Riski ja tuotto

22.11.2009 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


Riskin määritelmä


Perinteisesti riski liitetään menettämisen mahdollisuuteen. Riskin tunne ei kansantajuisesti ole mikään kiva tunne. Mutta riskillä on myös toinen merkitys sijoittamisesta puhuttaessa. Sijoittamisessa riskillä tarkoitetaan menettämisen (kurssilasku) lisäksi myös kolikon kääntöpuolta eli voiton (kurssinousu) mahdollisuutta. Riski ei siis ole pelkästään huono asia.

Tuotto ja riski kulkevat sijoitusmaailmassa käsi kädessä. Tämä tarkoittaa sitä, että matalan riskin sijoitustuotteessa on heikko tuotto-odotus, mutta yhtälaisesti sijoituksen tappion vaara on pienempi. Vastaavasti korkeamman riskin sijoitustuotteen tuotto-odotus on kovempi ja tappion vaara suurempi. Molempien sijoitustuotteiden tuotto voi kuitenkin olla yhtä suuri. Todennäköisyys sille, että pienemmän riskin sijoitustuote tuottaa yhtä paljon kuin korkean riskin on pienempi.

Näistä todennäköisyyksistä ja siitä miten niitä käytetään kohta lisää. Mutta sitä ennen tutustutaan kahteen perinteiseen mittariin, joilla sijoitusten riskisyyttä mitataan.


Kaksi perinteistä tapaa mitata riskiä


Kaksi eniten käytettyä riskin mittaria ovat beta luku ja keskihajonta (standard deviation).

Beta luvun käytöstä osakkeen arvon määrittämiseen kirjoitin CAPM artikkelissani. Käyttöomaisuuden hinnoittelumallilla eli CAPM:lla on mahdollista laskea osakkeen tuotto-odotus käyttäen hyväksi beta lukua. Beta luku ilmaisee sen kuinka voimakkaasti osake reagoi siihen markkinaan nähden, josta osakkeen beta luku on laskettu. Esimerkiksi osakkeen, jonka beta luku on 1,5 arvo nousee keskimäärin 1,5 kertaisesti indeksin noustessa. Indeksin laskiessa myös osakkeen arvo laskee keskimäärin 1,5 kertaisesti. Tällaisessa osakkeessa voidaan siten sanoa olevan riskiä 1,5 kertaisesti sen verrokkimarkkinaan nähden. Arvopaperin, jonka beta on alle yksi on siten markkinoita riskittömämpi ja betan ollessa negatiivinen on arvopaperin käytös päinvastainen markkinoiden kanssa.

Toinen yleisesti käytetty riskin mittari on keskihajonta. Keskihajonta ilmoitetaan prosentteina. Mitä suurempi keskihajonnasta ilmoitettu prosenttiluku on, sitä rajumpia ovat osakkeen heilunnat. Koska tuotto ja riski todistetusti kulkevat yhdessä, niin yleensä matalan riskin arvopaperissa on sekä beta-, että keskihajonnan luvut alhaiset.

Sijoittajan kantilta paras mahdollinen sijoitus on sellainen, jossa tuotto-odotus on korkea ja keskihajonta on matala. Käytännössä tämä tarkoittaisi sellaista sijoitusta, jonka tuotto-odotusta voidaan pitää suhteellisen varmana, sillä arvon heilunta tuotto-odotuksen ympärillä on laimeaa.

Keskihajonnan käytöllä on muutamia erittäin hyviä puolia. Arvopapereiden tuotot noudattelevat varsin hyvin normaalijakaumaa ja tämän ansiosta voin esitellä seuraavan graafin.



Nyt pääsemme kiinnostavimpaan kohtaan. Normaalijakauman ansiosta voidaan sanoa, että 68,26%:n todennäköisyydellä arvopaperin tuotto on yhden keskihajonnan verran ylä- tai alapuolella tuotto-odotuksesta. 95,44%:n todennäköisyydellä se on kahden keskihajonnan päässä ja 99,74%:n todennäköisyydellä kolmen keskihajonnan.


Luvut yhteen - käytännön esimerkki


Ah, kuinka ihanan teoreettiselta kaikki yllä kerrottu kuulostaakaan! Millään tällä ei tietenkään ole mitään merkitystä ellemme osaa soveltaa sitä käytännössä. Otetaan siis käytännön esimerkki ja sovelletaan asioita siihen.

Yksi ETF sijoituksistani on Brasiliaan sijoittava iShares MSCI Brazil Index (EWZ). Tämä Brasiliaan sijoittava ETF saa luvan käydä koekaniinista tällä kertaa. Beta ja keskihajonta lukuja on saatavilla muutamista eri lähteistä. Yahoo finance -palvelusta katsottuna riskiluvut näyttävät seuraavilta:



Luvut on siis laskettu 31.10.2009. Beta luku näyttäisi olevan 1,44 ja keskihajonta 40,58%. Beta on verrannollinen S&P 500 -indeksiin.

CAPM:ia hyväksikäyttäen EWZ:n tuotto-odotukseksi saadaan 15,63%. Laskuissa käytin T-billin keskimääräistä tuottoa vuosilta 1926-2005, joka on 3,75% ja S&P 500 -indeksin pitkän ajan keskimääräistä tuottoa 12%. Lue aiempi kirjoitukseni CAPM:sta, jos haluat tietää tarkemmin kuinka lasku tapahtuu.

Tämän ETF:n keskihajonta oli 40,58%. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että odotettavissa oleva tuotto on -24,95%:n (15,63-40,58) ja 56,21%:n (15,63+40,58) välillä 68,26%:n todennäköisyydellä. Tämän hetkisellä 75,09$:n hinnalla se siis tarkoittaisi, että vuoden kuluttua varsin suurella todennäköisyydellä kurssi on 56,36$:n ja 117,30$:n välillä.

Vielä suuremmalla eli 95,44%:n todennäköisyydellä kurssi on kahden keskihajonnan päässä. Tällöin tuotto voisi olla mitä tahansa -65,53% ja 96,79%:n tai 25,88$:n ja 147,78$:n väliltä. Kyseessä on siis selvästi erittäin riskinen sijoituskohde.


Seuraavassa kirjoituksessani tulen yhdistämään nämä asiat korkeammalla tasolla. Miten kokonaisen salkun tuotto-odotus ja keskihajonta (riski) muuttuu yksittäiseen sijoituskohteeseen nähden. Esimerkkinä tulen käyttämään omaa portfoliotani. Saatan myös käsitellä hedgausta ohimennen.

7 vastausta artikkeliin "Riski ja tuotto"


Vola kirjoittaa:

Hyvää settiä, ajattelitko ottaa myös keskihajonnan ongelmat riskin kuvaajana esiin? Siitä olisi mielenkiintoista nähdä ymmärrettävä ja sovellettavissa oleva pläjäys.

23.11.2009 klo 17.37.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

En uskalla luvata, että ainakaan aivan lähiaikoina kirjoittaisin asiasta, sillä ongelmat on itsellenikin vielä epäselviä. Palaan asiaan mahdollisesti viisaampana tulevaisuudessa.

23.11.2009 klo 18.36.00

Vola kirjoittaa:

Ok, kannattaa lukea Black Swan tai muu vastaava. Siinä avataan ajatusta, mutta sovellettavuudesta en ole nähnyt mitään hyödyllistä. Perusidea on kuitenkin tämä:
1) ääritapahtumia on huomattavasti useammin kuin keskihajonta ennustaa (romahdukset 1987, 2001, 2008)
2) systeemi on dynaaminen ja se johtaa ylilyönteihin, joita riippumattomuutta olettavat mallit eivät pysty ennustamaan (eli periaatteessa rationaalisen sijoittajan oletus ja tapahtumien riippumattomuus toisistaan olettama eivät päde)

23.11.2009 klo 19.48.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Itse asiassa Musta Joutsen löytyy kirjahyllystäni: http://www.taloudellinenriippumattomuus.com/2009/05/musta-joutsen.html

Joitakin kirjoituksia keskihajonnan heikoista puolista löytyy esimerkiksi näistä:
http://www.bionicturtle.com/learn/article/alternatives_to_standard_deviation_as_risk_measure/
http://www.investopedia.com/articles/04/021804.asp

Mainitsemasi kohta 2, menee mielestäni behavioral financen puolelle (tai ainakin se on helposti sillä selitettävissä), joka on erittäin mielenkiintoinen aihealue. Tulen siitä kirjoittamaan varmasti myöhemmin.

Olen jo jonkin aikaa miettinyt muodostavani ainakin osan satelliittisijoituksistani oman teknisen analyysin ohjelman varaan. Tällaisia poikkeuksia löytävä algoritmi voisi olla mielenkiintoinen lähtökohta lähtiessä miettimään tätä ohjelmaa. Tosin on ehkä antoisampaa aloittaa jollakin hieman helpomman algoritmin luomisella.

23.11.2009 klo 20.00.00

Vola kirjoittaa:

Kiitos linkeistä. Nopealla luvulla, nämä palaavat samoihin matemaattisiin malleihin takaisin eli eivät oikeastaan tarjoa sovellusmahdollisuuksia.

Omalta sijoitusuraltani (7 vuotta) olen oppinut, että matematiikka auttaa pitkän aikavälin strategioihin, mutta mitä lyhyempi periodi sitä vähemmän apua. Siksi kaipaisinkin ajatuksia siitä, miten tuon viimeisen muurin voi ohittaa. 2007/7-2009/1 salkusta suli 50% ja sitä en mieluusti kokisi uusiksi. Aiemmasta kuplasta olin oppinut pitämään käteispuskurin, jota aloin heittämään markkinoille 02/2009 ja sillä olen nyt saanut kuitattua tappiot takaisin ja salkku on palannut takaisin n. 9% vuosituottoihin pitkällä aikavälillä, mutta jatkuvan käteispuskurin pitäminen on pitkällä aikavälillä tehotonta ja vaatii ajoituksessa paljon tuuria. Siksi nojaankin nyt muutamaan periaatteeseen, jotka eivät kuitenkaan suojaa heilunnalta, ne ovat:

1) sijoita säännöllisesti (4 kertaa vuodessa ostoja)
2) Pidä 10% salkun arvosta aina käteisenä ja valmistaudu heittämään se markkinoille
3) Osakeriskiä voi hajauttaa, mutta osakemarkkinariskiä ei pahemmin

Näillä olen siis pysynyt kasvu-uralla, mutta sekin on vaatinut tuuria. Eli kun vielä ne paksut hännät oppisi suojaamaan jotenkin paremmin.

23.11.2009 klo 21.46.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Nyt pääsemme perustavaa laatua oleviin asioihin käsiksi. Haluaisit selvästikin yrittää ajoittaa markkinoita ja saavuttaa siten keskimääräistä parempaa tuottoa sijoituksille. Lukuisat akateemiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että markkinoiden ajoittaminen on käytännössä mahdotonta. Siinä eivät onnistu ammattilaiset ja me piensijoittajat onnistumme siinä vielä kehnommin. Mm. samaan aikaan, kun S&P 500 -indeksi on tahkonnut keskimäärin 12%:n vuosituottoja ovat markkinoita ajoittavat sijoittajat joutuneet tyytymään vain 2%:n vuosituottoihin. Tästä johtuen oma sijoitusstrategiani onkin passiivinen indeksisijoittaminen. Markkinoiden kanssa on kuitenkin mielenkiintoista ottaa mittaa ja tämän takia aionkin rajatulla (n. 10%) tulevalla satelliittiosuudella ottaa enemmän näkemystä.

Palatakseni vielä kysymykseesi kuinka välttää suuret pudotukset sanoisin ettei siihen pysty mitenkään. Mikäli voimakkaita markkinapudotuksia kyettäisiin ennustamaan niin niistä ruvettaisiin myös hyötymään ja ennen pitkää tällainen anomalia poistuisi markkinoilta tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaisesti. Tällaisia sankaritarinoita kuitenkin aina löytyy ja ne menevät ihan suuresta massasta johtuvan todennäköisyyden piikkiin. Aina on joku, joka sattumalta ajoittaa myyntinsä nappiin ja kokee tehneensä sen selkeästi faktoihin perustuen, vaikkakin ne olisivat väärät.

Mainitsemasi periaatteet ovat hyviä ja toimivia.

Kohta 1 eli DCA (dollar cost averaging) on myös itselläni käytössä, tosin itse teen sijoituksia tiheämmin - kerran kuukaudessa. DCA kuitenkin mahdollistaa sen, että ostoja tulee niin ylhäältä kuin alhaaltakin. Koska halvemmilla ostoilla saa määrällisesti enemmän tasoittuvat pitkässä juoksussa "pomput" ja jäljelle jää kohtuu tasainen tuotto.

Kohta 2 on hyvä neuvo vaikkei sijoittaisikaan. Mainitsemasi lainen vararahasto on hyvä olla yllättävien menojen osalta, jottei omia pitkäaikaiseksi tarkoitettuja sijoituksia tarvitse lähteä realisoimaan huonoon aikaan. Sen sijaan sen käyttäminen markkinoille tarkoittaa markkinoiden ajoittamista, enkä itse tutkimustietoon nojaten tue kyseistä toimintaa.

Kohta 3 on myös akateemisesti todistettu todeksi. Kts. vaikkapa aikaisempi kirjoitukseni CAPM:stä, jossa kerron kuinka systemaattisesta riskistä (eli juuri mainitsemastasi osakemarkkinariskistä) ei pääse hajauttamalla eroon: http://www.taloudellinenriippumattomuus.com/2009/10/capm-eli-kayttoomaisuuden.html

Lopputulemana tästä kaikesta siis se, että markkinoita ajoittamalla saa tutkimusten mukaan keskimääräistä heikompaa tuottoa. Tämän johdosta oma valitsemani strategia on mennä pääasiallisesti indeksien mukana ja pienellä osalla salkkua ottaa markkinoista mittaa lähinnä oman mielenkiinnon vuoksi.

23.11.2009 klo 22.43.00

Anonyymi kirjoittaa:

Ilmainen Paras sijoitus (MP3-äänikirja) täältä --> Paras sijoitus

26.11.2009 klo 11.38.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails