(ETF kuukausisäästöpalvelun ulkonäkö Nordnetissa, klikkaa suuremmaksi)

Nordnet ilmoitti tänään tuovansa Pohjoismaihin uuden palvelun, jonka kautta on mahdollista säästää kuukausittain ETF:iin ilman välityspalkkioita. Tarjolle tulee n. 40 ETF:ää db x-trackersilta, iSharesilta ja Xact:lta.

Tämä on erittäin hyvä uutinen! Vastaavanlaisia konsepteja on ollut tarjolla maailmalla jo aiemmin ja on ilo huomata, että nyt vastaava toiminta rantautuu myös Suomeen.

Alla vielä tiedote kokonaisuudessaan.

Lehdistötiedote 14.3.2013

Nordnet tarjoaa ensimmäisenä Suomessa kuukausisäästämistä ETF:iin, ilman välityspalkkioita

Nordnet on lanseerannut Pohjoismaissa täysin uuden palvelun, joka mahdollistaa kuukausisäästämisen ETF:iin, ja ilman välityspalkkioita. ETF-kuukausisäästämiseen on tarjolla kokonaisuudessaan n. 40 ETF:ää markkinoiden johtavilta liikkeeseenlaskijoilta db-xtrackersiltä (Deutsche Bank), iSharesilta (BlackRock) sekä Xactilta (Handelsbanken). Nordnet ei peri ETF-kuukausisäästämisessä ETF:ien ostoista lainkaan välityspalkkioita.

Pörssinoteeratut rahastot, eli ETF:t (Exchange Traded Funds), ovat olleet jo pitkään suosittuja USA:ssa ja muualla Euroopassa. Nordnet näkee ETF:ien kasvattavan suosiotaan myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, minkä myötä ETF-kuukausisäästämiselle on kysyntää. Aluksi tarjolla on n. 40 ETF:ää ilman vipua kolmelta johtavalta liikkeeseenlaskijalta. ETF-kuukausisäästämiseen pääsee mukaan jo 50 eurolla kuussa. Kuukausisäästämisessä ETF:iin voi sijoittaa ilman välityspalkkioita ja osakkeiden tapaan ETF:ien säilytys on maksutonta.

- ETF-kuukausisäästäminen sopii hyvin pitkäaikaiseen säästämiseen, sillä ETF:ien hallinnointipalkkiot ovat yleensä alhaiset. Se, ettei ETF-kuukausisäästämisessä ole välityspalkkiota, alentaa kynnystä sukeltaa mukaan ETF:ien kiehtovaan maailmaan, sanoo Nordnet Suomen maajohtaja Niklas Odenwall.

- Nordnetin ETF-kuukausisäästämisessä säästäjät voivat valita itselleen sopivat tuotteet ETF:ien joukosta, jotka sijoittavat erilaisille osakemarkkinoille, mukaan lukien jännittäville kasvumarkkinoille ja korkorahastoihin. Jotkut sijoittajat pitävät pörssinoteerattuja rahastoja korkean riskin sijoitustuotteina, mutta asia on pikemminkin päinvastoin. ETF-kuukausisäästäminen on helppo ja edullinen keino hajauttaa sijoituksia pitkällä aikavälillä, mikä vähentää sijoitusten riskiä, sanoo Odenwall.

Jo yli 30 000 asiakasta on käynyt kauppaa ETF:illä Nordnetin kautta, mikä on pitkälti ETF:ien alhaisempien hallinnointipalkkioiden ansiota verrattuna tavallisiin sijoitusrahastoihin.

Perinteiset ETF:t ovat ns. käteisperusteisia tai fyysisiä ETF:iä. Toinen nimitys näille on in-specie ETF. Tällaisten ETF:ien sijoitukset ovat erillään hallinnoivasta rahastosta - sijoittaja omistaa siis suoraan ETF:n mukaisen sisällön osakkeita, korkoja tai muita arvopapereita mitä ikinä ETF:n kohde-etuuteen kuuluukaan. Sijoittajalle ei siten muodostu ETF:ää hallinnoivasta tahosta riskiä. ETF:ää hallinnoivan pankin mennessä nurin sijoittaja omistaa edelleen ETF:n kohde-etuudet.

Viime aikoina markkinoille on tuotu näistä perinteisistä poikkeavia ETF:iä. Johdannaispohjaiset eli synteettiset ETF:ät on kehitetty paikkaamaan perinteisten ETF:ien ongelmia. Tässä artikkelissa perehdyn tarkemmin niin kutsuttujen swap pohjaisten (swap based) ETF:ien toimintaan. Deutsche Bankin db x-trackers ETF:t ovat swap pohjaisia ETF:iä.

Mikä ihmeen swap?

Yksinkertaisuudessaan swap on vaihtosopimus, jossa osapuolet sopivat vaihtavansa rahoitusinstrumentteja keskenään. Yleensä sopimuksen kohteena on kaksi kassavirtaa, jotka sovitaan vaihdettavaksi keskenään tulevaisuudessa tietyin ehdoin. Swappeja on olemassa hyvin monia erilaisiin käyttötarkoituksiin: plain vanilla swap, forward swap, amortizing swap, commodity swap, volatility swap, diff swap, equity swap, interest rate swap, step up swap jne.

Ei ihme, että pää menee helposti pyörälle. Kuitenkin moni suomalainen on tullut käyttäneeksi swappeja tietämättään. Esimerkkinä tästä käy vaihtuvakorkoisen asuntolainan (esim. 3kk euribor) vaihtaminen kiinteäkorkoiseen (esim. 5v kiinteä) asuntolainaan. Tai toisinpäin kiinteäkorkoisen lainan vaihtaminen vaihtuvakorkoiseen.

Perusluonteeltaan swapit ovat nollakauppaa. Sen minkä toinen osapuoli häviää toinen voittaa. Ne eivät sovikaan keinotteluun vaan nimenomaan rahoitusriskien hallintaan, minkä tarpeisiin ne on alunperin myös luotu.

Nyt kun on selvillä mitä swap tarkoittaa tunkeudutaan syvemmälle swap pohjaisten ETF:ien toimintaan.

Miten swap pohjaiset ETF:t toimivat?

Swap pohjaisissa ETF:ssä sijoittaja ei omista indeksiä seuraavan ETF:n sisältämiä osakkeita. Sen sijaan sijoittajalla on oikeus indeksin mukaiseen tuottoon. Käytännössä asia on siis sama, mutta toteutustapa vain erilainen.

Voidakseen käydä swap kauppaa ETF:n tarvitsee omistaa arvopapereita. Tätä kutsutaan substituuttikoriksi. Substituuttikorin sisältö voi koostua vaikkapa osakkeista ja koroista. Huomattavaa on, että substituuttikorin sisältöön voi kuulua vertailuindeksiin kuuluvia osakkeita, mutta aivan hyvin myös aivan muita osakkeita tai arvopapereita.

Swap sopimuksessa tällainen ETF sopii vertailuindeksin tuoton vaihdosta substituuttikorin tuottoihin. Jos substituuttikori tuottaa indeksiä paremmin swapin toiselle osapuolelle hyvitetään indeksin ylittänyt tuotto-osuus. Korin tuottaessa indeksiä heikommin toinen osapuoli vuorostaan hyvittää ETF:lle indeksin alittaneen tuotto-osuuden. Lopputuloksena on indeksiä seuraava tuotto.

(Db x-trackers ETF:n swap sopimuksen kuvaus)

Koska swap pohjainen ETF käy kauppaa johdannaissopimuksen toisen osapuolen kanssa on kyseisillä ETF:llä perinteisistä ETF:stä poiketen lisäriskinä vastapuoliriski. Vastapuoliriski realisoituu mikäli toinen sopimuksen puoli ei kykenekään suoriutumaan velvoitteistaan.

Db:n x-trackers ETF:ssä swap johdannaisten toinen osapuoli on emoyhtiö Deutsche Bank. Tällöin vastapuoliriski toteutuu mikäli Deutsche Bank tekee vararikon. Db:n x-trackersit noudattavat kuitenkin UCITS III (Undertakings for Collective Investments in Transferable Securities) direktiiviä. Tämän direktiivin nojalla ETF voi sijoittaa johdannaisinstrumentteihin - kuten swappeihin - enintään 10% rahaston arvosta. Tästä johtuen vastapuoliriski rajoittuu 10%:iin. Mikäli Deutsche Bank tekisi vararikon palautuisi ETF:n omistajille vähintään 90% rahaston arvosta. Johdannaissopimuksen lähestyessä 10%:ia ETF:n arvosta swap nollataan, jonka seurauksena kassavirrat vaihdetaan keskenään ja osapuolet tekevät uudet swap sopimukset. Vastapuoliriski lähtee jälleen kertymään nollasta.

Miksi swap pohjaisia ETF:iä tarvitaan?

Swap pohjaiset ETF:t tuovat sijoittajalle uuden riskin - vastapuoliriskin. Mikä motivoi sijoittajaa ostamaan tällaista ETF:ää, kun tarjolla on perinteisiäkin ETF:iä pienemmällä riskillä? Vastaus tähän löytyy, kun tutustumme tarkemmin ongelmiin, joita normaalien ETF:ien kohdalla esiintyy.

Teoriassa indeksiä seuraavan ETF:n tulisi päästä indeksin mukaiseen tuottoon vähennettynä hallinnointikululla. Näin ei kuitenkaan ole, vaan indeksiä seuraavan ETF:n tuotto on tätä huonompi. Sitä kuinka hyvin ETF indeksiään seuraa mitataan tracking error luvulla. Mitä suurempi tracking error sitä heikommin ETF seuraa indeksiä.

Mistä tämä sitten johtuu? Perinteiselle ETF:lle koituu hallinnointikulun lisäksi kustannuksia indeksin muutoksista, osinkojen verokohtelusta, sekä osinkojen maksuajankohdista.

(Swap pohjaisen ETF:n kulurakenne vasemmalla ja perinteisen oikealla)

Joka kerta, kun ETF:n seuraaman indeksin sisältö muuttuu koituu perinteiselle ETF:lle kaupankäyntikustannuksia. Sen tulee saattaa ETF:n sisältö vastaamaan painotuksiltaan muuttunutta indeksiä. Tämä ei ole kovinkaan suuri ongelma, kun kyseessä on helposti seurattava ja likvidi indeksi, kuten vaikkapa DAX. Sen sijaan ETF:n painotus on ongelmallista mikäli se pyrkii seuraamaan jotakin laajaa indeksiä, johon saattaa kuulua useampi tuhat osaketta. Jokaisesta kaupankäynnistä kertyy kustannuksia ja epälikvidien osakkeiden osalta myös tasapainon saaminen voi olla vaikeaa.

Perinteinen ETF voi saada osinkoja useista eri maista. Se miten näitä osinkoja verotuksen osalta kohdellaan riippuu maiden välisistä verosopimuksista. Se miten ja milloin osingoista maksettuja veroja hyvitetään rahastolle vaihtelee. Tästä johtuen osinkojen verotus voi vaikuttaa siihen kuinka hyvin ETF kykenee indeksiä seuraamaan.

Osinkojen irtoamis- ja maksupäivät eroavat toisistaan huomattavasti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa osingot maksetaan tilille keskimäärin 22 päivän kuluttua irtoamispäivästä, UK:ssa 38 päivän ja Japanissa 74 päivän kuluttua. Tästä on haittaa kurssien noustessa niille ETF:lle, jotka seuraavat osingot huomioivaa indeksiä.

Swap pohjaiset ETF:t ratkaisevat nämä ongelmat. Esimerkiksi osingonmaksuissa osingot kuuluvat swap sopimuksen vastapuolen maksettavaksi ja ne huomioidaan heti irtoamispäivästä. Rakenteensa ansiosta swap pohjaiset ETF:t kykenevät siten seuraamaan indeksiä tarkemmin kuin perinteinen ETF.


Pohdittavaa

Swap pohjaisissa ETF:ssä sijoittajalle tulee yksi riskitekijä lisää.  Riski ja tuotto tunnetusti kulkevat käsi kädessä. Niinpä tämän vastapuoliriskin vastapainoksi sijoittaja saa indeksiä tarkemmin seuraavan ETF:n eli käytännössä paremman tuoton ennen hallinnointipalkkiota. UCITS III direktiiviä noudattavien swap pohjaisten ETF:ien - kuten db x-trackersien - riski rajoittuu maksimissaan 10%:iin ETF:n arvosta.

Finanssikriisin myötä rahoitusmarkkinoilla on kuitenkin ollut suuntaus takaisin yksinkertaisempiin sijoitustuotteisiin. Swap pohjaisia ETF:iä ei voi pitää yksinkertaisina sijoitustuotteina ja niiden toiminta, sekä riskit voi olla hankala hahmottaa.

Swap pohjaiset ETF:t ovat myös verraten uusi keksintö. Uusia sijoitustuotteita kehitetään jatkuvasti, mutta vain harvat niistä elävät kymmeniä vuosia. Synteettiseen ETF:ään sijoittava joutuukin puntaroimaan näiden uusien tuotteiden elinvoimaisuutta. Mikäli pitkäksi sijoitukseksi aiottu tuote lopetetaankin kesken kaiken aiheuttaa se ennenaikaisen verojen lankeamisen ja sijoittajan olettaman tuottoa tuotolle efektin katkeamisen.

Jokainen joutuukin itse pohtimaan perinteisten ja synteettisten ETF:ien hyvät ja huonot puolet. Yhtä oikeaa vastausta ei ole olemassa. Swap pohjaiset ETF:t tarjoavat kustannustehokkaamman indeksiä paremmin seuraavan vaihtoehdon perinteisille ETF:lle vastapuoliriskin kustannuksella. Onko se riittävä hyöty tulee jokaisen itse ratkaista.

Helsingin pörssi on jo pitkään ollut alikehittynyt ETF, ETC ja ETN sijoitustuotteiden osalta. Pörssinoteerattuja rahastoja eli ETF:iä löytyy edelleen Helsingistä vain yksi, mutta viime aikoina on erityisesti uusien sertifikaattien eli ETC ja ETN tuotteiden määrä lisääntynyt räjähdysmäisesti.

Vyörytyksen aloitti Nordea, joka toi viime kuussa pörssiin 39 uutta sertifikaattia. Nyt jatkoa on tullut Handelsbankenin ja Commerzbankin taholta. Handelsbanken toi Helsingin pörssiin 20 vivutettua sertifikaattia 19.4. Vain kaksi päivää myöhemmin Commerzbank toi listalle vielä 12 vivutettua sertifikaattia lisää.

(Handelsbankenin 19.4. liikkeelle laskemat sertifikaatit)

(Commerzbankin 21.4. liikkeelle laskemat sertifikaatit)

Nordean liikkeelle laskemat indeksisertifikaatit aiheuttivat kohdallani riemun kiljahduksia, mutta toisin on Commerzbankin ja Handelsbankenin sertifikaattien kohdalla. Tämä johtuu siitä, että kaikki näistä sertifikaateista ovat vivutettuja. Se ei tarkoita, että tuotteet olisivat huonoja vaan pelkästään sitä, etteivät ne sovi omaan portfoliooni.

Vivutettujen bull ja bear sertifikaattien "ongelma" on se, etteivät ne sovi pitkäaikaiseen salkkuun. Vipu toteutetaan päivätasolla. Tällaisen tuotteen tuottoja syö tehokkaasti kohde-etuuden - kuten vaikkapa osakkeen - arvon heiluminen. Mitä pidempi ajanjakso on sitä todennäköisempää myös on, että väliin mahtuu arvon heilumista. Tästä johtuen vivutetut tuotteet sopivat vain lyhytaikaisen markkinanäkemyksen ottamiseen. Ja siihen ne sopivatkin kuin nenä päähän.

Sijoittaja, joka veikkaa öljyn hinnan nousevan vuodessa kaksinkertaiseksi sen sijaan pettyy karvaasti tuoton suhteen mikäli ostaa kaksinkertaisella vivulla olevaa öljysertifikaattia ja pitää sen vuoden ajan. Vaikka öljyn hinta tuossa ajassa kaksinkertaistuisikin on sertifikaatin antama tuotto jotain aivan muuta.

Commerzbankin uusissa sertifikaateissa on maksimispread rajattu alle 2 euron hintaiselle arvopaperille 10 senttiin. Yli 2 euron arvoisen sertifikaatin spread on rajattu 5%:iin. Vuotuinen 0,7%:n hallinnointipalkkio on Handelsbankenin sertifikaatteja pienempi. Koska sekä Handelsbanken, että Commerzbank tarjoavat kaksinkertaista vipua Nokian ja Fortumin osakkeisiin sertifikaattien kautta on Commerzbank näiden osalta edullisempi. Commerzbankin sertifikaateille ei ole asetettu erääntymispäivää.

Handelsbankenin tuomat sertifikaatit tarjoavat mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia. Perinteisten osake kohde-etuuksien lisäksi valikoimassa on OMXH15 ja SHB Power -indeksejä vivuttavat sertifikaatit. Handelsbankenin kehittämä SHB Power indeksi seuraa pohjoismaiden Nordpool sähköfutuurisopimusten hintaa. Oma sertifikaatti löytyy myös brent öljylaadun ja kullan hinnalle. Eksoottisena mausteena tarjolla on myös kolminkertaisesti vivutettu sertifikaatti ruotsin kruunulle.

Handelsbanken sertifikaattien vuotuinen hallinnointipalkkio on 0,8%. Toisin kuten Commerzbankin sertifikaatit Handelsbankenin sertifikaatit erääntyvät 20 vuoden päästä 19.4.2030. Lisää mielenkiintoa Handelsbanken sertifikaatteja kohtaan pankki herättelee yhteistyökampanjalla muutaman välittäjän kanssa. Handelsbanken sertifikaateilla on nimittäin mahdollista käydä kauppaa ilman kaupankäyntikuluja 26.4.-31.5. välisen ajan seuraavien välittäjien kautta: E*TRADE, FIM, eQ ja United Bankers. Tämä varmasti lisää treidaajien mielenkiintoa kyseisiä sertifikaatteja kohtaan.

ETC ja ETN tuotteiden lisääntyminen Helsingin pörssissä on kaiken kaikkiaan mielestäni positiivinen asia. Toivon, että sijoittajat omaksuvat uudet tuotteet. Tällöin pankeille syntyy painetta kasvattaa tuotteiden määrää, kun niiden elinvoimaisuus varmistuu. Sen myötä tarjolle saadaan varmaan myös enemmän vivuttamattomia tuotteita ja kenties vielä jonain kauniina päivänä kokonaan uusi ETF. Sitä päivää jään hartaasti odottamaan.

Deutche Bank tuo 26 x-trackers ETF:ää Tukholman pörssiin. Yhteistyössä Nordnetin kanssa näillä ETF:llä voi käydä kauppaa ilman kaupankäyntikuluja 26.4.-9.5.2010 välisen ajan.

(Tukholman pörssiin tulevat db x-trackers ETF:ät, klikkaa suuremmaksi)

Olinkin jo odottanut Nordnetin vastinetta heidän kovaa kritiikkiä aiheuttaneeseen uuteen hinnoitteluun. Onko vastaisku tässä? Ainakin omalla kohdalla menee tämän myötä uusiksi mietinnät välittäjän vaihtamisesta. Uudessa hinnastossa kaupankäyntikulut Ruotsiin ovat vähintään 10€. Tämä on jo hyvin lähellä 13$:n vaihtokurssilla nykyistä mini -palvelun kaupankäyntikulua USA:n, jossa suurin osa sijoituksistani on.

Lisäksi tarjolle tulevista ETF:stä löytyy vastine lähes jokaiselle nykyiselle USA:ssa noteerattavalle omistukselleni. Kiinaan sijoittavan iShares FTSE/Xinhua China 25:n (FXI) vastine on db x-trackers FTSE/Xinhua China 25. Brasiliaan sijoittavan iShares MSCI Brazil Index:n (EWZ) taas db x-trackers MSCI Brazil TRN Index. Venäjän Market Vectors Russia:n (RSX) vuorostaan db x-trackers MSCI Russia Capped Index. Euroopan osalta Vanguardin European ETF:n (VGK) korvaajana voi käyttää db x-trackers MSCI Europe TRN Index ETF:ää. USA:n osalta taas iShares Russell 3000 Index ETF:n (IWV) voi korvata db x-trackers MSCI USA TRN Index:llä.

Kulujen osalta osa verrokeista on halvempia, osa kalliimpia. Ohessa vertailu nykyisten USA:ssa noteerattavien ETF omistusteni kulujen suhteen. Suluissa on db x-trackersin vastaavan ETF:n kulut:

• iShares FTSE/Xinhua China 25 0,73% (db 0,60%)
• iShares MSCI Brazil Index 0,65% (db 0,65%)
• Market Vectors Russia 0,62% (db 0,65%)
• Vanguard European 0,16% (db 0,30%, mikäli verrokkina käyttää EURO STOXX 50 ovat kulut 0,00%)
• iShares Russell 3000 Index 0,21% (db 0,30%)

Uusien Tukholman pörssiin tulevien ETF:ien hyväksi puoleksi voi myös laskea sen, että ne uudelleensijoittavat osingot. Näin tuotto jää kokonaisuudessaan kasvamaan korkoa korolle, eikä Suomen verottaja pääse rokottamaan tuottoa välissä. Pitkällä aikajänteellä tämä tarkoittaa tuntuvia säästöjä.

Täysin uusia listattavat ETF:ät eivät ole. Samat Deutche Bankin x-trackersit löytyvät nimittäin myös Saksan pörssistä.

Deutche Bankin x-trackersien ETF:ssä on yksi huomionarvoinen asia, jolla ne eroavat muista perinteisistä ETF:stä. Ne nimittäin perustuvat johdannaisiin (swap-based ETF). Niihin liittyy siis perinteisiä ETF:iä korkeampi riski! Mitä swap based ETF tarkoittaa voi lukea hyvän tietopaketin tästä linkistä. Olen myös kirjoittanut erillisen artikkelin, jossa käyn tarkemmin lävitse swap pohjaisten ETF:ien toimintaa, suosittelen lukemaan.

Koska uusien ETF:ien myötä löydän Tukholman pörssistä lähes samoilla kuluilla vastaavat sijoitustuotteet kuin aiemmin USA:sta aion pyörtää aikeeni vaihtaa välittäjää. Tulen saamaan naapurimaasta lähes samoilla kuluilla vastaavat tuotteet ja lisäksi x-trackersien tarjoama osinkojen uudelleensijoitus on ehdottomasti plussaa! Nykyiset USA:ssa noteerattavat sijoitukset jätän salkkuun, sillä ei ole mitään järkeä lähteä realisoimaan veroja. Näiden ETF:ien säilytys on joka tapauksessa Nordnetissa ilmaista. Uudet ostot tulen siten kohdistamaan Tukholman pörssiin.

Tämä on hieno veto Deutche Bankilta, sekä Nordnetilta ja paikkaa hyvin uuden hinnoittelun myötä tapahtunutta mokaa. Luonnollisesti kaikkia ei tämä muutos auta, mutta erityisesti omalla kohdalla tämä mahdollistaa sijoittamisen jatkamisen entisenlaisilla kuluilla vanhalla tutulla välittäjällä.

Kirjoittamieni ETF artikkeleiden sarja on päässyt siihen vaiheeseen, että käsittelen jo suhteellisen monimutkaisia asioita. Muutamalla ETF:llä voi muodostaa omien sijoitustensa ytimen ja mausteena sitten käyttää makunsa mukaisesti eksoottisempia ETF:iä, joihin nyt käsittelemäni Private Equity ETF:ät kuuluvat. Ilmankin pärjää vallan mainiosti.

Listaamattomat yhtiöt ovat monessa mielessä mielenkiintoisia sijoituksia, mutta niillä on myös omat huonot puolensa. Varsinkin aloittelevien yhtiöiden kohdalla riskit ovat korkeat, tyypillisen Venture Capitalistin sijoituksista yksi kymmenestä saattaa kannattaa niin, että se peittää muiden yhdeksän yrityksen aiheuttamat sijoitustappiot. Tyypillisellä piensijoittajalla on harvoin mahdollisuutta lähteä mukaan pääomasijoittamiseen. Vaaditut summat ovat suuria ja aiheuttavat selkeän riskikeskittymän. Kunnon hajauttaminen vaatisi ison pääoman. Muutoinkin sektori on sijoitusinsituutioiden hallitsema.

Vaikkei listaamattomia yrityksiä pysty ostamaan pörssistä muiden osakkeiden tapaan on piensijoittajalla kuitenkin yksi varteenotettava vaihtoehto päästä tähän sijoitusmuotoon mukaan. Tämän mahdollistavat Private Equity ETF:ät, joiden avulla sijoittaja saa laajan hajautuksen listaamattomia yrityksiä. Toisin kuten monet Private Equity rahastot, jotka on suunnattu ammattimaisille sijoittajille ja vaativat suuria alkuinvestointeja, pääsee ETF:llä pienellä rahalla mukaan. Lisäksi ETF:stä pääsee halutessaan helposti eroon.


Pääomasijoittamisen muodot

Pääomasijoittamiseen kuuluu paljon muutakin kuin ainoastaan VC tyyppinen aloittavien yritysten rahoittaminen. Näiden muiden muotojen tietäminen on olennaista, jotta ymmärtää mihin on sijoittamassa.

Yksi tärkeimmistä muodoista on ns. Leveraged Buyout eli LBO. Yksinkertaisesti selitettynä LBO:ssa ostetaan yritys velkoineen pois. Tämä tapahtuu käyttämällä velkarahaa, jota käytetään mahdollisimman paljon. Tämän jälkeen yrityksen toiminta tehostetaan ja tehdään vaadittavia muutoksia, jotta myöhemmin voidaan velat maksaa pois yhtiön tuottamilla kassavirroilla. Ymmärrettävästi runsaan velkavivun käyttäminen tekee tästä erittäin riskipitoisen. Kyseessä on siis yritysjärjestely.

Kasvupääomaa annetaan jo kehittyneen yrityksen laajentumiseen uusille markkinoille, kasvamiseen jne. Kasvupääomaa tarvitsevat yritykset ovat yleensä kehittyneempiä kuin Venture Capital rahoitetut yritykset ja niillä on tyypillisesti kassavirtaa ja ne tekevät tulosta. Tuotot eivät kuitenkaan riitä laajentumiseen, yritysostoihin tai muihin investointeihin, joita yrityksen muutokseen tarvittaisiin.

Mezzanine eli välirahoitus on ominaisuuksiltaan oman pääoman ja vieraan pääoman välimuoto. Mezzanine-rahoitusta käytetään mm. johdon yrityskaupoissa, yrityskaupoissa, voimakkaan kasvun rahoittamisessa ja poikkeuksellisissa investoinneissa. Esimerkiksi Payment In Kind eli PIK on tällainen instrumentti. PIK:ssa korko kerääntyy koko ajan ja se maksetaan vasta velan erääntyessä. Siten PIK-velka kasvaa koko ajan ja jos kaikki ei sujukaan suunnitellusti se aiheuttaa ongelmia. Mezzaninea voidaan käyttää vaikkapa yrityksen sukupolven vaihdokseen.

Distressed and Special Situations rahoitusta annetaan erikoistilanteeseen joutuneille yrityksille. Tällaisia voivat olla esimerkiksi markkinahintojen vuoksi pulaan joutuneet ja ns. turnaround yritykset.

Secondary sijoituksessa ostetaan tai myydään yrityksen jo olemassa olevilta omistajilta tai rahastoilta.

Private Equityn sijoitusmuotoja ovat siis:

• Venture Capital
• Leveraged buyout
• Kasvupääoma
• Mezzanine
• Erikoistilanteet
• Secondaries

Vain muutama ETF vaihtoehto

Private Equity ETF:iä löytyy pörsseistä vain muutama vaihtoehto. Ne kaikki sijoittavat yhtiöihin, jotka toimivat pääomasijoittamisen alalla. Siinä mielessä ne ovat siis rahastojen rahastoja etteivät ne tee suoria pääomasijoituksia vaan sijoittavat listattuihin yhtiöihin, jotka sellaisia tekevät. Esimerkiksi PowerSharesin ETF pitää sisällään noin kolmekymmentä eri Private Equity yhtiötä, joiden kautta omistus hajautuu noin tuhanteen eri yritykseen. Hajautus on siis kunnossa.

1. iShares S&P Listed Private Equity ETF (IQQL/IPRV)
2. db x-trackers LPX MM® Private Equity Index ETF (DX2D/XLPE)
   
3. PowerShares Listed Private Equity ETF (6PSE/PSP)

iSharesin ETF löytyy listattuna seuraavien maiden pörsseistä: UK, Italia, Alankomaat, Sveitsi, Saksa ja Ranska. Saksan pörssistä ETF löytyy tickerillä IQQL ja suurimmalla osasta muista pörsseistä tickerillä IPRV.

Db x-trackersin ETF on listattu Saksan, Italian ja UK:n pörsseissä. Saksasta ETF löytyy tickerillä DX2D ja Italian, sekä Lontoon pörsseistä tickerillä XLPE.

PowerSharesin ETF löytyy USA:sta tickerillä PSP ja Saksasta tickerillä 6PSE. USA:ssa tämän ETF:n vaihto on huomattavasti vilkkaampaa.

(Private Equity ETF:ien Total Expense Ratiot)

Kulut ovat kaikissa samaa luokkaa, ero on suurimmillaan vain 0,05 prosenttiyksikköä vuodessa. Tällainen ero tulee helposti jo vähän vaihdetun ETF:n spreadissa. Deutche Bankin x-trackersin ETF on paperilla edullisin 0,70%:n TER lukemalla. Db x-trackersin eduksi voi lukea myös sen, että tämä ETF uudelleensijoittaa osingot. Osinkoja kertyy tosin vuodessa vain 1%, joten suuren suuresta edusta ei ole kyse. Varsinkin kun samaan aikaan iShares jakaa 4,84%:n osinkoa. PowerSharesin jakamat osingot ovat tällä hetkellä lähes olemattomat.

(iShares S&P Listed Private Equity ETF:n allokaatio)

(db x-trackers LPX MM® Private Equity Index ETF:n allokaatio)

(PowerShares Listed Private Equity ETF:n allokaatio)

ETF:ien maakohtaiset allokaatiot eroavat mielenkiintoisesti toisistaan. PowerSharesin ETF sijoittaa 100%:sti USA:ssa noteerattuihin Private Equity yhtiöihin, siinä missä iSharesin sijoituksista noin puolet ovat Pohjois-Amerikassa ja db x-trackersin vain noin 27% ja lähes loput Euroopassa. Mikäli sijoittaja haluaa painottaa Eurooppaa kannattaa suosia db x-trackersia, mikäli Pohjois-Amerikkaa niin PowerSharesia. iShares sijoittuu maakohtaisen allokaationsa perusteella näiden välimaastoon.

Rahoitus sektori on kaikissa ETF:ssä noin 90%:n painolla johtuen näiden ETF:ien luonteesta, joten sen suhteen eroja ei liiemmälti ole.

(iShares S&P Listed Private Equity ETF:n suurimmat omistukset)

(db x-trackers LPX MM® Private Equity Index ETF:n suurimmat omistukset)

(PowerShares Listed Private Equity ETF:n suurimmat omistukset)

Suurimpien omistusten joukossa pyörivät samat yritykset: 3i Group, Ratos AB, Eurazeo, Jafco Co Ltd, Apollo Investment Corp, SVB, Fortress Investment Group, Blackstone jne. Oikeastaan ainoastaan PowerShares ETF:n sisältö eroaa enemmän verrokeistaan.

(ETF:ien kurssikehitys puolen vuoden ajalta verrattuna S&P 500 -indeksiin)

Viimeisen puolen vuoden aikana on riskinottohalukkuus palannut maailman pörsseihin. Private Equity ETF:ät ovatkin hyötyneet palautuneesta riskihalukkuudesta huomattavasti. Kun kaikkia kolmea ETF:ää verrataan USA:n S&P 500 -indeksiin ovat niiden arvot kehittyneet huomattavasti indeksiä paremmin. Siinä missä S&P 500 -indeksi on noussut noin 50% ovat Private Equity ETF:ät nousseet yli kaksinkertaisesti - yli 100%. Kanattaa kuitenkin huomata, että ennen kriisiä Private Equity ETF:ät kehittyivät indeksiä heikommin.

Finanssikriisin keskellä tällä toimialalla riittää kysyntää. Pelastettavia yrityksiä on tavanomaista enemmän, yritysjärjestelyille ja aloittelevien yritysten rahoittamiselle on tarvetta. Nyt tehdyt pääomasijoitukset voivat tuoda huomattavia tuottoja mikäli talous kääntyy uuteen nousuun. Viime aikaiset uutiset markkinoilta ovat antaneet tämän suuntaisia viitteitä, joten mikäli riskinsietokykyä löytyy voi näihin sijoittaminen olla nyt ajankohtaista.

Muutama päivä sitten kirjoitin Johdatus ETF:iin Osa 1 artikkelin. Tällöin tulin maininneeksi kirjainyhdistelmät ETC sekä ETN, jotka ovat läheisiä sukulaisia ETF:lle. Nyt kerron enemmän näistä ETF:n eri sukulaisista.


ETC

ETC tulee sanoista Exchange Traded Commodities. Kaikessa yksinkertaisuudessaan ETC:t siis ovat raaka-aine ETF:iä. Ensimmäiset ETC:t esiteltiin markkinoille USA:ssa vuonna 1993. Ne ovat siis varsin uusi keksintö. ETC:t toimivat samalla periaatteella kuin ETF:t. ETC seuraa yhtä raaka-ainetta tai raaka-aine koria. Pelkästään yhtä raaka-ainetta seuraavaa ETC:tä kutsutaan nimellä single commodity ETC ja ETC:tä joka sijoittaa raaka-aine koriin index tracking ETC:ksi. Tällainen raaka-aine kori voi olla esimerkiksi energiaa tai elintarvikkeita.

ETC:llä käydään kauppaa pörssissä samalla tavalla kuin ETF:llä. ETC:t ovat helppo tapa päästä osalliseksi raaka-aine markkinoiden nousuista ja laskuista. Muita tapoja on ostaa suoraan sellaisen yhtiön osaketta, joka toimii raaka-aineiden parissa tai raaka-aine futuuria. Näihin verrattuna ETC on huomattavasti helpompi yksityissijoittajalle.

ETC:n avulla voi sijoittaa mm. seuraaviin raaka-aineisiin: alumiini, öljy, vehnä, kahvi, kupari, puuvilla, kulta, hopea, nikkeli, karja, sokeri, soija ja sinkki.


ETN

ETN tulee sanoista Exchange Traded Note. ETN eroaa ETF:stä rakenteeltaan. Toisin kuten ETF:t ETN:t eivät pidä sisällään suoria sijoituksia. ETN:n liikkeelle laskenut pankki lupautuu maksamaan kyseisen indeksin seuraaman ETN:n mukaisen tuoton vähennettynä kuluilla. Niiden riski on siis hieman erilainen kuin ETF:ssä ja niihin liittyy myös liikkeellelaskijariski - pankin luottokelpoisuuden laskiessa ETN:n arvo laskee ja pahimmassa tapauksessa pankin mennessä konkurssiin niistä tulee arvottomia. ETN:t ovat vielä ETC:tä tuoreempi tapaus. Ensimmäiset ETN:t tulivat markkinoille vuonna 2006 Barclays pankin toimesta. Nykyään markkinoilla on satoja erilaista ETN:ää.

Tarjolla on neljää erilaista ETN tyyppiä: raaka-aine, valuutta, kehittyvien markkinoiden, sekä strategia ETN:iä. Koska ETN:ät ovat velkakirjoja saa niistä erääntymispäivän jälkeen käteissuorituksen tilille. Tuotto riippuu siitä, miten indeksi on kehittynyt liikkeellelaskemisen ja erääntymispäivämäärän välillä. ETN:llä voi käydä kauppaa kesken juoksuajan pörssissä samalla tavalla kuten ETF:llä. Bull ja bear sertifikaatit ovat tyypillisiä ETN arvopapereita.

Koska ETN ei pidä sisällään arvopapereita ei siitä irtoa myöskään osinkoa. Toisin kuten ETF:llä ETN:llä ei ole laisinkaan tracking erroria. ETN on strukturoitu sijoitustuote.


OEC

OEC eli indeksi- tai hyödykesertifikaatti tulee sanoista Open End Certificate. Toisin kuten ETN:ssä joissa on erääntymispäivämäärä OEC:llä ei ole ennalta määrättyä juoksuaikaa. Myös OEC seuraa jotakin ennalta määrättyä indeksiä. OEC:ssä on siis samat riskit kuin ETN:ssä ja se eroaa siitä siten vai juoksuajan osalta. Myös OEC:llä käydään kauppaa pörssissä.

Nykyisin ETN ja OEC tuotteita (sertifikaatteja) on tarjolla myös Helsingin pörssissä.

Seligson on vertaillut viimeisimmässä videoblogissaan ETF:ää ja indeksirahastoa keskenään. Vertailussa on käytetty Seligsonin Suomi -indeksirahastoa ja OMXH25 ETF:ää, joka on myös Seligsonin tuote.

Seligson on tehnyt laskelmat sen pohjalta, että kerralla sijoitettaisiin kymmenen tuhatta euroa. Siten laskelmat ja niiden tulokset eroavat normaalin kuukausisäästäjän osalta. Lopputuloksena ero näiden kahden tuotteen tuoton välillä kertasijoituksena ei ole kovinkaan iso. Käytettyjen kulujen perusteella indeksirahasto tuottaisi sijoittajalle noin 200 euroa enemmän kymmenen vuoden aikana. Kannattaa huomata, että Suomi -indeksirahaston sisältö on eri kuin OMXH25 ETF:n.

Omistan itse OMXH25 ETF:ää.

Käytettyyn taustamateriaaliin voi tutustua tarkemmin tästä linkistä.

Kaikki sijoitukseni ovat ETF sijoituksia ja hyvästä syystä. Seuraavaksi annan lyhyen johdatuksen ETF:iin. Mitä ne ovat ja miksi ne ovat niin mainioita sijoitustuotteita.

ETF on lyhenne sanoista Exchange Traded Fund. ETF:ät ovat pörssinoteerattuja indeksiosuusrahastoja. Niillä siis käydään kauppaa pörssissä aivan samalla tavalla kuin osakkeillakin. Niiden kurssit määräytyvät reaaliaikaisesti osakkeiden tapaan. Toisin kuten rahastojen tai indeksirahastojen kanssa, joita voi ostaa tai myydä vain kerran päivässä - voi ETF:llä käydä kauppaa koko ajan pörssin ollessa auki.

(ETF:ien lukumäärä ja niiden pääoma 2002-2007)

ETF:istä on tullut maailmalla suosittuja, eikä syyttä. ETF:ien lukumäärä ja niiden hallussa oleva pääoma on kasvanut vuosi vuodelta. Yhden arvion mukaan ETF:ssä olisi seuraavan parin vuoden kuluttua pääomaa jo biljoonan dollarin (yhdysvaltain triljoona vastaa euroopassa biljoonaa) edestä. Yksi biljoona on tuhat miljardia, joka antaa jo jonkinlaisen kuvan siitä kuinka isoista pääomista on kyse.

Suuri osa yksityissijoittajien varoista on edelleen kiinni aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa. Suuret instituutiot, kuten esimerkiksi yhdysvaltalaiset yliopistot, ovat käyttäneet indeksirahastoja ja ETF:iä jo pitkään. Monet yksityissijoittajat eivät ole ETF:stä tai indeksirahastoista monesti kuulleet. Tämä johtuu siitä, että pankissa näitä tuotteita ei mainosteta. Aktiivisesti hoidetut rahastot tuovat pankeille parhaimmat tuotot, sillä niiden kulut ovat huomattavasti isommat. Koska aktiivinen markkinointi ei kuulu esimerkiksi juuri ETF:ien toimintaan ovat ne pysyneet suurelta yleisöltä piilossa. Vaikka pankit tätä tietoa panttaavatkin saavat ETF:ät yhä suurempaa jalansijaa myös yksityissijoittajien keskuudessa. Tästä voi kiittää aktivoituneita bloggaajia sekä sitä, että yhä useampi sijoituskirja ottaa ETF:ät esille.

ETF on siis yksi arvopaperi pörssissä muiden joukossa. Ostamalla yhtä ETF:ää tulee samalla ostaneeksi sen sisältämiä arvopapereita. Yleistäen voidaan sanoa, että ostamalla yhtä ETF:ää tulee ostaneeksi useita osakkeita. Toisin sanoen ETF:ät tarjoavat laajan hajautuksen yhden arvopaperin kautta.

Otetaan esimerkki. NYSEssä noteerataan ETF nimeltään SPDRs (lempinimeltään spiders), kaupankäyntitunnus SPY. Tämä ETF pitää sisällään S&P 500 -indeksiin kuuluvat osakkeet samalla painolla kuin ne ovat kyseisessä indeksissä. Ostamalla tätä ETF:ää tulee samalla ostaneeksi noin 500 eri osaketta S&P 500 -indeksin mukaisella painotuksella.

ETF:än ostosta ja myynnistä tulee samanlaiset kaupankäyntikulut kuin mistä tahansa muusta osakkeesta. Esimerkiksi Nordnetin mini palvelua käyttäen 13 dollaria. ETF:n säilyttämisestä tulee myös samanlaiset kulut kuin osakkeistakin, tosin esimerkiksi Nordnetilla säilytys on täysin ilmaista. Rahastoista poiketen ETF:ssä itsessään ei ole mitään merkintä- eikä lunastuskuluja. Mutta yksi osakkeista poikkeava kulu ETF:ssä on. Sen nimi on hallinnointipalkkio. Hallinnointipalkkio on se hinta, jonka tällaisesta yhdellä arvopaperilla tapahtuvasta hajauttamisesta joutuu maksamaan. Mutta se on pieni hinta helposta hajautuksesta. Kehittyneille markkinoille sijoittavien ETF:ien kulut ovat yleensä 0,3% p.a. tai sen alle. Sen enempää mielestäni ei kannata maksaa. Eksoottisempien ETF:ien, kuten kehittyville markkinoille sijoittavien ETF:ien kulut ovat kovemmat, mutta nekin jäävät yleensä alle 0,8% vuositason. Yli yhtä prosenttia ei mielestäni saisi yhdenkään ETF:n kulut olla.

Kun nyt verrataan aktiivisesti hoidetun rahaston kuluja ETF:ien kuluihin huomataan, että ETF:ät ovat kuluiltaan huomattavasti edullisemmat. Siinä missä aktiivisesti hoidettu rahasto saattaa ottaa hallinnointikuluina 2% vuosittain ottaa ETF vain muutaman prosentin kymmenyksen. Parhaimmat jopa vain 0,1%. Tämä on erittäin vähän. ETF:ät ovat siis erittäin kustannustehokkaita. Kustannustehokkuus johtuu siitä ettei ETF:llä ole mitään ylimääräisiä kuluja. Ne eivät käy hallinnoimillaan osakkeilla kauppaa, eivät käytä rahaa markkinointiin, niillä ei ole edes salkunhoitajaa! Ne ovat siis passiivisia sijoitustuotteita.

ETF:ään sijoittava saa vielä yhden bonuksen kaupan päälle. ETF:ät tasapainottavat itse itsensä. Aiemman esimerkin S&P 500 -indeksiin sijoittava SPY ETF:n sisältämät osakkeet muuttuvat automaattisesti samalla kun S&P 500 -indeksi tiputtaa indeksiin kuuluneen yhtiön sieltä pois tai ottaa indeksiin uuden yhtiön lisää. Jos indeksi muuttuu - muuttuu myös sitä seuraava ETF. ETF:n tasapainotuksesta ei lankea maksettavaksi veroa, sillä omistat edelleen samaa ETF:ää - vain ETF:n sisältö muuttuu.

ETF:ät ovat myös turvallisia. Vaikka jokaisella ETF:llä on jokin liikkeellelaskija, niin liikkeellelaskijan mennessä konkurssiin omistaa edelleen ETF:n sisältämät osakkeet. Tällaisessa tapauksessa ETF:n omistaja saa tililleen ETF:n sisältämät osakkeet suhteessa ETF:n omistukseensa tai niiden arvon verran rahaa, mikä lienee yleisin käytäntö.

ETF:ien edut siis ovat:

• Hajautus. Helposti yhden arvopaperin avulla.
• Kustannustehokkuus. Ei turhia kuluja.
  
• Passiisivuus. Jos ETF seuraa jotakin indeksiä, muuttuu ETF:n sisältö indeksin muuttuessa.
• Reaaliaikainen kaupankäynti. ETF:ää voi ostaa ja myydä aina pörssin ollessa auki.
• Turvallisuus. Ei vastapuoliriskiä.

ETF:ät mahdollistavat mitä erilaisimpien näkemysten ottamisen markkinoista. Muutamalla ETF:llä voi helposti kasata itselleen yksinkertaisen salkun, jossa on mukana niin kaikki kehittyneet ja kehittyvät markkinat, kuten myös aasia, oseania, korot ja kiinteistötkin. Toisaalta voi helposti kasata myös itselleen erittäin kantaa ottavan salkun. ETF:inä löytyy mitä erilaisimpia vaihtoehtoja: vihreä energia, kulta ja muut jalometallit, kiinteistöt (REIT ETF), eri mittaiset korot, yksittäiset maat (esimerkiksi Japani, Taiwan, Meksiko...), maanosat, markkinanäkemys (bull tai bear), vivutetut ETF:ät, hyödykkeet (öljy, kaakao jne)...

ETF:lle on olemassa myös läheisiä sukulaisia: ETC:t ja ETN:t. Nykyään löytyy myös aktiivisesti hoidettuja ETF:iä, sekä erilaisia vivutusta ja futuureja hyödyntäviä ETF:iä, mutta nämä eivät kuulu enää aiheen johdatuksen piiriin, joten kerron niistä lisää ehkä myöhemmin.

Ensimmäistä kosketusta ETF:iin ottavan kannattaa eri ETF:iä selatessaan etsiä seuraavanlainen virke kuvauksesta (olennainen kohta vahvemmalla fontilla). Se takaa, että ETF sijoittaa mainitun indeksin mukaisesti ja seuraa sitä. Tällöin voit olla varma, että kyseessä on nimenomaan passiivisesti hallinnoitu ETF.

The investment seeks to correspond generally to the price and yield performance, before fees and expenses, of the S&P 500 Index.

Tuottavia sijoituksia ETF:ien kanssa!

Salkussa on samat ETF:t kuin vuoden 2008 lopulla. Tulen salkun kehityksestä kirjoittamaan kuukausittain. Sen tiheämpi tahti ei ole tarpeen, sillä ostojakin tulee yleensä vain yksi per kuukausi. Katsotaan tarkemmin mitä papereita salkku on syönyt.

Salkusta löytyy kolmen eri liikkeellelaskijan ETF:iä. iShares ETF:t ovat Barclays Global Investorsin liikkelle laskemia, Market Vectors ETF:t Van Eck Globalin ja harvinaisesti Seligson toimii omalla nimellään.


iShares MSCI Brazil Index (EWZ)

The investment seeks to provide investment results that correspond generally to the price and yield performance of publicly traded securities in the Brazilian market, as measured by the MSCI Brazil index. The fund normally invests at least 95% of assets in the securities of its underlying index and in ADRs based on the securities in its underlying index. It uses a representative sampling strategy to try to track the index. The index consists of stocks traded primarily on the Bolsa de Valores de So Paulo. It is nondiversified.

ETF siis sijoittaa Brasiliaan ja seuraa MSCI Brazil indeksiä. Kun verrataan tätä ETF:ää Sao Paolo Bovespa indeksiin niin huomataan että se eroaa siitä jonkun verran.
EWZ:n hallinnointikulu on 0,63%. EWZ:n vaihto on vilkasta ja spreadi pieni, yleensä sentin luokkaa. EWZ on varsin energiapainotteinen, suurimmat omistukset ovat Petrobras (energiayhtiö - 25,38%) sekä Vale (kaivosyhtiö - 10,14%). EWZ pitää sisällään 69 eri arvopaperia.

iShares Russell 3000 Index (IWV)

The investment seeks investment results that correspond generally to the price and yield performance of the Russell 3000 index. The fund invests at least 90% of assets in the securities of the underlying index. It uses a replication strategy in order to track the Russell 3000 index, which measures the performance of the broad U.S. equity market. The fund invests in the largest capitalization-weighted public companies domiciled in the U.S. and its territories.

IWV sijoittaa USA:an ja seuraa Russell 3000 indeksiä, johon lukeutuu 3000 USA:n suurinta yritystä. Se on siis erittäin hyvin hajautettu. Hallinnointikulutkin on pienet 0,21%. Kun verrataan IWV:tä indeksiinsä (kuvassa sininen ^RUA) sekä paremmin tunnettuun S&P500 indeksiin (kuvassa vihreä ^GSPC) huomataan että se seuraa indeksiään erittäin hyvin ja on antanut paremmat tuotot S&P 500:n verrattuna. Koska IWV on laajemmin hajautettu voidaan sanoa että tuotto on tullut myös pienemmällä riskillä.


Market Vectors Russia ETF Trust (RSX)

The investment seeks to track the price and yield performance, before fees and expenses, of the DAXglobal Russia+ index. The fund will invest at least 80% of assets in stocks and Depositary Receipts of publicly traded companies domiciled in Russia. It will invest at least 95% of assets in securities that comprise the index. The index includes approximately 30 securities. The fund is nondiversified.

Tämä ETF sijoittaa siis Venäjälle noin kolmeenkymmeneen eri arvopaperiin ja seuraa DAXglobal Russia+ indeksiä. Passiivisena sijoittajana Venäjän kanssa ongelma on se ettei kunnolla hajautettua ETF:ää ole olemassa.

RSX:n hallinnointipalkkio on 0,69%. Myös sen vaihto on vilkasta ja spreadi pieni.


iShares FTSE/Xinhua China 25 Index (FXI)

The investment seeks investment results that correspond generally to the price and yield performance, before fees and expenses, of the FTSE/Xinhua China 25 index. The fund generally invests at least 90% of assets in securities of the Underlying index and in depositary receipts representing securities of the Underlying index. The Underlying index consists of 25 of the largest and most liquid Chinese companies. It may invest the remainder of assets in securities not included in its Underlying index but which BGFA believes will help the fund track the Underlying index. The fund is nondiversified.

FXI sijoittaa Kiinan markkinoille ja seuraa FTSE/Xinhua 25 indeksiä, johon lukeutuu 25 suurinta ja vaihdetuinta kiinalaista yhtiötä. FXI:n hallinnointikulu on 0,74%. ETF:n suurimmat omistukset ovat China Mobile (telekommunikaatio - 9,08%) ja China Life Insurance (rahoitus - 8,33%). Verratessa Kiinan CSI 300 Indeksiin huomataan että korrelaatio on heikko.
Tässäkin näkyy hyvin että hajautus voisi olla parempi. FXI:n vaihto on myös vilkasta ja spreadi pieni.


Seligson OMXH25 Index (SLG OMXH25)

OMXH 25-indeksiosuusrahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on seurata OMX Helsinki 25 –osakeindeksin tuottoa, sekä siten tarjota yksinkertaisella ja kustannustehokkaalla tavalla mahdollisuus sijoittaa hajautettuun osakesalkkuun, joka edustaa vaihdetuimpien osakkeiden kurssikehitystä Helsingin pörssissä.

Tämä ETF sijoittaa kotimaamme Suomen pörssiin. ETF:n suurimmat sijoitukset ovat Fortum (teollisuus - 9,64%), Sampo (rahoitus - 9,64%) ja Nokia (teknologia - 9,19%). ETF on erittäin kustannustehokas, sen hallinnointipalkkio vaihtelee rahaston koon mukaan välillä 0,11-0,18 % vuodessa. Tätä kirjoittaessa hallinnointipalkkio on 0,17%. Harvinaisesti Seligson ilmoittaa nettisivuillaan myös ETF:n TKA:n (totalkostnad) joka on 0,23%. TKA pitää sisällään kaikki kustannukset ja tässä tapauksessa se saadaan kun lasketaan yhteen hallinointikulu 0,17% ja kaupankäyntikulut 0,06% (0,17+0,06=0,23). Niinpä tämä ETF seuraakin orjallisen hyvin indeksiään.
Tämän ETF:n vaihto on aivan eri luokkaa kuin ylempänä käsiteltyjen. Se on niihin verrattuna erittäin pientä ja spreadikin on kymmeniä senttejä. Tämä johtuu luonnollisesti oman markkinamme pienestä koosta.

Kaikki omat sijoitukseni ovat passiivisia sijoituksia. Mistä passiivisessa sijoitammisessa on oikein kyse? Aktiivisella sijoittamisella tarkoitetaan esimerkiksi osakepoimintaa tai osakerahastoja. Osakerahastossa ammattilainen käy aktiivisesti kauppaa saadakseen parhaimman mahdollisen tuoton rahoillesi. Kuulostaa hyvältä. Tutkimusten mukaan passiivinen sijoittaminen on kuitenkin huomattavasti tehokkaampaa. Mistä tämä johtuu? Otetaan esimerkkinä käyttämämme aktiivinen osakerahasto. Tuottojasi rahastossa syövät mm. salkunhoitajan palkkiot, rahasto joutuu pitämään osan varoistaan käteisenä (ei kerrytä korkoa korolle), hallinnointipalkkiot, merkintä- ja lunastuspalkkiot, kaupankäyntikulut, tilinhoito- ja pankkikulut sekä mahdolliset tuottopalkkiot. Muun muassa näistä syistä johtuen suurin osa (n. 95%) rahastoista häviää indeksille. Joka vuosi jokunen rahasto päihittää indeksin, mutta ne ovat yleensä joka vuosi eri rahastot. Koska tutkimusten mukaan indeksiä on erittäin vaikeata päihittää, edes ammattilainen ei siihen pysty, on parempi liittoutua indeksin kanssa. Ja tämä on passiivisen sijoittamisen ydin!

Passiivinen sijoittaminen on siis nimensä mukaisesti passiivista sijoitustoimintaa, yleensä johonkin indeksiin joita on tuhansia. Sen sijaan että sijoittaja ostaisi yksittäisiä osakkeita, ostaa hän koko indeksin sisältöineen. Yksi esimerkki indeksistä on OMXH25, joka pitää sisällään Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta osaketta. Ostamalla tätä indeksiä tulet ostaneeksi indeksin sisällään pitäviä 25 eri yhtiötä indeksin määrittämällä painoarvolla. Saat siis hajautuksen 25 eri osakkeeseen yhden paperin kautta. Koska ostit indeksiä sen tuotto seuraa myös indeksiä itseään. Näin teoriassa. Käytännössä passiivinenkin sijoittaja häviää hieman indeksille johtuen kuluista. Myös passiivisissa tuotteissa on kuluja, mutta ne ovat huomattavasti pienemmät sillä aktiivinen kaupankäynti puuttuu. Se kuinka hyvin tuote seuraa indeksiä kutsutaan tracking erroriksi. Yleensä tämä on hyvin pieni, esimerkiksi OMXH25 ETF:n tracking error on 0,23%. Se on siis tuoton poikkeama indeksistä.

Mitä passiivisia tuotteita sijoittajille suomesta löytyy? Seligson tarjoaa indeksirahastoja ja pörssivälittäjien kautta pääsee käsiksi ETF:iin. ETF on rahasto jolla käydään kauppaa samalla tavalla kuin pörssiosakkeilla. ETF:iä on maailmalla tarjolla tuhansia erilaisia. Maanosille, toimialoille, raaka-aineille jne. on olemassa omat ETF:ät. Myös vivutettuja ETF:iä löytyy. ETF:iä hallinnoidaan passiivisesti. Ne siis seuraavat valittua indeksiään. Suomen pörssistä ei löydy tätä kirjoittaessa kuin OMXH25 ETF, mutta USA:sta löytyy pilvin pimein erilaisia ETF:iä. Valitse siis välittäjä jonka kautta voit tehdä kauppaa USA:n pörssissä. ETF:iä ostettaessa tulee ottaa kustannuksissa huomioon ETF:n hallinnointikulujen lisäksi välittäjän kaupankäyntikulut. Hallinnointikulut ETF:ssä ovat yleensä 0,09% ja 0,80%:n välillä. Kehittyneiden markkinoiden ETF:t ovat edullisimpia kuluiltaan. Nyrkkisääntönä pidetään ettei kaupankäyntikulu saisi ylittää yhtä prosenttia ostohinnasta. Edullinen välittäjä Suomessa on Nordnet.

Miksi paasaan niin paljon kuluista? Koska kulut tekevät pitkässä juoksussa todella suuren eron! Muutaman prosentin hallinnointikulu pankin tiskillä saattaa kuulostaa pieneltä. Vuosien saatossa se on kuitenkin hyvin paljon rahaa. Otetaan esimerkki valoittamaan asiaa. Oletetaan että säästämme joka kuukausi 500€ indeksin mukaisesti 20 vuoden ajan kahteen eri tuotteeseen. Noina vuosina indeksi tuottaa tasaisesti 10% per vuosi. Ensimmäinen tuote johon sijoitimme oli sijoitusneuvojan suosittelema rahasto jossa hallinnointikulut 2%. Tämän tuotteen lopullinen tuotto 20 vuoden jälkeen on 296.537€. Iso summa rahaa. Toinen tuote johon sijoitimme saman summan kuukausittain oli passiivinen indeksirahasto jossa hallinnointikulut 0,25%. Tämän tuotteen lopullinen tuotto 20 vuoden jälkeen on 366.613€. Edullisempi vaihtoehto tuotti 70.076€ enemmän! Oletko sinä valmis lahjoittamaan tällaisia summia pois? Minä en ole.

Lopuksi aiheesta hieman iltaluettavaa Taloussanomissa.

Ensimmäisessä kirjoituksessa yritin tiivistää tavoitteeni. Välietappeina voidaan pitää vuosittaisia tuloksia ja verrata sitä tavoitekertymään.

Oheinen taulukko osoittaa tavoitteeni. Aloitusvuosi on 2008 ja 500€/kk tekee vuosittaisen pääoman lisäykseksi 6000 euroa. Tavoittelemani vuosikorko on 12%. Ollakseni tavoitteessa vuoden 2008 lopussa olisi minulla pitänyt olla vähintään 6720 euroa.

Sijoitusmielessä vuosi 2008 oli historiallisen vaikea. Yhdysvalloista alkaneet talousvaikeudet rusikoivat osakkeiden arvostustasoja rajusti ympäri maailman. Pitkäaikaisena sijoittajana tällä ei loppupeleissä ole merkitystä sillä yli 20 vuoden sijoitushorisontilleni tulee osumaan vielä useita voimakkaita laskuja ja nousuja. Vuonna 2008 ei omakaan salkkuni säästynyt suurilta tappioilta. Kuukausittaiset ostot (dollar cost averaging) kuitenkin tasoittavat pitkässä juoksussa niin tuotot kuin tappiot. Laskusuhdanteessa samalla rahalla saa enemmän osakkeita ja noususuhdanteessa vähemmän. Näin halpojen osakkeiden määrä salkussa kasvaa suuremmaksi kun nousu seuraavan kerran alkaa.

Tältä salkku näytti vuoden 2008 päätteeksi.

Salkun arvo vuoden päätteeksi oli 11277 euroa. Osinkoja vuodelta 2008 tuli verojen jälkeen 72,98€. Näiden lisäksi aktiivisesta kaupankäynnistä johtuen tuli lisätappioita 803,19€. Kun katsotaan salkun tuottoprosenttia nähdään että se on 33,75 prosenttia tappiolla. Varsin rajusti siis. Jos kuitenkin vertaan salkun arvoa 6700 euron tavoitteeseen voin olla tyytyväinen. Pääoman tavoitearvo ylitettiin 4577 eurolla. Tämä selittyy sillä että pystyin säästämään huomattavasti enemmän kuin 500€/kk johtuen muutamasta työpaikkani tulospalkkiosta sekä siitä että joulukuussa myin pois varsin kalliin harrastevälineen. Suurin osa ostoista on tehty dollaripohjaisesti, joten olen kirjannut itselleni ylös aina kyseisen päivän EUR-USD kurssin ja lasken salkun arvon sen perusteella. Kirjaamani hinnat pitävät sisällään kaupankäyntikulut.

Salkkuni koostuu pelkästään ETF:stä, passiivisista sijoitustuotteista. ETF:ien kustannukset ovat ylivoimaisia verrattuna esimerkiksi rahastoihin. ETF:ien avulla saan myös hajautettua omistusta helposti käyttämällä vain muutamaa paperia. Katsotaan tarkemmin mitä salkkuni on syönyt:

EWZ = iShares MCSI Brazil Index
IWV = iShares Russell 3000 Index
FXI = iShares FTSE/Xinhua China 25 Index
RSX = Market Vector Russia ETF Trust
SLG_OMXH25 = Seligson OMXH25 Index

Näin alkuvaiheessa painotan tietoisesti enemmän kehittyviä kuin kehittyneitä markkinoita. Tästä syystä niiden osuus salkusta on huomattavan suuri. Salkku on hajautettu Brasiliaan, Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Venäjälle ja Suomeen.

Matka kohti taloudellista riippumattomuutta jatkuu. Vuoden 2008 tavoite ylittyi reilusti vaikka salkku jäikin rajusti miinukselle.