Käytän sijoitusteni seuraamiseen Open officella tehtyä taulukkoa. Open office on täysin ilmainen toimistosovellus, jolla voi luoda mm. tekstidokumentteja (word) ja taulukoita (excel). Jollei sinulla ole Open officea ennestään, voit ladata sen oheisesta linkistä.

Tekemäni ja käyttämäni taulukko jakautuu useampaan välilehteen. Ensimmäisellä Sijoitussuunnitelma nimisellä välilehdellä pidän kirjallista henkilökohtaista sijoitussuunnitelmaani. Jokaisella sijoittajalla tulisi olla oma sijoitussuunnitelma. Jollet ole vielä sellaista tehnyt, niin tee se kun otat taulukon käyttöösi.

Toisella välilehdellä, jonka olen ristinyt nimellä Yhteenveto, pidän yllä sijoitussuunnitelmani mukaista säästötavoitetta ja vuosikorkoa. Soluun A2 tulee syöttää vuodessa sijoituksiin lisäämäsi pääoma ja soluun B2 olettamasi vuosikorko. Minun säästötavoitteeni on 500€/kk, joten olen syöttänyt soluun A2 arvoksi 6000. Tuottotavoitteeni on 12%, jonka olen syöttänyt soluun B2. Tuottotavoite on korkea, myönnän, mutta tavoittelen sitä korkeariskisimmillä sijoituskohteilla ja pitkällä sijoitushorisontilla. Näillä kahdella parametrilla taulukko laskee automaattisesti oletetun tuoton 21 vuoden päähän. Mikäli tarvitset pidempää aikajännettä voit muokata taulukkoa laskemaan pidemmälle. Toteutunut sarakkeeseen tällä välilehdellä merkitsen vuositasolla toteutuneen pääoman. Näiden tietojen perusteella piirtyy vierelle pylväsdiagrammi, jossa on esillä sekä projisoitu pääoma, että vierellä toteutunut pääoma. Näiden alla olen vielä käyttänyt vertailun vuoksi taulukkoa ja graafia laskemaan tuoton pelkälle pääomalle ilman, että sitä kasvatetaan säästöaikana.

(Yhteenveto välilehden tuottama graafi projisoidusta ja toteutuneesta sijoituspääomasta)

Tuottokehitys on kolmas välilehti. Tällä välilehdellä pidän kirjaa pääomani kehittymisestä kuukausitasolla. Kuukausi sarakkeeseen merkitsen kuukauden ja vieressä olevaan pääoma sarakkeeseen kyseisenä kuukautena olevan sijoituspääoman. Näiden tietojen perusteella taulukko laskee graafin kuukausitasolla pääoman kehittymisestä.

(Tuottokehitys välilehden tuottama graafi pääoman kehittymisestä kuukausitasolla)

Tämän jälkeen alkavat vuosikohtaiset välilehdet. Näihin kirjaan jokaisen sijoitustapahtuman itselleni ylös. Kirjaan päivämäärän, onko kyseessä osto/myynti tai osinko/ennakonpidätys, arvopaperin nimen, kappalemäärän, arvopaperin kurssin, kulut, kokonaissumman, käytetyn valuutan, valuuttakurssin jolla tapahtuma tehty, sekä lopullisen hinnan euroina valuuttamuunnosten jälkeen. Näiden alapuolella pidän ylhäällä sijoitusten kokonaistilaa. Tämä on itselleni tärkeää, sillä esimerkiksi Nordnet ei ymmärrä valuuttamuunnosten perään ja siten sen salkkuraportti ei pidä laisinkaan paikkaansa. Tämä kohta näyttää myös salkun allokaation, mikä on hyödyllistä mikäli sijoituksia on tehty käyttäen useita eri välittäjiä. Käyttäen ajantasaista valuuttakurssia saan myös helposti laskettua eri valuutassa tehtyjen hankintojen todellisen keskikurssin.

(Vuosikohtaisen välilehden tuottama informaatio)

Olen tyhjentänyt taulukosta luonnollisesti kaikki omat tietoni, mutta toivon että yllä kirjoitetun ohjeistuksen avulla jokainen kykenee käyttämään taulukkoa omiin tarpeisiinsa. Vuoden 2008 välilehti kannattaa kuiten poistaa, sillä se ei tuota samanlaista informaatiota kuin vuoden 2009 välilehti. Tämä johtuu siitä, että otin mm. allokaatiograafin mukaan vasta vuodesta 2009. Mikäli kysymyksiä taulukon käytöstä tulee, niin vastaan parhaani mukaan.

Tämän käyttämäni taulukkopohjan voit ladata tästä linkistä.

Pahoittelen jo alkuun ennakkoasenteellista, sekä provokatiivista otsikkoa. Sen kummemmin kiertelemättä sijoittajan silmään kohdistuvasta virtsaamisesta on kuitenkin kyse. Pankeille nämä strukturoidut tuotteet ovat hyvä bisnes, mutta sijoittajille ei. Näistä tuotteista saa helposti pankin tiskillä vääränlaisen kuvan, sillä niitä markkinoidaan turvallisina sijoituskohteina. Indeksilainojen sijoitusehdot ovat monimutkaisia, eikä moni niihin sijoittanut ole välttämättä ymmärtänyt minkälaiseen tuotteeseen on loppujen lopuksi rahansa laittanut. Pyrin tässä kirjoituksessa kertomaan suomeksi minkälaisesta sijoitustuotteesta on oikeasti kyse, sekä miksi se on sijoittajalle niin huono. Lopuksi kerron vielä miten voit halutessasi rakentaa oman indeksilainan ja pääset pienemmillä kuluilla.

Mikä on indeksilaina?

Indeksilainan nimen alla on nykyisin hyvin monenlaisia tuotteita. Niitä voidaan markkinoida esimerkiksi nimillä osakeindeksilaina, pääomaturvattu sijoituslaina, sijoitusobligaatio, hyödykelaina, pääomasuojattu indeksirahasto, strukturoitu tuote tai pääomaturvattu indeksilaina. Ruotsissa nämä kulkevat monesti aktieindexobligation nimellä.

Käytännössä indeksilaina on joukkovelkakirjalaina, jonka tuotto on sidottu jonkin kohde-etuuden arvon kehitykseen. Tällainen kohde-etuus voi olla vaikkapa jokin hyödyke, kuten kulta tai maanosa, valuutta tai mitä liikkeellelaskijan mielikuvitus vain keksii. Indeksilaina koostuu yleensä kahdesta osasta, korko-osasta ja tuotto-osasta. Korkosijoitus tehdään nollakuponkilainaan, jotta liikkeellelaskija voi maksaa eräpäivänä vähintään nimellispääoman sijoittajalle takaisin. Tämä onkin suurin sijoitus indeksilainasta ja maturiteetista riippuen sen osuus on yleensä noin 70-80% merkintähinnasta. Loput noin 20-30% on kohde-etuuteen sidottua optiosijoitusta.

(esimerkki 5 vuotisen indeksilainan rakenteesta)

Indeksilainoja markkinoidaan mielellään pankkitiskillä painottaen niiden pääomaturvaa. Suomalaiset ovat pääosin varovaisia sijoittajia, joille turvallisuus on yksi tärkeimmistä asioista. Osuuspankin sijoittajabarometreissä on sijoituskohteen turvallisuus ollut vuodesta toiseen yksi sijoittajien tärkeimmistä kriteereistä. Viime vuosien pörssiromahdusten säikyttelemille asiakkaille on helppo ollut myydä ns. pääomaturvattua tuotetta, vetoaahan se yhteen tärkeimmistä sijoituskriteereistä. Keskellä tätä myllerrystä saattaa indeksilaina kuulostaa valveutumattoman sijoittajan korvaan hyvältä. Ei ihme, että uusia pääomaturvattuja indeksilainoja lanseerataan yhä kiihtyvään tahtiin. Sen sijaan indeksilainan huonot puolet pankkivirkailija harvemmin muistaa kertoa.


Kolikon kääntöpuoli

Pääomaturvattuja indeksilainoja myydessä korostuvat vain niiden hyvät puolet. Pääomaturva on esitteissä tuotu yleensä hyvin esille. Huonoja puolia ei yleensä muisteta mainita. Viime kesäkuussa finanssivalvonta ärähtikin indeksilainojen markkinointimateriaaleista. Finanssivalvonnan tiedotteessa todetaan muun muassa seuraavaa:

Finanssivalvonnan edeltäjän Rahoitustarkastuksen viime vuonna tekemässä indeksilainojen markkinointimateriaalia koskevassa tarkastuksessa havaittiin eriasteisia puutteita lähes jokaisen indeksilainan markkinoijan materiaalissa. Puutteita havaittiin erityisesti tuotteen riskien kuvauksissa. Harhaanjohtavaa tietoa on ollut niin markkinointiesitteissä, mainoksissa kuin indeksilainoja markkinoivien luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten internetsivuillakin.

Arvopaperien markkinointi on harhaanjohtavaa, jos markkinointimateriaalissa tuodaan esille ainoastaan arvopaperien edut (esimerkiksi väite turvallisuudesta) ja jos siihen liittyvien riskien osalta viitataan ainoastaan esimerkiksi ohjelmaesitteeseen tai liikkeeseenlaskukohtaisiin ehtoihin.

Indeksilainan ominaisuuksien esittelyssä tulee kuvata mahdollisimman tasapuolisesti markkinoitavan indeksilainan ominaisuudet ja pääasiallinen sisältö, sen tyypilliset riskit sekä mahdolliset kulut. Ominaisuuksien tasapuolisena kuvaamisena ei voida pitää sitä, että sijoittajan huomio kiinnitetään korostetusti tuotteen etuihin. Riskit tulee tuoda esiin selkeästi, eikä annettavia tietoja tule piilottaa tai peittää esimerkiksi annetun tiedon muotoilulla tai sanonnoilla.

Laitoin otsikon alle kuvan Lehman Brothers pankista hyvästä syystä. Pääomaturvasta puhuttaessa monelta pääsee unohtumaan vastapuoliriski, joka konkretisoitui monelle suomalaiselle viime syksynä. Lehman Brothersin liikkeellelaskemia indeksilainoja myivät meillä Suomessa esimerkiksi Taaleritehdas ja Front Capital. Lehman Brothersin mentyä konkurssiin vastapuoliriski konkretisoitui myös indeksilainoissa. Pääomaturva ei siis ole riskitön, eikä tuotteen myyjä aina liikkeellelaskija. Indeksilainalla voi olla takaaja, mutta mikäli takaaja on samasta konsernista kuin liikkeellelaskija, molemmat voivat joutua maksukyvyttömiksi yhtäaikaa.

Indeksilainaan sijoittavan on hyvä muistaa, että lainan tuotto ei ole sama kuin kohde-etuuden muutos laina aikana. Mikäli kohde-etuus esimerkiksi nousee laina aikana 100% saa indeksilainaan sijoittanut siitä vain murto-osan tuottona. Tämä johtuu siitä, että suurin osa indeksilainasta on kiinni korkosijoituksessa, jolla pyritään varmistamaan pääomaturva.

Indeksilainoissa on monta liikkuvaa osaa, jonka johdosta voi olla vaikeaa ymmärtää kuinka sen lopullinen tuotto määräytyy. Liikkuvia osia ovat esimerkiksi:

• Kohde-etuus. Tuotto voi olla sidottu esimerkiksi yhden tai useamman osakkeen kurssiin, osakeindeksiin tai korkoinstrumenttiin.
• Sijoitusaika. Indeksilaina alkaa jonain tiettynä päivänä ja samoin erääntyy. Jos sijoittaja haluaa indeksilainasta eroon kesken kaiken tulee hänen selvittää onnistuuko se ylipäänsä, sekä millaisin kustannuksin ja ehdoin.
• Merkintä-, lunastus ja muut kulut. Monimutkaisen indeksilainan todellisista kustannuksista voi olla vaikeaa saada kokonaiskäsitystä.
• Tuoton laskeminen. Monimutkaisia ehtoja, joilla tuotto määräytyy. Käytössä voi olla erilaisia leikkureita, jotka leikkaavat tuottoa ja tappiota.
  

Lisäksi tuottoon vaikuttavat myös:

• Merkintäkurssi. Tuleeko lainasta maksaneeksi mahdollisesti ylikurssia.
  
• Tuottokerroin eli osallistumisaste.
• Loppuarvon laskentatapa.
• Arvostuspäivien toimintatapa.
  

Mikäli lainasta tulee maksaneeksi nimellishintaa enemmän eli ylikurssia tulee ottaa huomioon ettei sijoittamiaan rahoja saa välttämättä kokonaan takaisin takuupäivänä. Esimerkki: indeksilainan nimellispääoma on 10 000 euroa. Merkitset sen 110 prosentin kurssilla eli maksat lainasta 11 000 euroa. Jos lainasta tulee tappiollinen, saat eräpäivänä takaisin vain 10 000 euroa.

Tuottokerroin kertoo, miten suuren osuuden säästäjä saa lainaehtojen mukaan lasketusta, lainan kohde-etuutena olevan indeksin arvonnoususta. Tavallisesti tuottokerroin on 60-100%. Jos lainan ostaa ylikurssiin, tuottokertoimen tulisi olla yli 100%.

Indeksilainat ovatkin saaneet osakseen arvostelua. Ari Kaaro Seligson & Co:lta on kiteyttänyt arvostelun kolumnissaan seuraaviin kohtiin:

• Sijoitusaikana varallisuus on yleensä sidottu ja mahdollisilta jälkimarkkinoilta saatava hinta on huono.
• Sijoittaja menettää riskittömän korkotuoton.
• Arvonnousun laskukaavat on usein sidottu hintaindeksiin eli sijoittaja menettää osingot ja saa hintaindeksinkin mahdollisesta noususta vain osan.
• Indeksilainojen ehdot ovat vaikeita käsittää ja usein lopputulokseltaan sattumanvaraisia (esim. kolmen mitenkään toisiinsa liittymättömän osakkeen kurssin pitää lainan päättyessä olla yli aloituspäivän tason, jotta sijoittaja saisi mahdollisen lisätuoton - mitä tekemistä tällä on minkään kanssa?).
• Indeksilainoissa on monia kustannuseriä, joista on lähes mahdotonta saada selkoa esitteiden perusteella.
• Koska indeksilainojen käytös on arvaamatonta, on vaikea miettiä niille järkevää roolia sijoitussalkun kokonaisallokaatiossa.
  

Kannattaa pitää mielessä vanha sääntö. Älä sijoita sellaiseen mitä et ymmärrä. Indeksilainojen kohdalla sijoittajan tulisikin kysyä itseltään osaisiko laskea kyseisen indeksilainan tuoton itse.

Tee oma indeksilaina!

Indeksilainoissa tulet lainanneeksi omia varojasi pankille tuotteeseen, josta pankki saa vielä itsellensä tuottoa. Kulut ovat suuret, tuote vaikeaselkoinen ja tuottoja hankala hahmottaa. Mikäli pääomaturvattu sijoittaminen kiinnostaa kannattaa indeksilaina tehdä itse! Se on helppoa ja mahdollista kasata sellaisista osista, jotka myös itse ymmärtää.

Kuten alussa kerroin rakentuu indeksilaina kahdesta osasta, korko-osasta ja tuotto-osasta. Yksinkertaisimmillaan saamme rakennettua oman indeksilainan tekemällä ensin pääomalla korkosijoituksen. Tämän korkosijoituksen tuotot sitten jatkosijoitetaan johonkin optioon, jolla on kohde-etuus. Esimerkiksi Brasilian sertifikaattiin. Näin sijoitettu pääoma saadaan takaisin (pääomaturva), sekä vielä hyvässä lykyssä option tarjoama lisätuotto. Tässä meillä on vastaava tuote, jota pankit markkinoivat pääomaturvattuna indeksilainana.

Toinen vaihtoehto kasata oman maun mukainen pääomaturvattu indeksilaina on sijoittaa esimerkiksi rahamarkkinarahastoon ja haluamaansa rahastoon sellaisessa suhteessa, että tavoite pääomaturvasta säilyy. Jos meillä on esimerkiksi 100 000 euron pääoma ja rahamarkkinarahaston oletettu tuotto viiden vuoden jaksolla on 3% tulisi rahamarkkinarahastoon sijoittaa noin 90 000 euroa. Loput 10 000 euroa voisi sitten sijoittaa haluamaansa rahastoon.

Näillä ratkaisuilla on myös ne edut, että ne ovat muutettavissa käteiseksi koko sijoitusajan ilman sen kummempia sanktioita. Lisäksi omatekoista indeksilainaa voi halutessaan jatkaa niin pitkälle kuin tahtoo.

Päiväkauppa eli day trading tarkoittaa lyhyen päivänsisäisen pörssikaupan tekemistä. Kurssien laskiessa day treidaaja myy osakkeita lyhyeksi eli shorttaa ja noustessa ostaa ns. pitkäksi eli longaa. Long positio voi treidaajalla olla useamman päivän, jopa viikkojen pituinen mikäli pääomaa on riittävä määrä osakkeiden ostamiseen. Normaalisti day treidiä tekevä henkilö maksaa tai saa ainoastaan päivän sisällä tehtyjen kauppojen erotuksen, jonka johdosta päiväkauppaa voi tehdä kohtuu pienellä omalla pääomalla. Esimerkki: päiväkauppaa tekevä henkilö myy lyhyeksi 10000 kpl osaketta hintaan 10€ ja ostaa myöhemmin saman päivän aikana takaisin myymänsä 10000 kpl hintaan 9,80€. Päiväkauppias nettoaa tässä tapauksessa 2000€ (10000 * 0,2 = 2000). Tästä summasta ottavat vielä välittäjä (kaupankäyntikulut) ja verottaja (28% luovutusvero voitosta) omansa. Kauppojen tekemiseen ei henkilö tarvinnut laisinkaan omaa pääomaa, koska sekä myynti että osto tapahtuivat yhden päivän sisällä.

Yritin vuonna 2000 elättää itseäni puolen vuoden ajan käymällä päiväkauppaa. Ennen kuin sukellamme syvemmälle tuohon ajanjaksoon on aiheellista palata vielä pidemmälle omassa historiassani, jotta ymmärrämme siihen johtaneita syitä paremmin.

Sijoitusurani sai alkunsa marraskuussa 1998, kun otin osaa Soneran osakeantiin. Osakesijoittaminen oli kiinnostanut jo pitkään ja isäni suosituksesta, joka myös otti antiin osaa, päädyin merkitsemään osakkeita annista. Anti ylimerkittiin ja Soneran osake raketoi pörssissä. Kiinnostukseni sijoittamista kohtaan kasvoi. Olin tuolloin opiskelija ja saatoin päivisin seurata opiskelija-asunnossa televisiosta englanninkielistä uutisointia. Olisikohan kyseessä ollut CNBC kanava. Ahmin kirjallisuutta, luin Arvopaperi -lehteä, sekä otin osaa nettikirjoituksiin. IT-kuplaa puhallettiin ja teknologiayritykset olivat kovassa nosteessa. Otin opintolainaa ja sijoitin rahoja mm. ottamalla osaa Comptelin osakeantiin, joka myös ylimerkittiin ja raketoi listautumisen jälkeen. Itseluottamukseni kasvoi, sillä teknologiaosakkeet näyttivät nousevan lähes joka päivä. Aloin tekemään lyhyttä osakekauppaa silloisen eQ pankkiiriliikkeen kautta. Lyhyt kauppa oli pääasiassa voitollista, joka kasvatti itseluottamustani entisestään. Harmittelin lähinnä sitä, että opiskelut, sekä pieni pääoma haittasivat treidaamista. Tilanne kuitenkin muuttui, kun valmistuin joulukuussa 1999.

Muutin nykyisen avovaimoni kanssa yhteiseen asuntoon heti valmistumiseni jälkeen. Avovaimoni oli jo aiemmin siirtynyt kyseiselle paikkakunnalle omien opintojensa perässä ja nyt minä seurasin perästä. Aloitin työt heti seuraavana arkipäivänä valmistumiseni jälkeen koulutustani vastaavassa työpaikassa. Tässä vaiheessa tuli myös realisoida sijoitusvoittoja, sillä yhteinen asunto oli käytännössä tyhjä ja meidän oli hankittava huonekaluja asuntoon, mm. sänky. Työpaikasta tuli säännöllisesti palkka, joka mahdollisti osakeveivauksen jatkumisen. Markkinoiden volatiliteetti kasvoi, kun IT-kupla lähestyi huippuaan ja päivän sisäisistä kaupoista yhä useampi oli tappiollisia. Harmittelin, että työni takia jouduin jättämään välistä monia tärkeitä osavuosikatsauksien ajankohtia markkinoilla, jotka ovat parhaita hetkiä tehdä tiliä day treidaajalle. Noin puolen vuoden työssä olon jälkeen oli päätökseni jättää työ ja keskittyä täysin päiväkauppaan kypsynyt. Olin vielä nuori ja lähes velaton. Ajattelin, että jos joskus aion ottaa selvää onko minusta elättämään itseäni tekemällä päiväkauppaa - se olisi nyt. Jos en nyt tekisi tätä muutosta en koskaan saisi tietää, mikä todennäköisesti kalvaisi koko loppu elämän.

Irtisanouduin työstäni ja päätin keskittyä täysipäiväisesti tekemään päiväkauppaa. Jälkikäteen ajateltuna päätös oli oikea vaikken toivottuihin tuloksiin päässytkään. Aloin treidaamaan. Näihin aikoihin myös IT-kupla puhkesi. Sinänsä kuplan puhkeaminen pitäisi olla day treidaajalle hyvä asia, sillä markkinoilla voi tehdä voittoa shorttaamalla. Takana oli kuitenkin useita vuosia nousua ja takaraivoon oli syöpynyt usko ikuisesta teknologiaosakkeiden noususta. Kuinka naiivi sitä olikaan! Pörssistä en koskaan katsonut mitään muita kuin ainoastaan teknologiaosakkeita. Kaikki muu oli roskaa laihoine vaihtoineen ja mitättömine päivämuutoksineen. Yhä useampi treidi tuotti kuitenkin niin sanotusti turskaa. Väliin mahtui myös isoja onnistumisia, kuten Nokian onnistunut shorttaus kesällä 2000, jolloin voittoa tuli yhden päivän aikana useita tuhansia. Kaiken kaikkiaan treidaaminen tuotti kuitenkin tappiota.

Olen jälkikäteen yrittänyt miettiä syitä tappioihin ja tunnistanut ainakin seuraavat syyt:

1. Pakonomainen tarve käydä kauppaa. Mikäli kyseessä on hiljainen päivä tai kunnon volatiliteettiä ei esiinny ei kannata yrittää väkisin käydä kauppaa. Tällöin olisi parempi vain nauttia päivästä ja jättää treidaaminen johonkin toiseen päivään. Voi olla, että kuukaudessa on vain muutama hyvä päivä jolloin kauppaa kannattaisi käydä. Omalla kohdallani yritin löytää lähes jokaisesta päivästä jotakin longattavaa tai shortattavaa. Virhe numero yksi.
2. Liian pieni pääoma. Tämän tiesin oikeastaan itsekin jo aloittaessani, mutta en kyennyt sitä itselleni myöntämään. Toisaalta tämän ansiosta en loppujen lopuksi menettänytkään hirmuisia summia.
3. Omien päätösten noudattamatta jättäminen. Tämä oli yksittäinen suurin syy suurimpiin euromääräisiin tappioihin. Tehdessäni toimeksiannon määritin päässäni stop-loss rajan, jossa irtaudun kyseisestä positiosta. Stop-lossin mentyä rikki en kuitenkaan irtautunut vaan jäin epätoivoisesti toivomaan, että tilanne parantuisi. Kuitenkin yleensä kävi aivan päin vastoin. Osake otti vielä enemmän vastakkaista näkemystä ja ennen pörssin sulkeutumista tuli positio sulkea vielä suuremmalla tappiolla. Nykyiset välittäjien tarjoamat automaattiset stop-loss toimeksiannot voivat auttaa tässä, mutta silloinen eQ ei sellaisia tarjonnut. Myös paperille kirjoitettu päätös olisi voinut auttaa asiassa.
4. Vähän vaihdettuihin osakkeisiin koskeminen. Vaikeata päästä omasta positiosta eroon ja vaarana aiheuttaa liian suuri kurssireaktio omilla toimilla, joka vain pahentaa tilannetta.
   

Onnistumisia tuli myös. Jos näistä voisi jonkun yhteenvedon vetää, voi sen tiivistää näihin muutamaan kohtaan:

1. Päivänsisäinen kauppa kannattaa yleensä vain muutamina päivinä. Ennakkoon tällaisia tietää olevan yritysten osavuosikatsaukset ja tärkeiden tunnuslukujen julkaisut. Loput hyvistä päivistä tulevat sen verran yllättäin, että se vaatii herkeämätöntä ruudun tuijottamista, jotta niihin ehtii mukaan.
2. Osavuosikatsauksen yhteydessä erityisesti Nokian kohdalla itselläni toimi seuraava parhaiten. Katso ensin markkinoiden reaktio - älä ala lukemaan OVK:ta. Muutaman ensimmäisen minuutin aikana näkyy markkinareaktio vaikka laidat ovat vielä ohuet. Tässä vaiheessa on ehdittävä osakkeen suunnan mukaisesti mukaan.

Noin puolen vuoden täysipäiväisen day treidaamisen jälkeen oli kaikki pääomani kulutettu loppuun. Minun oli myönnettävä itselleni ettei tästä ollut elättämään. Sinänsä tämä ei ole ihme, sillä eräiden lähteiden mukaan jopa yli 90% päiväkauppiaista tekee itse asiassa tappiota. Jos olisin tiennyt tämän ennen treidaamisen aloittamista olisinko lähtenyt täysipäiväiseksi treidaajaksi? Ehkä, sillä onnistuneiden kauppojen myötä itsetunto oli tuolloin taivaissa. Laskuja sateli silti vaikkei tuloja enää ollut. Nöyryyttävimpänä hetkenä oli varmasti käynti sosiaalitoimistossa toimeentulotuen muodossa. Heille piti myös toimittaa tiedot kaikista osakekaupoista.

Muutaman kuukauden päästä päiväkaupan lopettamisesta olin hakeutunut toiselle alalle työhön. Kyseisellä alalla työskentelen edelleen. Nykyään keskitynkin sijoitustoiminnassani hitaisiin, mutta varmempiin tuottoihin.