Edullista energiaa

24.9.2009 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


(Talomme takka)

Yksi ison oman tontin omistamisen hyvä puoli on se, että tontti itsessään tarjoaa käytettäväksi lähes ilmaista energiaa. Tällä energialla tarkoitan tietenkin tontilla kasvavia puita, jotka ovat uudistuva luonnonvara, siis puuenergiaa.

Lämmitämme asuntoamme ahkerasti puulla, erityisesti talvisaikaan. Takan lisäksi talomme sauna on luonnollisesti myös puulämmitteinen. Jotkut väittävät puulämmitteistä saunaa vaivalloiseksi, mutta itse olen jaksanut lämmittää sitä noin joka toinen päivä jo kuuden vuoden ajan, mitä talossa olemme asuneet. Mielestäni puusaunan antama tunnelma, sekä löylyt ovat "sähkögrilliä" paremmat. Puulämmityksen lisäksi käytössämme on kaksi itse asennettua ilmalämpöpumppua, joista toinen on asuinrakennuksen lämmityksen tukena. Ilmalämpöpumpun asentaminen on itse asiassa varsin simppeli toimenpide ja näin pumpun takaisinmaksuaika puolittuu vain muutamaan käyttövuoteen. Mutta ei pumpuista sen enempää, keskityn tässä jutussa puuhun.


Puun menekki ja lämpöarvot

Puuta taloudessamme kuluu arviolta vajaa kymmenen kuutiota vuosittain. Ilman puusaunaa kulutus olisi luonnollisesti pienempi. Metsäpalstan puuntuottokykyyn vaikuttaa moni eri asia, kuten palstan maantieteellinen sijainti, puuston ikä, harvennukset jne. Tämän takia tyhjentävää vastausta siihen montako kuutiota metsähehtaari vuosittain tuottaa ei ole. Jotta asiasta kuitenkin saa jonkinlaisen kuvan, niin jos sanon, että Keski-Suomen korkeudella yksi metsähehtaari tuottaa vuosittain keskimäärin noin 5 kuutiota puuta, en ainakaan valehtele kovin pahasti. Omalla kohdalla voin helposti todeta, että tontin puuntuottokyky on huomattavasti suurempi kuin kulutus. Tonttimme tuottaa siis vuosittain kaiken käyttämämme puun ja vielä enemmän. Tämä, jos mikä on siis ekologista ja kestävän kehityksen mukaista. Puun polttamisessa on sekin hyvä puoli, että kasvaessaan puu sitoo yhtä paljon hiilidioksidia kuin siitä vapautuu poltettaessa.

Oheisessa taulukossa on eri puulajien lämpöarvot. Lämpöarvoltaan koivu on kaikkein paras puu lämmitykseen. Tonttimme puusto koostuu kuitenkin pää-asiallisesti männystä, jonka lämpöarvo on Suomen puulajeista toiseksi paras. Koivuakin tontilta löytyy jonkin verran.


Paljonko säästää? Lukuja pöytään!

Puun käyttäminen sähkölämmityksen lisänä tuo lämmityskaudella huomattavia säästöjä. Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskuksen mukaan puulämmityksellä saatava hyöty (kWh) käyttökertojen mukaan sähkölämmityksen lisänä on:
  • päivittäin 2500-4000 kWh
  • 3-5 kertaa viikossa 1300-2000 kWh
  • 1-2 kertaa viikossa 700-1000 kWh
Paljonko tämä sitten tekee säästöinä? Takkaa lämmitämme talvisin suurinpiirtein tuon 3-5 kertaa viikossa, joten otetaan 1600 kWh laskun perusteeksi. Käytämme vuodenaikasähköä. Talviarkipäivän siirtomaksu on 5,37c/kWh (hinnat sis. sähköverot ja perusmaksut) ja sähköenergian 5,78c/kWh. Yksi kilowattitunti maksaa meille siten talvella 11,15 centtiä (5,37 + 5,78 = 11,15). Säästön ollessa lämmityksen osalta 1600 kWh tekee se siten 178,40€ (1600 * 11,15 / 100 = 178,4). Tämän lisäksi säästöä tulee puusaunan kautta. Vanhan peukalosäännön mukaan yksi sähkösaunan lämmityskerta maksaa noin euron, joten sitä kautta tulee vielä lisäksi säästöjä melkoisesti. Kaiken kaikkiaan puulämmityksen tuoma säästö liikkunee siis jossakin 300-400 euron tietämillä. Takan käyttö tuo myös säästöjä lämpimän veden kanssa, sillä lämminvesivaraaja sijaitsee takan paloseinän vastakkaisella puolella. Lämmittämällä takkaa päivittäin voisi säästö olla jopa yli 440 euroa.

Koska vuodenaikasähkö on kesäisin huomattavasti edullisempaa on meidän taloutemme kilpailutettu sähkön keskihinta siirtomaksuineen 8,53c/kWh.


Verot takaisin valtiolta

Halkojen tekemisestä tulee väkisinkin kuluja. Moottorisaha syö kaksitahtibensiiniä ja ketjuöljyä. Kirves, suojavarusteet, teräketju, moottorisaha jne. eivät myöskään ole ikuisia, joten myös niitä pitää uusia ajoittain. Siten kustannuksia kannattaakin pyrkiä minimoimaan, aivan kuten sijoittaessakin.

Rekisteröitymällä arvonlisävelvolliseksi metsänkasvattajaksi voi verotuksessa vähentää kaikkien näiden välineiden arvonlisäverot. Esimerkiksi moottorisahan bensiinin ja teräketjuöljyn alvin saa siis verottajalta takaisin. Tämä on niksi, jota monikaan omaan käyttöön puuta tekevä ei ole hoksannut. Arvonlisäverot vähennetään puun myynnistä saadusta alvin osuudesta. Omaan käyttöön puuta tehdessä myyntituloja ei luonnollisestikaan ole, eikä tule, joten verottaja palauttaa kustannuksiin menneen arvonlisäveron takaisin. Jotta verottajalta saa Y-tunnuksen metsänkasvatusta varten tulee metsäpalstan olla riittävän suuri. Aiempina vuosina verottaja piti alarajana kolmea hehtaaria.

Kaikki eivät ole yhtä onnellisessa asemassa, että voisivat kaataa puuta käyttöönsä omalta tontilta. Nykysuunnan mukaiset postimerkin kokoiset tontit eivät tarjoa paljoa kaadettavaa. Mikäli edullinen puuenergia kiinnostaa on yksi vaihtoehto ostaa metsäpalsta. Rekisteröitynyt metsänkasvattaja voi vähentää verotuksessa myös metsäpalstalle kulkemiset omalla autolla. Näin palstalle siirtyminen itsessään on yhtä edullista kuin puut olisivat omalla tontilla.

Mutta kannattaako tämä kaikki vaiva? Tähän sanoisin, että kannattaa, mikäli omalle ajalle ei laske hintaa. Itse katson joka vuotisen polttopuiden teon yleiskunnon ylläpidoksi ja hyötyliikunnaksi. Metsässä kulkeminen myös virkistää mieltä. Onko mukavampaa kuin iltojen pimetessä ja viilentyessä nauttia hyvästä kirjasta takkatulen räiskeessä?

2 vastausta artikkeliin "Edullista energiaa"


Nimetön kirjoittaa:

Puun polttaminen ei ole ekologista. Siitä vapautuu hiilidioksidia ja paljon muutakin. Jos puuta halutaan ekologisesti polttaa, niin se tulisi tapahtua isossa biokattilassa, jossa saavutetaan 850 celsius astetta kahden sekunnin ajan (EU määräys), jolloin haitalliset yhdisteet hajoavat. Kodin takassa ei tätä lämpötilaa saavuteta ja piipun kautta ulos pääsee paljon sontaa.

Suurin haitta pienpoltosta on savu ja sen mukana kulkevat ihmiselle myrkylliset yhdisteet ihan talon lähialueelle, ja talon sisällekin. Pientaloalueella kovilla talvipakkasilla ilma on hyvin myrkyllistä.

http://www.google.fi/search?q=pienpoltto

6.10.2009 klo 11.20.00

Nimetön kirjoittaa:

Puu on täysin hiilineutraalia, poislukien polttoainekustannukset siirtelystä ja kaatamisesta, joten kyllä se vain on ekologista.

Savu ja lähinnä sen pienhiukkaset ovat kyllä terveydelle haitallisia, varsinkin usein ja suurina annoksina nautittuna, kuten esimerkiksi Käpylän saunahelvetit viikonloppuisin tai Pekingin pientaloalueet ja niiden savusumut.

27.1.2013 klo 17.30.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails