Kaikki sijoitukseni ovat ETF sijoituksia ja hyvästä syystä. Seuraavaksi annan lyhyen johdatuksen ETF:iin. Mitä ne ovat ja miksi ne ovat niin mainioita sijoitustuotteita.

ETF on lyhenne sanoista Exchange Traded Fund. ETF:ät ovat pörssinoteerattuja indeksiosuusrahastoja. Niillä siis käydään kauppaa pörssissä aivan samalla tavalla kuin osakkeillakin. Niiden kurssit määräytyvät reaaliaikaisesti osakkeiden tapaan. Toisin kuten rahastojen tai indeksirahastojen kanssa, joita voi ostaa tai myydä vain kerran päivässä - voi ETF:llä käydä kauppaa koko ajan pörssin ollessa auki.

(ETF:ien lukumäärä ja niiden pääoma 2002-2007)

ETF:istä on tullut maailmalla suosittuja, eikä syyttä. ETF:ien lukumäärä ja niiden hallussa oleva pääoma on kasvanut vuosi vuodelta. Yhden arvion mukaan ETF:ssä olisi seuraavan parin vuoden kuluttua pääomaa jo biljoonan dollarin (yhdysvaltain triljoona vastaa euroopassa biljoonaa) edestä. Yksi biljoona on tuhat miljardia, joka antaa jo jonkinlaisen kuvan siitä kuinka isoista pääomista on kyse.

Suuri osa yksityissijoittajien varoista on edelleen kiinni aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa. Suuret instituutiot, kuten esimerkiksi yhdysvaltalaiset yliopistot, ovat käyttäneet indeksirahastoja ja ETF:iä jo pitkään. Monet yksityissijoittajat eivät ole ETF:stä tai indeksirahastoista monesti kuulleet. Tämä johtuu siitä, että pankissa näitä tuotteita ei mainosteta. Aktiivisesti hoidetut rahastot tuovat pankeille parhaimmat tuotot, sillä niiden kulut ovat huomattavasti isommat. Koska aktiivinen markkinointi ei kuulu esimerkiksi juuri ETF:ien toimintaan ovat ne pysyneet suurelta yleisöltä piilossa. Vaikka pankit tätä tietoa panttaavatkin saavat ETF:ät yhä suurempaa jalansijaa myös yksityissijoittajien keskuudessa. Tästä voi kiittää aktivoituneita bloggaajia sekä sitä, että yhä useampi sijoituskirja ottaa ETF:ät esille.

ETF on siis yksi arvopaperi pörssissä muiden joukossa. Ostamalla yhtä ETF:ää tulee samalla ostaneeksi sen sisältämiä arvopapereita. Yleistäen voidaan sanoa, että ostamalla yhtä ETF:ää tulee ostaneeksi useita osakkeita. Toisin sanoen ETF:ät tarjoavat laajan hajautuksen yhden arvopaperin kautta.

Otetaan esimerkki. NYSEssä noteerataan ETF nimeltään SPDRs (lempinimeltään spiders), kaupankäyntitunnus SPY. Tämä ETF pitää sisällään S&P 500 -indeksiin kuuluvat osakkeet samalla painolla kuin ne ovat kyseisessä indeksissä. Ostamalla tätä ETF:ää tulee samalla ostaneeksi noin 500 eri osaketta S&P 500 -indeksin mukaisella painotuksella.

ETF:än ostosta ja myynnistä tulee samanlaiset kaupankäyntikulut kuin mistä tahansa muusta osakkeesta. Esimerkiksi Nordnetin mini palvelua käyttäen 13 dollaria. ETF:n säilyttämisestä tulee myös samanlaiset kulut kuin osakkeistakin, tosin esimerkiksi Nordnetilla säilytys on täysin ilmaista. Rahastoista poiketen ETF:ssä itsessään ei ole mitään merkintä- eikä lunastuskuluja. Mutta yksi osakkeista poikkeava kulu ETF:ssä on. Sen nimi on hallinnointipalkkio. Hallinnointipalkkio on se hinta, jonka tällaisesta yhdellä arvopaperilla tapahtuvasta hajauttamisesta joutuu maksamaan. Mutta se on pieni hinta helposta hajautuksesta. Kehittyneille markkinoille sijoittavien ETF:ien kulut ovat yleensä 0,3% p.a. tai sen alle. Sen enempää mielestäni ei kannata maksaa. Eksoottisempien ETF:ien, kuten kehittyville markkinoille sijoittavien ETF:ien kulut ovat kovemmat, mutta nekin jäävät yleensä alle 0,8% vuositason. Yli yhtä prosenttia ei mielestäni saisi yhdenkään ETF:n kulut olla.

Kun nyt verrataan aktiivisesti hoidetun rahaston kuluja ETF:ien kuluihin huomataan, että ETF:ät ovat kuluiltaan huomattavasti edullisemmat. Siinä missä aktiivisesti hoidettu rahasto saattaa ottaa hallinnointikuluina 2% vuosittain ottaa ETF vain muutaman prosentin kymmenyksen. Parhaimmat jopa vain 0,1%. Tämä on erittäin vähän. ETF:ät ovat siis erittäin kustannustehokkaita. Kustannustehokkuus johtuu siitä ettei ETF:llä ole mitään ylimääräisiä kuluja. Ne eivät käy hallinnoimillaan osakkeilla kauppaa, eivät käytä rahaa markkinointiin, niillä ei ole edes salkunhoitajaa! Ne ovat siis passiivisia sijoitustuotteita.

ETF:ään sijoittava saa vielä yhden bonuksen kaupan päälle. ETF:ät tasapainottavat itse itsensä. Aiemman esimerkin S&P 500 -indeksiin sijoittava SPY ETF:n sisältämät osakkeet muuttuvat automaattisesti samalla kun S&P 500 -indeksi tiputtaa indeksiin kuuluneen yhtiön sieltä pois tai ottaa indeksiin uuden yhtiön lisää. Jos indeksi muuttuu - muuttuu myös sitä seuraava ETF. ETF:n tasapainotuksesta ei lankea maksettavaksi veroa, sillä omistat edelleen samaa ETF:ää - vain ETF:n sisältö muuttuu.

ETF:ät ovat myös turvallisia. Vaikka jokaisella ETF:llä on jokin liikkeellelaskija, niin liikkeellelaskijan mennessä konkurssiin omistaa edelleen ETF:n sisältämät osakkeet. Tällaisessa tapauksessa ETF:n omistaja saa tililleen ETF:n sisältämät osakkeet suhteessa ETF:n omistukseensa tai niiden arvon verran rahaa, mikä lienee yleisin käytäntö.

ETF:ien edut siis ovat:

• Hajautus. Helposti yhden arvopaperin avulla.
• Kustannustehokkuus. Ei turhia kuluja.
  
• Passiisivuus. Jos ETF seuraa jotakin indeksiä, muuttuu ETF:n sisältö indeksin muuttuessa.
• Reaaliaikainen kaupankäynti. ETF:ää voi ostaa ja myydä aina pörssin ollessa auki.
• Turvallisuus. Ei vastapuoliriskiä.

ETF:ät mahdollistavat mitä erilaisimpien näkemysten ottamisen markkinoista. Muutamalla ETF:llä voi helposti kasata itselleen yksinkertaisen salkun, jossa on mukana niin kaikki kehittyneet ja kehittyvät markkinat, kuten myös aasia, oseania, korot ja kiinteistötkin. Toisaalta voi helposti kasata myös itselleen erittäin kantaa ottavan salkun. ETF:inä löytyy mitä erilaisimpia vaihtoehtoja: vihreä energia, kulta ja muut jalometallit, kiinteistöt (REIT ETF), eri mittaiset korot, yksittäiset maat (esimerkiksi Japani, Taiwan, Meksiko...), maanosat, markkinanäkemys (bull tai bear), vivutetut ETF:ät, hyödykkeet (öljy, kaakao jne)...

ETF:lle on olemassa myös läheisiä sukulaisia: ETC:t ja ETN:t. Nykyään löytyy myös aktiivisesti hoidettuja ETF:iä, sekä erilaisia vivutusta ja futuureja hyödyntäviä ETF:iä, mutta nämä eivät kuulu enää aiheen johdatuksen piiriin, joten kerron niistä lisää ehkä myöhemmin.

Ensimmäistä kosketusta ETF:iin ottavan kannattaa eri ETF:iä selatessaan etsiä seuraavanlainen virke kuvauksesta (olennainen kohta vahvemmalla fontilla). Se takaa, että ETF sijoittaa mainitun indeksin mukaisesti ja seuraa sitä. Tällöin voit olla varma, että kyseessä on nimenomaan passiivisesti hallinnoitu ETF.

The investment seeks to correspond generally to the price and yield performance, before fees and expenses, of the S&P 500 Index.

Tuottavia sijoituksia ETF:ien kanssa!

Tämän päivän Talouselämässä on hyvä juttu 36-vuotiaasta Karri Laurén:sta, joka palkkatuloista säästämällä on saanut kasattua itselleen noin miljoonan euron arvoisen sijoitussalkun.

Karrin tavoite on ollut sama kuin minulla, mutta Karri on selvästikin kurinalaisemmin toteuttanut tavoitettaan. Karrin tarina on opetus meille kaikille siitä, että taloudellinen riippumattomuus on kaikille tyypillisille palkansaajille mahdollinen.

Karri on elänyt säästäväisesti ja siten päässyt taloudellisen riippumattomuuden tavoitteeseen jo kymmenen vuoden säästämisen jälkeen.

Olen ajanut käytetyillä autoilla. Ei minun takapuoleni kestä sitä, uuden auton arvo alenee 500 euroa kuukaudessa, kun ajaa sen kaupasta ulos.

Tämä jos mikä antaa itselleni lisää motivaatiota ja uskoa siihen mitä teen!

Lue juttu tästä.

Luin Daniel R. Solinin rohkeasti nimetyn kirjan The Smartest Investment Book You'll Ever Read: The Simple, Stress-Free Way to Reach Your Investment Goals. Oliko kirja nimensä veroinen?

Kirja itsessään on vain 150 sivuinen sisältäen 44 lukua. Jokainen luku on vain parin sivun mittainen, joten lukeminen on helppo rytmittää itselle sopiviin palasiin. Kirjan pituuden osalta sen hotkaisee yhdessä illassakin, jos niin haluaa.

Solin on jakanut kirjansa neljään eri osaan:

1. 1. Become a smart investor: change your investment life forever
2. 2. Your broker or advisor is keeping you from being a smart investor
3. 3. Smart investors know better
4. 4. The real way smart investors beat 95 percent of the "pros"

Jako neljään tuntuu teennäiseltä, sillä kirja itsessään jakautuu selvästi kahteen eri osaan.

Ensiksi Solin käy lävitse luku luvulta syitä miksi indeksisijoittaminen on aktiivista sijoittamista kannattavampaa. Koska luvut ovat lyhyitä Solin lähinnä tyytyy laukomaan lukijalle nämä syyt sen kummemmin pureksimatta tai käymättä niitä tarkemmin lävitse. Indeksisijoittamiseen jo aiemmin tutustuneille ei Solin tuo tässä esille mitään uutta vaan käy läpi tutut asiat: markkinoiden ajoittamisen mahdottomuuden, osakepoiminnan mahdottomuuden, hajautuksen perusteet, rahastojen kulut, talousuutisoinnin (=talousporno), välittäjien ongelmat ja niin edelleen. Tähän Solin kuluttaa 150 sivuisesta kirjastaan ensimmäiset 110 sivua. Solin muistuttaa alun luvuissa useaan otteeseen, että lukija voi hypätä suoraan hänen neljän vaiheen reseptiinsä mikäli ei tarvitse alun massiivista suostuttelua.

Sitten Solin esittelee neljä vaihetta, jolla tulla "fiksuksi" sijoittajaksi. Tämä selvästikin on olevinaan kirjan pihvi. Amerikkalaiset rakastavat tällaisia yksinkertaisia reseptejä, joita noudattamalla pääsee haluttuun lopputulokseen. Solinin neljän vaiheen resepti on seuraava:

1. Vaihe 1. Määritä itsellesi sopiva allokaatio. Ikä, terveydentila jne. määrittää kuinka iso osa henkilön portfoliosta voi olla osakkeita tai korkoja ja paljonko on hyvä pitää käteisenä. Solin selvästikin suosittaa matalariskisiä osakkeita, sekä korkoja. Kirja tarjoaa kyselylomakkeen oman allokaation määrittämiseen, mutta se on laadittu puhtaasti amerikkalaisten omiin tarpeisiin, sillä se ottaa huomioon IRA:n, 401(k):n jne. Saman kyselyn voi tehdä myös kirjan kotisivulla.
   
2. Vaihe 2. Avaa tili. Solin suosittaa indeksirahastoista Fidelity Investments:iä ja Vanguard Group:ia. Meillä Suomessa indeksirahastojen osalta ei käytännössä ole kuin yksi vaihtoehto, Seligson. Indeksiosuusrahastojen eli ETF:ien osalta tilin voi avata joltakin edulliselta pörssivälittäjältä. Meillä Suomessa hyvä sellainen on esimerkiksi Nordnet.
3. Vaihe 3. Valitse sijoitukset. Tämä on Solinin mukaan helpoin osa. Kaikissa vaihtoehdoissa salkun sisältö on sama: indeksirahasto joka sijoittaa USA:n osakemarkkinoille, indeksirahasto joka sijoittaa kansainvälisiin osakkeisiin, sekä korkoja. Riippuen riskitasosta näiden painotukset vain vaihtelevat. Esimerkiksi Vanguardin indeksirahastoilla sijoitustuotteet ovat Total Stock Market Index Fund (VTSMX), Total International Index Fund (VGTSX) ja Total Bond Index Fund (VBMFX).
4. Vaihe 4. Tasapainota portfolio. Solin suosittaa tasapainottamaan sijoitukset kaksi kertaa vuodessa. Riippuen talouden tilanteesta saattaa korkojen tai osakkeiden osuus nousta salkussa isommaksi, kuin mitä kohdassa 1. allokoitiin. Tämän johdosta salkku tulee saattaa jälleen haluttuun tasapainoon. Tämän voi tehdä kahdella eri tapaa. Joko ostamalla alipainoon joutuneita sijoituksia tai myymällä ylipainoon joutuneita.
   

(kirjan videomainos)

Lopuksi kirja muistuttaa pitäytymään omassa päätöksessä.

Mitä tästä kaikesta jäi käteen? Henkilökohtaisesti ei mitään uutta. Henkilö joka ei aiemmin ole tutustunut indeksisijoittamiseen löytää kirjasta varmasti paljonkin uutta ajattelemisen aihetta. Siten voin suositella kirjaa henkilöille joilla ei vielä ole kokemusta indeksisijoittamisesta. Aiheeseen enemmän tutustuneet eivät löydä kirjasta mitään uutta. Tämän johdosta annan kirjalle kouluarvosanaksi seitsemän miinus.

Arvosana: 7-