Vuosi 2009 on viimein saatu pakettiin. Vuoden lopun tilanne on yläpuolella. Salkkuun ropisi vielä aivan viimeisinä pörssipäivinä osinkoja, jotka kohottivat salkun kokonaistuoton yli 16%:iin. Osinkoja olisi pitänyt tulla 31.12. lisää muutamia satoja dollareita, mutta ainakaan vielä ne eivät ole kirjautuneet Nordnetin tilille.

Kaupankäyntikuluja kertyi vuodelta 2009 yhteensä 108,39€. Säilytysmaksut olivat 0€. ETF:ien kulut eivät suoraan näy omistajalle vaan ne näkyvät jaettavan osingon, ETF:n hinnan ja spreadin muodossa. Valuutanvaihdosta kertyvistä kuluista (osto- ja myyntikurssin erotus 0,15%) en ole pitänyt kirjaa.

Osinkojen osalta olen pitänyt kirjaa sekä verottomista, että veronpidätyksen jälkeisistä tuotoista. Tämä on siinä mielessä mielenkiintoista, että näin näen tuoton eron sellaiseen sijoitustuotteeseen, joka kykenisi sijoittamaan osingot itse uudelleen. Kaikki käyttämäni ETF:ät jakavat osinkoja. Mikäli näille ETF:lle olisi olemassa osingot uudelleen sijoittavat vaihtoehdot olisin päässyt 0,13% suurempaan vuosittaiseen tuottoon tai 0,29% suurempaan kokonaistuottoon kahden vuoden ajalta. Näin lyhyeltä sijoitusajalta ero on vielä niin pieni, ettei sillä ole oikeastaan merkitystä. Vuosien kuluttua kokonaistuoton osalta eron pitäisi ratketa huomattavasti suuremmaksi.

Ohessa on kuvaaja vuosituotoista. Sekä vuosi 2008, että vuosi 2009 olivat poikkeuksellisia sijoitusvuosia, mikä näkyy myös tuottoprosenteissa. Kun vuonna 2008 sain sijoituksille -33,73%:n tappion, pääsin tänä vuonna vastaavasti huikeaan +41,17%:n tuottoon.

Tässä näkyy samalla kuukausittain tehtyjen ostojen voima. Mikäli olisin vuonna 2008 tehnyt kertaostoksen, joka olisi ensin tuottanut -33,73% ja seuraavana vuonna +41,17% olisi salkku edelleen noin -6,5%:n tappiolla. Kuukausittaisilla ostoilla on päässyt hyötymään alhaisista markkinahinnoista.

Näin raju vuosituottojen heilunta on samalla osoitus tekemäni salkun riskisyydestä. Jos vuosi 2008 oli sijoitusmielessä yksi kehnoimmista ja vuosi 2009 parhaimmista, niin on oletettavaa, että vuoden 2010 tuotto jäänee jonnekin näiden kahden vuoden tuottojen välimaastoon. Sen enempää en seuraavan vuoden tuottoja ala arvuuttelemaan, sillä menen kuitenkin siinä pieleen.

Sijoitetun pääoman kehitystä olen seurannut joulukuusta 2008 lähtien. Joka kuukausi, kun päivitän blogiin tekemäni ostot, saadut osingot ja tuoton kehityksen - päivitän samalla pääoman arvon erilliseen taulukkoon. Tämän taulukon kuvaaja on ohessa yläpuolella.

Positiivista itselleni on ettei tästä kuvaajasta löydy toistaiseksi ainuttakaan notkahdusta. Vaikka sijoitusten tuotto on toisinaan ollut negatiivista - kuten vielä vuoden 2009 alku oli - on pääoman kehitys ollut silti jatkuvasti nousussa. Tämä on johtunut siitä, että olen kyennyt kasvattamaan sijoitusomaisuuden määrää uusilla ostoilla osakkeiden halventumisesta huolimatta. Tulevaisuudessa toki kuoppia kuvaajassa tulee esiintymään, sillä kuukausi kuukaudelta uusien ostojen vaikutus sijoitusomaisuuteen on pienempi.

Ennustettua ja toteutunutta pääoman kehitystä kuvaava graafi pitää mielessäni pidemmän ajan suunnitelman eli taloudellisen riippumattomuuden. Tavoitteeni on saavuttaa noin puolen miljoonan sijoitusomaisuus, joka laskujeni mukaan riittäisi kaikkiin kuluihin elämäni loppuun saakka. Itse asiassa huomattavasti pienempikin summa riittäisi. Mikäli olen valmis tinkimään menoista, niin laskujen mukaan alarajana voisi pitää 200.000€:n sijoitusvarallisuutta. Tällöin sijoituksista voisi lohkaista elämiseen vuosittain noin 20.000€ (miinus verot) ja sijoitusomaisuuden määrä säilyisi samana. Inflaation vaikutuksesta tosin omaisuuden reaaliarvo pienenisi vuosittain. Tätä summaa pidän näistä syistä ehdottomana alarajana itselleni. Ehtona on myös se, että olen täysin velaton. Tällä hetkellä minulla on yksi velka, asuntolaina.

Toteutunut sijoituspääoma näkyy graafissa punaisella värillä. Sinisellä värillä olen merkinnyt ennustettua kehitystä. Ennustelaskut perustuvat 500 euron kuukausittaisiin osakeostoihin, joille saisi 12%:n vuosikoron.

Toistaiseksi toteutunut sijoituspääoma on ollut huomattavasti korkeampi, kuin olen laskelmissa projisoinut. Tämä on johtunut pääasiassa siitä, että olen kyennyt laittamaan sijoituksiin rahaa kiinni paljon suurempia määriä kuin alunperin olin ajatellut. Vuonna 2008 keskimäärin 1420 euroa kuukaudessa ja vuonna 2009 keskimäärin 1095 euroa kuusittain. Tämä on huomattavasti enemmän kuin alkuperäisen laskelmani mukainen 500 euroa kuukaudessa. Kaikesta huolimatta en ole päivittänyt ennustettani vastaamaan korkeampia sijoitusmääriä. Olen tästä saanut palautetta myös teiltä - blogin lukijoilta. Tähän on olemassa erittäin hyvät syyt. Ensiksi tulee pitää mielessä, että ennusteeni on laskettu varsin pitkälle ajalle - noin kahdelle kymmenelle vuodelle. Tässä laskelmassa 500 euroa kuukaudessa on tuon ajan keskimääräinen rahamäärä, jonka kykenen säästämään sijoituksiin kuukausittain. Ja nyt tiputan sen pommin, miksi tulevina vuosina kuukausittaiset säästömäärät palautuvat takaisin lähelle tätä ennustamaani pitkän ajan keskiarvoa. Syy on se, että...

...saamme LAPSEN! Kyllä, mikäli kaikki menee hyvin (kop! kop!) syntyy perheemme esikoinen ensi kesänä. Lapsen hankinta on kallis investointi. Kuten Saituri omassa blogissaan toteaa on lapsen kustannukset vanhemmille keskimäärin 105 600 euroa! Lapsi tulee perheeseemme toivottuna ja suunniteltuna. Tästä seikasta ja sen johdannaisista johtuen tulee sijoitusvuodesta 2010, sekä vielä muutamasta sen jälkeisestä vuodesta erittäin haasteellisia.

Kuluja ensi vuodelle on jo nyt tiedossa runsaasti. Lapsesta johtuen talven tai kevään aikana on tarkoitus purjehtia avioliiton onnelliseen satamaan. Tästä tulee kuluja ainakin vihkisormuksen, hääpäivän, avioehdon laatimisen ja häämatkan muodossa, vaikka itse seremonia onkin tarkoitus hoitaa erittäin pienimuotoisesti maistraatissa.

Tämän lisäksi tuleva vaimoni joutuu jäämään töistä kotiin hoitamaan syntyvää lasta, jonka seurauksena perheen tulot tulevat pienenemään. Tämä on luonnollisesti pois käytettävistä tuloista, jonka vuoksi "ylimääräisen" rahan määrä - jota aiemmin riitti sijoituksiin suhteellisen runsaasti - tulee pienenemään.

Eivätkä kulut tähän pääty. Tulevan lapsen sosiaalistamisen vuoksi on perheeseen pakko hankkia toinen auto nykyisen työsuhdeauton lisäksi. Koska asumme haja-asutusalueella ei julkisia kulkuyhteyksiä ole. Tämän johdosta toinen auto on ainut vaihtoehto, jotta äiti ja lapsi pääsevät liikkumaan asioille samaan aikaan, kun isä juoksee oravanpyörässä muualla. Lisäksi lapsi tarvitsee pinnasängyn, vaatteita, lastenrattaat, turvaistuimen jne jne... Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Näiden edellä mainittujen syiden johdosta alkaa elämässäni täysin uusi vaihe. Taloudellisesti jatko tulee olemaan huomattavasti tiukempaa, mutta uskon sen kuitenkin olevan elämän muodossa täydempää ja hauskempaa! Säästäminen tulee kuitenkin olemaan paljon haastavampaa. Kaikista jo tiedossa olevista menoista huolimatta pyrin pitämään sormeni erossa jo tehdyistä sijoituksista. Kuukausittaisia ostoja tulen tekemään mahdollisuuksien mukaan. Odotettavaa kuitenkin on, että kuukausittaiset summat tulevat tippumaan huomattavasti ja voi olla, että joinakin kuukausina en pysty tekemään uusia sijoituksia laisinkaan.

Blogin ylläpito jatkuu kaikesta huolimatta, vaikka voi olla, että päivitystiheys heikkenee uuden elämän tuomien vastuiden vuoksi. Uskon kuitenkin, että seuraamisesta tulee mielenkiintoisempaa, kun säästäminen ja sijoittaminen eivät mene täysin ennalta arvatusti. Muutosten myötä blogin kirjoitukset tulevat varmasti myös saamaan uusia näkökantoja. Joudun esimerkiksi miettimään kuinka aion hoitaa pienokaiselle oman sijoitussalkun ja mitä salkku tulee sisältämään. Holhoustoimilaki määrittää tietyt asiat alaikäisen sijoituksille.

Näistä tunnelmista toivotan kaikille blogin lukijoille oikein menestyksekästä sijoitusvuotta 2010! Teitä on nykyisin vajaat 10 000 lukijaa kuukausittain. Olkoon seuraava vuosi onnekas myös Teille!

Vuoden vaihde ja sen myötä alkava tammikuu kurkottelee aivan nurkan takana. Siksi onkin ajankohtaista tutustua sijoittajien vuodenaikailmiöistä kaikkein tunnetuimpaan eli tammikuuilmiöön. Tammikuuilmiön lisäksi toinen tunnettu vuodenaika anomalia markkinoilla on toukokuuilmiö, josta olen kirjoittanut jo aiemmin. Sekä tammikuuilmiötä, että toukokuuilmiötä pidetään todisteena siitä etteivät markkinat ole täysin tehokkaita. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan tällaisia tasaisesti ilmeneviä anomalioita ei pitäisi esiintyä lainkaan. Aivan näin yksinkertaista ei näidenkään ilmiöiden kohdalla asia ole, sillä toisinaan ilmiötä esiintyy ja joinakin vuosina jää esiintymättä.

Mistä tammikuuilmiössä on loppujen lopuksi kyse? Yksinkertaisesti siitä, että tämän ilmentymän mukaan osakemarkkinat nousevat tammikuussa. Sijoittajat, jotka haluavat hyötyä tammikuuilmiöstä kannattaa ostaa osakkeita joulukuussa ennen vuoden vaihdetta ja myydä ne pois tammikuussa nousun jälkeen. Varsin yksinkertaista!

Mutta toimiiko tammikuuilmiö todella? Historian valossa vastaus kuuluu, että kyllä toimii. Nousun todennäköisyys tammikuussa on harvinaisen suuri. Seppo Saario ilmoittaa nousun todennäköisyydeksi 79% Helsingin pörssissä kirjassaan Saarion sijoituskirja - Miten sijoitan pörssiosakkeisiin. Tämä todennäköisyys perustuu kerättyyn tietoon vuosilta 1960-2006.

Mutta asia ei ole aivan näin mustavalkoinen. Nimittäin tutkimusten (mm.  Roll 1983) valossa tammikuuilmiö näyttää koskevan ainoastaan small-cap yritysten osakkeita. Tammikuuilmiö ei koske suurien yritysten osakkeita. Tämä on yksi syy miksi nimenomaan Helsingin pörssissä tammikuussa nousun todennäköisyys on näinkin suuri. Helsingin pörssistä kun ei kansainvälisen mittapuun mukaan löydy kuin ainoastaan yksi ison yhtiön osake - Nokia.

Akateemisia tutkimuksia tammikuuilmiön ympäriltä on tehty lukuisia. Itse otin luettavaksi yhden tuoreimmista: Haug & Hirscheyn The January Effect, joka julkaistiin marraskuussa 2005. Tammikuuilmiö tulee esille tutkittaessa tasapainotettua tuottoa (equally weighted return), jossa pienten yritysten osakkeet saavat enemmän painoa.

(Tammikuun tuottopreemiot USA:ssa eri vuosina, tasapainotettu - Haug & Hirschey 2005)

Kuten ylläolevasta kuvasta voi todeta on tammikuun tuoton preemio muiden kuukausien tuottoihin verrattuna osakemarkkinoilla hämmästyttävän korkea. Esimerkiksi vuosina 2000-2004 oli tuotto 6,44% enemmän kuin muina kuukausina. Sen sijaan markkina-arvolla painotetusta tuotosta, joka painottaa large-cap yritysten osakkeita ei ylituottoa ole havaittavissa, kts. alapuolen kuva.

(Tammikuun tuottopreemiot USA:ssa eri vuosina, markkina-arvo painotettu - Haug & Hirschey 2005)

Tasapainotetussa (equally weighted) tuotossa jokaisen yrityksen osakkeen uusi hinta jaetaan vanhalla hinnalla ja näin saadut tuottoprosentit ynnätään lopuksi yhteen ja jaetaan yhtiöiden lukumäärällä. Siten siis tasapainotetussa tuotossa small-cap yrityksen osakkeella on yhtä suuri painoarvo kuin large-cap yhtiön osakkeella.

Markkina-arvo ((market) value weighted) tuotossa jokaisen yhtiön osakkeen uusi hinta kerrotaan sen osakkeiden kappalemäärällä ja tämä jaetaan vanhalla hinnalla kerrottuna osakkeiden kappalemäärällä. Näin saadaan markkina-arvo painotettu tuottoprosentti. Koska tässä tavassa osakkeen hinta kerrotaan osakkeiden lukumäärällä painottaa se tuotoissa large-cap yhtiöiden osakkeita.

Vaikka tammikuuilmiö on tunnettu jo pitkään jaksaa sen olemassaolo yhä hämmästyttää. Oikeastaan juurikin siitä syystä se hämmästyttää. USA:ssa nousun todennäköisyys on tammikuussa tasapainotetulla tuotolla mitaten jopa suurempi kuin meillä Suomessa - 82,1%. Haug & Hirschey kirjoittavat:

When measured using equally weighted returns, it is interesting to note that the January effect has remained persistently positive despite the enormous amount of attention focused upon the issue during the past 30 years.

However, it is surprising that neither Wall Street attention nor popular press coverage has been able to create sufficient interest in January effect arbitrage opportunities to eliminate the anomaly.

Mielenkiintoista on myös tietää mistä tammikuuilmiö johtuu. Ikävä kyllä tähän ei ole olemassa yhtä ainoaa syytä ja tammikuuilmiön todellinen syy pysyy yhä arvoituksena tutkijoille. Joitakin syitä ilmiölle on kuitenkin löydetty.

Yhtenä ilmiön syynä pidetään yksityishenkilöiden käytöstä. Monet yksityishenkilöt myyvät tappiolla olevat sijoitukset pois ennen vuoden vaihdetta realisoidakseen tappiot verotusta varten ja he näyttävät ostavan osakkeet takaisin vasta tammikuussa (Ritter 1988). Näin verovuoden voitoista kertyy vähemmän verotettavia pääomatuloja. Lisäksi yksityishenkilöiden puolella yhtenä syynä pidetään bonuksia, joiden maksu ajoittuu monesti vuoden vaihteen tienoille ja tämä aiheuttaa yksityissijoittajille ostopainetta tammikuussa.

Yhtenä instituutiosijoittajien syynä tammikuuilmiöön pidetään vuorostaan ns. window dressing hypoteesiä. Tämän hypoteesin mukaan ammattimaiset sijoittajat pyrkivät pääsemään huonoista sijoituksista eroon ennen raportointikauden päättymistä, jotta heidän sijoituksensa näyttäisivät paremmilta kuin oikeasti ovatkaan.

Haug & Hirschey toteavat tutkimuksensa yhteenvedossa mielestäni lopuksi osuvasti:

In any event, more than 30 years after its discovery, the January effect remains a compelling riddle.

Monille sijoittajille tehokkaiden markkinoiden hypoteesi lienee tuttu Burton G. Malkielin loistavan kirjan Sattuman kauppaa Wall Streetillä kautta. Malkiel on toiminut tehokkaiden markkinoiden puolesta puhujana jo pitkään. Itse tehokkaiden markkinoiden hypoteesin on laatinut professori Eugene Fama ensimmäisen kerran jo 60-luvulla.

Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi lähtee liikkeelle seuraavista ajatuksista. Mikäli kerran osakkeiden hinnat heijastelevat yritysten tuloksia, niin emmekö voisi ennustaa niitä? Mutta jos osakekurssit olisivat ennustettavissa, niin ne tarjoasivat mahdollisuuden tehdä varmoja voittoja. Tämän johdosta kurssien hintoihin kohdistuu painetta muuttua siten, että tällaiset varmojen voittojen mahdollisuudet poistuvat. Osakemarkkinoita on tutkittu runsaasti ja tutkimustulokset osoittavat, että näin myös on. Tehokkailla eli hyvin toimivilla markkinoilla osakekurssien liikkeet eivät ole ennustettavissa.

Otetaan esimerkki. Osakkeella käydään kauppaa pörssissä 10€:n hintaan. Perustuen tekemääsi taustatutkimukseen osakkeen kurssista, sekä yrityksen tilanteesta päädyt tulokseen, että sen hinnan tulee vuoden päästä olla 12€. Mikäli osakkeen oikea hinta tulisi vuoden päästä olla 12€, niin kaikkien sijoittajien kannattaisi ostaa sitä jo nyt ja hyötyä varmasta noususta. Tämä johtaisi tilanteeseen, että osakkeen hinta lähtisikin nousuun jo saman tien. Olemassa olevan tiedon perusteella osake olisi alihinnoiteltu ja kurssiin syntyisi paine heijastaa sen tulevaisuuden arvoa.

Ylläolevassa esimerkissä on tehokkaiden markkinoiden hypoteesin ydin. Vain uusi ja arvaamaton informaatio voi aiheuttaa muutoksia osakkeiden hinnoissa. Osakkeiden hinnat heijastelevat kokoajan kaikkea sitä saatavilla olevaa tietoa, joka olemassa on. Tämä pitää sisällään niin kaikki mahdolliset vaihtoehdot yrityksen toiminnasta, tuloksesta kuin kaikesta muustakin mahdollisesta. Esimerkiksi yritys, joka julkaisee huipputuloksen osavuosikatsauksen yhteydessä voi sen osakkeen hinta pysyä samana, mikäli tämä on ollut odotettavissakin markkinoilla. Hinta voi jopa laskea, jos huipputulos onkin ollut markkinoiden odotuksia heikompi. Tässä yhteydessä uusi tieto onkin ollut huonompi kuin odotettu, joten samalla tavalla osakkeen hinnoittelu korjaa sen uuden tiedon valossa olevalle oikealle tasolle.

70-luvulla Fama tarkensi tehokkaiden markkinoiden hypoteesiä esittelemällä siitä kolme eri muotoa vahvuuksien mukaan. Ne eroavat toisistaan sen mukaan mitkä tiedot heijastuvat osakkeiden hinnoitteluun. Muodot ovat seuraavat:

• Heikko muoto. Heikon muodon mukaan osakkeiden hinnat heijastelevat kaikkea sitä tietoa, joka on saatavilla osakkeen menneestä suorituksesta, kuten mennyt kurssihistoria, vaihdon voluumi jne.
• Keskivahva muoto. Keskivahvan muodon mukaan osakkeiden hinnat pitävät sisällään kaiken saman informaation kuin heikko muoto, mutta lisäksi kaiken julkisesti yrityksistä ja osakkeista saatavilla olevan informaation. Tätä informaatiota on esimerkiksi yritysten osavuosikatsaukset, yritysjohdon pätevyys, fundamentti informaatio jne.
• Vahva muoto. Vahva muoto pitää sisällään kaiken yrityksen julkisen informaation lisäksi kaiken mahdollisen saatavilla olevan tiedon yrityksestä, myös sisäpiiritiedon.

Vaikka tehokkaiden markkinoiden hypoteesi on viime aikoina saanutkin paljon kritiikkiä osakseen on akateeminen konsensus edelleen keskivahvan ilmentymän puolella. Sisäpiiritiedon hyväksikäytöllä on osoitettu saatavan hyötyä osakemarkkinoilla.

Mitä meille sijoittajille on tästä opittavaa? Ensinnäkin tehokkaiden markkinoiden hypoteesin jo kaikkein heikoimman ilmentymän mukaan tekninen analyysi on turhaa. Tekninen analyysi perustuu menneen markkinainformaation analysointiin ja pyrkii sen perusteella löytämään osakekursseista ennustettavia malleja ja sitä kautta ennustamaan osakekurssin kehitystä. Teknisestä analyysistä on olemassa useita eri teorioita, kuten Dow, Elliot wave, Kondratieff, relative strength jne. Näissä on kuitenkin oleellista tunnistaa ns. vastustustaso, joka muodostuu lähinnä markkinapsykologisista syistä (edelliset markkinahuiput jne). Mikäli kuitenkin sijoittajat käyvät kauppaa vastustustason tuntumassa heidän täytyy uskoa kykenevänsä tekemään voittoa näillä tasoilla, ts. hinnat voivat yhtä todennäköisesti laskea kuin nousta. Tämän johdosta tällaiset hintamallit ovat itse itsensä tuhoavia. Kun ne on kerran tunnistettu sijoittajat ryhtyvät ottamaan niitä käyttöön ja sen myötä niiden käytöt heijastuvat osakkeiden hinnoitteluun. Markkinat ovat jatkuvassa muutoksessa löytääkseen uusia malleja sitä mukaan kuin vanhat mallit tuhoutuvat.

Toiseksi tehokkaiden markkinoiden hypoteesin keskivahvan ilmentymän mukaan fundamenttianalyysi on tuloksetonta. Fundamenttianalyysi perustuu julkisesti saatavilla olevan tiedon analysointiin, kuten yrityksen osingonjakoon, tuloksentekokykyyn, korkoihin jne. Tässä kohden on kuitenkin hyvä huomioida, että kaikki osakemarkkinat eivät ole ns. tehokkaita. Käytännössä kaikki julkinen informaatio ei välttämättä ole osakekursseissa sisällä, sillä sen hankinta maksaa. Tämän johdosta kehittyvät markkinat ja pienyritykset ovat vähemmän analysoituja kuin kehittyneet ja isot yritykset. Tämä antaa varsinkin piensijoittajille heikommat lähtökohdat, sillä heillä on vain harvoin varaa laajamittaisen datan keräämiseen ja analysointiin. Sijoittajien keskinäinen kilpailu löytää tehottomasti hinnoiteluja osakkeita johtaa kuitenkin tilanteeseen, että tällaisten osakkeiden löytäminen on erittäin vaikeaa. Fundamenttianalyysissä sijoittajan tulee löytää yritys, jonka tulee olla parempi kuin mitä muut sijoittajat olettavat sen olevan.

Otetaan jälleen esimerkki. Kuvitellaan osakerahasto, joka hallinnoi yhden miljardin euron omaisuutta. Jos tällainen osakerahasto kykenee fundamenttianalyysiä hyödyntämällä saamaan vaikkapa vain 0,5 prosenttiyksikköä markkinoita kovempaa tuottoa - tarkoittaa se, että rahaston kannattaa uhrata vuosittain analyyseihin 5 miljoonaa euroa! Siltikin tämän kokoluokan ylituotto hukkuu rahastolla täysin vuosiheilahteluiden sekaan, eikä siten saatua hyötyä voida sieltä tunnistaa. Rahastot tappelevat kuitenkin keskenään tuotoista verisesti ja esimerkki osoittaa, minkä vuoksi ne ovat valmiita upottamaan analyyseihin suuria summia rahaa. Siten piensijoittajalle ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi harjoittaa fundamenttianalyysiä on perehtyä vain vähän analysoituihin yrityksiin, mutta silloinkin hän joutuu mittelemään osaamisestaan kymmenien alan ammattilaisten kanssa.

Mikä tästä kaikesta on sitten lopputulemana piensijoittajan kantilta on se, että tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan sijoittajan kannattaa ostaa ja omistaa kuluiltaan pieniä indeksi(osuus)rahastoja. Varsinkin kehittyneet markkinat ovat erittäin tehokkaat ja läpianalysoidut. Näiltä markkinoilta ylituottojen saaminen menee enemmän oman onnen, kuin taidon piikkiin erityisesti piensijoittajilla. Kehittyvien markkinoiden ja pienyritysten osalta, jotka ovat vähemmän seurattuja voi olla saatavilla ylituottoja, mutta niissäkin on vähintään kyseenalaista vastaako analyyseihin laitetut rahat ja aika saatua hyötyä. Helpoimmalla sijoittaja pääsee ostamalla indeksirahastoja tai ETF:iä ja antamalla toisten pitää huolen siitä, että markkinoilla säilyy tasapaino. Näin aikaa jää myös enemmän itse elämiseen!