Sijoittaminen vanhemmalla iällä

5.2.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


(Kuva: thinkpanama [flickr])

Kysyin teiltä - lukijoilta - mistä eri asioista haluaisitte minun kirjoittavan. Sain monta hyvää vastausta. Nyt otan näistä käsittelyyn ensimmäisen eli pohdin mitä hieman myöhemmällä iällä aloittava sijoittaja eroaa nuoremmasta - vai eroaako mitenkään?


Hyvät lähtökohdat

Yleensä vanhemmalla henkilöllä on taloudellinen tilanne hyvä, vaikka poikkeuksiakin toki löytyy. Lapset ovat vanhempia, kenties jo muuttaneet pois kotoa. Työsuhde on monesti vakaampi, kuin nuoremmilla vasta työelämää aloittavilla henkilöillä. Palkkakehityskin on yleensä pitänyt huolen siitä, että ansiotaso on nuorempia kolleegoja parempi ja asuntolainaakin on tullut lyhennettyä jo pidempi tovi - hyvässä tapauksessa maksettua jo kokonaan pois.

Tilanne sijoittamiselle on siis hyvä - rahaa kun jää yleensä normaalin elämisen jälkeen yli. Jos nyt ajatellaan vaikka 45 -vuotiasta henkilöä, niin hänellä on vielä edessään pari kymmentä vuotta eläköitymiseen. Tässä ajassa ehtivät sijoitukset jauhaa varsin mukavan tuoton - mikäli tarkoitus on kohentaa eläkettä.


Haaveita ja unelmia

Ennen sijoittamisen aloittamista tulee iäkkäämmän henkilön käydä läpi samat mietiskelyt, kuin nuorenkin henkilön. Tuloksellinen sijoittaminen vaatii aina suunnitelman - ilman suunnitelmaa sijoittaja on kuin eksynyt valtamerilaiva ilman toimivaa kompassia. Kun on tavoite on huomattavasti helpompaa löytää eri vaihtoehdot sen saavuttamiseksi.

Tavoite, joka tulisi saavuttaa vuoden kuluttua vaatii aivan erilaisen strategian kuin tavoite, johon on kymmeniä vuosia. Aivan ensimmäisenä tulee siten pysähtyä miettimään omaa elämää ja sitä mitä siltä haluaa. Onko jotain intohimoja ja tavoitteita, joita haluaa saavuttaa? Ovatko ne sellaisia, että niiden saavuttaminen vaatii rahaa? Haluatko turvaa eläkepäiville vaiko mahdollisesti helpottaa jälkipolvien elämää jättämällä heille oman pesämunan ajan jättäessä sinusta? Kenties haluat kiertää maapallon ympäri viiden seuraavan vuoden kuluessa?

Listaa nämä taloudelliset tavoitteet ylös. Ei haittaa vaikka listastasi tulee pitkä. Järjestä se vielä sen mukaan mitä pidät itsellesi tärkeimpänä. Mieti vielä seuraavaksi kuinka pitkän ajan kuluttua haluaisit minkäkin asian listalta toteuttaa. Seuraavan Thaimaan matkan haluat ehkä tehdä seuraavan vuoden aikana, auton vaihtaa uuteen seuraavan 4-5 vuoden sisällä ja kenties parin kymmenen vuoden kuluttua alkavien eläkepäivien turvaksi saada kerättyä 10.000 euron vararahaston.

Kenties tässä vaiheessa tunnistat jo muutaman epärealistisen tavoitteen. On mahdotonta omistaa puolen miljoonan euron arvoinen Ferrari vuoden kuluttua vaikka sen kuinka haluaisi ja olisi kirjannut ylös. Toinen vaihe teilata ja tunnistaa epärealistiset tavoitteet on varsinaisen sijoitussuunnitelman laadinnan yhteydessä, kun selviää, että tavoitteen saavuttaminen on yksinkertaisesti mahdotonta. Siirtykäämme seuraavaksi tekemään sijoitussuunnitelma.


Sijoitussuunnitelma on säästäjän kompassi

Tässä vaiheessa listalla on mitä todennäköisimmin erilaisia tavoitteita erilaisilla aikajänteillä. Ja tämä on ihan hyvä. Sijoittajalla saa olla useita eri tavoitteita samanaikaisesti. Jokainen näistä vain tarvitsee omat laskelmansa, jotta ne saadaan toteutettua. Lyhyen aikavälin tavoitteet vaativat erilaiset sijoitusinstrumentit (esim. rahamarkkinarahastot ja korkotuotteet), kuin pitkän aikavälin tavoitteet (monesti osakkeet). Lisäksi käytettyihin instrumentteihin vaikuttaa sijoittajan oma riskinsietokyky.

Tämän jälkeen on aika laatia varsinainen suunnitelma. Minkälaisilla säästöillä lähdetään tavoittelemaan mitäkin tavoitetta. Lähtökohtana sijoittamiselle voi käyttää kuukausittaista rahamäärää, joka elämisestä jää ylitse. Joissakin tapauksissa voi käytössä olla kertaluonteinen suurempi summa. Apuna kannattaa käyttää netistä löytyviä laskureita, kuten vaikkapa Calkoon säästölaskuria. Laskurilla selviää helposti mitkä tavoitteista on saavutettavissa milläkin aikajänteellä huomioiden säästettävät summat ja aika tavoitteeseen.

Otetaan esimerkiksi henkilö, jolla jää elämisen jälkeen käytettäväksi 500 euroa kuukaudessa ylimääräistä rahaa. Yhtenä hänen haaveena on päästä matkalle maailman ympäri. Matka vaatii 5000 euroa ja reissuun tulisi päästä 5 vuoden kuluttua. Kun laskuriin syötetään tavoitteeksi 5000 euroa ja vuosittaiseksi säästöksi 900 euroa, on vastaus 4% vuosituotolla noin 5 vuotta. Tämä tavoite olisi siis saavutettavissa noin 75 euron (900/12=75) kuukausisäästöillä käyttäen matalariskisiä sijoitustuotteita. Käytettäväksi jää vielä 425 euroa kuukaudessa muiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Lähde liikkeelle listan kärkipäästä - siis niistä tavoitteista, jotka ovat itsellesi tärkeimmät. Jonglööraa näin itseäsi tyydyttävä kokonaisuus aikaiseksi. Kenties joudut vaihtamaan yhden ison pitkänajan tavoitteen kahteen lyhyempään, mutta edullisempaan. Todennäköisesti joudut myös tasapainottelemaan erilaisten säästösummien ja -aikojen kesken, unohtamatta erilaisia tuottoprosentteja. Muista kuitenkin, että saavuttaessasi lyhyen tavoitteen vapautuu siitä käytettäväksi kuukausittain lisää rahaa muihin tavoitteisiin.

Jollet aliarvioinut riskinsietokykyäsi ja yliarvioinut sijoitusten tuottoja, niin nyt sinulla on valmis realistinen suunnitelma haaveittesi toteuttamiseksi!


Muutama sana riskistä

Lyhyen ajan tavoitteita varten kannattaa laskelmissa käyttää maltillisia tuottoprosentteja. Tämä johtuu siitä, että lyhyelle ajalle ei kannata ottaa riskiä kuin pieni määrä. Miksi? Maltillisempi tuottovaatimus tarkoittaa samalla myös todennäköisempää tuottoa. Riski ja tuotto ovat toisiinsa sidotut. Korkealla riskillä on mahdollista saada parempaa tuottoa, mutta se on myös lyhyellä aikavälillä epätodennäköisempää. Riskin kasvaessa toteutuva tuotto heiluu rajummin lyhyellä aikavälillä. Esimerkiksi, jos tavoite on vuoden päässä ja varat siihen sijoitettuna korkeariskiseen tuotteeseen voi vuoden kuluttua olla jäljellä varoista vain puolet. Tai hyvässä tapauksessa ne ovat kaksinkertaistuneet. Tai sitten varojen arvo on jotakin näiden kahden väliltä.

Pitkällä aikavälillä raju lyhytaikainen heilunta tasoittuu ja siksi korkeariskisemmät sijoitustuotteet, kuten osakerahastot, soveltuvat vain pitkäaikaiseen säästämiseen. Tämä tarkoittaa useita vuosia, jopa kymmeniä vuosia.

Tärkein määräävä tekijä tuottotavoitetta asetettaessa on kuitenkin sijoittajan oma riskinsietokyky. Mitä pienempää tuottotavoitetta laskelmissa käyttää, sitä todennäköisempää on myös tavoitteen saavuttaminen, sillä tarvittava riskin ottaminen tavoitteeseen pääsemiseksi on pienempi.


Mutta miten tämä eroaa nuoremmasta sijoittajasta?

Niin, eihän se eroakaan. Perusresepti niin nuorelle, kuin vanhalle sijoittajalle on nimittäin täysin sama. Se missä eroavaisuutta tulee on sen soveltaminen. Siinä missä nuoremmalla sijoittajalla on enemmän riskinsietokykyä (tai ainakin luuloa siitä, että sietää hyvin riskiä!) ja mahdollisuus pidemmällä oleviin tavoitteisiin - on vanhemmalla sijoittajalla monesti matalempi riskinsietokyky ja tavoitteet lähempänä. Toisaalta esimerkiksi 45 -vuotiaalla on vielä runsaasti edessä aikaa sijoitettavaksi ja siten kaikki mahdollisuudet hyötyä runsaasti sijoitusten korkoa korolle efektin positiivisesta vaikutuksesta.

Motivaation sijoittamiseen ja säästämiselle tulee jokaisen löytää itsestään. Kukaan ei voi asettaa niitä ulkoapäin. Vain tavoitellessa jotakin itselle tärkeää asiaa myös sitoutuu sen saavuttamiseen. Sijoitussuunnitelma toimii pitkän aikavälin tukena sijoittajalle, sillä oikein tehtynä se näyttää realistisen tavan päästä tavoitteisiin. Tällöin myös tietää, että haluttu tavoite on saavutettavissa.

2 vastausta artikkeliin "Sijoittaminen vanhemmalla iällä"


Nimetön kirjoittaa:

Hyvä ja motivoiva kirjoitus. Oli hyvä lukea toisen tekstinä ne asiat, joita olin jo itsekin pohdiskellut. Motivaatio sijoittamiseen ja kaikkeen muuhunkin toimintaan löytyy vain itsestä, mutta sitä voi vahvistaa vertaistuen avulla.
Kirjoituksessa oli myös uusia näkökulmia, jotka tulevat auttamaan minua matkalla tavoitteeseeni.

t. Aloitteleva sijoittaja 45 v.

8.2.2010 klo 8.50.00

Nimetön kirjoittaa:

Olisiko sinulla sijoitusvinkkejä, mikäli sijoitusomaisuus on tarkoitus jättää perinnöksi?
Onko riskinsietokyvyssä eroa, mikäli ei aio koskaan myydä sijoituksiaan?
(Kysymyksessä olisi tietenkin sellainen omaisuuden osa, jota ei koe itse tarvitsevansa elämiseen tai minkään omien suunnitelmien toteuttamiseen)

24.2.2012 klo 0.14.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails