Optiot sijoittajan apuna

7.4.2012 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


Pahat, pahat johdannaiset... vai miten se meni?

Johdannaisilla on huono maine. Tämä johtuu siitä, että niitä käytetään paljon spekulointiin. Spekulointi ja sijoittaminen ovat puolestaan eri asioita. Johdannaiset ovat luonteeltaan nollasummapeli. Käytännössä kaupankäyntikuluista johtuen se on itse asiassa miinussummapeli. Pitkällä aikavälillä osakesijoittamisella on puolestaan positiivinen odotusarvo kaupankäyntikulujen jälkeenkin. Tämä on yksi syy johdannaisten ryvettyneeseen maineeseen.

Spekulatiivisesta maineesta huolimatta johdannaiset käyvät myös sijoittajan työkalupakkiin. Henkilökohtaisesti en ole kiinnostunut johdannaisten mahdollistamasta markkinaspekuloinnista vaan siitä miten voin käyttää niitä sijoitustoiminnan apuna.

Yksi tällainen tapa on käyttää johdannaisia oman salkun suojaamiseen markkinalaskulta. Tällöin sijoittaja tulee maksaneeksi "vakuutuksesta" markkinalaskua vastaan. Mikäli markkinat eivät laske raukeaa johdannainen arvottomana ja vakuutus päättyi turhana. Aivan samoin kuin maksamme kotivakuutuksesta vaikkei kodin irtaimistoa mene rikki. Mikäli tavaraa rikkoontuu saa vakuutuksesta korvauksen - aivan samoin kuin markkinoiden laskiessa tällaisen johdannaisen arvo kasvaa ja antaa siten salkulle sitä suojaa.

En pidä tällaista toimintaa spekulointina, sillä se perustuu sijoittajan omiin tarpeisiin eikä siihen, että henkilö yrittäisi erityisesti hyödyntää näkemystä markkinoiden suunnasta. Syynä tällaiselle suojaukselle voi olla esimerkiksi tapahtunut kurssinousu, joka on nostanut sijoittajan salkun arvoa. Sijoittaja pelkää kuitenkin mahdollista kurssipudotusta ja on siksi levoton. Hän voisi pudottaa salkun osakepainoa myymällä osakkeita, mutta tällöin maksettavaksi tulisi pääomavero (30%). Mikäli osakkeet ovat olleet omistuksessa jo pitkään voi piilevä verovelka olla huomattava. Johdannaisen käyttö tällaisessa tilanteessa on parempi valinta. Piilevää verovelkaa ei tule maksettavaksi, mutta siitä huolimatta salkku suojaantuu markkinalaskun varalta. Sijoittajan saama hyöty voi olla huomattava verrattuna siihen, että hän keventäisi osakesalkkua myymällä.


Ei ole sama kummalla puolella pöytää seisot

John F. Summa tutki CME johdannaispörssin kauppoja vuosilta 1997-1999 kirjaansa Options on Futures: New Trading Strategies varten. Summan saamat tulokset olivat varsin mielenkiintoisia.

(76,5% optioista erääntyi arvottomina. Lähde: John F. Summa, 2002)

(74,9% osto-optioista ja 82,6% myyntioptioista erääntyivät arvottomina. Lähde: John F. Summa, 2002)

Kaiken kaikkiaan keskimäärin 76,5% optioista erääntyi arvottomina. Osto-optioista (call) erääntyi arvottomina 74,9% ja myyntioptioista (put) 82,6%. Kannattaa huomata, että vuodet 1997-1999 olivat kovan nousumarkkinan aikaa. Siitä huolimatta kolme neljästä osto-optiosta erääntyi arvottomana.

Vaikka johdannaiskaupankäynti kokonaisuudessaan on nollasummapeli näyttäisi kaupankäynti vääristyvän siten, että se suosii johdannaisten myyjiä. Ostajille johdannaiset näyttäisivät olevan miinussummapeli ja myyjille tuottoisaa. Suurin osa optioista erääntyi arvottomina joten on selvää, että optioita ostaneet keskimäärin menettivät rahaa. Asetelma on varsin selvä. Jos optioita ostamalla ei pärjää kannattaa siirtyä pöydän toiselle puolelle. Myydä optioita.

Mutta miten tästä kaikesta tiedosta voisi hyötyä pitkäjänteinen osakesijoittaja, jota ei kiinnosta johdannaisilla spekulointi? Sijoittajalle, joka haluaa pitää osakkeistaan kiinni pitkään on tarjolla kaksi sopivaa johdannaisstrategiaa: covered call ja naked put. Niistä seuraavaksi lisää.


Covered call strategia

Jos olet pitkäjänteinen osakesijoittaja haluat pitää sijoituksistasi kiinni pitkään. Vähintäään useita kuukausia ja mielellään useita vuosia. Sijoituksen lyhytaikaisella heilunnalla ei todennäköisesti ole merkitystä vaan olennaisempaa on sijoitusten kehittyminen pitkällä aikavälillä. Tunnetusti lyhyellä aikavälillä korostuu vain markkinahäly ja sijoituksen todellinen luonne paljastuu vasta pitkällä aikavälillä. Covered call optiostrategia soveltuu tällaiselle pitkäjänteiselle osakesijoittajalle joka omistaa osaketta, mutta ei halua luopua siitä vielä aikoihin.

Covered call strategia on yksi kaikkein vähäriskisimmistä johdannaisstrategioista. Sen riski on niin rajattu, että jopa muutamat eläkerahastot saavat käyttää sitä sääntöjensä puitteissa. Strategiassa ajatus on kirjoittaa osto-optio (call) sellaiselle osakkeelle, joka löytyy salkusta jo entuudestaan. Tästä termi covered. Idea on, että optio erääntyy arvottomana (out-of-money). Tätä strategiaa käyttäen osto-optio kannattaa kirjoittaa jo valmiiksi reilusti arvottomaan (out-of-money) tilaan ja valita lyhyt erääntymisaika (kuukausi tai kaksi).

Miten strategia toimii? Mikäli osakkeen kurssi sukeltaa erääntyy optio arvottomana ja siten se antaa suojaa kurssilaskua vastaan. Jos osake puolestaan polkee paikallaan tai nousee vain kohtuullisesti (jää alle strike pricen ja option myyntihinnan summan alle) on sijoittajan saama tuotto korkeampi kuin jos olisi omistanut pelkästään osaketta. Tuotto siis vivuttuu. Sen sijaan jos osake kallistuu reilusti menee optio in-the-money tilaan ja sen omistaja käyttää osto-option oikeuden. Tällöin sijoittajalta jää saamatta se tuoton erotus mikä on strike pricen ja nousseen osakehinnan välinen erotus. Kannattaa huomata, että tässäkin tapauksessa lopputulos on sijoittajan kannalta positiivinen! Hän saa tuottoa, mutta ei vain niin paljon. Tuotto siis leikkaantuu myydyn option johdosta.

Tiivistäen covered call strategia antaa suojaa kurssilaskua vastaan, vivuttaa tuottoa osakkeen hinnankehityksen ollessa maltillinen, sekä leikkaa tuottoa mikäli osakkeen kurssi pomppaa rajusti ylös.

Perusajatus käyttää covered call strategiaa on kirjoittaa kuukauden tai parin välein reilusti out-of-money tilassa olevia osto-optioita ja antaa niiden erääntyä arvottomina. Näin sijoittaja saa osakkeesta pientä kuukausittaista kassavirtaa osakkeen tuoton lisäksi.

Pahinta mitä covered call strategiaa käyttävälle sijoittajalle voi tapahtua on se, että osake kallistuu rajusti ja siten optio menee in-the-money tilaan. Tällöin option ostanut taho haluaa käyttää optio-oikeuden ja sijoittajan osakkeet menevät myydyksi option haltijalle strike pricen mukaiseen hintaan, mikä siis on silloin markkinahintaa pienempi. Se on kuitenkin korkeampi kuin osakkeen hinta option kirjoitushetkellä - kunhan sijoittaja vain muisti kirjoittaa sen alunperin out-of-money tilaan.


Naked put strategia

Olet törmännyt mielenkiintoiseen osakkeeseen ja tehnyt siitä analyysin. Pidät yhtiöstä ja haluaisit omistaa sitä, mutta harmiksesi huomaat, että osakkeen hinta on paljon kovempi kuin olet siitä valmis maksamaan. Kuulostaako tutulta?

Naked put (toiselta nimeltään uncovered put) strategia sopii sijoittajalle, joka haluaa ostaa osaketta halvemmalla hinnalla kuin nykyinen kurssi markkinoilla on. Sen lisäksi naked put strategiaa käyttävä sijoittaja saa tuottoa siitä hyvästä, että odottaa osakkeen kurssin painumista. Puhdasta osakestrategiaa käyttävä sijoittaja puolestaan ei voi kuin istua käsiensä päällä ja odottaa.

Miten strategia toimii? Oletetaan, että olet tehnyt analyysin yhtiöstä ja olisit sen perusteella valmis ostamaan osaketta tietyllä hinnalla, joka on nykyistä kurssia alempi. Tällöin sijoittaja kirjoittaa myynti-option (put). Toisin kuin covered call strategiassa tässä strategiassa sijoittaja ei omista osaketta entuudestaan. Koska sijoittajalla ei ole osaketta on hän "nakuna" (naked). Tästä nimitys naked put. Mikäli osake jatkaa yhä kallistumistaan (ja on siten sijoittajalle yhä vähemmän houkutteleva analyysin perusteella) erääntyy myynti-optio arvottomana (out-of-money). Sijoittaja pitää option myynnistä saamansa rahat. Näin sijoittaja siis hyötyy odottaessaan osakkeen hinnan laskeutumista sijoittajan määrittelemän järkevän ostohinnan tasolle.

Jos osake sukeltaa niin paljon, että se painuu sijoittajan määrittelemälle tasolle tai sen alle menee myyntioptio in-the-money tilaan. Tällöin option haltija haluaa käyttää optio-oikeutensa ja myydä osakkeet sijoittajalle hintaan, jonka hän oli alunperin valmis maksamaan. Näin sijoittaja saa haluamansa osakkeet haluamaansa hintaan. Sen lisäksi hän saa pitää myyntioption myynnistä saadut rahat.

Tiivistäen naked put strategiassa sijoittaja kirjoittaa myyntioption osakkeelle, jota on halukas ostamaan nykyistä alemmalla hinnalla. Sopivaa hintaa odottaessa sijoittaja saa rahavirtaa option myynnistä. Osakkeen halventuessa vaaditulle tasolle sijoittaja lopulta saa osakkeet haluamaansa hintaan, mutta saa pitää sen lisäksi option myynnistä saamansa rahat.

Pahinta mitä naked put strategiaa käyttävälle sijoittajalle voi käydä on osakkeen totaalinen romahtaminen. Sijoittaja sitoutuu ostamaan osakkeet strike pricen mukaiseen hintaan mikä voi option laukeamisen aikaan olla huomattavasti markkinahintaa korkeampi. Tämän strategian riski on siis covered call strategiaa suurempi. Suositeltava käytäntö naked put strategiaa käyttävälle sijoittajalle onkin kirjoittaa myyntioptio erääntymään kohtuu lyhyessä ajassa. Aivan kuten covered call strategiassakin.


Lopuksi

Jos nyt satuit pelkästään tämän artikkelin perusteella kiinnostumaan optioista ja niiden hyödyntämisestä omassa sijoitustoiminnassa, niin älä nyt sentään ryntää samantien kaupoille! Tämä artikkeli antoi vain pienen pintaraapaisun johdannaisista ja niiden hyödyntämisestä. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee perehtyä johdannaisten toimintaan niin syvällisesti, että todella tietää mitä tekee. Johdannaiset ovat osakkeita paljon monimutkaisempia ja niiden toiminnan ymmärtäminen vaatii astetta enemmän paneutumista. Pahimmillaan johdannaisten käyttö voi johtaa rajoittamattomaan tappioon. Jos artikkelissa olleet termit kuulostivat vierailta et ole valmis aloittamaan kaupankäyntiä johdannaisilla!

Optioiden hinnoittelu perustuu yhä tänä päivänä pitkälle Black-Scholesin laatimaan malliin. Black-Scholes mallin osaaminen on tärkeää, jotta option osaa hinnoitella. Netistä löytyy monia ilmaisia Black-Scholes laskureita, mutta niitä kannattaa käyttää vasta kun ymmärtää laskennan taustalla olevat tekijät. Sen miten malli toimii.

Yksi optiokontrakti vastaa aina 100 osaketta. Tämä on asia mihin moni johdannaisia ensimmäisiä kertoja käyttävä sekaantuu. Jos siis esimerkiksi myyt yhden kontraktin vastaa se 100 osaketta. Option hinta puolestaan ilmoitetaan yhtä osaketta kohti. Jos option markkinahinta on esimerkiksi 1€ ja myyt yhden optiokontraktin, niin tilillesi tulee 100€ (1€ x 100) vähennettynä kaupankäyntikuluilla. Kannattaa siis olla tarkkana ettei tule vahingossa tehtyä sata kertaa aiottua suurempaa johdannaiskauppaa!

Käytännössä mainitsemani covered call ja naked put strategiat on mahdollista toteuttaa vain riittävän suuren markkina-arvon omaavien yhtiöiden kohdalla. Small-cap yhtiöiden osakkeilla ei yleensä ole tarjolla optioita laisinkaan. Strategiat eivät siis sovellu pienten yhtiöiden osakkeille.

Henkilökohtaisesti olen käyttänyt näistä vain covered call strategiaa. Senkin käyttö on tosin jäänyt varsin pieneksi johtuen siitä, että salkkuni koostuu pääasiassa pienen markkina-arvon yhtiöistä. Kokemukset covered call strategian käytöstä ovat kuitenkin positiivisia. Jokainen euro tuotoissa lisää on kotiinpäin.

Tulos Q1/2012 +19,70%

31.3.2012 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


(Salkun kehitys verrattuna markkinatuottoihin vuonna 2012)

Vuoden 2012 ensimmäinen kvartaali on saatu päätökseen. Viime vuosi päättyi varsin synkissä tunnelmissa ja vain hyvin harva uskalsi odottaa vuodesta 2012 yhtään parempaa. Alkuvuoden kurssikehitys kertoo kuitenkin aivan muuta. Itse vertasin viime vuotta vuoteen 2008 jolloin finanssikriisin ensimmäinen aalto runnoi osakkeiden arvostukset maan rakoon. Huonoa vuotta seuraa usein hyvä pörssivuosi. Näin kävi 2009 ja kulunut vuosi näyttäisi alun perusteella olevan sen toisinto.

Oma sijoitusstrategiani alituoton kausi katkesi myös tämän kurssinousun myötä komeasti ja ylituottoa tuli niin STOXX Europe 600 Gross Indexiin kuin myös Helsingin pörssin OMXH25:een selvästi. Kvartaalin päätteeksi salkun alkuvuoden tuotto kaikki kulut huomioituna oli +19,70%. Se on erittäin hyvin ja olen todella tyytyväinen alkuvuoden tulokseen! Samaan aikaan viime vuonna hyvin pärjännyt STOXX Europe 600 GI tuotti vain +8,54%, joten tuottoeroa tuli huimat 11,16 prosenttiyksikköä. Viime vuonna heikosti menestynyt OMXH25 sen sijaan kääntyi mukavasti ympäri ja tuotti +13,75% jääden siten omalle salkulleni 5,95 prosenttiyksikköä.

Parhaimmillaan kvartaalin aikana salkun tuotto oli lähes +30%. Hyvän tuoton jälkeen on helppo hymyillä. Todellinen uskollisuus valitulle strategialle punnitaan kuitenkin aina alituoton kausina. Sijoittamisessakaan niin kutsuttua hopealuotia ei ole keksitty. Jokaisella sijoitusstrategialla on omat hyvät ja huonot puolensa. Ne toimivat erilaisina aikoina ja eri tavoin. Valitun strategian hyödyistä pääsee kuitenkin nauttimaan vain mikäli on valmis kestämään ne kivuliaat kaudet jolloin strategia ei toimi. Liian moni hyppii strategiasta toiseen, kun tällainen alituoton kausi osuu eteen. Juuri ennen kuin strategia alkaa jälleen toimimaan. Samasta syystä monet jo hyvin pitkään tunnetut anomaliat (esim. arvosijoittaminen) toimivat yhä. Ne toimivat juuri siksi, että ne eivät aina toimi. Sijoittajalle tärkeintä onkin löytää omalle persoonalle ja tyylilleen sopiva strategia. Sellainen, jonka heikkoina hetkinä pystyy yhä noudattamaan valittua linjaa.

Aurinkoista kevään alkua!

Yhteenveto (tuotot indeksoituna)
Kvartaalin tuotto: +19,70%
Tuotto vuoden alusta: +19,70%

Kvantitatiivisten arvosijoitusstrategioiden tuotto Euroopassa

18.3.2012 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


Ystäväni Philip Vanstraceele ja Tim du Toit tutkivat miten erilaiset kvantitatiiviset arvosijoitusstrategiat toimivat Euroopassa vuosina 1999-2011. Tutkimustyön seurauksena valmistui paperi nimeltä Quantitative Value Investing In Europe: What Works for Achieving Alpha.

Tutkimus on varsin laaja. Philip ja Tim tutkivat miten yleiset arvosijoittajien käyttämät tunnusluvut ja menetelmät toimivat näiden 12 vuoden aikana. Yksittäisten tunnuslukujen käytön lisäksi he tutkivat miten samojen tunnuslukujen yhdistelmät, ns. kaksifaktorimallit toimivat samalla ajalla. Antoiko kahden tunnusluvun käyttö arvosijoittajalle paremmat tuotot?

Tutkitut tunnusluvut ja menetelmät olivat seuraavat:
  • Earnings yield
  • Free cash flow yield (FCF)
  • Price-to-book (P/B)
  • Price-to-sales (P/S)
  • Piotroski F-score
  • Return on invested capital (ROIC)
  • Return on assets (ROA)
  • Net debt / market value
  • Relative strength / price index
  • MF (Magic Formula)
  • ERP5
Tämän 12 vuoden aikana EuroSTOXX50 tuotti 0,91% p.a. eli yhteensä 10,53% ja tutkimuksessa käytetty vertailuindeksi 2,25% p.a. eli 30,54%.


(Markkinatuotot tutkimuksen ajalta)


Arvosijoittajien paljon suosima P/B-tunnusluku toimi tänä aikana kohtuu hyvin. Large, medium ja small-cap markkina-arvojen keskiarvotuotto alhaisen P/B luvun strategialle oli 10,92% p.a. ERP5 menetelmä toimi tosin tätäkin paremmin tuottaen keskimäärin 11,10% vuosittain samoin kriteerein (markkina-arvot).

(Esimerkki Piotroski strategian tuotoista vuosina 1999-2011. Klikkaa suuremmaksi.)


Varsinainen yllätys piilee kuitenkin kaksifaktorimalleissa. Kun yksittäinen tunnusluku tai menetelmä (esim. Piotroski) yhdistettiin vielä lisäksi toiseen tunnuslukuun tai menetelmään parani jokaisen tuotto. Joka ikinen kaksifaktorimalli tuotti paremmin kuin yhden tunnusluvun tai menetelmän käyttö! Tämä on huomion arvoista.

Kaksifaktorimalleista yksi tekijä kohosi selvästi yli muiden. Tekijä, joka perinteiselle arvosijoittajalle on hyvin hankala nieltävä. Tämä tekijä on momentum. Momentumia käyttävä sijoittaja ostaa jo noussutta osaketta. Mitä kovemmin osake on kallistunut sitä kovempi sen momentum on. Perinteisesti arvosijoittajaa kiinnostaa osakkeet, jotka ovat hyljeksittyjä. Rajusti nouseva osake ei ole enää hyljeksitty.

Paras momentumia hyödyntävä tunnusluku tuotti saman 12 vuoden aikana yhteensä 1157% eli 23,5% p.a. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin paras yksittäisen tunnusluvun tai menetelmän antama tuotto! Myös kaikki muut parhaiten tuottaneet kaksifaktorimallit pitivät sisällään momentum tekijän.

Tulos on mielenkiintoinen. Varsinkin, kun muistetaan millainen markkina on ollut viimeisen 12 vuoden aikana. Se pitää sisällään niin teknokuplaa kuin finanssikriisiä. Onkin yllättävää, että tällaisen vuoristoradan aikana jolloin indeksit ovat sukeltaneet välillä rajusti ja markkina itsessään "polkenut paikallaan" on momentum pärjännyt niin hyvin. Tyypillisesti momentum perusteiset strategiat rysähtävät rajusti alas laskusuhdanteen aikana.

(Esimerkki kaksifaktorimallin tuloksista, kun Magic Formula yhdistettiin muihin tunnuslukuihin ja menetelmiin)


Quantitative Value Investing In Europe: What Works for Achieving Alpha on pituudeltaan 54 sivua, joten siinä riittää pureksittavaa tulosten muodossa pitkäksi aikaa. Eurooppaan sijoittava arvosijoittaja saa teoksesta hyvin tukea ja uusia ideoita, sekä mietittävää omaan sijoitustoimintaan.

MFIE:n ja Eurosharelab:n tilaajille paperi on ilmainen. Muut voivat ostaa tutkimuksen 99€:n hintaan Lulu online kirjakaupasta. Koska teos on maksullinen en jaa tuloksia julkisesti enempää. Tässä blogikirjoituksessa julkaistuihin tuloksiin olen ystävällisesti saanut Timin ja Philipin luvan.

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails