Ajatuksia Indeksisijoittamisesta Osa 3: Laiva palaa kotisatamaan

13.11.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta



Tämän kirjoitussarjan edellisessä osassa latasin täyslaidallisen karua faktaa indeksisijoittamista vastaan. Indeksisijoittamisen teoreettinen pohja on vähintään heikoilla kantimilla. Siitä huolimatta pidän indeksisijoittamista suurimmalle osalle ihmisistä kaikkein parhaimpana muotona. Miksi? Kriittisen lähestymistavan jälkeen lienee selvää, että syyt löytyvät aivan muualta kuin kuivista akateemisista teorioista. Katsokaamme näitä muita syitä nyt tarkemmin.


10 hyvää syytä indeksisijoituksen puolesta


1. Indeksisijoitus takaa markkinoiden keskituoton

Sijoitus indeksiin takaa sijoittajalle vuodesta toiseen indeksin mukaisen tuoton hallinnointipalkkiolla vähennettynä. Sijoittaja ei lyö markkinoita, mutta indeksisijoitus myös puolestaan takaa ettei sijoittaja saa markkinoita heikompaa tuottoa. Indeksisijoitusta voi ajatella vaikka tuoton vakuutuksena. Tämä "vakuutus" takaa sijoittajalle markkinoiden mukaisen tuoton. Nyt ja tulevaisuudessa. Ilman yllätyksiä.


2. Suurin osa piensijoittajista häviää indeksin tuotoille

"If you can't beat them, join them." Tutkimusten mukaan selvästi suurin osa piensijoittajista häviää indekseille vuodesta toiseen. Ostamalla indeksirahastoa sijoittaja saa näin itseasiassa etulyöntiaseman muihin kaltaisiinsa nähden. On selvästi todennäköisempää pärjätä muita piensijoittajia paremmin sijoittamalla indeksiin. Indeksin tuoton lyöminen on vaikeaa ja vielä vaikeampaa se on amatöörille.


3. Indeksisijoitus on verotehokas

Suomessa verotus on kireää. Myös pääomaverotus on korkealla. Tällä hetkellä pääomaveroprosentti on 28 ja se todennäköisesti nousee lähivuosina 30:een. Indeksisijoittaja lyö tuotoissa sijoittajan, joka on päässyt samaan tuottoon vuoden aikana ostamalla ja myymällä osakkeita. Osakkeita veivannut sijoittaja joutuu maksamaan tuotostaan pääomaveron, kun indeksisijoittajalla jää koko tuotto kasvamaan korkoa korolle tuleville vuosille. Jo tämä yksittäinen hyöty antaa indeksisijoittajalle suuren etumatkan pitkällä aikavälillä.


4. Indeksisijoittaminen ei vaadi markkinoiden seuraamista

Koska indeksisijoittaja hyväksyy itselleen markkinoiden keskituoton ei sen seuraamisella saa sijoitusten osalta mitään etua. Sijoittajan tuotot ovat samat kuin markkinoilla. Markkinoiden seuraaminen on hyödytöntä. Tämä johtaa samalla viidenteen indeksisijoittajan etuun.


5. Indeksisijoituksessa on paras ajankäyttö/tuottosuhde

Indeksisijoittaminen ei vaadi sijoittajalta omaa ajankäyttöä kuin minimaalisesti, mutta sijoitusten antama tuotto on kuitenkin aina taattu markkinatuotto. Niinpä indeksisijoittaja saa parhaimman mahdollisen tuoton suhteutettuna sijoittamiseen tarvittavaan aikaan. Esimerkiksi verkkopankkiin sijoittajan tekemä automaattinen kuukausittainen indeksirahaston merkintä tarkoittaa sitä ettei henkilön tarvitse käyttää sijoittamiseen laisinkaan aikaa. Siitä huolimatta hän saa markkinoiden keskituoton rahoilleen.


6. Indeksisijoittaminen on helppoa

Indeksisijoittaminen on yhtä helppoa kuin tavallisen rahaston tai osakkeen ostaminen. Indeksirahastoa merkitään siirtämällä rahaa rahastoyhtiön tilille ja indeksiosuusrahastoja (ETF) voi puolestaan ostaa ja myydä pörssissä samalla tavalla kuin osakkeita.


7. Helppo hajautus yhdellä arvopaperilla

Sijoitusmaailmassa on olemassa vain yksi ilmainen lounas. Se on hajauttaminen. Sijoittajalle se tarkoittaa parempaa tuottoa pienemmällä riskillä. Kukapa ei tällaisesta lounaasta pitäisi? Indeksisijoittaja saa laajan hajautuksen yhden arvopaperin kautta. Sijoittajan varallisuus jakaantuu indeksin mukaisesti eri osakkeisiin. Hajautus 500 suurimpaan USA:ssa noteerattuun osakkeeseen vaatisi suorilla ostoilla 500 eri osakkeen hankintaa, kun indeksisijoittajalle riittää S&P 500-indeksiä seuraavan indeksirahaston osto. Helppoa.


8. Indeksisijoitukset ovat läpinäkyviä

Indeksisijoittaja tietää tasan tarkkaan mitä rahoillaan saa. Indeksien sisällään pitämät osakkeet ja niiden painotukset ovat julkisesti tiedossa. Indeksisijoittaja tietää aina tarkalleen mitä osakkeita hänellä on ja millä osuuksilla. Monet rahastot julkaisevat tiedot vain 10 suurimmasta omistuksesta ja niitäkin vain kuukauden välein. Ajantasaista tietoa rahastoista on vaikea löytää.


9. Ei riskiä salkunhoitajan valinnasta

Indeksisijoittaja voi olla levollisin mielin, että hänen sijoituksensa noudattavat samaa sijoitustyyliä vuosien jälkeen kuin aloitettaessa. Hänen ei tarvitse hermoilla siitä, että yhtäkkiä sijoitusten luonne muuttuisi aivan toiseksi. Indekseillä ei ole varsinaisesti "salkunhoitajaa", joten sijoittajalle ei ole merkitystä vaikka henkilö siirtyisi hoitamaan jotakin toista rahastoa. Rahaston kohdalla salkunhoitajan vaihtuminen olisi merkittävä asia.


10. Indeksisijoitus on kustannustehokas

Indeksisijoittamisen kulut ovat alhaiset. Indeksirahastoista puuttuu monia sellaisia kuluja, joita rahastoilla on tai ne ovat pienemmät. Indeksirahastoilla ei esimerkiksi ole aktiivista salkunhoitajaa ja niiden kaupankäyntikustannukset ovat pienet. Tämän johdosta indeksirahastojen kustannukset ovat selvästi aktiivisesti hoidettuja rahastoja pienemmät. Kun hajautus huomioidaan, niin monelle indeksirahasto tulee myös suoraa osakesijoittamista edullisemmaksi. Sijoittamisessa ainoat varmat asiat ovat kulut ja verot, joten ne on hyvä minimoida.


Lopuksi

Indeksisijoittamista puoltaa monta hyvää syytä. On totta, että passiivista ja indeksisijoittamista vastaan on olemassa hyviä argumenttejä. Kaikesta huolimatta indeksisijoittamisen edut haittoihin nähden ovat sen verran suuret ja kiistattomat, että se on suurimmalle osalle sijoittajista kaikkein paras muoto.

Kaikesta huolimatta vuodesta toiseen markkinoille tulee uusia untuvikkoja painimaan markkinavoimien kanssa. Heitäkin indeksisijoittaja tarvitsee. Keskituottoa ei voi saada ellei aina osa sijoittajista saa markkinoita pienempää tuottoa ja osa suurempaa. Suomen verotus huomioiden sijoittajan todennäköisyydet onnistua markkinoilla ovat kuitenkin selvästi paremmat, kun hän astuu indeksituotteita kuljettavan laivan kannelle.

Hyvää matkaa!

Tämä on viimeinen kolmeosaisesta indeksisijoittamista pohtivasta kirjoitussarjasta. Ensi viikolla blogissa alkaa uusi moniosainen kirjoitussarja, joka käsittelee käyttäytymisperusteista rahoitusta (behavioral finance). Se on uusi rahoituksen suuntaus, joka pyrkii antamaan parempia selityksiä sijoittajien käyttäytymiselle markkinoilla.

6 vastausta artikkeliin "Ajatuksia Indeksisijoittamisesta Osa 3: Laiva palaa kotisatamaan"


Nimetön kirjoittaa:

Anteeksi typerä kysymykseni, mutta jos ostan OMXH25-indeksirahastoa, niin olenko indeksisijoittaja? Vai luetaanko tämän termin piiriin enemminkin näitä ETF:iä?

13.11.2010 klo 20.12.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Kyllä olet. ETF:t ovat indeksiosuusrahastoja ja seuraavat aina jotakin indeksiä.

13.11.2010 klo 20.27.00

Nimetön kirjoittaa:

Sillä ei ole mitään merkistystä millä komponentilla muodostat "indeksi" salkkusi. Indeksiosuusrahastolla (ETF) tai indeksirahastolla (normaali rahasto). Näiden keskenäisen eron ratkaisee kulut ja se mitä indeksiä mikäkin seuraa.

Itse juttua voisi kommentoida sillä, että itse olen valinnut indeksisijoittamisen ja silti käydä hirveästi aikaa erinäisten sijoitusstrategioiden pohtimiseen ja pyörittelyyn, sekä kaikkeen muuhun - vaikka varsinaiset sijoitustoimenpiteet vievät sen 2min /kk (teen aina manuaalisesti kuukausisijoitukseni).

Olenkin miettinyt erinäisiä vaihtoehtoja omalle sijoittamiselleni, mutta suomen hullut verot osoittautuvat hyvin usein syyksi pysyä indeksiin sijoittavana - varsinkin kun tarjolla on vain backtestausta muista strategioista.

13.11.2010 klo 20.29.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Lienee kuitenkin hyvä tehdä ensimmäiselle anonyymille selväksi, että suurin osa "normaaleista" rahastoista ovat aktiivisesti hallinnoituja eivätkä seuraa indeksiä. Passiivisesti hoidetut rahstot ovat näitä indeksirahastoja ja niitä on selvä vähemmistö tarjolla olevista rahastoista.

13.11.2010 klo 20.46.00

Nimetön kirjoittaa:

Sarjassamme tyhmiä kysymyksiä: mitä tapahtuu kun kaikki sijoittavat indekseihin, eikä reaalista yhtiöihin ja niiden tuotto-odotuksiin perustuvaa sijoittamista enää tapahdu?

13.11.2010 klo 21.26.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Jos kaikki sijoittaisivat indekseihin ei indeksisijoittaminen toimisi. Tämä on kuitenkin täysin teoreettinen ongelma. On paljon syitä miksei iso osa sijoittajista tule koskaan siirtymään indeksisijoittajiksi.

13.11.2010 klo 21.31.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails