Suomalaiset ovat lottokansaa

24.6.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta



Suomalainen voittaa aina. Vain pelaamalla voit voittaa. Tuttuja lausahduksia. Ja lähes joka viikonloppu joku tosiaan myös aina näyttää voittavan! Suomalaiset ovat kovia lottoamaan, mutta kannattaako se?

Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä se tieto, että lottoaminen on oletusarvoisesti pelaajalle tappiota aiheuttava peli. Siitä huolimatta suuri määrä kansaa raahautuu tasaisena muurahaisvirtana veikkauspisteisiin joka ikinen viikko luopumaan vaivalla ansaituista rahoista - vapaaehtoisesti.

Ennen kaikkea lottoamalla voi ostaa itselleen hetkeksi unelman ja toivoa. Leipää ja sirkushuveja, kuten antiikin kreikassa todettiin. Sitä kansa tarvitsee ettei nouse barrikadeille. Toivo auttaa jaksamaan, kun valoa ei muutoin pimeydessä näy.

Mutta jos siirrytään haaveiden ostamisesta rationaalisemmalle tasolle, niin kuinka järkevää rahankäyttöä lottoaminen on? Kuinka todennäköistä voittaminen on? Vai onko se loppujen lopuksi vain yksi köyhäinvero alkoholi- ja tupakkaveron lisäksi, kuten jotkut haukkuvat?

Ensiksi on syytä katsoa minkä suuruisia lottovoitot keskimäärin ovat. Taloudelliselta näkökannalta ainoastaan suurimmilla lottovoitoilla on merkitystä. 10 euron suuruinen 4 oikein voitto ei vielä henkilön taloudellisia ongelmia ratkaise. Näiden valossa ainoat syyt lotota on tavoitella 7 oikein täyspottia tai 6 + varanumerosta saatavaa voittoa. 7 oikein tuloksella voittaa keskimäärin 2 miljoonaa euroa ja 6+1 tuloksella noin 15.000 euroa. 6 oikein antaa enää keskimäärin noin 1.600 euroa, joka summana on jo varsin pieni.

Veikkauksen sivut kertovat karua faktaa siitä kuinka todennäköistä lotossa voittaminen on. Päävoiton saamisen todennäköisyys yhdellä rivillä on 1:15380937 eli 0,0000065%! 6 + varanumeron todennäköisyys on 0,0001365% ja 6 oikein, millä voittaa keskimäärin 1.600 euroa 0,0014563%. Todennäköisyyksien valossa lottoamisessa ei tosiaan ole mitään järkeä.

Yksi lottorivi maksaa nykyisin 0,80 euroa ja täysi 20 rivin kuponki siten 16 euroa. Pelaamalla joka viikko täyden kupongin tulee lottoon vuodessa upotettua 832 euroa. Tästä jo helposti näkee, että 6 oikein voittoa vastaavan summan pystyy helposti järjestämään itselleen säästämällä lottoon menevät rahat kahden vuoden ajan.

Toinen vaihtoehto on toki lotota koko kyseinen aika. Tekemällä täyden kupongin joka viikko kahden vuoden ajan on 6 oikein voiton todennäköisyys huimat 3%. Omaehtoisella säästämisellä 1.600 euron kasaan saaminen lottoamiseen verrattuna kannattaa siis 100-3. Keskimäärin 6 oikein tulos potkaisee siis joka 66. vuosi sellaista henkilöä, joka lottoaa täyden kupongin jokainen viikko. Jihuu! Ei varmaan auta mainita, että samassa ajassa lottoamiseen on palanut yli 54.000 euroa.

7 oikein täyspotin saaminen on tilastojen valossa toivotonta. Täydellä kupongilla voiton todennäköisyys on 0,00013% ja siten voiton todennäköisyys tekemällä joka viikko täysi kuponki vuoden aikana 0,00676%. Todennäköisyys on niin pieni, että sitä on vaikea käsittää. Siksi sitä on kenties hyvä verrata muutamaan toiseen varsin epätodennäköiseen tapahtumaan, jotta suhde on helpompi ymmärtää.

Riippuen hieman eri lähteistä todennäköisyys liikenteessä kuolemiselle on 1:17000 ja 1:5300 välillä. Se tarkoittaa siis prosentteina 0,00588% tai 0,0189%. Liikenteessä kuoleminen on siis noin 1000 kertaa todennäköisempää kuin loton täyspotin voittaminen.

Lento-onnettomuudessa kuoleminen on erittäin epätodennäköistä. Onhan se kaikkein turvallisin tapa matkustaa. Todennäköisyys sille on ainoastaan 1:750000. Edelleen alle 7 oikein tuloksen todennäköisyyden vaikka liikenneonnettomuudessa menehtymiseen nähden todennäköisyys on 40-140 kertaa pienempi. Lento-onnettomuudessa kuoleminen on siltikin vielä kaksi kertaa todennäköisempää kuin 7 oikein voiton saaminen.

Mikäli siis olit joskus haaveillut loton 7 oikein voitosta on haave syytä murskata. Se ei tule tapahtumaan - ikinä! Todennäköisyydet ovat niin heikot, että voiton mahdollisuus on tosiaan ainoastaan valtaisa sattuman oikku. Päävoiton metsästämiseen lottoamalla menisi pitkälle toista sataa täyttä ihmiselämää - tarkemmin sanottuna noin 147, jos jokainen elämä kestäisi sata vuotta.

6 oikein tuloksella siis voittaa keskimäärin vain 1.600 euroa ja se on säästettävissä noin kahdessa vuodessa. 7 oikein tuloksen saaminen on puolestaan tilastojen valossa mahdotonta vaikka siitä suuren summan saisikin. Näiden väliin asettuu 6+1 voitto, mikä on suuruudeltaan keskimäärin 15.000 euroa. Siinä missä 7 oikein ratkaisee kaikki taloudelliset ongelmat ja 6 oikein ei vielä oikein mitään on 6+1 voitolla sentään jo jotain taloudessa tuntuvia vaikutuksia.

6+1 voiton todennäköisyys yhdellä rivillä on 0,0001365%. Siten täydellä kupongilla todennäköisyys voittoon on 0,00273% ja lottoamalla koko vuosi 0,14196%. Keskimäärin tällainen lottoaja saisi siten 6+1 voiton noin joka 700. vuosi. Tämäkin voitto on siis käytännössä ihmiselon mittaisen lottoamisen ulottumattomissa.

6+1 voiton voi järjestää itselleen kuitenkin huomattavasti lyhyemmässä ajassa. Jättämällä lottoamisen väliin ja säästämällä joka kuukausi kupongin verran on sama raha kasassa noin 18 vuoden säästön jälkeen. Huomattavasti nopeammin siis verrattuna 700 vuoden lottoamiseen.

Tämä aika on kuitenkin mahdollista lähes puolittaa! Mikäli henkilö säästäisi lottoon käytetyt rahat vaikkapa indeksirahastoon, joka tuottaisi 10% p.a. lyhentyisi säästöajasta vielä vajaat 8 vuotta. 6+1 voiton suuruinen summa olisi säästettynä vähän yli 10 vuoden jälkeen.

Jos siis vielä satut lottoamaan suosittelen, että toimit seuraavasti. Ensiksikin lopeta lottoaminen! Älä kuitenkaan laita viikottaista lottoon käytettyä rahaa taskuun vaan laita se johonkin Seligsonin indeksirahastoista. Vaikka joka toinen viikko Seligsonin Eurooppa -indeksirahastoon ja joka toinen USA -indeksirahastoon. Toista tätä kunnes haluamasi "voittosumma" on säästettynä. Se on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa kuin lottovoiton odottaminen.

20 vastausta artikkeliin "Suomalaiset ovat lottokansaa"


Nimetön kirjoittaa:

Hei,

Itse olen lottamisesta samaa mieltä, enkä näe mitään tarvetta kyseiseen touhuun.

Täyspotin (7 oikein) voittamisen tavatonta epätodennäköisyyttä havainnollistaisin näin.
Suomen pituus on 1160 km ja Finnair ilmoittaa Tukholma-Helsinki välimatkan olevan 400 km.

Laitetaan 10 cm pituisia savukelaatikoita peräkkäin. Aloitetaan Tukholmasta, laitetaan niitä perätysten ensin Helsinkiin asti. Sitten jatketaan hommaa Helsingistä Suomen pohjoisimpaan pisteeseen. Yksi näistä reilusta 15 miljoonasta laatikosta edustaa päävoiton voittamisen todennäköisyyttä.

25.6.2010 klo 16.48.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Hyvä vertaus :)

Yksi mielenkiintoinen vertaus on myös salamaniskuun kuoleminen. Se on nimittäin 46% todennäköisempää kuin 7 oikein voiton saaminen.

Puhutaan niin epätodennäköisistä tapahtumista, että lottoamista ei kyllä voi päävoiton metsästämisellä itselleen mitenkään perustella.

Mutta ihmiset eivät ole rationaalisia. Suurin osa lottoajista ei varmasti ymmärrä kuinka epätodennäköistä voittaminen on. Unelman ja toivon ostaminen on varmasti paljon suurempi syy koko toiminnalle.

25.6.2010 klo 17.03.00

Nimetön kirjoittaa:

Hei,

Täysin samaa mieltä homman järkevyydestä. Mutta on pari "järkiseikkaa" jotka myös puoltavat pienimuotoista lottoamista:
- se pieni jännitys ja viihde, maksavathan ihmiset elokuvissa käynnistäkin saadakseen jännitystä ja viihdettä
- todennäköisyysmatematiikka: On lähes äärettömän paljon todennäköisempää saada päävoitto lottoamalla 1 rivi kuin jättää kokonaan lottoamatta. 2. rivi ei sitten nosta todennäköisyyksiä enää yhtä rajusti. Siksi pidän jatkuvasti yhden rivin vetämässä, tosin en muista numeroita ja tarkistankin tilanteen vai muutaman kerran vuodessa. PS. Edellä "Lähes äärettömän paljon" johtuu siitä, että joku hyväntahtoinen on voinut tietämättäsi lotota nimiisi.

Pikkupeluri

26.6.2010 klo 12.23.00

Nimetön kirjoittaa:

Itse en ole koskaan lotonnut ja en koskaan lottoa. Mutta kuten edellinen kirjoittaja mainitsi, niin kyseessä on suhteellisen halpa "hupi" verrattuna melkein mihin vaan.

Lisäksi osa rahasta menee "hyvään" käyttöön, joten se vielä pienentää moraalista tuskaa siitä, että on tuhlannut.

26.6.2010 klo 12.35.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Jännityksen ja viihteen ostaminen lottoamalla on hyvä pointti! Tämä on varmasti myös yksi niistä suurimmista syistä, miksi ihmiset lottoavat.

Vaikka todennäköisyysmatematiikan kantilta yhden rivin lottoaminen parantaa huimasti 7 oikein voiton saamista ei tämä ota huomioon sitä, että lottoamatta jättäminen ei kuluta rahaa. Sen sijaan sen yhden rivin täyttäminen kuluttaa joka viikko sen 0,80 euroa ja juuri todennäköisyyksien perusteella lottoon tulee upotettua huomattavasti suurempi summa kuin täyspotin verran ennenkuin täysosuma keskimäärin kohdalle osuu.

Lottoamista voi toki pitää kohtuu halpana hupina, mutta jos tapana on jättää joka viikko täysi kuponki, niin tekee se jo kuukausitasolla 64 euroa. Muuttamalla omaa kulutuskäyttäytymistä siten, että laittaa tuon summan joka kuukausi indeksirahastoon on muutaman vuoden kuluttua kasassa jo sievoinen summa.

Rahapelien pelaaminen on yksi huonoimmista tavoista saada elämäänsä jännitystä.

26.6.2010 klo 13.24.00

Saituri kirjoittaa:

Onnettomilta todennäköisyyksiltä nuo tosiaan näyttävät. Silti näin numeroiksi muutettuinakin se on varmasti myös useimmille edelleen vahvempi todiste lottoamisen kannattavuudesta, että jollekin se osuu huomattavan usein kohdalle. Tarina voittamisen mahdollisuudesta siis jatkaa eloaan, vaikka sitä kuinka yrittäisi numeroin perustella. Numerot eivät ole samalla tavalla konkretiaa kuin se naapurin Jaska, jolla elämä muuttui...

Harvojen tiedossa on myös se. että tilastoja voittamisesta huonontaa entisestään mitä sitten tapahtuu, jos sattuukin voittamaan?

Pintapuolisesti kävin tätä asiaa läpi noin vuosi sitten ja varsin mielenkiintoisia tuloksia tuli kaivettua esiin.

Suurin osa lottovoittajista nimittäin onnistuu hukkamaaan muutamassa vuodessa koko potin taivaan tuuliin ja palaamaan siihen pisteeseen mistä lähtivätkin.

Usein "toinen alku" on jopa kivikkoisempi, koska töissä ei olla oltu pitkiin aikoihin ja entiset suhteet ovat pitkälti menneitä.

Räikein tarina on varmaan Amerikkalaisen kahden loton päävoiton voittaja Evelyn Adams, joka onnistui uhkapelaamaan lähes kaikki voittorahansa Atlantic City Casinolla ja hän elää tällä hetkellä asuntovaunupuistossa.

http://saituri.org/saaston-psykologia/miksi-lottovoittaja-ei-kauaa-rahoistaan-nauti/

26.6.2010 klo 19.23.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Tämä vanha sanonta taitaa yhä pitää paikkansa. Olemme siinä mielessä mielenkiintoisia otuksia, että lokeroimme rahaa sen perusteella kuinka helposti se on saatu. Emme esimerkiksi halua missään nimessä ottaa riskiä isältä saadusta perinnöstä, jos tiedämme hänen rehkineen koko ikänsä sen eteen. Samaan aikaan voimme ottaa kovaakin riskiä omilla säästöillämme. Rahalla ei kuitenkaan ole tunnetta.

Oma mielenkiintoinen asiansa on tosiaan tämä miksi niin monesta lottomiljonääristä tulee loppujen lopuksi köyhiä kuin kirkon rotta. Jos ihmisen oma malli rahankäytölle on se, että kulutetaan enemmän kuin ansaitaan ei malli muutu vaikka saakin haltuun kertapompsina ison summan. Itse asiassa se voi jopa vahvistaa tätä väärää käyttäytymismallia nopeuttamalla sitä. Lopputuloksen tällaiselle käyttäytymismallille osaa jokainen kuvitella.

"Voi kunpa voittaisin lotossa, niin kaikki rahahuoleni olisivat ohitse." Haave, joka niin monelle on toteutuessaan tuhoisa. Mikäli käyttäytymismallin olisi saanut käännettyä ei tätä tarvitsisi edes haaveilla.

Mielenkiintoinen paradoksi :)

26.6.2010 klo 21.17.00

Nimetön kirjoittaa:

Olen lotonnut elämäni aikana kahdesti. Harkitsen vakavasti kolmannen rivin täyttämistä - ehkäpä jo tänä vuonna.

27.6.2010 klo 0.39.00

Antti-Juhani Kaijanaho kirjoittaa:

Vanhan vitsin menee näin:

Mies rukoilee Jumalaa joka viikko: "Oi hyvä Jumala, anna minun voittaa lotossa!"

Eräänä päivänä Jumala kyllästyy miehen rukouksiin, ja vastaa: "No hyvä on. Voitat lotossa."

Mies: "7 oikein?"

Jumala: "7 oikein."

Muutaman viikon kuluttua mies rukoili uudestaan: "Hyvä Jumala, anna minun voittaa 7 oikein lotossa."

Jumala vastaa: "Kyllä sinä voitat 7 oikein lotossa."

Kului taas muutama viikko. Mies rukoili ärtyisästi: "Voi hyvä Jumala, jo pari kuukautta sitten sinä lupasit minulle 7 oikein voiton lotossa, mutta en ole voittanut."

Jumala vastaa: "Auta minua vähäsen. Osta lottorivi."

* * *

Vitsin taustalla on juuri erään anonyymin edellä esittämä lähes ääretön todennäköisyyden paraneminen, kun lottoaa kerran. Mutta siihen riittää, kun lottoaa kerran elämässä (ja mikäli sattuu saamaan Jumalalta voittolupauksen, myös kerran sen jälkeen:-). Jatkuva kerran viikossa lottoaminen ei kannata.

Mistä tuleekin mieleeni. Pitää käydä lopettamassa loton ikipeli Veikkauksen sivuilla :-)

28.6.2010 klo 2.49.00

Miksu kirjoittaa:

On jo hiukan aikaa omista todennäköisyysmatikan kursseista, mutta voisiko joku selvittää, että minkä takia 7 oikein täyspotin saamisen todennäköisyys nousee 0,00013%:sta 0,00676%:iin jos vuoden jokaisella kierroksella pelataan täysi kuponki?

Koska kuitenkin jokaisella kierroksella todennäköisyys päävoittoon on yhtä huono ja arvonnat eivät riipu mitenkään toisistaan... Eikö tässä päde sama kuin perinteisessä kruuna/klaava -tapauksessakin eli jokaisella kerralla kruunan ja klaavan todennäköisyys on sama (P=0,5) riippumatta edellisistä heitoista?

29.6.2010 klo 12.51.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Laskin näin:
0,00013% x 52 (viikkoa) = 0,00676%.

Olin myös itse hieman epävarma tästä laskutavasta, joten kysäisin asiaa vaimoltani, joka on lukenut todennäköisyysmatematiikkaa enemmän kuin minä. Hän oli sitä mieltä, että kaava on kuitenkin oikea.

Eikös asia mene samalla tavalla kuin tuon kolikonkin heiton kanssa, että toki jokaisella heittokerralla (arvonnassa) todennäköisyys on 50%. Tämä on jokaisen yksittäisen kerran todennäköisyys. Kuitenkin heittämällä vaikkapa 10 kertaa putkeen on yhden klaavan saamisen todennäköisyys suurempi kuin 50%. Sama pätee lottovoiton arvontaan, näin olen ymmärtänyt.

Muita mielipiteitä/faktaa?

29.6.2010 klo 13.02.00

Miksu kirjoittaa:

Ottamatta kantaa siihen, että voiko loton todennäköisyyden vaikka vuoden ajalta laskea samalla tavalla kuin kruunan/klaavan, niin olet mielestäni oikeassa tuon kolikkovertauksen suhteen.

Eli jokaisen heittokerran todennäköisyys kruunalle/klaavalle on 0,5 riippumatta siitä, että on voinut tulla tätä ennen vaikka klaava viisi kertaa peräkkäin. Mutta se, että tulisi kuusi kertaa peräkkäin klaava, on jo epätodennäköisempää kuin tuo 0,5. Itseasiassa todennäköisyys sille taitaisi olla luokkaa 1/2^6 = 1/64.

29.6.2010 klo 14.40.00

Nimetön kirjoittaa:

Itse laskisin todennäköisyyden voittaa vuoden aikana Lotossa näin:

tn voittaa Lotossa = 0,000001 --> tn ei voittaa =(1-0,000001)= 0,999999

--> todennäköisyys että ei voita Lotossa vuoden aikana = 0,999999 ^52

Joku muu voi laittaa oikeat numerot.

29.6.2010 klo 19.03.00

Nimetön kirjoittaa:

Mitään perusteluita ei ole heittää tähän todennäköisyyslaskentaan, mutta mielestäni tuo kolikonheiton todennäköisyys on joka ikisellä kerralla 50/50. Ja mielestäni tuo sama pätee myös lottoon. Lotossa Päävoiton saamisen todennäköisyys yhdellä rivillä on 1:15380937 eli 0,0000065%. Käsittääkseni tämä todennäköisyys on sama joka ikisellä arvontakerralla. Menneet arvonnat eivät vaikuta tulevan arvonna numeroihin, eikä täten myöskään tulevan arvonnan voittotodennäköisyyksiin.

6.7.2010 klo 0.36.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Todennäköisyys on sama jokaisella arvontakerralla (tai kolikon heittokerralla). Voiton todennäköisyys arvontakertojen (tai heittokertojen) sarjassa on kuitenkin luonnollisesti korkeampi kuin yksittäisellä kerralla.

6.7.2010 klo 7.46.00

Nimetön kirjoittaa:

KTR: "Lottoamista voi toki pitää kohtuu halpana hupina, mutta jos tapana on jättää joka viikko täysi kuponki, niin tekee se jo kuukausitasolla 64 euroa."

Tämä on toki sinun näkökantaasi hyvin tukeva laskelma, mutta jos lasketaan rahanmeno tuolla Pikkupelurin käyttämällä pelitiheydellä (yksi rivi joka viikko), niin vuosikustannus on 41,60 euroa. Minusta tuo on vuositasolle varsin halpa kustannus pienestä viihteestä ja jännityksestä.

7.7.2010 klo 15.21.00

Delos kirjoittaa:

se mikä laulaen tulee se viheltäen menee :) tässä pieni humoristinen pätkä päävoittajan arjesta
http://www.youtube.com/watch?v=_fpbtG25W1U

16.8.2010 klo 21.00.00

Nimetön kirjoittaa:

Minusta taas tuntuu, että ei kukaan kuvittelekaan, että voiton saaminen olisi todennäköistä ja se takia ei siitä olekaan kyse lottoamisessa. Ennemmin se on juuri se viihde + onhan se kiva, että joka viikko joku voittaa :)

28.8.2010 klo 17.38.00

Nimetön kirjoittaa:

Ensinnäkään tänä päivänä ei tarvitse lompsia minnekään kioskille lottoamaan, vaan sen voi tehdä verkossa ja kun muistaa säännöllisesti siirtää pelitilille rahaa, niin lottorivi pyörii vuodesta toiseen.

Tämä kirjoitus auttaa kyllä ymmärtämään sitä miksi nuoret ja näennäisesti hyvin koulutetut ihmiset eivät ota kotivakuutusta tai kaskoa, koska todennäköisyyksien valossa itselle ei tapahdu koskaan mitään. Sitten kun ikää tulee, niin oppii huomaamaan, että sattuu se joskus omallekin kohdalle, vaikka kuinka huolellinen olisi.

Kellekään työssä käyvälle ihmiselle satku kuukaudessa lottoon ei ole raha tai mikään, sillä meneehän monella tupakkaan ja viinaan paljon enemmän.. tosin niissä se "voittokerroin" taitaakin olla parempi.. vai pahempi, anyway.

Mieluummin kannattaisi laskeskella mitä sillä lottovoitolla oikeasti kannattaisi tehdä, sillä totuushan on, että se kannattaa sijoittaa sinne minne muukin ylimääräinen raha. Ja tuo satku kuussa lottoon on sitten sen päälle ;) Eli miljoonavoittoa ei suinkaan kannata käyttää kalliiseen taloon ja autoon, jos ei tulotaso mahdollista niiden ylläpitoa, vaan eletään niillä koroilla vähän leveämmin, ei sillä pääomalla.. mutta tämä varmaan opetetaan tämän päivän peruskoulun yhteiskuntaopissa.. tai viimeistään jossain yritystalouden perusteissa, joita lienee jo lukiossakin nykyään.

29.3.2011 klo 18.49.00

Nimetön kirjoittaa:

Olen samaa mieltä. Lottaminen ei kannata rationaalisen todennäköisyyslaskennan mukaan. Asiassa on kuitenkin puolensa, niin kuin niillä aina tuppaa olemaan. Vaikka keskimääräinen elinikä ei riitä lähimainkaan mahdollistamaan päävoittoa, niin aika moni suomalainen on sellaisen saanut. Kovin moni ei ole kuollut lento-onnettomuudessa, ainakaan Finnairin koneilla. Viikottaisen yhden rivin tai kupongin hinnalla et sijoittamalla pääse elinaikanasi käsiksi ihmeempiin varallisuuksiin. Jos viidenkymmen vuoden päästä sinulla on kasassa käytetyn henkilöauton verran (käytetyn eikä uuden siksi, että laskennassa pitää käyttää reaalituottoa eli inflaatio mukaan laskuihin), niin onhan se onni, jos siinä iässä olisi sattumalta vielä ajokortti. Sitten vain elämästä nauttimaan, koko loppuelämän ajaksi. Valitettavasti paatuneena sijoittajana todennäköisesti jatkat pääoman kasvattamista ja todennäköisesti siis heität myös veivisi ennen kuin pääset nauttimaan yhdestäkään säästämästäsi eurosta. No, mahdolliset perilliset sitten voivat olla toki onnellisia ettet lotonnut, vaan sijoitit rahastoon joka viikko. PS. laskelmissa täytyy ottaa myös huomioon se, että siihen mennessä, kun olet voittanut todennäköisyyden mukaan 6+1 tuloksen, olet voittanut merkittävän määrän pienempiä voittoja. Eihän se toki sitä lopputulosta muuta, että lottoaminen ei keskimäärin kannata, mutta joillekin yksilöille se tuottaa sellaisen kultamunan, johon heillä tuskin muuten olisi mahdollisuutta.

23.9.2013 klo 18.33.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails