Kuva: cc-by-sa-2.0 Minnesota Historical Society

Osakesijoittajan työkalupakista puuttuu yksi tehokas verosuunnittelun työkalu joka on rahastosijoittajan käytettävissä. Tämän työkalun avulla sijoittajan on mahdollista poiketa tavanomaisesta FiFo-käytännöstä ja siten siirtää omaa verotusta myöhemmäksi. Sen käyttö vaatii vaivaa rahastoyhtiöltä ja siksi moni siitä mielummin vaikeneekin. Uskon aiheen kiinnostavan monia tämänkin blogin lukijoita. Kirjoitin tästä HCP:n blogiin aiheella rahastosijoittajan verosuunnittelu - käy lukemassa kirjoitus sieltä ja ota uusi työkalu pakkiin mukaan!

Edellinen kirjoitukseni HCP:n blogin puolella käsitteli arvoyhtiö- ja pienyhtiösijoittamisen paradoksia eli sitä miksi nämä hyvin tuottaneiden sijoitusstrategioiden noudattaminen käytännössä on niin vaikeaa. Tuoreimmat kirjoitukseni löytyvät siis sieltä, sekä HCP Quantin sijoittajakirjeestä.

Tämä blogi elelee edelleen hiljaiseloa omien tavoitteiden hiljalleen täyttyessä.

Tuottoisaa alkanutta syksyä!

Kirjamme on viimein julkaistu! Virallinen julkaisupäivä oli maanantaina 28.4. Kustantajasta johtuen kirjassa oli toimitusvaikeuksia joihinkin kirjakauppoihin, kuten Akateemiseen kirjakauppaan ja Suomalaiseen kirjakauppaan, mutta nyt tilanne pitäisi olla korjattu ja saatavilla ympäri Suomen. Omat kappaleeni sain postista keskiviikkona. Voin kertoa että tuntuu todella hyvältä pitää usean vuoden työstämisen jälkeen työn hedelmää käsissä. Tähän ovat konkretisoituneet otsalla virranneet hikikarpalot!

Kirja on saanut erinomaisesti näkyvyyttä mediassa. Pyöritys on ollut paljon kovempaa kuin osasin ennalta aavistaa. Ei ihme että tällaisen maalla asuvan hiljaisen introvertin pää menee pyörälle kaiken huomion keskellä. Kaikki on itselleni täysin uutta. Joka ikinen haastattelu jännittää valtavasti. Jalat vatkaa ja kädet tärisee. Mutta se itsensä voittamisen tunne kun haastattelu on ohi, sitä ei voita mikään! "En kuollut sittenkään!" ja "Sehän meni lopulta ihan hyvin".

Ennen julkaisua annoimme muutamia lehdistöhaastatteluja. Suurin mediarumba oli edessä viime perjantaina 25.4. jolloin Helsinkiin oli sovittu useampi haastattelu yhdelle päivälle. Päivä alkoi tietysti kaikkein "pahimmasta" eli elämäni ensimmäisestä televisioesiintymisestä ja vielä suoralla sellaisella. Olin TV1 aamu-tv:n haastateltavana. Tämän jälkeen taksilla Helsinki Capital Partnersin toimistolle Kaapelitehtaalle ja Kauppalehden haastattelu. Siitä sitten siirtyminen tien toiselle puolelle Talentumin tiloihin, jossa minua ja Anttia haastattelivat mm. Talouselämä ja Gloria-lehti. Takaisin taksiin ja Pasilaan. Päivän lopetti Yle Puheen päivän haastattelumme. Seuraavalla viikolla olin viemässä säästämisen ja sijoittamisen ilosanomaa Radio Rockin ja Bassoradion aamuissa. Haastattelut ovat kuunneltavissa (ja katsottavissa) oheisista linkeistä.

Lisäksi olemme antaneet useita muita lehdistöhaastatteluja, mm. Helsingin Sanomat, Kaleva ja Aamulehti. Eilen näytti myös putkahtaneen ensimmäinen kirja-arvostelu, Meidän perhe-lehdessä. Perjantaina edessä on lähes tunnin mittainen suora haastattelu Yle Radio 1:n Mikä maksaa ohjelmassa, joka lähetetään 10:05-11:00.

TV1 aamu-tv

Asenne on rrrock!

Pitää haukata happea. Kaikki tuntuu niin uskomattomalta! Olen aidosti aivan täpinöissäni siitä että pääsen innostamaan muita säästämiseen ja sijoittamiseen. Toivon hartaasti että kirja iskee moneen sellaiseen henkilöön joka ei ole aiemmin ollut kiinnostunut näistä aiheista ja ryhtyy toimiin. Onko parempaa kuin saada vaikuttaa toisen ihmisen elämään positiivisella tavalla?

Tietysti mikään tästä ei olisi ollut mahdollista ilman lukuisten eri ihmisten myötävaikutusta. Sellaisten jotka uskoivat tekemiseemme paljon ennen kuin mitään näkyvää oli vielä olemassa. Teitä on lukuisia! Olen jokaiselle teille kiitoksen velkaa. Kustannuspäällikkömme Suvi Aalto, kustannustoimittajamme Hanna Virusmäki, tiedottajamme Mia Salo, markkinointipäällikkömme Laura Kauppinen, kanssakirjoittajani Antti Rinta-Loppi ja Ville Lappalainen, asiansa osaavat toimittajat jotka eivät peloista huolimatta teurastaneet minua kuten Esko Rantanen, Minna Kiistala, Hanna Eskola, Jarmo Laitaneva, Ina Mikkonen, Jussi Heikelä ja monet monet muut. Te tiedätte ketä olette, lämmin kiitokseni kaikille!

Nyt on niin monta syytä juhlaan - vapun lisäksi!

Olisiko sinun elämääsi kirjastamme apua? Kirjoita kommenttikenttään perustelusi miksi juuri sinä tarvitset tätä kirjaa tai miksi siitä olisi omaan elämääsi apua. Parhaimman perustelun antaneelle lähetän yhden kappaleen kirjaamme Erilainen ote omaan talouteen - vapaus, onni ja hyvä elämä. Perusteluita voi jättää sunnuntaihin 4.5. kello 24 asti. Ilmoitan ensi viikolla kommenteissa voittajan ja hän voi jättää yhteystietonsa sähköpostilla, niin laitan kirjan postiin. Muiden kirjaa tarvitsevien on syytä käydä kirjakaupan kautta tai tilata kirja vaikka alla olevasta kuvalinkistä. Se maksaa nopeasti hintansa takaisin tekemiesi muutosten kautta!

Sijoitusstrategiani tuotto verrattuna STOXX Europe 600 Gross Indeksiin ja OMXH25-indeksiin

Tervetuloa vuoden ensimmäiseen ja viimeiseen kvartaalikatsaukseen! Viimeiseen? Kyllä, seuraavan kvartaalin aikana käynnistyy hoitamani HCP Quant rahasto ja nämä kvartaaliraportit ilmestyvät jatkossa Quantin sijoittajakirjeessä. Jos siis haluat seurata näitä jorinoita myös jatkossa, lisää itsesi HCP Quantin postituslistalle. Edellisessä sijoittajakirjeessä kävin läpi mm. Quantin kustannusrakennetta eri markkinatilanteissa.

Kokonaisuudessaan kvartaali oli sijoitusstrategialleni varsinaista tuottotykitystä. Sijoitustuotoksi muodostui kulujen (kaupankäyntikulut, leimaverot, välittäjän maksulliset palvelut jne) jälkeen +20.33%! Eurooppaan sijoittava osingot bruttomääräisesti sisältävä STOXX Europe 600 Gross Index tuotti vain +2.57% ja kotimaan OMXH25-indeksi vaivaiset +0.29%. Tuottoero on häkellyttävän suuri. Kaiken lisäksi riskikorjattu tuotto on moninkertaisesti indeksejä muhkeampi, niin Sortino ratiolla, kuin vaikkapa Sharpen luvulla mitattuna.

Morningstarin listaamien rahastojen listalla (12.947 kpl) olisin sijalla 8 päihittäen 99.9% kaikista rahastoista. Indonesiassa on näemmä ollut hyvä alkuvuosi, sillä kaikki seitsemän edellä olevaa rahastoa sijoittavat Indonesian markkinoille. Itselläni ei ole sieltä yhtäkään osaketta. Viime vuonna rökitin 98.5% kaikista rahastoista ja sitä edellisenä vuonna 99.7%. En ole pitänyt listaa, mutta koska joka vuosi on muistaakseni edelläni ollut eri rahastot uskoisin nyt päihittäneeni 100% (eli kaikki) Morningstarin listaamista rahastoista tällä sijoitusstrategialla.

Seuraavan kvartaalin aikana realisoin nykyisen salkkuni, sillä kuten aiemmin todettua siirrän rahani samaa strategiaa noudattavaan HCP Quant rahastoon, jonka salkunhoitaja olen. Rahasto aloittaa toiminnan kesäkuun lopussa. Teen suurimman osan realisoinneista toukokuun ja kesäkuun alun aikana. Tulen istumaan samassa veneessä muiden sijoittajien kanssa. Maksan myös samat kulut kuin muutkin sijoittajat.

Helmikuun aikana saimme Finanssivalvonnalta vihreää valoa rahastolle. Suurin osa byrokratiasta alkaa olla hoidettuna alta pois ja enää työlistalla on muutamia suhteellisen triviaaleja asioita, kuten merkintätilin (rahastoyhtiön ja sijoittajien varat tulee pitää erillään, esimerkiksi rahastojen merkinnät menevät suoraan SEB:n - ei HCP:n tilille) ja eri valuuttojen käteistilien avaaminen säilytysyhteisö SEB:lle.

Itse asiassa HCP Quantin sisäänajo on jo täydessä käynnissä. Olen ostanut HCP Black rahastoon Quantin strategian mukaisia osakkeita nyt 600.000 euron edestä ja jatkan ostoja 300.000 euron kuukausitahdilla. Kesäkuuhun mennessä tulen tankanneeksi rahastoon siten 1,5 miljoonan edestä osakkeita. Kesäkuun lopussa Black puolestaan myy Quantille nämä osakkeet markkinahintaan ja Black vastavuoroisesti ostaa samalla summalla Quant rahastoa. Toisin sanoen nyt Blackiin hankkimani osakkeet siirtyvät Quantille.

Kirjamme Erilainen ote omaan talouteen - vapaus, onni ja hyvä elämä

Rahaston lisäksi talven ja kevään minua on työllistänyt kirjaprojektimme Erilainen ote omaan talouteen - vapaus, onni ja hyvä elämä. Kustannustoimitus on nyt onnellisesti takana, taitto ja sen tarkistukset tehtynä. Painoon kirja matkasi viime perjantaina, joten teksti on viimein poissa omista käsistä. Olemme hioneet tätä kokonaisuutta neljän vuoden ajan, joten mistään tajunnanvirrasta tekstiksi konvertoidusta tekeleestä ei todellakaan ole kyse. Olemme nähneet kirjan eteen suunnattomasti vaivaa, jotta se olisi lukijalle oikeasti hyödyllinen. Olemme antaneet kirjan luettavaksi ennakkoon muutamille henkilöille ja he ovat todenneet siitä mm. seuraavaa:

"Hyvät kirjat saavat lukijan ajattelemaan, mutta parhaat saavat toimimaan. Erilainen ote omaan talouteen on tällainen kirja. Sen inspiroimat valinnat tekevät elämästä täydempää - ja kukkarosta myös."
Anna Perho, toimittaja

"Suosittelen tätä hienoa kirjaa kaikille, joita kiinnostaa talous muutenkin kuin latteimpien hölinöiden näkökulmasta."
Tuomas Enbuske, toimittaja

"Erilainen ote omaan talouteen ei tee rahasta itseisarvoa, vaan tarjoaa lukijalle mahdollisuuden olla oman elämänsä sankari."
Jukka Oksaharju, osakestrategi

"Kirja on muistutus siitä, että ihminen on valintojensa summa. Vain me itse vastaamme omista valinnoistamme ja meillä on aina kaikissa olosuhteissa mahdollisuus valintaan."
Anne Berner, toimitusjohtaja

”Hyvät ansiot, ansioiden mukainen auto, auton mukainen asunto, asunnon mukainen vene, paremman veneen mukaiset paremmat ansiot. Kirjan luettuani pysäytin tuon oravanpyörän ostamalla käytetyn Ford Focuksen. Perhana kun automiestä kirpaisi alkuun, mutta olenhan vapaa ja Focuksessa muuten istuu onnellinen perheeni.”
KTT Pekka Puustinen

Kirja julkaistaan nyt huhtikuun lopussa ja voit tilata sen ennakkoon 38 euron hintaan (normaalisti 45 euroa) Talentumin verkkokaupasta koodilla BKT1340A. Alennuskoodi on voimassa kuun loppuun. Sivuja lopulliseen kirjaan kertyi lopulta vajaa 300. Kirjan sisällysluettelon ja alkusanat (pitää sisällään esipuheen ja kirjan ensimmäisen luvun) voit ladata ja lukea täältä.

Viime viikon maanantaina kävin pitämässä sijoitusstrategiastani luennon Talouskerho Markan järjestämässä sijoitusillassa Tampereen teknillisessä yliopistossa. Paikan päällä oli parisen sataa kiinnostunutta kuulijaa. Suuret kiitokset hienosti järjestetystä tilaisuudesta Talouskerho Markalle, sekä yleisölle erittäin aktiivisesta osallistumisesta ja tiukoista kysymyksistä! Tämä oli itselleni ensimmäinen kerta kun puhuin näin suurelle kuulijakunnalle. Hienoja asioita ja kasvamista tapahtuu vain heittäytymällä epämukavuusalueelle.

Haluan kantaa korteni kekoon tehdäkseni tästä maailmasta meille edes ripauksen paremman. Yksi teko on se, että autan Artem Daniliantsia järjestämään yrittäjyyteen ja omaan talouteen keskittyvän kurssin. Pilotointi tehdään tänä keväänä oululaisessa lukiossa. Jos palaute on hyvä kehitetään asiaa eteenpäin ja isommille yleisömäärille. Helsinki Capital Partnersin nimissä puolestaan aloitimme Kiva-toiminnan, jossa tuemme köyhien maiden yrittäjiä lainaamalla heille rahaa yritystoiminnan kasvattamiseksi. Kaapelitehtaan toimistollamme pidämme puolestaan taiteilijoiden näyttelyjä, emmekä veloita tilojen käytöstä mitään.

Kävin kvartaalin aikana myös lapseni kanssa tervehtimässä äitiäni Espanjassa, joka asuu nykyisin siellä talvet. HCP:llä olemme rakentaneet yhtiön toiminnan siten, että henkilön fyysisellä sijainnilla olisi mahdollisimman vähän merkitystä. Viimeisimpänä otimme käyttöön virtuaalitapaamiset ja voitkin varata minulta henkilökohtaisen ajan vaikka HCP Quantin strategian läpikäymiseen kotisohvallasi. Tällaiset asiat mahdollistavat sen, että voin tehdä työtäni mistä päin maailmaa tahansa. Teen jo nyt työni 99%:sti etänä kodistani Tyrnävältä käsin. Jatkossa ehkä kasvavassa määrin myös jostain muualta, jossa aurinko paistaa pidempään myös talvisin. Tämä on nykyaikaa!

PS: HCP:n rahastojen merkitseminen onnistuu nykyisin myös netitse.

Yhteenveto (tuotot indeksoituna)
Kvartaalin tuotto: +20.33 %
Tuotto vuoden alusta: +20.33 %

Sijoitusstrategiani tuotto verrattuna STOXX Europe 600 Gross Indeksiin ja OMXH25-indeksiin

Uuden vuoden ilotulitteet on paukuteltu, tinoista katsottu alkavan vuoden kurssiraketit ja muutoinkin sijoittajien katseet ovat siirtyneet jo vuoden 2014 puolelle. Sitä ennen on kuitenkin syytä ottaa vielä lyhyt revanssi menneestä vuodesta.

Vuodesta muodostui kokonaisuutena loppujen lopuksi erinomainen. Salkkuni toteutunut tuotto asettui kulujen jälkeen (mm. kaupankäyntikulut, leimaverot, välittäjän maksulliset palvelut jne. vähennettynä) lukemaan +38,49%! Tähän voi olla oikein tyytyväinen. Edellisen vuoden +47%:n tuotolla päihitin 99,7% kaikista Morningstarin listaamista rahastoista. Päättyneen vuoden tuotoilla sijoitukseni laski aavistuksen ja taakse jäi tällä kertaa "vain" 98,5% rahastoista. Luulisi tässä olevan silti tehokkaiden markkinoiden uskontokuntaan kuuluville vaikea pala nieltäväksi. Vuosittainen usean keskihajonnan poikkeama muiden suorituksesta kun pitäisi olla äärimmäisen harvinaista.

Edelliseen vuoteen verrattuna salkun kehitystä leimasi suhteellisen korkea volatiliteetti. Yksi syy tähän oli muutamat poiminnat, jotka tein Hong Kongin pörssistä. Näille lapuille oli tyypillistä liikkua voimakkaasti. Välillä sain katsella -15% ja +15% muutoksia päivässä ilman yhtiöitä koskevaa uutisointia. Olen useasti toitottanut monien muiden arvosijoittajien tapaan etten pidä volatiliteettia riskin mittarina. Osakkeiden heilunta tarjoaa enemmänkin otollisia tilanteita hankkia sijoituksia alennuksesta tai irtaantua tavanomaista korkeammalla arvostustasolla. Tästä huolimatta riskikorjattu tuotto oli Euroopan markkinoita parempi (mm. S&P Europe 350). Yhdysvalloissa mennyt vuosi oli harvinaisen hyvä ja siellä jäin aavistuksen markkinoiden riskikorjatusta tuotosta (mm. S&P 500-indeksin Sortino luku 3,23 vs. sijoitusteni 2,97 - vertailun vuoksi S&P Europe 350:n Sortino 1,64) vaikka kokonaistuotto muodostuikin paremmaksi (S&P 500-indeksi tuotti 31,8%).

Kun salkun tuotto on lähes neljäkymmentä prosenttia voisi helposti kuvitella sijoitusvuotena kaiken menneen putkeen. Totuus on kuitenkin kaikkea muuta. Vuoden aikana salkun sisällä tuli otettua useaan otteeseen "turpaan" reilulla kädellä. Kuten yläosassa olevasta kuvaajasta näkee käynnistyi vuosi erinomaisesti. Tein ensimmäisen kvartaalin aikana todella rajusti ylituottoa. Toinen ja kolmas kvartaali menivätkin sitten täysin penkin alle ja lyhyen aikaa pärjäsin jopa vertailuindeksejä heikommin (hui!). Näiden kvartaalien aikana tein tuntuvia tappioita. Vuoden viimeisellä kvartaalilla tuotto lopulta oikeni. Kvartaaleittain tarkasteltuna Q2 ja Q3 menivät siis penkin alle. Q1 ja Q4 olivat puolestaan vahvoja.

Käyttämäni sijoitusstrategia ei toimi 100% ajasta. Hyviin tuloksiin riittää, että strategia toimii suurimman osan ajasta. Nyt alituoton jakso oli puolen vuoden mittainen, mutta ei ole mitenkään harvinaista että tällä strategialla alituoton jakso voi olla jopa kaksi tai kolme vuotta. Alituoton ajanjaksot ovat yksi toimivan sijoitusstrategian tunnusmerkeistä. Jos jokin toimisi takuuvarmasti aina pakkautuisivat sijoittajat siihen sankoin joukoin. Sen seurauksena se lakkaisi toimimasta. Siksi pitkällä aikavälillä elinkelpoiseen strategiaan kuuluu aina myös heikon tuoton kausia. Strategian tuottaessa huonosti sitä karsastetaan ja sijoittajilla on taipumusta hakeutua muihin lyhyellä aikavälillä hyvin tuottaneisiin menetelmiin. Tämän vuoksi yksi tärkeimmistä menestyvän sijoittajan luonteenpiirteistä onkin systemaattisuus. Juuri näiden syiden vuoksi esimerkiksi arvosijoittaminen, small-cap yhtiöt ja jopa momentum sijoittaminen ovat toimineet vuosikymmenien ajan. Ei sen vuoksi etteivätkö kyseiset anomaliat olisi hyvin tiedossa, vaan juuri siksi etteivät ne toimi aina.

Käyttämistäni vertailuindekseistä kotimaan OMX Helsinki 25 tuotti vuoden aikana myös mehevästi: +28,29% (ennen osinkoja). STOXX Europe 600 Gross Index (sisältää osingot bruttomääräisesti) tuotti puolestaan +21,50% mikä on myös hyvin. Molemmissa on kyllä varsin karmea ero omaan +38,49%:n tuottoon. Vuoden lopussa salkku oli hajautettuna 21 eri yhtiön osakkeeseen.

Vuodesta 2014 tulee minulle henkilökohtaisesti kasvun vuosi. Kaksi itselleni hyvin tärkeää projektia, joita molempia olen työstänyt useita vuosia saa päivänvalon. Neljä vuotta työstämämme Erilainen ote omaan talouteen - Vapaus, onni ja hyvä elämä kirja julkaistaan huhtikuussa. Palautimme kirjan käsikirjoituksen kustantajalle joulukuussa ja olemme nyt kustannustoimitusvaiheessa. Kirja on jo ennakkotilattavissa Talentumin verkkokaupasta ja tunnuksella BKT1340A sen voi hankkia alennettuun 38 euron hintaan 30.4. asti.

Toinen on käyttämäni sijoitusstrategian saattaminen rahastomuotoiseksi, kuten aiemmin kerroin. Tulevan rahaston ristiäiset on pidetty ja rahastoni nimeksi tulee HCP Quant. Helsinki Capital Partnersin sivuilta löytyy nyt ensimmäisiä tietoja tästä tulevasta rahastosta. HCP Quant rahasto aloittaa toiminnan 30.6. ja rahasto avautuu sijoituksille kesäkuun ensimmäinen päivä. HCP Quantin sivuilta löytyy käyttämäni strategian tuottohistoria, kuukausituotot, allokaatio ja niin edelleen. Ernst & Young on myös verifioinut nämä tuotot eikä ole löytänyt niistä huomautettavaa. E&Y:n lausunto on myös ladattavissa samoilta sivuilta.

Kirjoitin myös laskurin rahaston verotehokkuuden arviointia varten. Verolaskurin avulla on mahdollista haarukoida sijoitusstrategiani tuottoa nettomääräisesti rahastomuotoisena siihen, että sijoittaja pystyisi itse toteuttamaan samaa strategiaa (mutta maksamaan tuotosta verot vuosittain). Laskuri ottaa huomioon maksettavat palkkiot.

Lisää nimesi ja sähköpostiosoitteesi HCP Quantin sivulla olevaan lomakkeeseen, jos olet kiinnostunut tulevasta rahastostani, niin lähetämme sinulle rahastoon liittyvät materiaalit niiden valmistuttua. Kuten aiemmin kerroin tulen siirtämään oman sijoitusomaisuuteni HCP Quant rahastoon. Mielestäni salkunhoitajan tulee istua samassa veneessä muiden sijoittajien kanssa.

Itse asiassa HCP Quant rahaston "sisäänajo" alkaa jo nyt vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. HCP Black rahasto tulee sijoittamaan varoistaan noin kymmenen prosenttia Quant rahastoon. Ensimmäisen kvartaalin aikana tulen ostamaan Quant rahaston strategian mukaisia osakkeita jo Black rahastoon. Vastapainona tälle Blackiin tullaan hankkimaan lisää luonnonmullistusvakuutusta. Black rahaston ideologia on aito aktiivinen hajauttaminen mikä tarkoittaa sellaisista sijoituksista koostuvaa portfoliota, jotka korreloivat keskenään mahdollisimman vähän. Taloussuhdanteet tunnetusti heiluttavat osakemarkkinoita. Se miten maailmalla tapahtuu esimerkiksi tsunameja, kuivuutta ja tornadoja ei ole tekemistä taloussuhdanteiden kanssa. "Sisäänajolla" varmistamme, että tehdyt järjestelyt mm. välittäjän ja säilytysyhteisön kanssa toimivat kuten pitääkin.

Kirjan julkaisu ja rahaston lanseeraaminen pitävät minut ainakin vuoden alkupuoliskon positiivisessa mielessä kiireisenä. Molemmat ovat sellaisia asioita joiden eteen olen nähnyt paljon vaivaa, joten on äärimmäisen mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea vuosi 2014 tuo tullessaan.

Tuottoisaa ja parempaa vuotta 2014!

Yhteenveto (tuotot indeksoituna)

Kvartaalin tuotto: +17.16 %

Tuotto vuoden alusta: +38.49 %

Ilotulitusta! Kuva: Rémi. P. / flickr

Tiedätkö sen tunteen, kun olet tehnyt jonkin asian eteen töitä roppakaupalla ja viimein saat aikaiseksi läpimurron? Sitten tiedät miltä minusta tuntuu!

Olen jo pitkään tutkinut eri vaihtoehtoja ja tapoja miten voisin tarjota käyttämäni sijoitusstrategian myös muille. Tie ei totisesti ole ollut helppo. Matkan aikana on tullut käännettyä monta eri kiveä. Olen miettinyt muun muassa voisiko sijoitusyhtiö olla yksi ratkaisumalli. Keskustelin asiasta muutama vuosi sitten yhden sijoitusyhtiön kanssa. He tarjosivat mahdollisuutta rakentaa strategiasta tuote sijoitusyhtiöön. Pohdittuani asiaa kieltäydyin tarjouksesta.

Ajan myötä yksi tavoite strategian toteutuksen suhteen kohosi itselleni aina vain selvemmäksi. Mielestäni ainut järkevä tapa toteuttaa strategia on tehdä siitä rahasto. Syy tähän on selvä. Strategiassa on osakekierto varsin korkea, minkä vuoksi yksityissijoittajalle kertyy vuosittain veroja maksettavaksi. Nykyisen pääomaveroasteen ollessa 30/32% ja osinkoveronkin kohtuu korkea, leikkaa tämä ikävästi sitä summaa, mikä sijoittajalle jää kasvamaan korkoa korolle vuosien aikana. Nykyisessä poliittisessa tilanteessa näyttää lisäksi siltä, ettei sijoittajan veroaste ole ainakaan lähivuosina kevenemässä. Koska rahaston ei tarvitse maksaa veroa jää tällaisessa strategiassa rahastomuotoisena enemmän rahaa kasvamaan korkoa korolle. Tämä siitä huolimatta, että rahastosta on luonnollisesti omat kulunsa sijoittajalle. Rahastomuotoisena strategia johtaa win-win tilanteeseen molemmille osapuolille. Sijoittaja hyötyy rahaston verotehokkuudesta ja rahastoyhtiö puolestaan voi tarjota rahastoa hyvällä omallatunnolla sen ollessa silti järkevää liiketoimintaa. Molemmat hyötyvät.

Sijoittaja maksaa verot vasta nostaessaan varoja rahastosta pois. Se mikä veroaste tulevaisuudessa sitten on, on tietysti epävarmaa. Lisäksi jokainen voi vaikuttaa siihen millaista pääomaveroa nostoajankohtana maksaa valitsemalla asuinpaikkansa. Suomeen verovelvollisen verotaakka on erilainen kuin monen ulkomailla asuvan. Muutamien tekemieni Excel-harjoitusten myötä näyttää Suomeen verovelvollisen osalta strategia tulevan rahastoituna pitkällä aikavälillä kulujenkin jälkeen edullisemmaksi, kuin jos sijoittaja kykenisi toteuttamaan samaa strategiaa itse.

Oikean rahastoyhteistyökumppanin löytäminen onkin sitten oma tarinansa. Aloitin Helsinki Capital Partnersin toimitusjohtajan Tommi Kemppaisen kanssa asiasta ensimmäisen kerran keskustelut tammikuussa 2012. Tätä on seurannut lukuinen määrä sähköpostikirjeenvaihtoa, puheluita ja tapaamisia niin Helsingin, kuin Oulun päässä. Nyt lähes kaksi vuotta myöhemmin yhteistyö on johtanut siihen pisteeseen, että siirryn ensi kuun alussa Helsinki Capital Partnersin palvelukseen. Käyttämästäni sijoitusstrategiasta tehdään HCP:lle Suomeen uusi osakerahasto, jonka toiminnasta vastaan. Tällä hetkellä rahaston arvioitu käynnistyminen on ensi kesän tienoilla. Muun muassa Finanssivalvonnan kanssa asiat ottavat oman aikansa, eikä niitä voi kiirehtiä. Strategiaani on käyty HCP:n toimesta läpi hyvin tarkasti. Muun muassa track recordini on varmistettu ja sen tulee vielä erikseen tarkastamaan erikseen nimetty ulkopuolinen taho. Samoin on varmistettu, että strategia on skaalattavissa ylöspäin suurempiin pääomiin, sekä tutkittu sen riskiominaisuudet.

Tulen luonnollisesti siirtämään nykyisen sijoitusomaisuuteni hoitamaani rahastoon. Koen, että ainut oikea tapa toimia on se, että salkunhoitaja istuu samassa veneessä muiden rahastoon sijoittaneiden kanssa. Se myös takaa sen, että intressiristiriitoja ei pääse syntymään. Rahaston menestys koskettaa minua yhtä lailla kuin muita rahaston omistajia. Toki myös kärsin samassa suhteessa silloin, kun strategia ei toimi. Jos minä en salkunhoitajana luota hoitamaani rahastoon, niin miksi kenenkään muun tulisi luottaa? Uskon strategiaani ja toimin sen mukaisesti.

Helsinki Capital Partners on pieni toimija. Henkilöstöä sillä on tällä hetkellä kahdeksan ja toimistot Helsingissä, sekä Jyväskylässä. Koen tämän hyvänä asiana. Tulevan rahastoni kannalta ainut oikea paikka sille on pieni toimija. Käyttämäni strategia eroaa niin tuntuvasti muusta Suomessa markkinoilla olevasta tarjonnasta, että ainut oikea koti sille on yhtiö, jolla on rohkeutta toimia erilaisesti. Myös HCP:n nykyiset kaksi rahastoa (Black ja Focus) eroavat selvästi muista. Koska kyseessä on aktiivisesti hoidetut rahastot ainut oikea tapa on myös erota selvästi indeksisijoittamisesta. Sama on myös oman strategiani kohdalla. Indeksistä poikkeavia tuottoja voi saada vain eroamalla indeksistä reilulla kädellä. Muussa tapauksessa kannattaa sijoittaa suoraan indeksiin.

Koen HCP:n arvomaailman ja toimintatavan tervehdyttävän erilaisiksi. HCP:n lupaus ja toiminnan tarkoitus on olla varainhoitoyhtiö, josta uskallat olla ylpeä. Lupausta se lunastaa arvoilla avoimuus, kumppanuus ja tehokkuus, jotka vaikuttavat jokaiseen yhtiössä tehtyyn päätökseen. Avoimuutta asiakkaiden suuntaan on mm. se, että HCP ensimmäisenä varainhoitoyhtiönä Suomessa palauttaa asiakkailleen takaisin kaikki palkkionpalautukset (ns. kick-backit). Nämähän tyypillisesti ohjaavat alalla sitä mitä asiakkaalle tarjotaan. HCP:n ydinajatuksena on nostaa asiakkaan etu tärkeimmäksi ratkaisuja haettaessa. Ylipäätään jokaisella HCP:n työntekijällä tuntuu olevan ilahduttavan rehellinen ja aito suhtautuminen alaan. Asioita ei piilotella, niistä puhutaan suoraan, rehellisesti ja salailematta. Teen mielelläni työtä sellaisten ihmisten kanssa, joilla on sama arvomaailma.

Tulevan rahaston salkunhoitamisen lisäksi vastuulleni tulee yksityisasiakkaiden partneriryhmä. Voit siis olla minuun tulevaisuudessa myös yhteydessä, kun haet itsellesi esimerkiksi parhaiten sopivaa sijoitustapaa tai strategiaa. Lisäksi tulen myös vastaamaan erilaisista konseptoinneista, joiden avulla voisimme palvella yksityisasiakkaita paremmin.

Tässä yhteydessä on hyvä tehdä yksi asia selväksi. Tämä blogi ei ole katoamassa mihinkään. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kirjoitan tätä yksityishenkilönä. Jatkossa tosin tulen tekemään kirjoituksia myös HCP:n omaan blogiin.

Pidä kiinni unelmistasi! Ne voivat kantaa yllättävänkin pitkälle! Toivon, että tulen näkemään myös teistä mahdollisimman monet uuden rahastoni kumppaneina.

PYN Rahastoyhtiö julkaisi tänään teettämänsä mielenkiintoisen tutkimuksen Suomeen rekisteröidyistä osakerahastoista. Tutkimuksen teki Jere Hirvinen ja se käsitti 269 Suomeen rekisteröityä osakerahastoa. Tutkimus kattaa näiden osakerahastojen tuotot aina vuodesta 1987 - jolloin ensimmäinen osakerahasto aloitti toimintansa - maaliskuun 2013 loppuun. Osakerahastojen määrä on lisääntynyt huomattavasti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Esimerkiksi vuonna 1995 osakerahastoja oli vasta 15, mutta vuonna 2003 jo 176 kappaletta.

Yli viisi vuotta toimineista rahastoista vain hyvin harva on päässyt yli 10% vuosittaiseen tuottoon. Huomattavin asia listasta mielestäni on se, että se koostuu enimmäkseen pienten rahastoyhtiöiden rahastoista. Tämä olisi tavallisen rahastosäästäjän hyvä tiedostaa. Isojen pankkien massiivisten rahastojen on lähes mahdotonta päästä hyviin tuottoihin, sillä koostaan johtuen niiden on vaikea erottautua indekseistä. Mikäli rahastosäästäjä haluaa saada hyvää tuottoa rahoilleen on hänen parempi etsiä sopiva rahasto pienten toimijoiden tarjonnasta.

(Yli viisi vuotta toimineet parhaiten tuottaneen osakerahastot, lähde: PYN)

Pyysin PYN:ltä tutkimuksen raakadatan, josta selvisi myös rahastojen tuotot lyhyemmältä ajalta. Ohessa on lista kaikista näistä osakerahastoista, jotka ovat tuottaneet yli 12% p.a. aloituksestaan lähtien. Huomionarvoista on, että lista koostuu lähin yksinomaan hyvin tuoreista rahastoista, joille ei ole ehtinyt kertyä track recordia kovinkaan pitkään.

(Yli 12% p.a. tuottaneet suomalaiset osakerahastot niiden aloituksesta, lähde: PYN)

Tämä lista vilisee selvästi enemmän perinteisiä isoja toimijoita. Tyypillistä alallehan on polkaista pystyyn erilaisia rahastoja vähän väliä ja jättää niistä henkiin vain sellaiset joille syntyy ajan mittaan hyvä track record. Huonosti menestyneet rahastot joko lakkautetaan tai sulautetaan muihin rahastoihin vähin äänin. Tästä myös syntyy eloonjäämisharha niminen anomalia, joka saa monen toimijan tarjonnan näyttämään paremmalta kuin todellisuus on.

Huonoiten tuottaneiden osakerahastojen lista vilisee muihin sulautettuja rahastoja. Silmiinpistävää minusta tässä listassa on se, että puolet rahastoista on Evlin. Evli Emerging Technologies rahasto onnistui tuhoamaan yli 93%:ia sijoittajien varoista alle kolmessa vuodessa. Aikamoinen saavutus!

(Huonoimmat osakerahastot tuoton mukaan, lähde: PYN)

Yli viisi vuotta toimineiden huonoiten tuottaneiden osakerahastojen listalta erottuu puolestaan Danske, jonka kolme rahastoa sijoittuu kymmenen kehnoimman joukkoon. Kaiken kaikkiaan Danskella on tutkimuksen mukaan 15 osakerahastoa, jotka on miinuksella (sisältää myös sulautetut ja lakkautetut rahastot). Se on suurin määrä koko tutkimuksen otoksesta.

(Yli viisi vuotta toimineet yhä hengissä olevat huonoimmat osakerahastot, lähde: PYN)

Itselläni on nyt kertynyt track recordia viiden vuoden ja yhden kvartaalin verran. Olkoonkin, että nykyisen sijoitusurani ensimmäiset vuodet menin passiivisilla indeksituotteilla. Tuon viiden vuoden ja kvartaalin aikana kumulatiivista tuottoa on kertynyt +68,45% eli vuosituottona +10,44% verran. PYN:n koostamalla yli viiden vuoden historian omaavien osakerahastojen listalla olisin tällä tuotolla asettunut sijalle 21. Siinä on jäänyt suurin osa alan "ammattilaisista" taakse.

Näemmä sitä sokea apinakin osaa heittää tikkaa - kaikesta huolimatta!

(Salkun tuotot elokuussa 2011)

Elokuu oli osakesijoittajille synkkä ympäri maailman. Oman salkkuni kehitys ei tästä poikennut vaan lasketteli myös alaspäin kovaa tahtia. Turpiin tuli kuukauden aikana -11,45%, mikä on ennätyksellisen paljon. Käyttämäni vertailuindeksi STOXX Europe 600 Gross Index laski puolestaan -10,26%, joten alituottoa tuli -1,19%-yksikköä. Sen sijaan kotimaan OMXH25 indeksi lasketteli vain -6,94%. Oman salkkuni ja STOXX Europe 600 GI:n tuottoihin verrattuna tosin OMXH25:n kehitys on silti selvästi alempi.

(Salkun kehitys verrattuna markkinatuottoihin vuoden alusta)

STOXX Europe 600 Gross Index on pärjännyt omaa salkkuani paremmin vuoden alusta 3,04 prosenttiyksikköä. OMXH25:n tuotto on puolestaan 8,29 prosenttiyksikköä jäljessä omaa salkkuani ja STOXX Europe 600 GI:tä 15,47 prosenttiyksikköä. OMXH25:ssä ei tosin ole osinkoja huomioitu, joten sitä kautta tulee muutama prosentti tasoitusta.

Elokuu paljasti monelle kokemattomalle sijoittajalle karvaasti sen millaisia riskejä sijoittamiseen kuuluu. Nousevien kurssien aikana tulee helposti sellainen olo, että oma riskinsietokyky on hyvä ja sitä kasvatetaan, mutta isommat tiputukset alas paljastavat todellisen riskinsietokyvyn. Jos viime aikoina on tuntunut siltä, että osakepainoa tulisi laskea on oma riskinsietokyky tullut arvioitua jo alunperin väärin. Tyypillisesti piensijoittaja toimii juuri väärin päin. Laskee riskiä, kun pörssit ovat tulleet alas ja nostaa riskiä, kun on tultu ylös.

Oman oikean riskinsietokyvyn paljastuminen on sinänsä hyvä asia. Jos se on tullut arvioitua väärin on oikein muuttaa sitä vastaamaan oikeaa riskinsietokykyä, mutta sen jälkeen siinä tulee myös pidättäytyä. Osakepainon jatkuva säätäminen vain johtaa suurimmalla osalla huonompiin tuottoihin.

Viime aikojen heilunta markkinoilla toi mieleeni Benjamin Grahamin sanat:

In the short term, the stock market behaves like a voting machine, but in the long term it acts like a weighing machine.

Juuri tällä hetkellä markkinat tuntuvat tosiaan toimivan kuten "voting machine". Osakkeiden hinnat ovat erkaantuneet fundamenteistä monin paikoin. Suuriakin lasteja tunnutaan paniikissa viskottavan suoraan laitaan. Pitkällä aikavälillä markkinat kuiten toimivat kuten vaaka (weighing machine), joten uskon tilanteen korjaantuvan ennen pitkää.

Jotkut tykkäävät puhua samasta asiasta nimellä mean reversion eli keskiarvoistuminen. Markkinoilla on tapana korjata ylilyönnit kumpaankin suuntaan. Niinpä tavoistani poiketen aloitin osto-ohjelman, joka tällä hetkellä näytti ajoittuvan juuri keskelle pohjia (puhdasta tuuria!). Ostoja olen tehnyt railakkaimpina laskupäivinä joita tosin osto-ohjelman aloittamisen jälkeen ei enää ole montaa ollut. Tuleva kehitys näyttää kuinka pitkään vielä ohjelma kestää - kehitys on varmasti vielä pomppuista, joten eiköhän uusia ostomahdollisuuksia avaudu.

Sijoitusstrategiani riskienhallintaan kuuluu stop-lossit. Mm. stop-lossien laukeamisien myötä oma salkkuni putosi STOXX Europe 600:aa terävämmin kiivaimman laskun aikana. Kun aikoinaan strategiaa hioin päädyin backtestaustulosten perusteella käyttämään stop-lossilla varustettua strategiaa. Siitä huolimatta, että stop-lossien käyttö laski strategian tuottoja.

Syy stop-lossilla valittuun strategiaan löytyy omasta riskinsietokyvystäni. Testauksen perusteella stop-lossilla varustettuna sama strategia omaa vähemmän riskiä kuin stop-lossiton. Testien perusteella osakkeet, joissa stop-loss laukesi korjasivat myöhemmin vuoden aikana tuoton paremmaksi kuin mitä se stop-lossin triggeröintihetkellä oli.

Strategian valittu riskitaso tuntuu itselleni oikealta. Viime aikojen kovasta tiputuksesta huolimatta olen pitäytynyt valitussa strategiassa eikä se ole tuntunut vaikealta. Helpottaa kummasti, kun tietää miten strategia on toiminut aiemmin isojen droppien (mm. finanssikriisin ensimmäinen aalto ja teknokupla) kohdalla ja miten se on korjannut sen jälkeen.

Jos markkinoiden kovasta tiputuksesta haluaa etsimällä etsiä hyviä puolia, niin stop-lossien myötä realisoituneiden tappioiden ansiosta strategian vaihto indeksisijoittamisesta nykyiseen puolipassiiviseen arvosijoitusstrategiaan näyttää tapahtuvan hyvin pienin veroseuraamuksin. Alkuvuonna myymistäni ETF:stä olisi muuten tullut maksettavaksi huomattavia pääomatuloja. Nyt ne ovat leikkaantuneet selvästi.

Euroopassa ja USA:ssa voimakas tiputus on saanut aikaan hullunkurisia toimenpiteitä. Osakkeiden lyhyeksi myymiseen eli shorttaamiseen on asetettu rajoitteita mm. eräiden pankkien osakkeiden kohdalla. Tämä on mielestäni naurettavaa! Shorttikieltojen astuttua voimaan kiellon omaavien yhtiöiden kurssit sukelsivat selvästi lisää. Eikä ihme. Tällainen manipulaatio on vielä vahvempi osoitus siitä, että yhtiöillä ei todennäköisesti ole puhtaita jauhoja pussissa.

Henkilökohtaisesti arvostan shorttausta tekeviä tahoja suuresti. Eivät kaikki hedge rahastotkaan toki ole puhtaita kuin pulmuset, mutta shorttaus jos mikä vaatii sen, että riskienhallinta pitää olla hallussa. Shorttaukseen liittyen suosittelen asiasta kiinnostuneita muuten lukemaan Greenlight Capitalin johtajan David Einhornin kirjoittaman kirjan Fooling Some of the People All of the Time, A Long Short Story, joka kertoo Allied Capitalin (sanoista muuten muodostuu myös sopivasti All Lied Capital, joka kuvaa yhtiötä paremmin) tarinan.

Työskentelen ja olen osakkaana MobileSpot Oy nimisessä start-up yhtiössä. Valehtelisin, jos väittäisin start-up yrittämisen olevan tylsää. Olemme yhtiössä laittamassa uutta vaihdetta silmään. Kasvun myötä nykyiset toimitilat käyvät meille pieneksi ja etsimmekin tällä hetkellä isompia toimitiloja. Olemme kesän jälkeen tehneet rekrytointeja ja todennäköisesti palkkaamme vielä yhden henkilön lisää ennen vuoden vaihdetta.

Itse olen ollut suurimmaksi osaksi kiinni projektissa, jonka julkaisu pitäisi tapahtua ensi viikolla. Uskoisin tästä olevan juttua eri lehdissä sen jälkeen. Kyseessä on kuitenkin tuote, jolle uskomme olevan kysyntää. Tuotteen kehityssuunta näyttää hyvältä ja meillä on suuria suunnitelmia sen tulevaisuutta ajatellen. Jostain on kuitenkin aina aloitettava. Ja se alku paljastuu hyvin pian. Kerron blogissa asiasta lisää, kun tieto on julkista.

Sitä odotellessa - Hyvää alkanutta syksyä!

Yhteenveto (tuotot indeksoituna)
Kuukauden tuotto: -11,45%
Tuotto vuoden alusta: -14,35%

Tämän artikkelin on kirjoittanut vieraskynällä Olli Turunen. Olli on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja toimii nykyisin Saksassa sijoittajasuhdetehtävissä Beiersdorf AG:llä, joka on DAX-indeksiin kuuluva kulutustavarayhtiö. Olli on intohimoinen sijoittaja ja suosii suoraa osakesijoittamista. Hän pitää erinomaista Talousguru nimistä sijoitusblogia Kauppalehden puolella osoitteessa http://talousguru.blogit.kauppalehti.fi.

Kuten urheilussa, myös sijoittamisessa on pakko olla strategia menestyäkseen. Yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ei ole kuitenkaan olemassa. Jalkapallon ja jääkiekon maailmanmestaruuksia on voitettu joskus puuduttavan tiukalla puolustuksella, toisinaan luovalla hyökkäyspelillä. Jos kentälle hyppää ilman mitään taktiikkaa ja tekee mitä mieleen juolahtaa, vastustaja vie 6-0. Sama pätee sijoittamiseen.

Sijoittajilla ei usein tunnu olevan selvää strategiaa. Tämä selviää amerikkalaisen Dalbarin tutkimuksesta. Dalbar analysoi vuosittain kuinka rahastoihin sijoittavat ovat menestyneet edellisen 20 vuoden aikana.

Vuosina 1990 – 2009 Yhdysvaltain osakemarkkina, S&P 500 –indeksillä mitattuna, nousi keskimäärin 8,2% vuodessa. Arvaa paljonko oli (jenkki)sijoittajien saama vuosituotto samalla aikajaksolla? Vain 3,2%!

Viiden prosenttiyksikön ero vuosituotossa korostuu rahassa dramaattisesti. 10 000 euron potti 20 vuodessa kasvaa indeksisijoittajalla reiluun 48 000 euroon kun piensijoittaja jää alle 19 000 euroon. Viimeisin tutkimus vieläpä mairittelee sijoittajia, sillä vuonna 2008 päättyneessä otoksessa indeksi tuotti vuosittain 8,4% kun sijoittajat jäivät 1,9 prosenttiin.

Miksi sijoittajat ovat noinkin karusti perässä verrattuna markkinan keskiarvotuottoon? Osa tappiosta indeksille selittyy toki rahastojen kuluilla – mutta vain osa. Dalbarin mukaan suurin syy löytyy sijoittajien käyttäytymisestä. Monet osakeostoksia tekevät uskovat olevansa muita parempia. Ilmiö on tuttu auton ratista. Arviolta 70-80% miehistä ajattelee olevansa, paradoksaalista kyllä, parempia kuskeja kuin muut miehet. Sijoittamisessa ilmiö näkyy siten, että rahastoja vaihdetaan liian tiuhaan ja väärään aikaan. Keskimääräinen pitoaika on vähän yli kolme vuotta.

Uskon, että salkun jatkuvaa muokkausta tapahtuu suorassa osakesijoittamisessa vieläkin tiuhempaan. On mieluisampaa koplata salkkua kuin jättää se rauhaan. Veivaus kylläkin aiheuttaa kuluja ja tuotoista koituu veroja. Lopullinen nettotuotto heikkenee.

Rahastojen ja osakkeiden ajoittamiseen liittyen onkin sanottu:

“Ei se markkinoiden ajoittaminen, vaan aika markkinoilla joka ratkaisee.“

Ammattilaisillakin vaikeutensa

Jos oli piensijoittajalla heikko tulos pitkäaikaisessa tutkimuksessa, paremmin voisi mennä salkunhoitajillakin.

Akateemiset tutkimukset todistavat markkinan voittamisen vaikeuden. Charles Ellisin mukaan ainoastaan 32% jenkkirahastoista voitti S&P 500 –indeksin vuosina 1989-2008. Burton G. Malkiel, kuuluisa professori Princetonin yliopistosta, havaitsi myös enemmistön rahastoista häviävän indeksille. Ennen kaikkea hallinnointikulut ja veivaamisesta johtuvat kaupankäyntikulut syövät tuottoa.

Useat tutkimukset ovat Yhdysvalloista, sillä rahastobisnes on kukkinut siellä paljon pidempään kuin Suomessa. Uskon, että Euroopan reuna-alueella tulokset voisivat olla hieman ristiriitaisempia, sillä pienemmällä ja vähemmän seuratulla periferiamarkkinalla indeksin voittaminen on helpompaa. Tätä tukee fakta, että viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomeen sijoittavasta 19 rahastosta 14 on voittanut indeksin.

“Indeksirahasto olisi useimmille sijoittajille paras vaihtoehto.“ -Warren Buffett

Rakkaudesta harrastukseen

Indeksisijoittamisen hyvyydestä on kasapäin tutkimuksia. Jos ei ole aikaa, halua ja kiinnostusta seurata yksittäisiä yhtiöitä, markkinakeskiarvon vanavedessä roikkuminen ETFien tai indeksirahastojen kautta on ehkäpä paras tapa sijoittaa. Kansankielelle asiaa on käännetty runsaasti blogien muodossa, josta tämä “Kohti taloudellista riippumattomuutta“ on yksi monien erinomaisten joukossa. Indeksisijoittamisen taustoja on siis turha enempää valottaa.

Kyltymättömille kurssinousijoiden kalastajille ja pelihenkisille pörssipaperien pyörittäjille olen kuitenkin omistanut suuremman osan tekstistä.

Jos olet kiinnostunut yhtiöiden ja talouden seuraamisesta, suora sijoittaminen tekee säästämisestä paljon jännittävämpää. Tuleeko siitä tuottoisampaa? Todennäköisyydet ovat indeksi-Iiron puolella. Mutta tottakai jokainen osake-Olavi haluaa menestyä keskiarvoa ja indeksi-Iiroa paremmin. Tuottosi osakepoimijana riippuu paljon sijoitustavastasi. Korostan alun urheiluesimerkkiä. Ilman mitään taktiikkaa juokset pallon perässä päättömästi ja häviät takuulla.

Vieraskynäilijä on jo vuosia sitten ihastunut hyvin vahvasti osakepoimintaan (sijoittamisen) esikuvien Warren Buffettin ja Anders Oldenburgin ansiosta. Ylimääräistä kaupankäyntiä pyrin välttämään, mutta siihen sorrun ajoittain. Tekemättä oleminen on vaikeaa. Yksi perussääntö heti alkuun: Osakepoimijan ei kannata lähteä liikaa hajauttamaan, sillä liian suurella yhtiömäärällä (25+) tuotto alkaa helposti muistuttamaan indeksiä.

“Hajauttaminen on niille, jotka eivät tiedä mitä ovat tekemässä.“ -Warren Buffett

Yksityissijoittajan edut

Sanotaan, että tieto on valttia. Mutta se ei takaa parempaa menestymistä sijoitusmarkkinoilla. Jos Lontoon ja Wall Streetin ammattilaisetkaan eivät keskiarvoisesti pysty järin mairitteleviin tuloksiin, voisiko osake-Olavi siihen pystyä?

Tärkeintä on, että ainakaan kannata lähteä kilpailemaan samalla strategialla ammattilaisten kanssa. Salkunhoitaja, jolla on analyytikot, ekonomistit ja assitentit käytössään, hyödyntää satojen viikkotuntien työpanoksen sijoituspäätöksissään. Jos yrität harrastajana huomattavasti pienemmällä aikamäärällä matkia salkunhoitajia, häviät nopeasti. Etulyöntiasema on haettava erilaistumalla. Yksityissijoittaja voi erilaistua ammattilaisista helpostikin, sillä moni etu on hänen puolellaan: 

1. Kärsivällisyys
   Suurin syy tuottojen heikkouteen syntyy liiasta kaupankäynnistä. Yksityissijoittajalla on kuitenkin varaa olla tekemättä mitään, toisin kuin salkunhoitajalla.
   
   Ammattilaisten pitää pystyä työpaikkansa vuoksi näyttämään tulosta kuukauden, puolen vuoden ja vuoden aikajänteellä. Markkina on hetkinen paikka sen sisällä oleville. Viisi vuotta on lyhin relevantti jakso katsoa työn oikeita hedelmiä, mutta siihen ei ammattilaisen kärsivällisyys riitä. Sinulla riittää, eikö vain?
   


2. Vastavirtaan meneminen
   Useat rahastot, joiden sijoitukset paljastetaan kuukausittain, ovat taipuvaisia tekemään sijoituksia trendiosakkeisiin. He karttavat yhtiöitä, joita kukaan muu ei halua. Ilmiö johtuu psykologiasta. On mukavampaa olla väärässä porukassa kuin yksin. Sama näkyy myös monien analyytikoiden suosituksista. Laumassa on turvallisempaa olla. Piensijoittajan on sitä vastoin uskallettava olla ajoittain eri mieltä kuin valtavirta. Kannattaa kontrata. Muutoin olet muiden kanssa samassa veneessä etkä voi voittaa markkinaa.
   


3. Vapaus valita
   Osake-Olavi voi napsia salkkuunsa suomalaisia, jenkkiläisiä ja kiinalaisia yhtiöitä. Siellä voi olla kulutustavaraa, lääkeyhtiötä, savupiipputeollisuutta, mitä vain. Myös yhtiöiden koot voivat vaihdella kymppimillin pikkukioskista sadan miljardin jättiläisyhtiöön. Kaikki tämä ei onnistu salkunhoitajalta.
   
   En tarkoita, että pitäisi ampua joka suuntaan, mutta yksityissijoittajaa eivät säännökset rajoita. Salkunhoitaja on naimisissa oman toimialansa ja/tai maantieteellisen alueensa kanssa. Esimerkiksi lääkeyhtiöihin sijoittava rahasto voi vain unelmoida hyvistä mahdollisuuksista muilla toimialoilla.
   


4. Pienen salkun edut
   Kuvittele, että istut 100 miljoonan euron rahaston kirstunvartijana. Yhtiöön perehtymisen jälkeen haluat ostaa siivun Tulikiveä salkkuusi. 5 miljoonan euron sijoitus Tulikiveen on sopiva viiden prosentin pala rahastostasi. Mutta tuo viisimillinen onkin jo 10% koko Tulikivestä, sillä yhtiön markkina-arvo on 50 miljoonaa euroa. Sellaista osuutta yhtiöstä on lähes mahdoton haalia markkinahintaan.
   
   100 miljoonaa euroa on vielä pikkuraha kun mennään isolle kirkolle Lontooseen tai lätäkön taakse Wall Streetille. Siellä miljardit ovat arkipäivää. Liituraitapukuisten salkunhoitajien on täysin mahdoton ostaa laadukkaita (suomalaisia) pienyhtiöitä. Yksityissijoittajalla tätä ongelmaa ei ole. Osake-Olaville kaikki pienetkin helmet ovat mahdollisia sijoituskohteita.

Indeksirahastot ovat monelle loistava vaihtoehto, mutta markkinoita seuraavalle itse touhuaminen on sata kertaa kiehtovampaa. Harrastuksesta ei kannata kuitenkaan tehdä kallista menemällä joka trendin perässä. Yksityissijoittajalla on monia etuja puolellaan verrattuna ammattilaisiin. Jotta ei ajaudu samaan ansaan kuin useimmat, on tehtävä jotain toisin. Tärkein niistä on kärsivällisyys. Ostettuasi yhtiöitä, on oltava olla malttia pitää eikä vaihtaa niitä kuin kalsareita. Sijoittaminen, tai ehkä parempi sanoa osakesäästäminen, on lähempänä maratonia kuin pikajuoksua.  

Lähteet: Buffett by Roger Lowenstein, Dalbar, Kauppalehti, Morningstar, Random Walk Down Wall Street by Burton G. Malkiel, Winning the Loser’s Game by Charles D. Ellis

Seligsonilta on toivottu passiivista indeksirahastoa kehittyville markkinoille jo useita vuosia. Nyt pyyntöihin on viimein vastattu, sillä Seligson lanseeraa uuden passiivisesti hallinnoidun indeksirahaston syyskuussa 2010. Rahaston nimeksi tulee Seligson & Co Kehittyvät markkinat. Varsinaisesti kyseessä ei ole Seligsonin oma rahasto vaan se toimii syöttörahastona DFA:n Emerging Markets Value rahastoon. Seligsonin oma salkunhoitaja lähinnä vain hoitaa rahastojen välistä rahaliikennettä ja vastailee asiakkaiden kysymyksiin.

Rahaston kaikki varat on sijoitettuna tähän yhteen indeksirahastoon ja uusia merkintöjä ja lunastuksia voi tehdä vain kerran viikossa. Tämän vuoksi rahasto luokitellaan erikoissijoitusrahastoksi. Luokituksella ei täysi-ikäiselle sijoittajalle ole sinänsä merkitystä, mutta esimerkiksi lapsen salkkuun pääsemiseksi erikoissijoitusrahastot tarvitsevat maistraatista erillisen luvan.

(DFA Emerging Markets Value (I) Portfolio rahaston kustannukset, lähde: DFA)

Katsotaan tarkemmin mistä rahastossa on kyse. Seligsonin kehittyvien markkinoiden hallinnointi- ja säilytyspalkkioksi mainitaan 0,75%, joka muodostuu kohderahaston 0,50%:n ja Seligsonin 0,25%:n kuluista. Rahaston TER luku on 0,95%, mikä kertoo kokonaiskustannukset paremmin. DFA:n omilla sivuilla Emerging Markets Value Portfolio Institutional Class rahaston - joka on samanlainen syöttörahasto kuin Seligsoninkin tuleva rahasto - TER luvuksi ilmoitetaan 0,62%, joten Seligsonin oman 0,25%:n kulun päälle heiltä tulee vielä muita kustannuksia aika lailla suhteessa hallinnointipalkkioon. Rahasto on ns. no-load tyyppinen eli merkinnästä ja lunastuksesta ei tule kuluja, jos rahastoa pitää yli vuoden ajan. Jos sijoitusaika on alle 6 kuukautta on lunastuspalkkio 1%, jos alle vuoden niin 0,5%.

Rahaston kustannukset ovat siis hyvin kilpailukykyiset. Aktiivisesti hallinnoidut kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot voivat periä jopa 3-4%:n kustannuksia. Lisäksi useissa rahastoissa on erillinen tuottopalkkio, sekä merkintä- ja lunastuspalkkiot. Henkilökohtaisesti en pidä tuottopalkkioista yhtään. Sen johdosta salkunhoitaja ottaa mielellään tarpeettomasti riskiä, sillä hyvän tuoton johdosta hän saa muhkeat tuottosidonnaiset palkkiot. Mikäli riskinottaminen osoittautuu kuitenkin vikatikiksi pahin mitä salkunhoitajalle tapahtuu on, että hän jää ilman tuota palkkiota. Hallinnointipalkkiot tulevat joka tapauksessa. Salkunhoitaja voi siis ainoastaan hyötyä riskin ottamisesta. Sijoittaja siis kantaa riskit ja salkunhoitaja vain voitot. Reilu diili.

(DFA Emerging Markets Value (I) maajakauma, lähde: DFA)

(DFA Emerging Markets Value (I) suurimmat sijoitukset, lähde: DFA)

(DFA Emerging Markets Value (I) toimialajakaumat, lähde: DFA)

DFA Emerging Markets Value rahasto on laajasti hajautettu. Suurimmat painoalueet ovat Kiina, Taiwan, Etelä-Korea, Brasilia ja Intia, jotka muodostavat yhteensä 60% rahaston sijoituksista. Kesäkuun lopussa osakkeita salkussa oli yhteensä 1970 kappaletta. Rahaston vertailuindeksiin (MSCI Emerging Markets Value Index) kuuluu vain 489 osaketta. Rahaston 20 suurinta sijoitusta muodostavat vajaat 23% rahastosta. Rahoitussektori on kuitenkin rahastossa yllättävän suurella painolla - vajaat 30% on sijoitettuna kyseiseen toimialaan.

(Seligson Kehittyvät markkinat -rahaston kuvitteellinen tuotto, lähde: Seligson)

DFA Emerging Markets Value sijoittaa siis kehittyville markkinoille, mutta sen lisäksi se pyrkii sijoittamaan arvo-osakkeisiin. Arvo-osakkeita voi määritellä monin eri tavoin, mutta yksi yleisimmistä määrittävistä tekijöistä on korkea book-to-market (tai alhainen P/B eli price-to-book) arvo. Rahaston sisältämien osakkeiden mediaani book-to-market on 0,89 ja painotettu keskiarvo 0,83. Vertailuindeksin vastaavat arvot ovat 0,50 ja 0,54.

Summa summarum. Suomalaiset piensijoittajat ovat odottaneet passiivisesti hallinnoitua kehittyvien markkinoiden indeksirahastoa pienin kustannuksin jo pitkään. Nyt tarjolle on tulossa ensimmäinen varteenotettava vaihtoehto. Rahaston kulut ovat ETF verrokkeihin verrattuna jonkin verran suuremmat, mutta toisaalta sijoittajalle ei tule maksettavaksi kaupankäyntikustannuksia, spread kustannuksia, välittäjän säilytysmaksuja ja niin edelleen. Perinteisesti Seligson on myös tarjonnut rahastoistaan ns. kasvuvaihtoehdon, jossa osingot sijoitetaan uudelleen. Tällöin sijoitus jää kasvamaan korkoa korolle tehokkaammin. Näistä syistä johtuen tulevaa uutta rahastoa voi suositella lämpimästi piensijoittajille, jotka eivät halua ostaa vastaavia ETF:iä suoraan pörssistä isommilla (n. 1000€) summilla kerralla.

24.7.2010 klo 18:40: Korjattu BtM tekstiä. Korkea BtM on luonnollisesti parempi arvon määritelmä, kun vastaavasti P/B luvulla pienempi. Pahoittelen BtM:n ja P/B sekoittamista keskenään. Lisätty kuvakaappaus DFA:n kulurakenteesta Emerging Markets Value (I) rahaston osalta. Kielioppivirheitä korjailtu.

Monille sijoittajille tehokkaiden markkinoiden hypoteesi lienee tuttu Burton G. Malkielin loistavan kirjan Sattuman kauppaa Wall Streetillä kautta. Malkiel on toiminut tehokkaiden markkinoiden puolesta puhujana jo pitkään. Itse tehokkaiden markkinoiden hypoteesin on laatinut professori Eugene Fama ensimmäisen kerran jo 60-luvulla.

Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi lähtee liikkeelle seuraavista ajatuksista. Mikäli kerran osakkeiden hinnat heijastelevat yritysten tuloksia, niin emmekö voisi ennustaa niitä? Mutta jos osakekurssit olisivat ennustettavissa, niin ne tarjoasivat mahdollisuuden tehdä varmoja voittoja. Tämän johdosta kurssien hintoihin kohdistuu painetta muuttua siten, että tällaiset varmojen voittojen mahdollisuudet poistuvat. Osakemarkkinoita on tutkittu runsaasti ja tutkimustulokset osoittavat, että näin myös on. Tehokkailla eli hyvin toimivilla markkinoilla osakekurssien liikkeet eivät ole ennustettavissa.

Otetaan esimerkki. Osakkeella käydään kauppaa pörssissä 10€:n hintaan. Perustuen tekemääsi taustatutkimukseen osakkeen kurssista, sekä yrityksen tilanteesta päädyt tulokseen, että sen hinnan tulee vuoden päästä olla 12€. Mikäli osakkeen oikea hinta tulisi vuoden päästä olla 12€, niin kaikkien sijoittajien kannattaisi ostaa sitä jo nyt ja hyötyä varmasta noususta. Tämä johtaisi tilanteeseen, että osakkeen hinta lähtisikin nousuun jo saman tien. Olemassa olevan tiedon perusteella osake olisi alihinnoiteltu ja kurssiin syntyisi paine heijastaa sen tulevaisuuden arvoa.

Ylläolevassa esimerkissä on tehokkaiden markkinoiden hypoteesin ydin. Vain uusi ja arvaamaton informaatio voi aiheuttaa muutoksia osakkeiden hinnoissa. Osakkeiden hinnat heijastelevat kokoajan kaikkea sitä saatavilla olevaa tietoa, joka olemassa on. Tämä pitää sisällään niin kaikki mahdolliset vaihtoehdot yrityksen toiminnasta, tuloksesta kuin kaikesta muustakin mahdollisesta. Esimerkiksi yritys, joka julkaisee huipputuloksen osavuosikatsauksen yhteydessä voi sen osakkeen hinta pysyä samana, mikäli tämä on ollut odotettavissakin markkinoilla. Hinta voi jopa laskea, jos huipputulos onkin ollut markkinoiden odotuksia heikompi. Tässä yhteydessä uusi tieto onkin ollut huonompi kuin odotettu, joten samalla tavalla osakkeen hinnoittelu korjaa sen uuden tiedon valossa olevalle oikealle tasolle.

70-luvulla Fama tarkensi tehokkaiden markkinoiden hypoteesiä esittelemällä siitä kolme eri muotoa vahvuuksien mukaan. Ne eroavat toisistaan sen mukaan mitkä tiedot heijastuvat osakkeiden hinnoitteluun. Muodot ovat seuraavat:

• Heikko muoto. Heikon muodon mukaan osakkeiden hinnat heijastelevat kaikkea sitä tietoa, joka on saatavilla osakkeen menneestä suorituksesta, kuten mennyt kurssihistoria, vaihdon voluumi jne.
• Keskivahva muoto. Keskivahvan muodon mukaan osakkeiden hinnat pitävät sisällään kaiken saman informaation kuin heikko muoto, mutta lisäksi kaiken julkisesti yrityksistä ja osakkeista saatavilla olevan informaation. Tätä informaatiota on esimerkiksi yritysten osavuosikatsaukset, yritysjohdon pätevyys, fundamentti informaatio jne.
• Vahva muoto. Vahva muoto pitää sisällään kaiken yrityksen julkisen informaation lisäksi kaiken mahdollisen saatavilla olevan tiedon yrityksestä, myös sisäpiiritiedon.

Vaikka tehokkaiden markkinoiden hypoteesi on viime aikoina saanutkin paljon kritiikkiä osakseen on akateeminen konsensus edelleen keskivahvan ilmentymän puolella. Sisäpiiritiedon hyväksikäytöllä on osoitettu saatavan hyötyä osakemarkkinoilla.

Mitä meille sijoittajille on tästä opittavaa? Ensinnäkin tehokkaiden markkinoiden hypoteesin jo kaikkein heikoimman ilmentymän mukaan tekninen analyysi on turhaa. Tekninen analyysi perustuu menneen markkinainformaation analysointiin ja pyrkii sen perusteella löytämään osakekursseista ennustettavia malleja ja sitä kautta ennustamaan osakekurssin kehitystä. Teknisestä analyysistä on olemassa useita eri teorioita, kuten Dow, Elliot wave, Kondratieff, relative strength jne. Näissä on kuitenkin oleellista tunnistaa ns. vastustustaso, joka muodostuu lähinnä markkinapsykologisista syistä (edelliset markkinahuiput jne). Mikäli kuitenkin sijoittajat käyvät kauppaa vastustustason tuntumassa heidän täytyy uskoa kykenevänsä tekemään voittoa näillä tasoilla, ts. hinnat voivat yhtä todennäköisesti laskea kuin nousta. Tämän johdosta tällaiset hintamallit ovat itse itsensä tuhoavia. Kun ne on kerran tunnistettu sijoittajat ryhtyvät ottamaan niitä käyttöön ja sen myötä niiden käytöt heijastuvat osakkeiden hinnoitteluun. Markkinat ovat jatkuvassa muutoksessa löytääkseen uusia malleja sitä mukaan kuin vanhat mallit tuhoutuvat.

Toiseksi tehokkaiden markkinoiden hypoteesin keskivahvan ilmentymän mukaan fundamenttianalyysi on tuloksetonta. Fundamenttianalyysi perustuu julkisesti saatavilla olevan tiedon analysointiin, kuten yrityksen osingonjakoon, tuloksentekokykyyn, korkoihin jne. Tässä kohden on kuitenkin hyvä huomioida, että kaikki osakemarkkinat eivät ole ns. tehokkaita. Käytännössä kaikki julkinen informaatio ei välttämättä ole osakekursseissa sisällä, sillä sen hankinta maksaa. Tämän johdosta kehittyvät markkinat ja pienyritykset ovat vähemmän analysoituja kuin kehittyneet ja isot yritykset. Tämä antaa varsinkin piensijoittajille heikommat lähtökohdat, sillä heillä on vain harvoin varaa laajamittaisen datan keräämiseen ja analysointiin. Sijoittajien keskinäinen kilpailu löytää tehottomasti hinnoiteluja osakkeita johtaa kuitenkin tilanteeseen, että tällaisten osakkeiden löytäminen on erittäin vaikeaa. Fundamenttianalyysissä sijoittajan tulee löytää yritys, jonka tulee olla parempi kuin mitä muut sijoittajat olettavat sen olevan.

Otetaan jälleen esimerkki. Kuvitellaan osakerahasto, joka hallinnoi yhden miljardin euron omaisuutta. Jos tällainen osakerahasto kykenee fundamenttianalyysiä hyödyntämällä saamaan vaikkapa vain 0,5 prosenttiyksikköä markkinoita kovempaa tuottoa - tarkoittaa se, että rahaston kannattaa uhrata vuosittain analyyseihin 5 miljoonaa euroa! Siltikin tämän kokoluokan ylituotto hukkuu rahastolla täysin vuosiheilahteluiden sekaan, eikä siten saatua hyötyä voida sieltä tunnistaa. Rahastot tappelevat kuitenkin keskenään tuotoista verisesti ja esimerkki osoittaa, minkä vuoksi ne ovat valmiita upottamaan analyyseihin suuria summia rahaa. Siten piensijoittajalle ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi harjoittaa fundamenttianalyysiä on perehtyä vain vähän analysoituihin yrityksiin, mutta silloinkin hän joutuu mittelemään osaamisestaan kymmenien alan ammattilaisten kanssa.

Mikä tästä kaikesta on sitten lopputulemana piensijoittajan kantilta on se, että tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan sijoittajan kannattaa ostaa ja omistaa kuluiltaan pieniä indeksi(osuus)rahastoja. Varsinkin kehittyneet markkinat ovat erittäin tehokkaat ja läpianalysoidut. Näiltä markkinoilta ylituottojen saaminen menee enemmän oman onnen, kuin taidon piikkiin erityisesti piensijoittajilla. Kehittyvien markkinoiden ja pienyritysten osalta, jotka ovat vähemmän seurattuja voi olla saatavilla ylituottoja, mutta niissäkin on vähintään kyseenalaista vastaako analyyseihin laitetut rahat ja aika saatua hyötyä. Helpoimmalla sijoittaja pääsee ostamalla indeksirahastoja tai ETF:iä ja antamalla toisten pitää huolen siitä, että markkinoilla säilyy tasapaino. Näin aikaa jää myös enemmän itse elämiseen!

Eilinen Ylen MOT ohjelma käsitteli Nordean pääomaturvattua Mermaid sijoituslainaa, jota markkinoitiin yksityisille sijoittajille riskittömänä sijoituksena. Tämän CDOn riskisyys paljastui lopulta sijoittajille, kun lainakorin sadasta yrityksestä seitsemän teki konkurssin ja pääoman arvo tippui nollaan. Mermaidiin sijoittaneet menettivät kaikki rahansa.

Yksityissijoittajista osa oli aivan selvästi ilmaisseet haluavansa sijoittaa rahojansa ilman riskiä. Siitä huolimatta heille oli pankkineuvojan taholta suositeltu tällaista sijoitusvaihtoehtoa. Ohjelman mukaan pankkineuvojat eivät itsekään osanneet selittää minkälaisesta sijoitustuotteesta oikein oli kyse. Tämä sinänsä ei minua hätkähdytä, sillä omien kokemusteni perusteella pankkineuvojien osaaminen sijoitustuotteiden osalta on vähintäänkin välttävää tasoa. Olipa jopa eräs yksityishenkilö sijoittanut tähän "pääomaturvattuun" tuotteeseen omakotitalon laajentamista varten otetun asuntolainan, kun rakentaminen lykkääntyikin.

Nordean myyntijohtajan Jari Ohrankämmenen haastattelun katsominen ohjelmassa tuo mieleen lähinnä koukussa kiemurtelevan madon.

Selvästikin ohjelmassa olleet yksityishenkilöt eivät olleet tajunneet tällaisen strukturoidun sijoitustuotteen toimintaa ja riskejä. Myyntiargumenttina toiminut sana pääomaturvattu tuntui johdatelleen suurimman osan luulemaan tuotteen riskitasosta jotakin aivan muuta.

Vaikka jälkiviisaus onkin aina erittäin helppoa, olisi tässäkin yksityissijoittajien kannattanut noudattaa vanhaa viisautta: älä sijoita sellaiseen, jota et ymmärrä. Riskiä kaihtavia sijoittajia kiehtoo varmasti tulevaisuudessakin pääomaturvattuina myytävät tuotteet nimensä takia. Mikäli tällainen pääomaturva omille sijoituksille tuntuu itselle sopivalta ratkaisulta voi sellaisen kasata helposti itsellekin ja kaiken lisäksi sellaisista osista, että myös ymmärtää sijoituksensa koostumuksen. Olen aiemmassa kirjoituksessani maininnut kaksi tapaa kasata tällainen pääomaturvattu sijoitus.

Lähetetty ohjelma löytyy kokonaisuudessaan Ylen areenalta ja voit katsoa sen kokonaisuudessaan tästä linkistä. Ohjelman kesto on noin 30 minuuttia.

Pitkäjänteinen sijoittaja haluaa pitää kulunsa kurissa. Pitkässä juoksussa pienetkin säästöt aiheuttavat tuotossa isoja eroja johtuen korkoa korolle ilmiöstä.

Otin vertailuun suomeen sijoittavan aktiivisen rahaston ja kustannustehokkaan OMXH 25 ETF:n. Rahaston merkintäpalkkio on 1%, hallinnointipalkkio 2% ja lunastuspalkkio 0,5%. Seligsonin OMXH 25 ETF:n kokonaiskulut (TKA) on 0,23%. ETF:t ostetaan pörssistä joten laskin ETF:n "merkintäpalkkion" hinnaksi 12 ostoa á 4€ (Nordnetin mini-palvelun hintataso) vuosittain, jolla kustannukseksi tulee 0,8%. Vuotuisena tuottona käytin 12%:ia ja pääoman lisäyksenä 6000 euroa (500€/kk).

Rahastosäästäjälle kertyy 20 vuoden säästämisen tuloksena pääomaa 374 235€ eli voittoa tulee 254 235€. Tuottoprosentiksi muodostuu mukavat 211,86%. Lunastuskulut tässä vaiheessa on 1 271€. Lunastuskulujen jälkeen voitoksi tulee 252 964€ ja tuottoprosentiksi 210,80%.

ETF säästäjälle 20 vuoden säästämisen tuloksena pääomaa on 466 738€ eli voittoa tulee 346 738€. Tuottoprosentiksi muodostuu 288,95%. Nordnetin mini-palvelulla myyntikulut 0,15% tarkoittavat tässä vaiheessa 520 euroa, jota voidaan pitää ETF:n "lunastuspalkkiona". Kaikkien kulujen jälkeen voitoksi tulee 346 218€ ja tuottoprosentiksi 288,51%.

Nyt pääsemme varsinaiseen vertailuun. Rahaston merkintäpalkkio on ainoastaan 0,20 prosenttiyksikköä korkeampi, mutta hallinnointipalkkio 1,77 prosenttiyksikköä isompi. Tämänlaiset luvut ja niiden erot kuulostavat todella pieniltä pankin tiskillä rahastosopimusta allekirjoitettaessa. Puhumattakaan siitä että takuuvarmasti pankkineuvoja ei ota kustannustehokkaampia ETF:iä keskustelussa esille. Prosentti sinne toinen tänne - ei kait sillä ole isommin väliä? Tässä tapauksessa sillä on 93 254 euron ero! Kulujen jälkeen ETF tuottaa 36,86% paremmin. Mitä pidempi aika sitä enemmän ETF vivuttaa korkoa korolle ilmiön ansiosta eroa rahastoon.

Osa rahastoista suoranaisesti ryöstävät asiakkaitaan heidän edes ymmärtämättä sitä. Pahimpia ovat niin sanotut rahastojen rahastot eli rahastot jotka pitävät sisällään toisia rahastoja. Asiakkaalle näiden rahastojen kustannuksista yleensä kerrotaan kyseisen rahaston hallinnointi,- merkintä- jne palkkiot ja jätetään kertomatta sen pitämien muiden rahastojen kustannukset. Näin todelliset kulut saadaan asiakkaalta piiloon ja pidettyä huoli siitä että asiakas maksaa todella suolaisesti pankille palkkioita. Luonnollisesti on selvää että raskaan kulurakenteensa johdosta tällaiset rahastojen rahastot tuottavat kehnosti.

Yllä on kuva tuotoista 20 vuoden ajalta (1988-2007) Pohjois-Amerikan markkinoilta. Osakkeet (S&P500) tuottivat tuona aikana 11,81% ja obligaatiot 7,56%. Mutta paljonko sai keskimääräinen rahastosijoittaja? 4,48%! Se on jopa vähemmän kuin turvalliset valtion obligaatiot. Graafi on sijoittajien käyttäytymistä tutkivasta tutkimuksesta jonka DALBAR julkaisee vuosittain sijoitusammattilaisille.

For years, mutual fund companies have been marketing their products using the long-term results of a lump-sum investment. The results typically show that the funds' annualized returns have outpaced their designated benchmarks and inflation, implying that if investors purchase fund shares and hold them for similar time periods, they may achieve similar results.

Reality, however, is quite different from this scenario – and it's not the fault of the fund companies. In this year's Quantitative Analysis of Investor Behavior, DALBAR illustrates how investors are often their own worst enemies. By examining actual fund inflows and outflows during the 20-year period ended December 31, 2007, the analysis finds that investors often buy and sell at the worst possible times – and achieve commensurate returns.

Niinpä niin. Ostamme nousukiiman ollessa kuumimmillaan ja myymme kun tilanne näyttää synkimmältä. Katsotaanpa mitä tällä hetkellä suomalainen rahastosijoittaja tekee.

Rahastojen arvot ovat pudonneet ja rahastojen nettomerkinnät ovat negatiivisia. Rahastoista siis otetaan ulos rahaa enemmän kuin niihin merkitään. Asiasta on uutisoitu jo monen monta kertaa. On jälleen käymässä klassisesti: ihmiset myyvät huonoinpaan mahdolliseen aikaan.

Ihmismieli on mielenkiintoinen. Pidämme itseämme muita parempina sijoittajina. Tämä itsensä huijaaminen johtaa siihen että luulemme tietävämme milloin on oikea aika ostaa ja milloin myydä. Tutkimukset osoittavat että asia on juuri päinvastoin. Passiivisessa sijoittamisessa ei pyritä lyömään markkinoita. Ei yritetä ajoittaa ostoja ja myyntejä. Passiivisella sijoittamisella päästään markkinoiden keskituottoon, tekemättä mitään. Samaan aikaan aktiivinen sijoittaja tekee enemmän töitä sekä saa huonommat tuotot. Vanhat totuudet pitävät edelleen paikkansa vaikka jokaisessa nousussa ja laskussa riittää huutelijoita joiden mukaan "vanhat säännöt eivät enää päde" ja "tällä kertaa on toisin". QAIB 2008 tiivistää tämän hyvin:

Whether the mutual fund industry is enjoying rapid expansion in times of economic boom, or is being battered by the bears, the key findings uncovered in D ALBAR 's first study from 1994 remain true: Investment return is far more dependent on investor behavior than on fund performance. Mutual fund investors who hold their investments typically earn higher returns over time than those who time the market.