Hetemäki verottaa sijoittajan kuoliaaksi - mitä tehdä?

15.11.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta



Hetemäen ehdotus

Suomen verotusta ollaan uudistamassa. Martti Hetemäen vetämä verotyöryhmä on ehdottanut pääomaveroprosentin korottamista nykyisestä 28%:sta 30%:iin. Myös osinkoverotusta ehdotetaan nostettavaksi nykyisestä 19,6%:sta 30%:iin. Osinkojen verotukseen ehdotetaan siis vain kevyttä yli 50%:n korotusta!

Poliitikot eivät pidä pääomiin kohdistuvien verojen korottamista ongelmallisena. Heidän mielestään kyseessä on enemmänkin oikeudenmukaisuuskysymys. Iso osa kansasta ei saa pääomatuloja ja tuulipukukansa yhdistää mielessään pääomatulot ökyrikkaisiin, joten kansan keskuudessa uudistus otetaan ilolla vastaan. Populismia parhaimmillaan!

Verokertymällä korotusta ei voida perustella, sillä kahden prosenttiyksikön korotuksella kokonaisvaikutus valtion verokertymään on hyvin pieni. Todellisuudessa uskon korotuksen johtavan pienempään verokertymään, mutta se ei liene pääasia. Pääasia on se, että verotus on "oikeudenmukaisempaa" ja kansa tyytyväinen.


Kolme laillista tapaa laskea sijoitusten verotusta

Minua on aina häirinnyt suuresti se tapa millä veromuutoksista koituvien rahojen oletetaan kertyvän. Virkamiehet tuntuvat jostain kumman syystä uskovan sellaiseen matematiikkaan, että jos aiemmin verokertymä on ollut 100 rahaa, niin kahden prosenttiyksikön korotus toisi 102 rahaa. Yksinkertaista matematiikkaa?

Kaikkea muuta! Ihminen on ajatteleva olento, joka ottaa huomioon useita eri asioita tehdessä päätöksiä myös verotuksen suhteen. Pääomaverotuksen osalta sijoittajilla on useita eri vaihtoehtoja järjestellä verotus ja kaikilla näillä on vaikutusta valtion verokertymään.

Suomessa on jo nykyisellään pääomaverotus äärimmäisen tiukkaa. Osinkoverotuksen julmettu kiristäminen ja pääomaverotuksen nostaminen johtavat siihen, että kameleiden selkiä alkaa napsahdella katki siellä täällä.

Suursijoittajille on jo vuosia ollut erilaisia vaihtoehtoja välttää Suomen himoverotus. Tämä tapahtuu aivan laillisesti verosuunnittelun kautta. Mutta entäpä piensijoittaja. Jääkö piensijoittajalle muuta vaihtoehtoa kuin purra hammasta ja niellä korkeamman verotuksen katkera liemi?

Kyllä jää ja siitä seuraavaksi lisää. Mikäli Hetemäen ehdotukset menevät tällaisenaan lävitse toivon, että jokainen näitä myös käyttää hyväksi. Ihan vain siksi, että se on näin sijoittajan näkökulmasta oikeudenmukaisempaa. Kenties sen jälkeen istuvien virkamiestenkin päähän tulisi jotakin järkeä ja ymmärrystä siitä miten pääoma toimii ja käyttäytyy. Verokertymien laskeminen on muuta kuin ala-astematematiikkaa.

Ohessa kolme ehdotustani veroasteen pienentämiseksi - täysin laillisesti!


1. Käytä verotehokasta sijoitusinstrumenttia

Ensimmäinen asia, jonka piensijoittaja voi tehdä on hyödyntää verotehokkaita sijoitusinstrumenttejä. Näitä hyväksikäyttäen sijoittajan verot siirtyvät. Esimerkiksi osingot uudelleen sijoittavaan indeksirahastoon rahansa laittava sijoittaja maksaa pääomaveron vasta silloin, kun lähtee realisoimaan sijoituksia. Kaikkien niiden vuosien aikana, jolloin sijoittaja pumppaa pääomaa sisään ei tule veroja maksettavaksi. Valtion verokertymä on 0 euroa.

Mutta entä sitten vuosien kuluttua, kun rahalle on tarvetta ja sitä pitää nostaa? Eikö verokarhu saa silloin viimein omansa? Kyllä ja ei. Tähänkin voi sijoittaja vaikuttaa suuresti omalla toiminnallaan.

Se millainen verotus useiden vuosien kuluttua on voimassa ei voi tietää, mutta tehdään yksinkertaistuksen vuoksi oletus, että se on samankaltainen kuin nyt. Tällöin sijoittaja maksaa veroa kertyneestä voitosta silloisen pääomaveroprosentin mukaisesti tai käyttäen hankintameno-olettamaa. Jos sijoitusten arvo on noussut voimakkaasti ja ne ovat olleet hallussa pitkään tulee hankintameno-olettaman käyttö edullisemmaksi. Sijoittajan veroaste jää pääomaveroprosenttia pienemmäksi.

On myös olemassa toinen tapa, jota käyttäen veron maksamisen Suomeen voi välttää kokonaan. Se on myös täysin laillista. Sijoitusomaisuus on henkilökohtaista omaisuutta, joka seuraa henkilön mukana verotettavaksi aina siihen maahan missä asuu. EU:n vapaan liikkuvuuden ansiosta henkilö voi muuttaa sellaiseen maahan, jonka pääomaverotus on Suomea kevyempi. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Belgia ja Luxemburg, joissa molemmissa on pääomaveroprosentti pyöreät nolla. Muuttamalla siis toiseen maahan ja lunastamalla sijoitukset siellä on mahdollista välttää verojen maksu kokonaan. Sijoittajan tulee vain pitää mielessä Suomen niin sanottu kolmen vuoden sääntö verotuksessa. Epäilen ettei Hetemäen työryhmä ole osannut ottaa huomioon tällaista seikkaa?

Katso eri maiden pääomaveroasteet tästä linkistä.


2. Perusta oma sijoitusyhtiö

Jottei yrittäminen kuolisi Suomessa täysin ehdottaa Hetemäen työryhmä pääomaverotuksen kiristämisen vastapainoksi yritysten yhteisöveron laskemista nykyisestä 26%:sta 22%:iin. Toteutuessaan tämä aukaisee mahdollisuuden vero-optimointiin. Yritykset maksavat yhteisöveroa tekemästään voitosta. Hetemäen ryhmän logiikka tämän suhteen kulkee niin, että vaikka pääomaverotus kiristyy, niin alhaisemman yhteisöveron johdosta yrityksille kertyy enemmän voittoa maksettavaksi ulos sijoittajille.

Katsotaanpa kuviota vielä uudelleen. Pääomaveroa ollaan siis korottamassa 28%:sta 30%:iin ja yhteisöveroa laskemassa 26%:sta 22%:iin. Pääomaveron ja yhteisöveron erotus on tällä hetkellä siis kaksi prosenttia. Kaksi prosenttia ei ole paljon, mutta kuitenkin sen verran, että jo nykyisellään on isompien sijoittajien kannattanut perustaa erillinen sijoitusyhtiö. Sijoitusyhtiötä käyttäen on ollut mahdollista päästä aavistuksen kevyemmällä verotuksella. Piensijoittajalle se ei ole maksanut vaivaa, sillä yhtiön pyörittämisestä itsestään tulee ylimääräistä byrokratiaa, mikä harvemmin maksaa vaivan pienempiä summia pyöritettäessä.

Nyt tämä ero kuitenkin repeäsi kahdeksaan prosenttiin! Se on jo sen verran suuri säästö, että myös piensijoittajan kannattaa se hyödyntää. Vaikka byrokratian pyörittämisestä maksaisi erikseen tilitoimistolle tulee erillisen sijoitusyhtiön pitämisestä kannattavampaa jo selvästi aiempaa pienemmillä pääomilla. Miksi maksaa pääomasta 30% veroa, kun pienellä järjestelyllä on mahdollista tiputtaa veroaste 22%:iin? Veikkaankin, että verotyöryhmän esityksen toteutuessa tulemme näkemään Suomessa ennätysmäärän uusia sijoitusyhtiöitä! Jälleen yksi asia, mitä Hetemäen työryhmä ei varmasti tullut ajatelleeksi ehdotusta hahmotellessaan. Toisaalta työryhmä halusi kylläkin edelleen tukea yrittäjyyttä Suomessa - ehkä he tarkoittivat juuri tätä?


3. Yhtiön ei tarvitse sijaita Suomessa

Kolmas laillinen tapa liittyy läheisesti edelliseen vinkkiin. Syvää isänmaallista paloa rinnassaan tunteva sijoittaja halunnee maksaa veronsa jatkossakin Suomeen. Mutta ne, joilla kamelin selkä napsahti viimein poikki voivat olla alttiimpia tekemään radikaalimpia muutoksia verotuksen osalta.

Kiitos jälleen EU:n vapaan liikkuvuuden edellisessä vinkissä mainitun sijoitusyhtiön voi perustaa maahan, jossa verotus on kevyempää. Monelle suomalaiselle Viro on hyvä vaihtoehto läheisen sijaintinsa vuoksi. Keski-Euroopasta löytyy myös muita kevyemmän verotuksen maita, joihin sijoitusyhtiön voi rekisteröidä. Yhtiö maksaa silloin verot aina kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti, mikä monesti on vähemmän kuin Suomessa toimivalla yrityksellä.


Yhteenveto

Erilaisia vaihtoehtoja oman verotuksen keventämiseksi Hetemäen ehdotuksen toteutuessa siis löytyy. Piensijoittajalle houkuttavimmat vaihtoehdot ovat sijoitusyhtiön perustaminen ja sijoitusten siirto verotehokkaisiin instrumentteihin, sekä niiden realisointi mahdollisesti myöhemmin toisessa maassa.

Vinkit tuovat hyvin esille sen, että verotuksen vaikutusten arviointi on hyvin monimutkaista. Nykyinen lähestymistapa, jolla veronkorotuksia perustellaan vain oikeudenmukaisuusnäkökulmasta on tuhoisa. Mikäli Hetemäen ehdotus toteutuu esitetyllä tavalla voi se hyvin johtaa verokertymän pienenemiseen oletetun kasvun sijaan. Sijoittajat eivät ole tyhmiä. Pääomaverotuksen korottaminen johtaa tilanteeseen, jossa verotus nousee jo sietämättömälle tasolle jolloin sijoittajat etsivät yhä tehokkaampia keinoja verojen välttämiseksi. Mitä korkeampi verotus on, sitä suurempi joukko etsii erilaisia menetelmiä omaisuuden suojaamiseksi.

Yhteiskunnan maksajat löytyvät tulevaisuudessakin keskiluokasta. Se on ainut määrällisesti riittävän suuri joukko, jonka verokertymillä voidaan kustantaa hyvinvointiyhteiskuntamme pystyssä pysyminen. Suurituloisten joukko Suomessa on loppujen lopuksi varsin pieni - verojen korotuksilla on vain pieniä vaikutuksia kokonaisuuteen. Järjestelmä jo nykyisellään rankaisee liiallisesta työnteosta, eikä kannusta oman tulotason nostoon tai yrittämiseen, missä riskit eivät kohtaa mahdollisia tuottoja. Suomi haluaa tasapäistää kaikki samalle tasolle. Hetemäen ehdotus verotuksen uudistamisesta on yksi osoitus siitä. Pääomaverotusta halutaan viedä lähelle ansioverotusta ymmärtämättä sitä miten ne eroavat toisistaan. Miksi hyvätuloinen haluaisi jäädä Suomeen, jos ainut hänelle varattu osa on lypsylehmän rooli?

Ainut tapa miten sijoittaja voi asiaan reagoida on muuttaa omaa toimintaa. Toivon lähivuosina näkeväni Suomessa paljon uusia sijoitusyhtiöitä.

67 vastausta artikkeliin "Hetemäki verottaa sijoittajan kuoliaaksi - mitä tehdä?"


Anonyymi kirjoittaa:

Heipä hei

Olen itsekin tutkinut tuota sijoitusyhtiö ulkomaille mahdollisuutta. Tämä tuli minulle heti mieleen, koska olen aikaisemmin asunut Alankomaissa joten olisi hyvin luontevaa perustaa tälläinen yhtiö sinne. En myöskään usko, että yhtiön pyörittäminen olisi kauhean kallista (antaa paikkallisen tilitoimiston hoitaa kaikki liput & laput).

-tuoki

15.11.2010 klo 8.50.00

Laiska sijoittaja kirjoittaa:

Hyviä vinkkejä, joita varmasti moni tulee käyttämään jatkossa.

Itse kallistun tuon vaihtoehdon 1 puoleen verotehokkuuden osalta (ainakin osassa salkkua). Lisäksi myyntien joskus koittaessa asun toivottavasti jossain muualla, tai sitten veroaste on muuttunut. Valintojahan voi aina tehdä.

15.11.2010 klo 8.55.00

Tupakkamies kirjoittaa:

osinkoverotusta ehdotetaan nostettavaksi nykyisestä 19,6%:sta 30%:iin.

Jos tämä toteutuu niin tällä osinkosijoittajalla menee suunnitelmat uusiksi. VITTU!

15.11.2010 klo 8.58.00

Anonyymi kirjoittaa:

Hyviä vinkkejä.

Osinkoverotuksen historiaa jos katsoo niin moni varmasti muistaa, että vielä vuonna 2004 sijoittajat maksoivat osingoistaan veroja 0 prosenttia. Nykyään 19,6 prosenttia ja kohta 30 prosenttia. Muutos on ollut hurja ja tämä kaikki tapahtunut noin 10 vuodessa. Uskoisin, että tuo 30 prosenttia astuu voimaan vuonna 2013/2014.

15.11.2010 klo 11.28.00

Anonyymi kirjoittaa:

Ennen kuin lähden itse tutkimaan asiaa sen enempää, niin tiedustellaanpa tätä kautta: Millainen projekti tuo oman sijoitusyhtiön perustaminen on? Kuinka paljon paperityötä keskimäärin siitä syntyy? Onko tilitoimiston käyttö ns. "pakollista"? Ja neljäntenä vielä, tuleeko siitä kuluja, mikäli siirrän oman sijoitusomaisuuden yrityksen nimiin?

Kiitoksia jo etukäteen mahdollisista vastauksista!

- vdell

15.11.2010 klo 13.19.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Sijoitusyhtiön perustamisessa on samanlainen paperiruljanssi ja velvoitteet kuin muunkin osakeyhtiön perustamisessa. Kirjanpito, tilinpäätökset jne. voi yrittää itsekin hoitaa, jos osaamista on. Helpompaa tietysti antaa se tilitoimistolle tehtäväksi, mutta vastapainona tulee ylimääräisiä kuluja.

Sijoitusomaisuuden siirto tapahtuu yhtiöön perustettavaksi pääomaksi. Ei sen kummempaa.

15.11.2010 klo 13.58.00

Anonyymi kirjoittaa:

Edellista kysyjaa kompaten...

Onnistuuko sijoitusyhtioon siirtamaan joka vuosi lisasijoituksia ilman suurta vaivaa?

Toisin sanoen onko niin yksinkertaista, etta jos haluaisin vaikka vuosittain ostaa sijoitusyhtioon ETF:ia 10 000 eurolla niin siirran vain rahat vuosittain yrityksen omiin paaomiin ja ostan ETF:at yrityksen nimiin?

- Ville

15.11.2010 klo 14.54.00

Anonyymi kirjoittaa:

KTR,

Osaatko sano, että millaisista rahamääristä puhutaan, mikäli annan kirjanpidon tilitoimistolle?

- vdell

15.11.2010 klo 15.04.00

Anonyymi kirjoittaa:

"...sijoitusyhtiön pitämisestä kannattavampaa jo selvästi aiempaa pienemmillä pääomilla"

--> Kuinka paljon pääomaa kannattaa olla?

Voisiko tästä tehdä oman artikkelinsa?

15.11.2010 klo 15.11.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Mitään minimisummaa on mahdotonta sanoa, sillä muuttujia on aivan liikaa.

Oman sijoitusyhtiön perustaminen kannattaa jo nyt, jos osaa itse tehdä kirjanpidon, hoitaa tilintarkastukset ja muun byrokratian, eikä laske arvoa omalle ajalle.

Sitten jos ei tiedä mitä on tekemässä ja tarvitsee ulkopuolista apua mutkistuvat asiat heti. Tiedossa on varmasti myös monta rattoista iltaa yhdessä verovirkailijoiden kanssa.

Tämä (yhtiöt) ei ole oma erikoisalani, joten parhaimmat vastaukset saanee joltakin muulta taholta. Kenties lukijoista löytyy valistuneempia henkilöitä?

15.11.2010 klo 16.15.00

Johannes Hidén kirjoittaa:

"Virkamiehet tuntuvat jostain kumman syystä uskovan sellaiseen matematiikkaan, että jos aiemmin verokertymä on ollut 100 rahaa, niin kahden prosenttiyksikön korotus toisi 102 rahaa. Yksinkertaista matematiikkaa?"

En itse ole saanut kuvaa, että asioita ihan noin pahasti yksinkertaistettaisiin, mutta mikäli niin tehdään, niin on todellakin syytä syytä kriittisille ärähdyksille.

Mitä tulee oikeudenmukaisuuteen, pääomaverotuksessa on ilmiselvä prosenttien suuruudesta riippumaton epäoikeudenmukaisuus ja epäkohta. Osinkotuloista pitää maksaa veroa AINA, vaikka realisoidut sijoitukset olisivat tappiolla. Siinä ei ole mitään järkeä!

15.11.2010 klo 17.03.00

Anonyymi kirjoittaa:

Kuka muistaa tarkemmin autoverouudistuksen tapahtumia? Itselleni jäi sellainen kuva, että itkien pidettiin kiinni ja uhkakuvia maalattiin miten verojen määrä tulee romahtamaan. Lopulta kävikin niin, että verokertymä kasvoi helpotusten jälkeen.

15.11.2010 klo 17.15.00

Anonyymi kirjoittaa:

Kirjanpitäjillä on yleisesti käytössä tuntiveloitus, ja pienen osakeyhtiön kirjanpitokustannus on vuositasolla minimissään 500 euroa ammattitaitoisella kirjanpitäjällä, sisältäen tilinpäätöksen ja pakolliset viranomaisilmoitukset.

Mikäli tapahtumia on hieman enemmän, menee 100 euroa kuukaudessa helposti. Tämä kustannus tulee myös ulkomaille perustetuissa osakeyhtiöissä, joten ei kannata ihan pienillä summilla.

Yritystoiminnassa sen sijaan on melkoisia etuja, kun esimerkiksi tietokoneet, puhelimet, kaikki yritystoiminnassa tarvittavat tavarat saa käytännössä puoleen hintaan mitä ne maksavat kuluttajakaupassa (ALV-vähennys, verovähennysoikeus). Lisäksi perinnönjaon (vero)suunnittelu on huomattavasti helpompaa. Itse en lähtisi sijoitusyhtiötä perustamaan alle 100keurolla.

Blogin pitäjä jätti muuten mainitsematta erään keinon välttää veroja: Sijoitusrahaston perustaminen! Tällöin on kuitenkin syytä olla pätäkkää jo vähän enemmän että pystyy maksamaan rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston minipääoman sisään...

15.11.2010 klo 17.27.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Rahaston perustaminen on piensijoittajan ulottumattomissa. Pelkästään Finanssivalvonnan toimilupa maksaa 5000 euroa ja vaatii huomattavasti raskaampaa byrokratiaa.

Mutta hyvä, että muistutit. Kaikki meistä eivät ole yhtä persaukisia kuin minä :)

15.11.2010 klo 17.30.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Täältä löytyy lisäinformaatiota rahaston perustamisen vaatimuksista ja maksuista: http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Toimiluvat/Pages/Default.aspx

15.11.2010 klo 17.32.00

Anonyymi kirjoittaa:

Kuinkas onnistuu tuo sijoitusyhtiön purkaminen jos sellainen tulee ajankohtaiseksi? Millaisia veroseuraamuksia siitä tulee?

15.11.2010 klo 19.26.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Selvitystilamenettelyn kautta. Sijoitusyhtiö on osakeyhtiö siinä missä muutkin.

15.11.2010 klo 19.31.00

Anonyymi kirjoittaa:

Teen töitä toiminimellä, lieneekö viisasta perustaa osakeyhtiö ja siirtää osakesijoitukset sinne (n. 50 ke) ja siirtää myös elinkeinotoiminta samaan firmaan?

15.11.2010 klo 19.41.00

Anonyymi kirjoittaa:

Luin tuon jutun Talouselmästä. Tuli ihan paha olo verotyöryhmän arvomaailmasta. Unohtuu että ainakin tavallisen talleron säästämästä pääomasta on jo verot maksettu ja pääomaan kohdistuu merkittävä riski aina koko pääoman menettämiseen asti. Osinkojen saamisen edellytyksenä on myös se että pääoma on alttiina arvonlaskulle.

Itsellä on myös säästöprojekti menossa kohti riippumattomuutta. Olen nyt n kymmenen vuoden päässä omasta tavoitteestani. Sijoitan laillisesti enimmäkseen ulkomaille, ja on hyvin todennäköistä että kotimaisen säästäjään kohdistuvan verotuksen kiristyessä muutan johonkin mukavaan paikkaan ja nostan säästöni ja osinkoni matalin veroin, laillisesti, mutta isänmaallisuudesta valitettavasti tinkien.

Tsemppiä matkaan!

15.11.2010 klo 19.46.00

Anonyymi kirjoittaa:

Juuri tämän kirjoittajan kaltaisten selkärangattomien keinottelijoiden takia pääomaveroja olisi kunnolla nostettava.

15.11.2010 klo 19.49.00

Anonyymi kirjoittaa:

Hyvä kirjoitus!

Mitenköhän verottaja suhtautuu siihen, jos siirrän säännöllisesti rahaa ulkomaiselle sijoitusyhtiölle, jonka omistan? Luulisi, ettei tuo onnistu ilman ongelmia. Miten rahat saa takaisin?

Edellinen anonyymi voisi olla hiljaa keinottelija-kommenttinsa kanssa. Keinottelijat ym. laillisesti asioita optimoivat pitävät järjestelmän toimivana!

15.11.2010 klo 19.58.00

Anonyymi kirjoittaa:

"Anonyymi kirjoittaa:

Juuri tämän kirjoittajan kaltaisten selkärangattomien keinottelijoiden takia pääomaveroja olisi kunnolla nostettava."

Juuri kaltaistesi tietämättömien huutelijoiden takia veroja nostetaan.

Mitä enemmän korotetaan sen enemmän tulee tätä mainitsemaasi keinottelua, joka on aivan sallittua verosuunnittelua ja lakien mukaan toimitaan.

Veroja pitää olla, mutta kun kipuraja tulee vastaan niin ne veronalaiset varat, joilla on merkitystä verokertymään katoavat verottajan käsistä.

Kertuksena vielä eli kyse ei ole keinottelusta, kyse on verosuunnittelusta ja toimitaan täysin sääntöjen mukaan. Säännöt pitää opetella, että osaa pelata peliä.

15.11.2010 klo 20.03.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Juuri tämän kirjoittajan kaltaisten selkärangattomien keinottelijoiden takia pääomaveroja olisi kunnolla nostettava.

Mikä johtaisi puolestaan siihen, että lopputkin pääomat suuntaisivat Suomesta pois. Seurauksena talouselämä ajaisi täysillä seinään ja kenelläkään ei olisi kivaa. Ei siis kovin hyvä vaihtoehto.

Yhtiöistä varojen omaan käyttöön saaminen on mahdollista useita eri tapoja käyttäen. Yksi on maksaa normaalisti ulos osinkoja ja vielä nykyisin osa näistä on mahdollista nostaa verovapaasti (poistunee tulevaisuudessa). Monen ulkomaisen yhtiön kohdalla varsin suosittua on myös hankkia luottokortti yrityksen pankkitilille ja ostaa kaikki tarvittava aina yrityksen nimiin autoista, asunnoista jne. lähtien.

15.11.2010 klo 20.09.00

Anonyymi kirjoittaa:

Joskus olen miettinyt myös sellaista ratkaisua että firma rakennuttaisi ok-talon ja itse olisin vuokralaisena. Ainakin alv palautuksia tulisi ihan mukavasti. Onko kukaan muu miettinyt tällaista vaihtoehtoa?

15.11.2010 klo 21.01.00

Anonyymi kirjoittaa:

Hyvä teksti.

1) Mistä työkalut jos haluaa perustaa firman Viroon tai Luxemburgiin?

Pelottaa että joutuu huijatuksi, joko isoilla kuluilla tai niin että pääomat eivät ole enää turvassa.

2) Voiko verottaja katsoa että saa verotettavaa etua jos asuu virolaisen yhtiön omistamassa asunnossa?

3) Mitä suosittelet sellaiselle taholle jonka pääomat ovat seitsemännumeroisia? (tällä hetkellä pääomat passiivissa osingot uudelleensijoittavissa Suomessa)

15.11.2010 klo 21.08.00

Unknown kirjoittaa:

Mitä pitäisi päätellä siitä, että 25 edellisessä kommentissa ei ole puututtu artikkelin keskeiseen virheeseen: yhteisövero ja pääomavero osingoista eivät ole useimmissa tapauksissa toisilleen vaihtoehtoisia vaan päällekkäisiä veroja. Poikkeuksena ovat listaamattoman yhtiön 9%/90000e vain kertaalleen eli yhteisöverotetut osingot, mutta niiden takia ei sijoitusyhtiön perustamista Suomeen kannata harkita.

Sijoitusyhtiön verotuksesta kannattaa lukea Veronmaksajien jäsenille osoitteessa http://www.veronmaksajat.fi/verotietopankki/taloustaito/sijoituksetjasaastaminen
12.11.2008 julkaistusta artikkelista "Milloin kannattaa sijoittajan osakeyhtiö?". Muistaakseni myös Vesa Korpelan Sijoittajan verokirja sisältää saman tekstin. Teos löytyy kirjastoista, jos ei halua maksaa noin 20 euron jäsenmaksua.

Tässä yksi maistiainen Veronmaksajien artikkelista liittyen osinkoihin:
"Samantasoisten osakeyhtiöiden väliset osingot ovat verovapaita. Jos listaamaton yhtiö saa osinkoja pörssiyhtiöstä, on osingosta 75 % saajayhtiön veronalaista tuloa. Siten sijoittaja maksaa pörssiosingoista saman veron, saa hän sen sitten suoraan tai sijoitusyhtiönsä kautta. Osingossa sijoitusyhtiö ei siis tarjoa veroetua."

Eli pörssiyhtiö on ensin maksanut voitostaan 26% yhteisöveroa, jonka jälkeen jaetusta osingosta sijoitusyhtiö maksaa vielä 26 % * 0.75 = 19,5% (vrt. piensijoittaja 19,6%).

Sijoitusyhtiön pitää myös käydä kauppaa, jotta sitä verotetaan elinkeinoverolain (eikä tuloverolain) säännösten mukaan. Eikä sijoitusyhtiö voi hyödyntää hankintameno-olettamaa. Perintöverotuksessa yhtiöittämisestä saattaa olla hyötyä.

Rahasto on jo melko verotehokas väline, mutta ulkomaisista osingoista sekin pulittaa lähdeveronsa.

Alun retoriseen kysymykseeni vastaus: KTR on aiemmilla artikkeleillaan noussut asemaan, jossa lukijat olettavat artikkelien olevan melko virheettömiä.

16.11.2010 klo 1.05.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Teemu: Missä kohti sanon, että pääomavero ja yhteisövero olisivat osinkojen osalta toisilleen vaihtoehtoja? Lienet kuitenkin samaa mieltä, että pääomaverotuksen noustessa ja yhteisöveron laskiessa sijoitusyhtiön perustamisesta tulee kannattavampaa jo pienemmällä sijoitusomaisuudella?

Lukijoiden on hyvä tiedostaa, että blogia pitää amatööri, joka ei ole täydellinen ja tulee tekemään virheitä myös jatkossa. Mitään kirjoittamaani ei tule pitää täydellisenä faktana.

16.11.2010 klo 7.59.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Palatakseni vielä tuohon osinkoverotukseen, niin yhteisöveron laskiessa myös siinä tulee enemmän etua sijoittajalle yhtiöittämisen kautta. Nykyinen 0,1% ero osinkoveroissa on riittämätön sijoitusyhtiön perustamiseksi. 2% ero pääomaverotuksessa sen sijaan osalle on jo riittävä syy.

Jos myös tulevaisuudessa 75% osingoista on sijoitusyhtiölle veronalaista tuloa tarkoittaisi se, että osinkojen veroasteeksi tulisi 16,5 (22% * 0,75) vs. yksityissijoittajan 30%. Nyt veroasteet ovat 19,5% vs. 19,6%.

16.11.2010 klo 9.10.00

Johannes Hidén kirjoittaa:

"Jos myös tulevaisuudessa 75% osingoista on sijoitusyhtiölle veronalaista tuloa tarkoittaisi se, että osinkojen veroasteeksi tulisi 16,5 (22% * 0,75) vs. yksityissijoittajan 30%. Nyt veroasteet ovat 19,5% vs. 19,6%."

Toinen amatööri kommentoi: ainakin näin pikaisesti ajateltuna on vaikea nähdä mitään syytä sille, miksei myös sijoitusyhtiön osinkojen verotukseen puututtaisi, jos henkilökohtaisen osinkoverotuksen verohuojennuksesta luovutaan.

16.11.2010 klo 9.34.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Näin myös itse arvaisin. Siinäkin tapauksessa verotus olisi sijoitusyhtiön kautta kevyempää eli osinkoja verotettaisiin yhtiössä 22% mukaan 30% sijaan (jos huojennuksesta luovuttaisiin kokonaan).

Tämä siis suomalaisen sijoitusyhtiön kohdalla.

16.11.2010 klo 9.38.00

Anonyymi kirjoittaa:

Perustetaan kimpassa rahastoyhtiö. KTR & CO :)

16.11.2010 klo 13.43.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Tämmösiä suunnitelmia on käynnissä jo, mutta ei niistä vielä sen enempää. Ehkä toteutuvat, ehkä ei.

16.11.2010 klo 14.04.00

Anonyymi kirjoittaa:

Rahastoyhtiön minimipääomavaade muistaakseni 500keur ja sijoitusrahaston minimipääoma 2Meur =)

16.11.2010 klo 14.45.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Jep, tiedetään. Tämä on yksi ongelma. Kuten sanoin se on työnalla ja voi olla, että toteutuu tai jää toteutumatta. Tässä on niin monta liikkuvaa osaa ja osaamista tarvitaan niin monelta eri osa-alueelta etten ole yksin asiaa miettimässä.

16.11.2010 klo 15.09.00

Unknown kirjoittaa:

"Osinkojen verotukseen ehdotetaan siis vain kevyttä yli 50%:n korotusta"

Piensijoittajan osinkojen kokonaisverorasitusta (yhteisöveron ja pääomatuloveron yhteisvaikutusta) ehdotetaan oikeasti korotettavaksi noin 41 prosentista noin 45 prosenttiin.

Mitä tulee sijoitusyhtiöön, Jeffersonin perusarvaus osui lähemmäs kuin KTR:n tarkemmat. Ehdotus osinkojen verolle ns. normaalituoton osalta 30,2 % (vrt. piensijoittajan 30%) ja ylittävältä noin 45 % (piensijoittajalle edelleen 30%). Väliraportti on kaikkien saatavilla, tuo ehdotus muistaakseni sivun 70 tienoilla.

Raportin sisällöstä olisi tarpeen syntyä muutamien henrielojen ansiokkaan työn lisäksi asiallista kansalaiskeskustelua. Faktojen pitäisi kuitenkin olla kunnossa, jotta keskustelussa olisi mieltä tai uskottavuutta.

Järjellinen muutosehdotus piensijoittajalle voisi olla esim. ensimmäisten 1000-2000 euron vuotuisten pääomatulojen muuttaminen verovapaiksi. Tämä ei saisi kuitenkaan toimia ovenaukaisijana laajemmalle progressiolle. Ylimääräinen vähennys sotii työryhmän yksinkertaistamistavoitetta vastaan, joten työryhmän esityksistä tätä on turha ilman lobbausta odottaa.

16.11.2010 klo 23.20.00

Anonyymi kirjoittaa:

Näiden suomalaisten ns. sijoitusyhtiöiden kanssa on vähän sellainen juttu kuten nimimerkki Teemu yllä jo viittasi, että hyvin usein verottaja voi sivuuttaa ne verotuksessa ja verottaa niitä TVL:n mukaan. Esimerkiksi päätoimisesti muualla palkkatyössä olevan henkilön "sijoitusyhtiötä", joka melko verkkaisesti vain holdaa osakkeita, ja jonka osoite on esim. omistajansa kotisoite jne., kohdellaan hyvin helposti TVL:n mukaan.

Tässä mielessä suomalaisen ns. sijoitusyhtiön perustamista ei missään nimessä voi suositella henkilöille, joilla ei ole huomattavaa kokemusta ja pykälien tuntemusta aihepiiristä. Tavalliselle osakesäästäjälle ns. sijoitusyhtiöistä tulee helposti vain lisäkuluja ja vaivaa sekä mieliharmia, kun saa verottajan kanssa riidellä siitä, miksi yhtiötä tulisi kohdella EVL:n mukaan eikä TVL:n mukaan niin kuin verottaja on hyvinkin saattanut tehdä. Nykyisen lainsäädännö valossa kun esim. omalla pääomalla harjoitettu osinkovetoinen sijoitustoiminta yhtiön nimissä ei useinkaan täytä laissa olevia liike- ja/tai ammattitoiminnan tunnusmerkistöjä. Ohessa pitäisi olla muuta liiketoimintaa ja silloinkin voi verottaja pyrkiä siihen, että arvopaperisijoituksia kohdellaan TVL:n mukaan erillään yhtiön muusta toiminnasta.

Ns. sijoitusyhtiön eduksi en myöskään laskisi mahdollisia perintöverohuojennuksia elleivät nämä huojennukset ole tulossa todella nopeasti (=Kivinimen hautaustoimiston aikana).

Aktiivista treidaamista harjoittaville ns. sijoitusyhtiö voi sen sijaan useinkin olla hyvä vaihtoehto ja tällaisen salkkua vinhaan pyörittävän ja kunnolla liikevaihtoa tuottavan yhtiön sivuuttaminen verotuksessa on verottajalle huomattavasti vaikeampaa nykyisen lainsäädännön mukaan vaikka yhtiön osakepääoma sijoituspääoma olisivat pieniä. Eri asia sitten on, mihin suuntaan asiat kehittyvät tulevaisuudessa. Eli suomen epäveroneutraali verojärjestelmä toimii pitkäaikaista osakesäästämistä vastaan.

Suomalaisen verojärjestelmän perusongelma on verolainsäädännön sairaalloinen monimutkaisuus. Kuten Hetemäen ehdotuksista näkyy, tämän epäkohdan muuttaminen ei näytä kuuluvan työryhmän tehtäväkuvaan. Tulevassa uudistuksessa tulee käymään samoin kuin kävi esim. Arvelan tapauksessa. Kun yksi porsaanreikä tukitaan, jonnekin toisaalle syntyy toinen.

Näitä rahastojen perustamispuheita ei voi pitää kovinkaan realistisina. Se, että joku ammatikseen salkkua hoitava on siirtänyt joskus oman salkkunsa rahastoon, ja hoitaa sitä nyt osana rahastoa, ei tarkoita sitä, että keskimääräinen osakesäästäjän kannattaisi tällaisen vaihtoehdon toteuttamisen suunnitteluun kuluttaa aikaansa. Lisäksi tällaiset järjestelyy on helppo tulevaisuudessa sivuuttaa samaan tapaan kuin lääkäreiden, juristien yms. ansiotulojen muutokset pääomatuloiksi.

Yhteenvetona sanoisin, että Suomen verojärjestelmä ja sen muutokset ovat niin arvaamattomia ja lyhytnäköisiä, että valtaosan kannattanee unohtaa suomalaisen sijoitusyhtiön suunnittelu ja lähinnä harkita tässä blogissa mainittuja jäljelle jääviä muita vaihtoehtoja.

17.11.2010 klo 7.44.00

Unknown kirjoittaa:

Artikkeliin oli aamulla tullut uusi anonyymi kommentti (sähköpostitilauksen perusteella), mutta sitä ei näy täällä. Onko kommenttijärjestelmässä vikaa?

17.11.2010 klo 22.17.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Kas, blogger oli tulkinnut sen roskapostiksi. Nyt näkyy.

17.11.2010 klo 22.27.00

Unknown kirjoittaa:

Anonyymi: "perusongelma on verolainsäädännön sairaalloinen monimutkaisuus. Kuten Hetemäen ehdotuksista näkyy, tämän epäkohdan muuttaminen ei näytä kuuluvan työryhmän tehtäväkuvaan."

Kuuluu se, muttei taida olla tavoitteista tärkein (kts. esim. sivu 66). Olisiko teillä hyviä yksinkertaistusehdotuksia? Keskustelunavaukset vähennysten karsimisesta ovat jo saaneet innostuneen vastaanoton.

18.11.2010 klo 0.18.00

Tuulipuvussasuhisee kirjoittaa:

Hetemäen työryhmän ehdotusten nimenomaisena tarkoituksena on luultavasti tehdä säästämisestä, sijoittamisesta ja ylipäätään kaikenlaisesta varallisuuden kartuttamisesta taloudellisesti kannattamatonta. Pakottamalla kansalaiset palkkatyöstä riippuvaisiksi koko iäkseen ja ohjaamalla tulot verotuksen keinoin kulutukseen julkinen valta toivoo purkavansa eläkepommin ja turvaavansa talouskasvun jatkumisen.

Friedrich Hayekin ajatuksia lainaten tähän voi myös todeta, että omillaan toimeentuleva, taloudellisesti riippumaton ja vapaa kansalainen on valtiovallalle kauhistus, joka on kukistettava. Työnantajista, työmarkkinajärjestöistä, sosiaaliturvajärjestelmästä ja velkojista (pankeista) riippuvainen kansa kun on nöyrää ja helpommin hallittavissa. Näistä instituutioista riippuvaisella kun ei ole varaa kritiikkiin eikä vapaaseen, vallitsevia tapoja ja arvoja uhmaavaan elämäntyyliin.

18.11.2010 klo 17.15.00

Anonyymi kirjoittaa:

Mahdollisuus välttää Suomen pääomatulojen verotuksen nousua muuttamalla EU-maahan, jossa myyntivoittoja ei veroteta, on merkittävästi huonontunut finanssikriisin myötä.
Ainakin Saksa ja Portugali ovat poistaneet yli vuoden omistetun osakevarallisuuden verottomuuden 2009 ja 2010.
Oletko ihan varma tuosta Belgian verottomuudesta? Itse en muista Belgiaa aiemmin mainitun erityisenä sijoittajan suojasatamana.

18.11.2010 klo 18.09.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Olen Belgian osalta varma. Ystäväni Philip Vanstraceele asuu Belgiassa ja olen varmistanut asian häneltä.

Belgiassa on pääomaverotus kevyttä, mutta ansioverotus ankaraa. Sen sijaan osinkoveroa Belgiassa joutuu maksamaan. Sen määrää en ikävä kyllä muista.

18.11.2010 klo 18.16.00

Anonyymi kirjoittaa:

Teemu kirjoitti:
"Piensijoittajan osinkojen kokonaisverorasitusta (yhteisöveron ja pääomatuloveron yhteisvaikutusta) ehdotetaan oikeasti korotettavaksi noin 41 prosentista noin 45 prosenttiin."

Muutos on kuitenkin n. 5 prosenttiyksikköä (ei 4 kuten yllä kirjoittamastasi voisi luulla).

Koitapa muistella esimerkkejä, joissa jonkun veron määrä olisi aiemmin kertarysäyksellä yhtä rajusti korotettu. Itselle ei ainakaan tule mieleen, kuin edellinen osinkoverotuksen nosto, kun siirryttiin osinkojen kaksinkertaiseen verotukseen.

Tämä tietysti johtuu siitä, että osakesäästäjällä ei ole ketään puolustajaa, ei Veronmaksajien keskusliitto tai yksikään puolue (edes kokoomus) näe tärkeäksi puolustaa kotimaista osakesäästäjää.

18.11.2010 klo 18.31.00

Anonyymi kirjoittaa:

KTR kirjoitti:
"Olen Belgian osalta varma. Ystäväni Philip Vanstraceele asuu Belgiassa ja olen varmistanut asian häneltä.

Belgiassa on pääomaverotus kevyttä, mutta ansioverotus ankaraa. Sen sijaan osinkoveroa Belgiassa joutuu maksamaan."

Olet oikeassa tuon Belgian myyntivoiton verovapauden kanssa. Itselle ei Belgia ollut jäänyt mieleen mahdollisena veropakolaisuuden kohdemaana, ja nyt kun tarkemmin muistelen, niin syy oli korkea osinkoverotus (Euroopan korkein yhdessä Ruotsin kanssa vuoden 2009 Aktiespararna-tutkimuksen mukaan).
Pörssisäätiön sivuilla on suomenkielinen lyhennelmä mainitusta tutkimuksesta. Saksan ja Portugalin osalta ko. tutkimus ei ainakaan enää ole ajan tasalla (myyntivoiton verotus).

18.11.2010 klo 18.41.00

Anonyymi kirjoittaa:

Verottaa ei todellakaan sivuuta sijoitusyhtiötä. Olen pyörittänyt aikoinaan omia sijoituksia osakeyhtiön kautta. Kaiken kirjanpidon ja tilinpäätöksen teimme itse ja se ei vienyt kovinkaan paljon aikaa. Tuolloin tilintarkastaja oli vielä pakollinen, mutta nykyään siitäkään ei tarvitse pienen puljun mitään maksaa. Kaiken lisäksi osakeyhtiölle on helppo laittaa kaikenlaisia hankintoja, joilla saa yrityksen tulosta alaspäin.

19.11.2010 klo 0.08.00

Anonyymi kirjoittaa:

Olisiko jollain heittää jotain faktatietoa tuosta, että voiko verottaja "sivuttaa" sijoitusyhtiön?

19.11.2010 klo 10.36.00

Anonyymi kirjoittaa:

Yksi oleellinen asia saattaa olla, että onko yrityksessä yksi vai useampi omistaja. Kun useampi kuin yksi sijoittaja perustaa osakeyhtiön, niin verottajan alkaa olla hieman vaikea enää sivuuttaa.

19.11.2010 klo 12.57.00

Anonyymi kirjoittaa:

Olisiko jollain heittää jotain faktatietoa tuosta, että voiko verottaja "sivuttaa" sijoitusyhtiön?

Sivuuttamisella tarkoitetaan sitä, että toimintaa ei verotetakaan EVL:n mukaan vaan TVL:n mukaan tai sama asia toistepäin. Ongelma EVL vs. TVL erottelusta tulee silloin, jos yrittäjä on laskenut suunnitelmia tehdessään, että häntä varmasti verotetaan EVL:n mukaan, mutta sitten verotuksen yhteydessä yrittäjä ja verottaja ovat tästä kysymyksestä eri mieltä. Jos haluaa muuten vain sijoittaa yrityksen kautta ja verotus ei vaikuta asiaan, silloin sivuuttaminen ei tietenkään ole mikään ongelma.

Yleisesti ottaen elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan EVL:n mukaan liiketoimintaa ja ammattitoimintaa. Liiketoiminnalle tunnusomaisia piirteitä ovat esim. seuraavat: suunnitelmallisuus, itsenäisyys, voiton tavoittelu, taloudellinen riski (esim. velkapääoman käyttö) ja toiminnan suuntautuminen rajoittamattomaan tai ainakin laajaan joukkoon asiakkaita, potentiaalisia asiakkaita jne.Lisäksi nämä käytännön asiat kuten yrityksen käytössä olevat omat toimitilat muualla kuin yrittäjän piirongin laatikossa yms. vaikuttanevat verottajan käsitykseen, onko sijoitustoimintaa harjoittava yritys EVL- vai TVL-yritys.

Em. liiketoiminnan tunnusmerkit eivät lue kuitenkaan suoraan laissa, mikä tekee asioista tulkinnanvaraisia, mistä johtuen tämä sivuuttaminen on mahdollista. Miksi lakiin on jätetty näin paljon löysää, sitä pitää kysyä lainsäätäjältä. Tämä löysyys voi kuitenkin aiheuttaa yllätyksiä esim. yhtiön kautta tietyntyyppistä osakesijoittamista harkitseville, koska verotuksessa kyse on liiketoiminnalle tyypillisten tunnusmerkkien täyttymisestä.

Aihetta sivuavia ja käsitteleviä kirjoja on kirjoitettu paljon, tekijöinä mm. Myrsky, Linnakangas, Niskakangas ja lukuisat muut ja kirjat löytyvät esim. hyvin varustetuista kirjastoista.

Kommentteihin joiden mukaan verottaja ei todellakaan voi sivuuttaa yritystä kannattaa suhtautua varauksella. Kyse on vähän samasta asiasta kuin voiko yksityishenkilön huomattavan aktiivinen ta/tai laajamittainen salkunveivaus aiheuttaa EVL-verotuksen. Ennen kuin tähän tuli KHO:n ratkaisu, asia oli mahdollinen ja siksi siitä oikeudessa riideltiin. Tai voiko samana päivänä syntynyt tappiollinen osakkeiden luovutus loppuvuodesta ja niiden osto takaisin pian myynnin jälkeen aiheuttaa luovutustappion "sivuuttamisen" verotuksessa. Tästäkin on monet kerrat riidelty. Eli perustelu, että joskus tein jotain ja se meni näin, on aika heppoisalta pohjalta heitetty.

19.11.2010 klo 13.40.00

Johannes Hidén kirjoittaa:

"Tai voiko samana päivänä syntynyt tappiollinen osakkeiden luovutus loppuvuodesta ja niiden osto takaisin pian myynnin jälkeen aiheuttaa luovutustappion "sivuuttamisen" verotuksessa. Tästäkin on monet kerrat riidelty. Eli perustelu, että joskus tein jotain ja se meni näin, on aika heppoisalta pohjalta heitetty."

Olen kyllä ainakin yhdestä tuollaisesta tapauksesta lukenut, mutta toi on kyllä asia, mitä en voi millään käsittää. Tähän on kaksi syytä:

1) Miksi ihmeessä voitoista pitäisi maksaa veroa, jos tappioita on saman verran? Ainoa ongelma, mikä tuossa on, on se, että realisoimaton voitto jää verottamatta, mutta tämä ongelmahan pätee sijoitusten verottamisessa joka tapauksessa!

2) Mielekäs rajanveto on täysin mahdotonta. Kauppaa voi erinäisistä syistä käydä vaikka tunnin sisäänkin niin, että siitä treidaus tuottaa loppujen lopuksi tappiota.

19.11.2010 klo 13.58.00

Anonyymi kirjoittaa:

Onko hyvä ratkaisu jos saadaan osinkoverot verovapaiksi tuhanteen (tai viiteentuhanteen) euroon asti ja lopuista maksetaan 30% veroa? Silloin kotitaloudet ja piensijoittajat hyötyvät muutoksesta ja puolueet voivat kehua oikeudenmukaisuudella.

Entä jos yhtiöt vähentävät veromuutoksen jälkeen osingon maksua ja antavat voittoja pääoman palautuksina ja/tai ostavat omia osakkeita? Pääoman palautus on ymmärtääkseni holdareille hyvä ratkaisu, mutta omien osakkeiden osto ei välttämättä toimi yhtä hyvin (Nokia).

20.11.2010 klo 18.30.00

Johannes Hidén kirjoittaa:

"Pääoman palautus on ymmärtääkseni holdareille hyvä ratkaisu, mutta omien osakkeiden osto ei välttämättä toimi yhtä hyvin (Nokia)."

Pääoman palautus voi olla osinkoja parempi vaihtoehto pitkään holdatessa, mutta on varmasti parempi vaihtoehto sijoitusten ollessa tappiolla. Jos osinkojen 30%:n verovapaus häviää, ei osingoilla taida olla enää mitään etua suhteessa pääomanpalautukseen -> osingot historiaan?

20.11.2010 klo 21.53.00

Anonyymi kirjoittaa:

Jefferson T.D.,

Yksi kysymysmerkki on se, mitä tapahtuu pääomanpalautuksen verokohtelulle, jota on ministeriössä ehdotettu kiristettäväksi. Tämä kiristysehdotus on kuitenkin jäänyt roikkumaan jonnekin ministeriön käytävän paperikasaan, mutta lienee aika todennäköistä, että pääomanpalauttamisen verokohtelu nousee esille Hetemäen työryhmän julkistaessa "suosituksensa". Jos osinkoverotuksen tavoitteena on "yhteiskunnallisen reiluuden" ja "oikeudenmukaisuuden nimissä" kiristää osinkoverotusta, ei kokonaisuuteen oikein istu se, että pääomanpalautuksen verokohtelu pysyisi sellaisena kuin se on tällä hetkellä. Itse uskon myös, että esim. talletusten lähdevero tullaan nostamaan samalle tasolla kuin osinkoverotus ja osakkeiden myyntivoittoverotus.

22.11.2010 klo 20.03.00

Herrasmies kirjoittaa:

Puuh.. pakko toistaa muutamassa muussa yhteydessä mainitsemaani asiaa..

Suomalainen verottaja haluaa verottaa ja vain verotta... Tämä katsetta rajoittavat silmälaput rajoittava huomion pois seuraavista asioista:

1) matalampi verotus saattaisi houkutella lisää verotettavaa toimintaa suomeen sen sijaan että nyt olemme kipurajoilla jossa toiminta kaikkoaa maastamme.

2) Pääomatuloja saavat henkilöt myös kuluttavat. Kun pääoma/osinkotuloa kiristetään 1% saattaa kadota, samalla katoaa heidän kulutuksensa joka syö osan saavutetusta verohyödystä. Sama pätee kääntäen kohtaan 1) eli jos tänne saadaan lisää toimintaa on hyöty kertautuva kulutuksen/ työllistämisen kautta.

3) Osinkoverotuksen kirisitäminen pienentää ymmärtääkseni kiinnostusta perustaa oma yhtiö ja sijoittaa pk-sektorin yrityksiin.. Tämä taas vähetää työpaikkoja joka vähentää palkkatuloa joka nostaa verotusta.. (Huomaatte varmasti ikävän jatkumon)

23.11.2010 klo 1.19.00

Anonyymi kirjoittaa:

Sijoitusyhtiön perustamisessa ulkomaille on ymmärtääkseni järkeä vasta sitten, kun sijoitusomaisuus on tarpeeksi iso. Todella varakkailla on aina mahdollisuus optimoida veronsa laillisesti pieniksi toisin kuin piensijoittajalla.

Sitä isompaa vaurastumista vielä odotellessa oma suunnitelma on seuranvanlainen. Lyhyellä tähtäimellä - alle 10 vuotta - siirrän sijoituksia entistä enemmän osingot takaisinsijoittaviin ETF:iin ulkomaisiin rahastoyhtiöhin (USA ja Saksa, ymmärtääkseni halvimmat kulut).

Keskipitkällä tähtäimellä - alle 20 vuotta - ehkä sijoitusvakuutus Luxemburgiin. Ja jos se isompi vaurastuminen sattuisi tapahtumaan, niin sitten oma sijoitusyhtiö johon sopivaan maahan.

Eläkkeelle jäädessä on tarkoitus muuttaa 5-10 vuodeksi Suomesta pois johonkin verotuksellisesti sopivaan maahan. Kun siteet Suomen verottajaan ovat tarpeeksi poikki, realisoin kaiken kertyneen osake- ja rahasto-omaisuuden - jos hyvin käy - ilman mitään myyntivoittoveroja. Raihnaisemman vanhuuden ja kuoleman lähestyessä muutan takaisin Suomeen.

No, suunnitelmat ovat suunnitelmia, elämä voi tehdä tepposet. Mutta osingot takaisinsijoittavat ETF:t ovat jo ensi vuoden suunnitelmassa.

22.12.2010 klo 23.42.00

Anonyymi kirjoittaa:

Hei, hyvää pohdintaa lyhyestä / keskipitkästä pitkästä aikavälistä.

Heräsi kysymys koskien indeksirahastojen (Seligson) käytettävyydestä ja verotuksesta pitkällä aikavälillä => mahdollistavatko loppuvaiheen verosuunnittelun.

Miten esim. seligsonin uudelleen osingot sijoittavien indeksiosuusrahastojen myynnin verotus toimii ulkomaillemuuttamisen tapauksessa (henkilö rajoitetusti Suomessa tai kokonaan uudessa maassa verovelvollinen)?

=> ETF:t (vaikka OMXH25) luulisi voivan siirtää Suomen verotuksen piiristä "turvaan" esim. sijoitusvakuutukseen luxemburgiin. Mutta miten käy vaikka Seligsonin indeksirahastojen lunastuksen myyntivoittojen kanssa => joutuuko niistä maksamaan AINA verot Suomeen vai auttaako pysyvämpi muutto myös näiden tapauksessa pääomaverotuksessa?

5.1.2011 klo 0.16.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Verothan maksetaan aina siihen maahan missä asuu. Indeksirahastojen verotus menee siis samalla tavalla. Eli kun olet muuttanut ulkomaille, etkä ole enää Suomeen verovelvollinen, niin lunastuksesta tuleva myyntivoitto maksetaan sen maan verotuksen mukaisesti missä asut.

Näin ymmärtääkseni. Viisaammat korjatkoon, jos olen väärässä.

5.1.2011 klo 8.27.00

Vuokraisäntä kirjoittaa:

Mielenkiintoinen threadi, josta olen saanut uusia ajatuksia omaan sijoitustoimintaani. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka kauan Suomen verottaja voi lyödä pk-sijoittajia kuin vierasta sikaa?!

17.1.2011 klo 2.28.00

Anonyymi kirjoittaa:

Ainakin omat säästökuvioni moiset päätökset tekevät aika selväksi. Seligsonin rahastot jää ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi. joitakin tuhansia euroja saattaa tosin näin aluksi mennä suhteellisen isoriskisten aloittelevien koti- ja ulkomaisten pörssiyhtiöiden lappuihin, mikäili sellaisia löydän, jolloin osinkojen tullessa ei verot niin vituta, kun kurssi on kymmenkertaistunut.

29.1.2011 klo 15.22.00

Anonyymi kirjoittaa:

Hyvät kanssasijoittajat, keskustelussa sijoitusyhtiön tuottojen verotamisesta on unohtunut yksi keskeinen elementti: kun rahaa otetaan aikanaan yhtiöstä ulos ja olettaen että asut Suomessa, sinua verotetaan tästä pääomatulona olettaen että nostat varat osinkoina ulos.

Esimerkki uuden verotuksen myötä:

Sijoitusyhtiösi saa osinkoja 100, maksaa niistä veroa 16.5 (22% x 75X), jää 84.5. Jos koko summa maksetaan ulos osinkoina, 30% pääomaverokannan mukaan maksat veroa 25.35 ja käteen jää 59, jolloin efektiivisesti maksat veroa 41%. Tällöinhän 30% kuulostaa jo edulliselta?

9.2.2011 klo 0.32.00

Anonyymi kirjoittaa:

Edelliseen kirjoitukseen kompaten - entäpä verovapaa nosto-osuus 9%:sta taseen arvosta => eikös tuo päde myös sijoitusyhtiöön? Ja jos tarkoituksena on pitkäaikainen säästäminen niin tuon taseen pitäisi olla varojen nostamisvaiheessa jo satojatuhansia. (edellytäen tietenkin etteivät poliitikot poista tätä etua)

Ja toinen näkökulma sijoitusyhtiöön: entäpä jos mukaan kytkisi myös oman ansiotyönsä => ryhtyisi myymään omaa työtään sijoitusyhtiön laskuun ja nostaisi sieltä tuota verotonta 9% vastaavan summan + lopun verollisina osinkoina => luulisi tämän olevan verotuksellisesti kilpailukykyinen normaalin ansioveron rinnalla. Vai onko valtiovalta torpannut nämä(kin) järjestelyt jo jollakin tavalla?

11.3.2011 klo 15.17.00

KleopatrA kirjoittaa:

Moro!
Hieno blogi! Oot näköjään paneutunut hyvin aiheeseen. Tavoitteet ja elämänsuunnitelmatkin kohtaa omani hyvissä määrin. En kuitenkaan ajatellut pyytää sua mun vaimokseni vaan kysyä neuvoa pikku ongelmaani, joka liittyy ystäväämme verokarhuun.
Aion kiertää koko ryöstön siirrättämällä omistukset ja rahat hallintarekisteröidylle tilille Sveitsiin. Neuvottelut käytiin useamman pankin kanssa ja minimit, mitä ne suostuu ottamaan on 50 000€. Sain neuvoteltua 40k€ alustavan sopparin.
Rollit on nyt 20k€ ja seuraavan vuoden loppuun mennessä on erittäin varmasti massit kasassa. Ja siis sen tilin avaamisessahan ei oo mitään laitonta.

Ja sitten itse grand ongelmaan:

En aio myydä omistuksia vaan haluaisin siirtää ne suoraan uuden pankin hallintarekisteriin. Lähettääkö pankki tietoa omistuksistani verottajalle? Ja kun saan keväällä kasan osinkoja, onko karhulla joku oma rekisteri, mihin se merkkaa mitä omistan. Jos se näkee, että saan pari tonnia osinkoa ja seuraavana vuonna en mitään, enkä ole tietojen mukaan myynytkään lappuja, niin voiko tästä joutua kuseen?

Joudun nytkin maksamaan arvonnousuista veroa tuhansia euroja, seuraavan vuoden lopussa pahimmillaan lähemmäs kymmenen tonnia, jos ennakoimani arvonnousu tässä markkinatilanteessa toteutuu. On sanomattakin selvää, että köyhällä opiskelijalla ei ole varaa siihen sirkukseen lähteä.

Onko tässä mitään muuta keinoa kuin nöyrtyä, maksaa ryöstöverot ja vasta sen jälkeen siirtyä veroparatiisin vapauteen?

5.12.2011 klo 0.19.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

KleopartA: Yleensä ulkomaiset pankit eivät lähetä tietoja Suomen verottajalle. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että sinun on joka vuosi ilmoitettava verottajalle omistuksesi, myynnit ja osingot. Voit siirtää omistuksesi ulkomaille ja holdata niitä niin pitkään ettet ole enää verovelvollinen Suomeen (muutto ulkomaille). Tällöin Suomen verottajalle tulee vuosien varrella maksettavaksi ainoastaan verot osingoista.

Jos et ilmoita Suomen verottajalle ulkomailla omistamiasi arvopapereita ja niiden myyntejä tai osinkoja syyllistyt veronkiertoon.

5.12.2011 klo 10.02.00

KleopatrA kirjoittaa:

Otin asiasta itse verokarhulta tänään selvää ja aika kylmää vettä kaatoi niskaan. Niillä on kuulemma joku jäätävä Euroclearin hallinnoima omistustietokanta ja lisäksi arvo-osuustileillä(avoimet henkilökohtaiset tilit) on velvollisuus ilmoittaa omistukset verottajalle. Eli ei tässä itku auta.

Ulkomaille muutto tietysti poistaisi ongelman, mutta se tuo mukanaan kasan sosiaalisia ongelmia. Jos on rajoitetusti verovelvollinen Suomeen, on aivan sama onko ne osakkeet Suomessa vai ulkomailla. Myyntivoitoista ei joudu maksamaan.

Pakko pitää omistukset vaan toistaiseksi Suomessa. Osinkovero on vielä suht siedettävä, joten joutuu jatkossa painottamaan enemmän Orionia ja kumppaneita arvonnousupotentiaalisten lappujen sijaan.

5.12.2011 klo 23.00.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Euroclear on lähinnä suomalaisten välittäjien käytössä. Ei verottaja saa tietoon esim. Sveitsissä toimivan välittäjän kautta tekemiäsi kauppoja. Mutta kuten totesin ei tämä poista sitä tosiasiaa, että kaupat tulee silti Suomen verottajalle ilmoittaa.

5.12.2011 klo 23.06.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Tarkennettakoon vielä sen verran, että Euroclear siis vastaa entistä arvopaperikeskusta, jossa osakkeita säilytetään. Voit aina kysyä välittäjältäsi, että missä he osakkeet säilyttävät. Euroclearilla vai jossakin muualla.

5.12.2011 klo 23.12.00

Anonyymi kirjoittaa:

Yksinkertaisin ratkaisu on avata trustitili Maltalle. Suomen valtio tunnustaa trustit oikeushenkilöiksi. Täysin laillinen ratkaisu:

https://www.hsbc.com.mt/1/2/PERSONAL/accounts/trust-account

27.9.2012 klo 10.11.00

Anonyymi kirjoittaa:

Tuolla trustillahan ei pääse mihinkään sijoittamaan, raha vain makaa tilillä. Maksat siitäkin 15% veroa, ja sit vielä suomen verot päälle. Toki saat jotenkin vähentää jo maksetut verot mutta sihen tarvitset asiantuntijan apua ellet itse ole verojuristi.

10.1.2013 klo 16.34.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails