisia rahastoja ja lisäksi valtio tukee rahastosäästämistä veroeduin, mikä selittää eroa muihin maihin.

(Velkavivun käyttö eri maissa, lähde: Nordnet)

Sekä suomalaiset, että ruotsalaiset käyttävät muita maltillisemmin velkavipua. Norjalaiset ovat riskinottohalukkaampia ja käyttävät lainarahaa selvästi muita maita enemmän. Norjalaisten riskinottohalukkuus näkyy myös suosituimmissa osakkeissa, jotka ovat energiayhtiöitä.

(Suosituimmat osakkeet ja rahastot, lähde: Nordnet)

Kaikissa maissa sijoittajat suosivat suuria kotimaisia yrityksiä. Suomalaiset pitävät perinteisesti Nokiasta ja ruotsalaiset sen kilpailijasta Ericssonista. Tuulivoimaa paljon hyödyntävässä Tanskassa sijoittajat suosivat alaan erikoistunutta Vestasia ja norjalaiset puolestaan aurinkoenergiayhtiö REC:ia (Renewable Energy Corporation).

(Ulkomaisten kauppojen osuus, lähde: Nordnet)

(Vaihdetuimmat ulkomaiset osakkeet, lähde: Nordnet)

Tanskalaiset erottuvat muita suuremmalla ulkomaisen kaupankäynnin osuudella. Tanskassa markkinat ovat pienet, mikä osaltaan selittää asiaa. Mielenkiintoista on myös huomata, että norjalainen REC löytyy sekä suomalaisten, että ruotsalaisten vaihdetuimpien ulkomaisten osakkeiden listalta. Norjalaiset ovat viime aikoina puolittaneet ulkomaisten sijoitusten osuuden.

(Kuva: woodleywonderworks [flickr])

Vuokra-asumisen ja omistusasumisen kustannuksia voi verrata hyvin monella eri tavalla keskenään. Se kumpi asumismuoto on loppupeleissä henkilölle järkevämpi ei kuitenkaan ole yhtä yksinkertainen. Kalliimmaksi osoittautuva vaihtoehto voi olla järkevämpi tilanteet huomioiden. Mielestäni näiden asumismuotojen vertaileminen keskenään ei ole kovin hedelmällistä näistä syistä johtuen. Toisinaan vuokra-asuminen on paras vaihtoehto, toisinaan omistusasuminen. Siten en nyt sorrukaan vertailemaan näitä asumismuotoja keskenään vaan otan asumiseen hieman erilaisen näkökannan.


Löydä uusi tapa ajatella

Suomi on kylmä maa. Tämän vuoksi meidän on aina asuttava jossakin. Asumisesta vuorostaan syntyy aina kuluja. Netistä löytyy paljon kirjoituksia, joissa kerrotaan minkälaisilla eri toimenpiteillä voi omia asumisen kustannuksia leikata alaspäin. Näitä ovat esimerkiksi sähkön kilpailuttaminen ja säästäminen, takan lämmittäminen, kotivakuutusten kilpailuttaminen jne. Neuvot ovat sinänsä ihan hyviä ja niillä myös todella saa asumisen kustannuksia laskettua. Mutta kyseiset toimenpiteet auttavat vain tiettyyn pisteeseen asti. Kun kaikki mahdollinen on kilpailutettu ja säästetty ei näillä toimenpiteillä voi saavuttaa enää enempää hyötyjä.

Seuraava vaihe onkin haastavampi ja vaatii huomattavasti enemmän kekseliäisyyttä, sekä innovatiivisuutta. Ilmeisesti tästä syystä aiheesta ei ole juurikaan kirjoitettu. Monella aivot lukkiintuvat "säästömoodiin" - asumisen kustannuksia pyritään saamaan alaspäin tavalla tai toisella etsimällä mitä naurettavampia säästökohteita.

Toinen tapa on tietenkin kasvattaa omasta asumisesta kertyviä tuloja! Suurimmalla osalla ei kerry mitään tuloja vuokra- tai omistusasunnostaan. Todennäköisesti tämä vaihtoehto ei ole edes käynyt mielessä. Ehkä juuri nyt mietit mielessäsi, että tämä on mahdotonta. Kuten totesin, se on paljon haastavampaa, muttei mahdotonta. Saatavat hyödyt voivat olla huomattavia. Mutta se vaatii innovatiivisuutta. On osattava ajatella laatikon ulkopuolelta.

En ole aiemmin kirjoittanut siitä, kuinka olemme oman asumisemme järjestäneet.  Tämä on johtunut osittain siitä, että meidän valitsemamme tapa ei sovi 99,9%:lle muita ihmisiä, toisaalta siitä, että järjestely on sen verran poikkeava, että riskeeraan paljastavani oman henkilöllisyyteni. Se on kuitenkin esimerkki siitä, kuinka hakemalla tavallisuudesta poikkeavia ratkaisuja voi omalle kontolle tulevat asumisen kustannukset painaa hyvinkin alas. Kiinteistössämme on neliöitä yhteensä 335m². Maksan tästä tilasta kuukausittain alle 150 euroa. Seuraavaksi kerron, kuinka sen tein.


Sopivan asunnon etsintää

Asumiskustannusten laskemisen prosessi on vienyt kohdallamme useita vuosia. Olemme toteuttaneet sitä määrätietoisesti alusta alkaen. Kaikki käynnistyi vuonna 2003, kun aloimme etsimään meille soveltuvaa taloa. Talon tuli täyttää muutamat meille tärkeät kriteerit, jotka ovat mahdollistaneet nämä hyödyt.

Ensinnäkin alueella ei saanut olla julkisia kulkuyhteyksiä. Kyllä, luit aivan oikein! Tämä siksi, että voi vähentää verotuksessa oman auton käytön työmatkoihin. Näin säästö verotuksessa on jopa tuhansia euroja. Harrastuksemme vaativat auton käyttöä, joten joka tapauksessa meillä olisi auto. Niinpä sen aiheuttamat kustannukset kannattaa minimoida.

Toiseksi talon tuli sijaita hevosystävällisellä alueella. Tämä siksi, että puolisoni on innokas hevosharrastaja ja tarkoitus oli rakentaa myöhemmin talon yhteyteen oma hevostalli.

Kolmanneksi talon tontin tuli olla riittävän suuri, jotta hevostallin aitauksineen voisi tontille rakentaa. Tämä oli oikeastaan kaikkein haasteellisin kriteeri. Nykypäivän tehoasuttamisen aikana tontit ovat järjestäin postimerkin kokoisia länttejä.

Harkitsimme myös pelkän tontin ostamista ja talon rakentamista sille suoraan. Tarjolla olleet tontit ja niiden sijainnit muodostuivat ongelmaksi. Lopulta kuitenkin löysimme vuonna 2001 rakennetun omakotitalon kolmen hehtaarin omalla tontilla keskeltä hevosystävällistä aluetta. Teimme kaupat ja muutimme taloon joulukuussa 2003. Meistä oli tullut omistusasujia ja asuntovelallisia.


Vasara ja nauloja

Pikakelaus vuoden 2006 kesään. Puoliso on valmistunut koulusta ja saa säännöllisiä tuloja, joten emme ole enää täysin riippuvaisia minun työstäni. Puolison hevonen asustelee tässä vaiheessa parin kilometrin päässä olevalla tallilla.

Tässä kohden alamme varsinaisesti toimimaan asumiskustannusten alentamisen kanssa.  Kaikki edeltävä toiminta, kuten sopivan talon etsiminen, on ollut alustavaa toimintaa päämäärän tavoittelussa. Päätämme hakea lisää asuntolainaa hevostallin ja autotallin rakentamista varten. Niin nurinkuriselta kuin se kuulostaakin, niin kyllä, haimme lisää lainaa, jotta saisimme kustannuksia alas! Syksy menee arkkitehdin kanssa tapellessa ja poikkeuslupahakemuksen aiheuttamassa rumbassa. Keväällä 2007 lupa irtoaa ja pääsemme aloittamaan rakentamisen.

Hevostalli pihoineen valmistuu loppuvuodesta 2007. Puolison oma hevonen ja kaksi vuokralaista muuttavat talliin. Hevosharrastuksen aiheuttama kassavirta muuttaa suuntansa. Aiemmin kuluja aiheuttanut harrastustoiminta alkaakin vuorostaan tuottamaan tuloja. Sen sijaan, että hevosen karsinasta pitäisi maksaa vuokraa muille saammekin me vuokraa toisilta. Bonuksena puoliso on tyytyväinen, kun saa hevosen omaan pihapiiriin. Kiinteistö alkaa tuottamaan tuloja ensimmäistä kertaa.

Seuraava kesä menee autotallin rakentamisessa ja se valmistuu syksyksi. Kyseessä on kolmen auton lämmin talli, josta omaan käyttöön riittää kuitenkin kahden auton tila. Laitan ylimääräisen tilan vuokralle ja siihen muuttaa muutama moottoripyörä.


Asumiskustannukset alas

Nyt voidaankin siirtyä takaisin nykyhetkeen. Rakentamisen ja sen mahdollistaman vuokrauksen ansiosta ovat asumiskustannukset laskeneet huomattavasti. Mikä parasta, se ei millään tavalla vaikuta omaan asumismukavuuteen. Sähkökulutkin ovat samat, on talleissa sitten vuokralaisia tai ei. Vuokrat ovat puolestaan verovapaata, sillä verotuksessa voi rakennetuista talleista tehdä poistot ja siten painaa kirjanpidossa vuokran tuoton nollaksi.

Näillä toimenpiteillä, jotka itse raivasimme määrätietoisesti toteutumaan saimme laskettua asumiskustannuksia tuntuvasti. Aiemmin pelkän omakotitalon kuukausierä oli n. 650-700 euroa. Nyt suuremmasta lainasta ja kasvaneistä neliömääristä huolimatta ovat kustannukset pienemmät. Kun kuukausierästä vähennetään vuokrat jää meille maksettavaa alle 300 euroa kuukaudessa. Koska meitä maksajia on kaksi tekee se alle 150 euroa kuukaudessa. Mielestäni tämä on erittäin pieni summa kiinteistöstä, joka käsittää 335m²:n edestä rakennuksia, sekä seisoo omalla tontilla.


Ostaisiko herra paskaa?

Asumiskustannusten viilaaminen ei pääty vielä tähän. Hevoset tuottavat lantaa varsin paljon. Suomi luokittelee hevosista tulevan lannan eläinperäiseksi jätteeksi ja siten se on ongelmajäte. Tämä poikkeaa muiden EU-maiden tulkinnasta, kuten Ruotsin, mutta en halua tässä kirjoituksessa mennä siihen syvällisemmin. Tämä tulkinta johtaa kuitenkin siihen, ettei lantaa voida Suomessa hyötykäyttää samalla tavalla kuin muissa maissa (esim. puristamalla lanta briketeiksi ja tuottamalla niistä lämpöenergiaa).

Hevosen tuottama lanta on meille siis ongelmajätettä. Tämän ongelman olen ratkaissut myös kääntämällä kassavirran. Siinä missä monet kärräävät lannat pois ja maksavat niistä jätemaksun me olemme päätyneet myymään lantaa keväisin kevätlannoitteena. Hinta on vaatimaton 10 euroa peräkärryltä itse lastattuna, mutta idea on hyvä. Siinä missä muutoin asia olisi rasite, se on nyt tuottoa tuova hyödyke.

Kevätlannoitteena tämä turpeen ja hevosenlannan sekoite toimii muuten oikeasti loistavasti! Se on varmasti lisäaineeton luonnon tuote, joka toimii. Tässä olisi myös rako laajentaa hyötyä. Ainakin Etelä-Suomessa ihmiset ovat valmiita maksamaan tästä tuotteesta toreilla jopa sen 10 euroa säkiltä. Mikäli haluat jalostaa tätä ajatusta pidemmälle ja hoitaa myynnin paremmin tuottavalla alueella, niin ota yhteyttä.


Loppusanat

Kun kerran on saanut aivonsa naksautettua näkemään omasta asumisesta löytyvät potentiaaliset tuottokohteet alkaa näitä hyötyjä tunnistamaan yhä helpommin. Omassa asumisessa näen edelleen monia optimointikohteita. Esimerkiksi hankkimalla laidunpeltoa hevosille pääsisi osalliseksi maatalouden EU-tuista. Tämä nostaisi kiinteistön tuottamia tuloja lisää.

Toivon tämän kirjoituksen motivoivan muita haastamaan omat käsitykset omasta asumisesta ja sen kustannuksista. Aluksi tuoton hakeminen omasta asumisesta saattaa tuntua haasteelliselta. Kenties jopa mahdottomalta. En kiellä etteikö se joidenkin kohdalla olisikin mahdotonta. Haasta kuitenkin itsesi. Etsi uusia näkökulmia. Ehkä sinulla on kellarissa tila, joka on itsellesi tarpeeton? Jollekin toiselle se voi olla erittäin arvokas - voisitko vuokrata sen? Ota ensimmäinen askel, seuraava on jo helpompi.

The Money Fix kertoo erittäin mielenkiintoisesti nykyisen rahajärjestelmän toiminnasta. Miksi rahaa tuntuu aina olevan liian vähän? Mistä korko tulee? The Money Fix käsittelee kaikkia näitä asioita.

Näiden lisäksi The Money Fix esittelee kolme vaihtoehtoista rahajärjestelmää nykyisen tilalle. Vaikka videossa nämä esitetäänkin varsin positiivisessa valossa en itse suhtaudu niihin yhtä varauksetta. Kaikista puutteistaan huolimatta nykyinen järjestelmä on mielestäni toimivin, mitä on keksitty. Kaikkiin vaihtoehtoisiin järjestelmiin liittyy omat ongelmansa, joihin video ei ikävä kyllä pureudu. Esitetyt järjestelmät tukeutuvat siihen perusajatukseen, että jossakin vaiheessa yksilö antaa yhteisölle takaisin. Ikävä kyllä maailma ei aina anna siihen mahdollisuutta. Esimerkiksi vaikeasti vammaiset henkilöt olisivat näissä malleissa ainoastaan kuluttajien asemassa - nykyinen järjestelmä tasaa tällaista epätasa-arvoa paremmin.

Kaikesta huolimatta The Money Fix antaa paljon ajattelemisen aihetta. Se on myös suurimmaksi osaksi tekstitetty suomeksi, joten seuraaminen onnistuu vaikkei englantia osaisikaan.

Dokumentin kotivisut löytyvät osoitteesta www.themoneyfix.org.

The Money Fix, pituus 1h 19min. Ohjaus: Alan Rosenblith.

(Mountain photo by photographer Jef Maion)

Tämän artikkelin on kirjoittanut vieraskynällä Saituri -blogi pitäjä. Saituri käsittelee blogissaan erittäin mielenkiintoisesti säästämistä, säästämistämisen psykologiaa, sijoittamista ja kuluttamista. Vierailen Saiturin blogissa tasaisin väliajoin hakemassa sieltä motivaatiota myös omaan säästämiseeni. Mikäli blogi ei ole entuudestaan tuttu, suosittelen tutustumaan siihen. Saiturin blogi löytyy osoitteesta http://www.saituri.org.

Ennen kuin artikkeli alkaa, haluan kiittää KTR -blogin ylläpitäjää kunniasta päästä kynäilemään vierasartikkeli ja tuulettamaan omia näkemyksiäni hänen reviirilleen. Tunnen ylpeyttä siitä, että saan viettää aikaani asiantuntevien ihmisten seurassa joilta voin oppia paljon. Yritän myös vastavuoroisesti itse antaa takaisin. Toimikoon tämä artikkeli aloituksena.


Työn ja vapaa-ajan tasapaino - luo se vaikka väkisin

Vaikka "juhlapuheissani" jauhan paljon siitä, miten työtä ei kannata ottaa henkilökohtaisesti ja että se on vain työkalu todellisten tavoitteiden saavuttamiseen, huomaan silti monesti istuvani toimistossa viimeisenä ihmetellen minne kaikki menivät. Työpäivät venyvät turhaan ja asiat soljuvat siirapin lailla eteenpäin. Kun homma alkaa mennä tällaiseksi on syytä katsoa peiliin ja kysyä, että voisiko asialle ehkä tehdä jotain.

Aina välillä itseä on pakko nostaa niskasta kiinni ja toteutettava työn ja vapaa-ajan tasapainotusoperaatio. Mielenterveyden ja jaksamisen kannalta tämä on elintärkeää tehdä säännöllisin väliajoin. Myönnän, että en muuten pysy ohjelmassa kiinni, ellen sitä varta vasten aika ajoin uudista.


Mitä työelämältä haluat ja tavoittelet?

Ennen kuin alat tekemään mitään konkreettisia toimenpiteitä, on syytä tutkailla vähän omaa sielunelämää ja syitä siihen miksi ylipäätään tekee sitä mitä tekee, ja onko se kaiken stressin arvoista.

En ole itse missään nimessä puhtoinen pulmunen, koska jokin naurettava kunnian tavoittelu teki minusta hetkeksi aikaa syvästi inhoamani ihmistyypin edustajan, jees -miehen. En osannut sanoa ei uusille tehtäville, enkä kyllä oikein uskaltanutkaan kohtuullisen uutena työntekijänä.

Tämä johti luonnollisesti siihen, että yhtenä päivänä huomasin olevani ympäröity työllä ja koska olin saavuttanut jonkinlaisen "luottohenkilön" aseman tiimissämme, kostautui se sillä, että muutkin tukeutuivat minuun ja sain lisäksi tuurata muita.

Ei tätä onneksi liian kauaa kestänyt - vähän alle vuoden - mutta vaikutukset olivat nähtävissä. Olin muuttunut iloisesta vitsailijasta toimistossa laahustavaksi möröksi (olen sitä kyllä vieläkin, mutta syyt ovat toiset). Ilo oli kadonnut ja tilalla oli enemmän vastuuta ja hommia kuin muilla, mutta samalla palkalla. Noh, itsepähän kerjäsin.

Oli tämä silti tärkeä oppimisprosessi. Koen olevani jopa onnekas, että sain näinkin varhain työurallani oppia, että työtehtävien haalimisella ja luottohenkilön tittelistä ei itse hyödy yhtään mitään. Lopputuloksena on stressi ja ainainen tunne siitä, että mitään ei saa aikaan.

Työelämässä, kuten sodassakin, on voittaakseen opittava tietämään mitkä taistelut kannattaa taistella ja mitkä kannattaa jättää muiden hoidettavaksi. Kaikki työtehtävät ja projektit eivät ole samanarvoisia. Työ ei tietenkään voi koostua pelkästään meriiteistä. On silti opittava sanomaan ei ja jämäkästi pyrkiä delegoimaan muillekin jotain, kuten nykyään täysin ilman mitään syyllisyyden tunteita itsekin teen.

Katso siis tarkkaan nykyisiä projekteja ja työtehtäviä, joissa olet mukana. Jos suurin osa niistä on tyhjänpäiväisiä tusinajuttuja, niin mieti tarkkaan, voisitko vain jättäytyä pois jostakin tai ehkä delegoida toiselle. Muutenkin, jos olet mukana vain parissa tarkkaan valitussa jutussa, saat todennäköisesti huomattavasti parempaa jälkeä aikaan.


Juttele pomon kanssa

Jos esimiehesi on ihmiseksi luokiteltava olento, on hän yllättävän hyvin perillä siitä, että jokaisella on rajansa.

Älä siis vello syvässä yksinäisyydessäsi sitä, että hommaa on paljon, eikä aikaa riitä mihinkään. "It takes two to tango". Jos et kerro huolistasi ja siitä, että on suuri vaara homman räjähtämisestä käsiin, ei asialle myöskään voida tehdä mitään. Itsesääli ei auta eteenpäin. Terveellä itsetunnolla varustettu henkilö pystyy myös tunnustamaan, jos jokin on liikaa.

Kyllä, minullakin kesti aikansa, että pystyin myöntämään sietokykyni tulleen vastaan. Jostakin syystä pelkäsin, että jos kerron olevani kusessa hommien kanssa, voin sanoa etenemiselle ja pahimmassa tapauksessa työlleni hyvästit. Sen sijaan, että olisi käynyt näin, työt jaettiin uudelleen, oikeudenmukaisemmin ja pystyin hengähtämään.

Mitään pelättävää ei ole.

Toki on oltava selkeä syy sille miksi haluat uudelleenjärjestelyä. Se ei ole riittävä syy, että et nyt juuri tykkää käsillä olevasta työstä. Sinun on voitava osoittaa, että saat paljon aikaan ja teet paljon, mutta aika ei aidosti riitä nykytilan hallitsemiseen.

Kun olet saanut edellä mainitut suurten linjojen asiat ja todelliset syyt ongelmiin tunnistettua ja parempaan kuntoon, on aika ryhtyä viilaamaan yksityiskohtia.


Mene kotiin ajoissa

Yksinkertaista, eikö vain; mutta helpommin sanottu kuin tehty? Jälleen kerran olin noin kuukauden viettänyt toimiston syövereissä melkein joka päivä niin kauan, että olin taas yksin.

Kun tähän havahduin, ei auttanut muu kuin vain päättää lähteä ihmisten ajoissa kotiin. Se todella on vain valintakysymys. Kun asetat selvän kotiinlähtöajan, kuin ihmeen kaupalla työskentelet koko päivän siihen tahtiin, että saat tehtyä hommat valmiiksi siihen mennessä. Tämä on psykologinen temppu, mutta toimiva.

Ellet usko, koita tätä yhden viikon, niin huomaat sen tehokkuuden. Tarkista aika aina välillä, että pysyt kärryillä siitä missä mennään ja näin ollen myös aikataulussa.



Keskity olennaiseen

Minä ainakin olen syyllinen siihen, että työpäivä venyy monesti myös siitä syystä, että tulee keskityttyä vähemmän olennaisiin asioihin. Tuhlaan siis aikaa merkityksettömiin ja turhiinkin asioihin, jotka eivät edistä millään tavalla päivän hommien eteenpäin viemistä.

Kyseessä on perinteinen psykologinen viivyttelytaktiikka, jolloin tiedän, että jokin epämukava mutta selkeästi tärkeä asia olisi tehtävä.

Tällöin iskee hirvittävä tarve tehdä jotakin sijaistoimintaa, kuten sähköpostin siivoaminen, Kauppalehden sivujen tarkastaminen, sähköpostin siivoaminen vähän lisää jne. Tästä ei pääse millään muulla eroon, kuin sulkemalla sähköpostin ja nettiselaimen ja todella päättämällä, että nyt se pirun homma tehdään, että pääsen ajoissa kotiin.

Avoimissa toimistoissa on melkein mahdoton päästä eroon hälinästä ja häiriöistä ja näin ollen keskittyminen saattaa olla vaikeaa. Olen kuitenkin löytänyt tähän itselleni erinomaisen keinon. Kuuntelen tietokoneelta musiikkia nappikuulokkeilla koko päivän. Tämä auttaa keskittymään osaltaan käsillä olevaan hommaan sen sijaan, että joutuisin kuuntelemaan naapurikarsinan parisuhdeongelmia tai vauvajuoruja.

Kokeile sinäkin shokkiterapiaa, ja eliminoi häirinnän aiheuttajat ja pakota itsesi noin tunniksi kerrallaan keskittymään käsillä olevaan tehtävään. Sen jälkeen, siirry alla olevaan vaiheeseen.


Muista pitää tauot

Tunnustan, että en ole kovin usein pitänyt varsinaisia taukoja. Se tarkoittaa sitä, että istun koneen ääressä koko päivän ja pikkuhiljaa valutan hommia valmiiksi. Puolipäivään mennessä olenkin sitten kuin zombi, joka ei ole hirveän tehokas missään.

Oikean tauon pitäminen noin tunnin välein päästää mielen lepäämään ja vähän kuin uudelleen käynnistää sinut, että voisit paremmin keskittyä hommiisi. En uskonut tätä aiemmin, mutta kyllä se paikkansa pitää, kun muutaman päivän on teoriaa testannut.

Aloita jo tänään (kuitenkin luet tätä työkoneelta); sulje selain, mene muutaman minuutin virkistystauolle.

Tee työt virkeämpänä valmiiksi ja häivy ajoissa kotiin.


Selvitä etukäteen mitä huomenna on tehtävä

Tämä on yksi asia, jonka olen aina tehnyt. Kerään seuraavan päivän tehtävät pöydälle valmiiksi odottamaan tekemistä. Teen näin siksi, ettei minun seuraavana aamuna tarvitse tuhlata aikaa sen miettimiseen mitä kaikkea tulisi päivän mittaan saada aikaiseksi. Tämä on tärkeä vaihe sen mahdollistamisessa, että pääsen järkevään aikaan kotiin.

Sen sijaan, että käyttäisit tekosyynä huomisaamun vitkasteluun työtehtäviesi selvittämisen, tee se jo tänään ennen kotiin lähtöä. Listaa ainakin 3-5 asiaa, jotka on ainakin saatava tehtyä huomenna. Aamulla olet muutenkin virkeimmilläsi, joten on hyvä saada se aika hyvin käytettyä.


Älä anna töiden seurata kotiisi

Olen siitä onnellisessa asemassa, että koska olen organisaatiossa niin alhaalla, eivät työt vahingossakaan seuraa minua kotiin asti. Joillakin tämä on kuitenkin usein hyvin todellinen vaara. Ei niinkään siksi, että työpaikka sitä vaatisi, vaan siksi, että et osaa päästää irti työstä ja olet työminäsi vanki kotonakin.

Keino on yksinkertainen. ÄLÄ katso niitä työsähköposteja, ÄLÄ jätä työkännykkääsi päälle kotona. Useimmissa töissä töiden kotiin vieminen on enemmän oma valinta, kuin vaatimus.

Itse ainakin työskentelen saavuttaakseni tiettyjä vapauksia elämässäni. Mihin se työn tarkoitus silloin menee, jos olet kotonakin kahlehdittu työhön? Mikään asia ei ole niin kiireellinen, etteikö se jaksaisi odottaa seuraavaan aamuun.


Nuku kunnolla ja reilusti

Jälleen kerran yksi asia, josta minunkin tuntuu olevan vaikea pitää kiinni, on riittävän pitkän yöunen saanti ja tarpeeksi aikainen nukkumaanmeno. Kuitenkin, niinä päivinä kun saan itseäni niskasta kiinni tämän asian suhteen, olen seuraavana päivänä huomattavasti energisempi (yllätys?), keskittyminen on helpompaa, ja täten jälleen vapaa-aika kasvaa ja kiire hellittää, koska saan näinä päivinä enemmän aikaan. Elämäkään ei vaikuta niin synkältä.

Yksinkertaisesti, tee niin kuin lapsiasi käsket. Ajoissa nukkumaan ja riittävästi unta. Niin yksinkertaista, mutta jotenkin niin kovin vaikea toteuttaa.


Ole

Kun viimein saat järjestettyä asiat töissä niin, että pääset kotiin ajoissa, eikä kukaan häiritse iltaa "tuiki tärkeillä" työasioilla, avautuu uusi ongelma. Mitä teen kaikella sillä vapaa-ajalla, jonka työ täytti kotonakin?

Ensimmäistä kertaa elämässä, koita vain puhtaasti olla, tekemättä erityisesti mitään. Nyt en kuitenkaan puhu television tuijottamisesta. Se saattaa ehkä rentouttaa ja saattaa sinut koko illaksi ajatuskoomaan. Koitapa huviksesi vaikka kesällä, heti töiden jälkeen istua terassille kaljatuopin ääreen tai puiston penkille jonkin hyvän kirjan kanssa ja vain olet.

Välillä se on uskomattoman virkistävää jo siksikin, että poikkeat normaalista päiväkaavastasi.


Tee jotain joka on sinulle oikeasti tärkeää

Jos työ on vienyt suuren osan vapaa-ajastasikin, on tähän varmasti suurin osasyyllinen se, että et ole yksinkertaisesti löytänyt asiaa, jolla olisi sinulle intohimoista merkitystä - oli tämä sitten omalla kohdallasi mikä tahansa. Kun muuta ei ole, täyttää työ tuon tyhjiön. Pitkällä aikavälillä tämä ei tietenkään hirveän tervettä ole.

Jos ei muuten, niin yritä löytää itsellesi työn sijaan jotakin muuta, kuten vaikka enemmän aikaa  perheen kanssa, jos et muuta.

Minulla kesti hetken aikaa löytää asia, joka minua kiinnostaisi ja joka antaa voimia sekä innostaa eteenpäin. Työ ei minulla täyttänyt tyhjiötä, mutta käytin aikani muuhun, joka ei ollut minkään arvoista. Monille voi kuulostaa vähän typerältä, mutta omalla kohdallani nautin suuresti sivustoni kehittämisestä, artikkelien kirjoittamisesta, asioiden tutkimisesta ja siitä, että joku ehkä saa kauttani uusia oivalluksia ja oppii paremmaksi rahan käyttäjäksi. Ehkä jopa pelastan jonkun talouden täydelliseltä tuholta, kuka tietää. Minulle se on tavoittelemisen arvoinen asia.

Löydä itsellesi jotain, joka saa aikaan samoja tuntemuksia, niin elämä saa uutta ja aitoa merkitystä.


Lomaile oikeasti

Moni ottaa lomankin jonkinlaisena suoritteena, ihan kuin se olisi työtä. Sille asetetaan tavoitteita ja pirunmoinen lista, jotka tulisi saada tehtyä. Näin tehdään, vaikka lomailisi vain kotonakin; vai pitäisikö sanoa, että erityisesti silloin.

Kun lomaa viimein saa viettää, niin käytä se hyväksesi. Stressiä ei tästä tietenkään missään nimessä pidä ottaa, mutta yritä edes pitää hauskaa ja rentoutua kunnolla tekemällä jotain mitä et muutoin tee. Koita jotain uutta ja villiä.

Pidä myös lomasi mahdollisuuksien mukaan yhteen putkeen. Itse olen tehnyt sen virheen, että jaoin esimerkiksi kesälomani useampaan osaan, noin kahden viikon ja viikon pätkiin useamman kuukauden ajalle, kuvitellen että saisin siitä näin eniten irti. Kylläpä sitä väärässä voi olla. Tänä kesänä en tee samaa virhettä, vaan pidän minimissään kolmen viikon loman yhteen putkeen.

Vasta tällaisilla aikajaksoilla voi ottaa kunnon irtioton, unohtaa kaiken ja uudistua henkisesti.

Neuvot ja kokemukset saattavat äkkiä vilkaistuna näyttää itsestäänselviltä, ja kyllähän ne teoriassa sitä ovatkin. Ne on silti helppo unohtaa kaiken muun hässäkän keskellä.

Toivottavasti sinä pystyt laittamaan työn sille oikeasti kuuluvalle paikalleen, eli välineeksi jonka avulla voit toteuttaa itseäsi. Älä tee siitä elämän tarkoitusta, joka työstä usein kuin vahingossa tulee.

Tutustu Saiturin blogiin tästä linkistä.

Yllä on kuva koirastani. Entisestä koirastani. Jouduin nimittäin luopumaan rakkaasta perheenjäsenestä tämän viikon maanantaina. Koiralla todettiin pitkälle edennyt syöpä. Kasvaimia löydettiin niin rintaontelosta, kuin imusolmukkeista, jotka etäpesäkkeinä olivat jo täysin vallattu. Jouduin tekemään vaikean päätöksen ja luopumaan perheenjäsenestä aivan liian varhain.

Nyt tuntuu hiljaiselta. Vielä kaksi vuotta sitten talossa tallusteli kaksi berninpaimenkoiraa. Nyt ei enää yhtäkään. Muita nelijalkaisia taloudesta vielä löytyy.

Koirilla ja monilla muilla eläimillä on eräs kadehtimisen arvoinen luonteenpiirre. Ne elävät hetkessä. Ne elävät hetkessä täysillä. Ne eivät pelkää mitä huominen tuo tullessaan tai murehdi menneisyydessä tehtyjä ratkaisuja. Ainut asia, joka niille merkitsee on nykyinen hetki. Sen mitä itselleni koiristani mukaan olen saanut ovat muistoja näistä hetkistä.

Tässä on myös meille sijoittajille ja säästäjille opittavaa. On tärkeää varautua taloudellisesti tulevaisuutta varten. Vaikka me säästäjät siirrämmekin kulutusta tulevaisuuteen säästämällä ja sijoittamalla - se ei saa tapahtua lyömällä laimin nykyhetkeä. Tärkeintä on löytää kultainen keskitie tulevaisuuteen siirretyn ja nykyhetken välille. Jos siirrämme liikaa asioita tulevaisuuteen emme välttämättä kykene enää nauttimaan nykyhetkestä. Jos elämme katkerana nykyhetkessä odottaen sitä tulevaa, jolloin pääsisimme nauttimaan työn hedelmistä - voi se antaa odottaa itseään kauan. Jopa niin kauan, ettemme koskaan saavuta sitä. Elämä on yllätyksellinen. Koska matka on pitkä on parempi nauttia myös itse matkan tekemisestä.

Siteeraan lopuksi Sisyfos kiven blogikirjoitusta, sillä mielestäni hän kiteytti erinomaisesti muutaman asian:

• Nauti elämästä tässä ja nyt. Suhtaudu epäillen "realisteihin", jotka kehottavat hyväksymään nykyhetken mielettömyydet tulevan onnen hintana. Sosialismissa vain reaaliversio osottautui todelliseksi. Kapitalismissa tarjoaa loputonta muutosta vailla levon hetkeä.
  
• Nauti elämästäsi tässä ja nyt, kohtuudessa. Kouluttautuminen, säästäminen ja maltillinen osakesijoittaminen ovat fiksusta tapoja sijoittaa tulevaisuuteen. Vain velaton on oikeasti vapaa ja vain pääomatuloilla eläjä voi saavuttaa aidon elämänhallinnan.

(Kuva takapihaltamme muutaman vuoden takaa - molemmat bernit, sekä kaksi vuokralaista)

Niin vaikeni ääni tassujen,
sammui liekki suuren sydämen.
Jätti surun, suuren, valtavan,
sisintämme kalvavan.
On poissa katse tummien silmien,
ja haukku - sitä kuule en.
Vaan jokainen kaunis muisto,
hetki täynnä elämää,
kun näitä muistelen - en koskaan yksin jää.

SEC on avannut sijoittajille omat verkkosivut. Sen lisäksi, että uudet verkkosivut tarjoavat tietoa erityisesti huijauksista, että myös perinteistä sijoitustietoa - on sivustolla tarjolla pelattavaksi myös peli.

Pelin nimi on Moneytopia. Pikaisella kokeilulla peli tuntuu oikein oivalta ja toteutus harvinaisen hyvältä. Peli opettaa taloudenhallinnan perusasioita, kuten käteisen rahan käyttöä, minkälaisia vaikutuksia on tavaroiden ostamisella luotolla tai velaksi ja niin edelleen. Pelaaja joutuu seuraamaan omaa budjettiaan, jottei joudu vararikkoon ja peli lopu siihen. Tavoitteena on saavuttaa jokin oma unelma ja siinä sivussa pelaaja saa erilaisten tietoiskujen kautta lisäinformaatiota sijoittamisesta, erilaisista ihmisten huijausmenetelmistä jne.

Yleiskäsityksen pelistä saa katsomalla tämän videon. Itse peliä pääsee pelaamaan tästä linkistä. Pelin lataaminen kestää jonkin aikaa, joten ei kannata aivan heti hätääntyä.

Tästä opettavaa illan vietettä niin perheen pienimmille, kuin myös meille varttuneemmillekin!

Kuten vanhemmat lukijat tietävätkin, minulla ei ole ammatillista pätevyyttä asioista joista kirjoitan. Nyt tilanne tulee muuttumaan. Aloitan tänä syksynä yliopistossa taloustieteiden puolella lukemaan sivuaineena rahoitusta. Miten tähän päädyin? Asian valoittamiseksi, joudun jälleen paljastamaan hieman omaa historiaani.

Olen työskennellyt päätoimisesti IT-alalla vuodesta 2001. Tällä hetkellä toimin vaativassa asiantuntijatehtävässä suuressa monikansallisessa yrityksessä. Hakeutuessani alalle vuonna 2001 ei minulla ollut alan koulutusta, mutta alla yli 10 vuoden harrastuneisuus. Alan käytännön pätevyys siis ilman virallista todistusta osaamisesta. Niinpä hakeuduin lukemaan tietojenkäsittelytieteitä yliopistoon vuonna 2002 ja pääsinkin sisään suoraan pääsykoepisteillä. Tuossa vaiheessa opiskeleminen työn ohella tuntui järkevältä. Mitä useampi vuosi kuitenkin kului, sitä vähemmän näin tarkoituksenmukaiseksi suorittaa opintoja. Nyt noin 9 vuoden alalla työskentelyn jälkeen ei valmistuminen toisi mitään hyötyä, sillä työkokemus painaa vuosi vuodelta yhä enemmän ja tutkinto yhä vähemmän. Niinpä en ole enää vuosiin suorittanut yliopistolla opintoja.

Edellisestä hammastarkastuksestani on nyt kulunut kolme vuotta. Niinpä ilmoittauduin tänä syksynä läsnäolevaksi yliopistolle, jotta voin hyödyntää YTHS:n hammaslääkäripalveluita. Onhan muutaman euron hintainen tarkastus ja sen jälkeen mahdollinen korjailu huomattavasti edullisempaa kuin yksityisellä. Samalla huomasin tiedekuntamme kotisivulla ilmoituksen ajankohtaisesta sivuainehakemuksesta taloustieteiden puolelle. Koska talousasiat ovat kiinnostaneet minua lähes yhtä kauan kuin tietokoneet katsoin mitä sivuainekokonaisuuksia oli tarjolla. Rahoitus oli selvästi itselleni mielenkiintoisin, joten ajattelin hyödyntää maksetun ylioppilaskunnan jäsenmaksun ja hain sivuaineoikeutta taloustieteiden puolelle rahoitusta lukemaan. Tänään huomasin, että minut on hyväksytty lukemaan hakemaani ainetta - rahoitusta. Sivuaineen opinto-oikeus on voimassa yhden vuoden.

Opinto-opas sanoo rahoituksen opinnoista seuraavaa:

Rahoituksen perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot yritysrahoituksen, varainhoidon ja rahoitusriskien hallinnan keskeisistä kysymyksistä. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijan tulee hallita investointilaskennan ja investointien rahoituksen perusteet, varainhoidon kannalta keskeiset investointiteorian perusmallit sekä johdannaisarvopaperien käyttöperiaatteet rahoitusriskien hallinnassa.
Rahoituksen aineopintojen tavoitteena on syventää perusopintojen aikana omaksuttuja tietoja ja taitoja yritysrahoituksen, varainhoidon ja rahoitusriskien hallinnan alueilla. Aineopintojen suorittamisen jälkeen opiskelijoilla tulee olla valmiudet syventää tietojaan alan tutkimuskirjallisuuteen perehtymällä sekä hahmottaa rahoituksen empiirisiä tutkimuskysymyksiä.
Rahoituksen syventävien opintojen tavoitteena on antaa valmiudet soveltaa käytännössä yritysrahoituksen, varainhoidon ja rahoitusriskien hallinnan menetelmiä. Lisäksi opiskelijan tulee kyetä rahoituksen alueen empiirisen tutkimustehtävän itsenäiseen suorittamiseen.

Sivuaineen voin suorittaa joko ns. lyhyenä tai pitkänä. Lyhyt sivuaine koostuu pelkistä perusopinnoista ja pitkä perusopintojen lisäksi aineopinnoista.

Perusopintojen kurssit ovat seuraavat:

• Investointi ja rahoitussuunnittelu (Fundamentals of Corporate Finance)
• Sijoittajan investointiteoria (Investments)
• Rahoitusriskien hallinta (Financial Risk Management)
• Arvopaperianalyysi (Security Analysis)

Aineopintojen kurssit ovat:

• Emperical Research in Finance
• Derivative Securities
• Equity Markets
• Theory of Corporate Finance
• Corporate Analysis

Lähestulkoon kaikki kurssit ovat sellaisia, jotka minua kiinnostavat suuresti. Katsotaanpa seuraavaksi mitkä asiat tällä hetkellä vievät aikaani:

• Ansiotyö
  
• Sivutoiminen yrittäminen (näitä on useampia mm. metsätalous, vuokratoiminta ja internetbisnes)
  
• Bloggaaminen
• Talouden seuranta
• Harrastukset

On aivan selvää, etten mitenkään kykene suorittamaan kuin pelkät perusopinnot eli lyhyen sivuaineen. Niidenkin suorittaminen tulee aiheuttamaan väkisinkin ajankäytön pienentämistä jostakin nykyisistä aikaa vievistä asioista. Todennäköisesti joudun pienentämään talouden seuraamista, sekä harventamaan blogiin kirjoittamista. Toisaalta opinnot tulevat näkymään tulevaisuudessa tämän blogin sisällössä. Tulen varmasti käsittelemään asioita, joista luen samaan aikaan - onhan se myös oman oppimisen kannalta hyvä. Kolmas asia, josta joudun ajankäytön suhteen tinkimään on myös nämä rahoituksen opinnot. En mitenkään ehdi käymään kuin osalla luennoista, joten ajattelin samanlaista lähestymistapaa kuin tietojenkäsittelytieteiden opintojenkin suorittamisen kanssa. Koska oman tuntemuksen perusteella perusosaaminen on suhteellisen vahva aion tukeutua prujujen lukemiseen ja tenteissä käymiseen puolikylmiltään.

Tästä muuten sivuhuomautus sellaisille lukijoille, jotka vastaavat henkilöiden rekrytoinneista. Älkää koskaan antako kovin suurta painoa todistusarvosanoille! Arvosanat omien kokemusten perusteella hyvin harvoin osoittavat todellista osaamista. Ja se oikea osaaminen on mielestäni ainut asia, joka työelämässä on tärkeää. Esimerkkinä käyköön erään ohjelmointikielen kurssin suorittaminen, jonka tein tietojenkäsittelytieteiden laitoksella. Ohjelmoin tuolloin työkseni kyseisellä kielellä täysipäiväisesti, joten menin kylmiltään tenttiin lukematta laisinkaan. Pääsin tentistä läpi, mutta arvosanaksi tuli vain 1. Olin raivoissani, sillä tiesin hallitsevani kyseisen aihealueen erittäin hyvin. Tämän takia päätin uusia tentin, joka ei olisi tietenkään ollut pakollista, mutta työylpeys ei antanut periksi, että arvosanani olisi ollut 1. Nyt osasin odottaa minkä tyyppinen tentti oli tiedossa. Sain uusinnasta täydet pisteet ja siten arvosanaksi 5. En kuitenkaan tosiasiallisesti osannut aihealueesta yhtään sen enempää uusinnassa kuin ensimmäiselläkään kerralla.

Tunnen nyt olevani vähän samanlaisessa tilanteessa kuin vuonna 2002 aloittaessani tietojenkäsittelytieteiden opinnot. Tuolloin minulla oli alasta kertynyt kokemusta harrastepohjalta yli 10 vuoden ajalta ja työskentelin jo ammatissa, johon aloittamani koulutus veisi. Nyt aloittaessani rahoituksen opinnot on minulle kertynyt harrastepohjalta usean vuoden kokemus, niin omakohtaisesti sijoittamalla kuin taloutta seuraamalla. Sijoitusuranihan alkoi vuonna 1998 vaikka toki väliin mahtui vuosia jolloin en ollut laisinkaan markkinoilla. Talousasiat kiinnostivat jo paljon ennen kuin tein ensimmäiset sijoitukseni. Käytännön kokemusta on myös tuonut yritystoiminta, jota harjoitan sivutoimisesti. Omat vaikutteensa ovat nuoruudesta tuoneet myös isäni pyörittämät yritykset.

Olen hiljalleen alkanut lämmetä ajatukselle alan vaihdosta. Pidän IT-alasta, sekä koen olevani hyvä siinä mitä teen. Toinen suuri intohimoni on talous ja erityisesti sijoittaminen. Mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen yhdistämisen luulisi tuovan hyviä tuloksia. Ehkä rahoituksen opiskelu toimii elämässäni katalyyttinä tälle muutokselle?

Oman budjetin tekeminen ja sen seuraaminen on hyvä tapa nähdä mihin omat rahat menevät. Jos lukeudut sellaisiin ihmisiin, joka seuraavan tilipäivän lähestyessä ihmettelee minne se edellinen palkka oikein katosi, suosittelen omien menojen kirjaamista ylös. Mikäli menojen kirjaaminen hirvittää tulisi hälytyskellojen soida, todennäköisesti kuluttaminen ei enää ole hallittua ja todellisuuden näkeminen pelottaa. Tällöin omien menojen kirjaaminen ja budjetin laadinta on itse asiassa vieläkin tärkeämpää, jotta tilanteen voi korjata. Kun tiedostaa minne omat rahat kuluvat on omien kulutustottumusten sääteleminen helpompaa.

Ohessa on omien keskimääräisten kuukausitulojeni ja menojeni piirakat. Painotan sanaa keskimääräinen, sillä kuukausittaisiin tuloihin vaikuttaa esimerkiksi se sattuuko bonusten maksu kyseiselle kuukaudelle. Kyseessä on tosiaan omat tuloni ja menoni, sinun tuloista ja menoista muodostuva piirakka voi olla hyvin eri näköinen.


Tulot (netto)

Kuten suurimmalla osalla työtä tekevällä kansalla, myös minulla suurin osa tuloista tulee palkkatulona päätoimesta. Jonkun verran on myös vuokratuloja, mutta koska kyseessä ei ole asuinhuoneisto on sen osuus pienehkö. Sivutoimesta tulevat ansiot ovat lähestulkoon olemattomat. Olen tämän suhteen kuitenkin jo onneksi siinä vaiheessa, että olen saanut panostamani pääomat takaisin ja loppu alkaa olla puhdasta voittoa. Toivottavaa on, että tämän osuus kasvaisi tulevaisuudessa. Tällä hetkellä sivutoimeen panostettu työn määrä ei vastaa laisinkaan siitä kertyviä tuloja. Muutamia kertoja olen myös miettinyt luopuvani tästä, mutta toistaiseksi olen jatkanut. ETF:stä tulevia osinkoja en ole laskenut tuloihin, sillä sijoitan ne uudelleen.


Menot

Tuloista muodostuva menojen piirakka on mielenkiintoisin. Olen eritellyt omat menoni oikeastaan kahteen eri osaan. Toisen muodostavat lähestulkoon pakolliset menot, joita ilman on mahdotonta tai vähintään hankalaa tulla toimeen ja toisen muodostaa "ylimääräinen" raha. Tämä raha on sellaista, joka on käytettävissä näiden menojen jälkeen ja ääritilanteessa sen kaiken pystyy säästämään sivuun. Pakolliset menot muodostavat 36% menoistani.

Tarkkaavaisimmat lukijat ovat tässä vaiheessa jo varmasti huomanneetkin, että menojen kohdalta puuttuu muutama sellainen kulu, joita suurimmalla osalla muita on. Autosta en ole kirjannut kuin polttoainekulut, sillä minulla on työsuhdeauto ja siitä koituvat muut kulut kuten huolto, pesu ja vakuutukset eivät tule suoraan itselleni maksettavaksi. Työsuhdeauto pienentää nettopalkkaani, vaikka työnantaja sen kustannuksiin osallistuukin. Minulla on myös matkapuhelinetu, joten siitä ei myöskään tule suoria kustannuksia. Nämä molemmat verotettavat etuudet pienentävät nettopalkkaani.

Nykyisten matalien korkojen aikana asuntolaina muodostaa menoistani 18% osuuden. Tätä voi mielestäni pitää kohtuu pienenä, enkä näe asuntolainan muodostavan omalla kohdalla isoa riskiä vaikka korot tuntuvasti nousisivatkin.

Muiden pakollisten menojen osalta olen pyrkinyt pitämään ne niin matalalla kuin mahdollista. Olen muun muassa kilpailuttanut sähkön ja vakuutukset. Monelle saattaa osua silmään pieni veden osuus, joka johtuu jätevesimaksun puuttumisesta. Ilman jätevesimaksua vesi on edullista.

"Ylimääräisen" rahan osuudesta huomattavasti suurin osa ohjautuu sijoitettavaksi sijoitussuunnitelmani mukaisesti. Muita kuluja joita lasken kuuluvan tähän osioon ovat esimerkiksi impulssiostokset kaupoissa ("tuo näyttää kivalta"), viihde (ulkona syöminen, elokuvat jne), matkailu, elektroniikka ja harrastukset. Koska tämä on pakollisten menojen jälkeen jäänyttä ylimääräistä rahaa joustaa se kuukausittaisten tilanteiden mukaan.

Tältä näyttivät omat tuloni ja menoni. Meidän jokaisen tulot ja menot näyttävät erilaisilta johtuen meidän erilaisista elämäntilanteista ja tavoitteista. Minulla ei esimerkiksi ole menoja lapsista. Joku toinen saattaa puolestaan käyttää huomattavasti enemmän rahaa asumiseen, mutta nauttii siitä täysillä. Niinpä näitä piirakoita ei voi käyttää vertailuun sellaisenaan, sillä jokainen meistä on erilainen.

PS: Tästä linkistä voit katsoa mihin keskiverto jenkillä rahat hupenevat.