Olen jonkin aikaa hahmotellut päässäni sopivaa sijoitusstrategiaa, jolla ottaa mittaa markkinavoimista. Tälle sijoitusstrategialle olen kuitenkin asettanut muutamia ehtoja:

• Kaupankäyntiaktiviteetti ei saa karata käsistä. Hahmottelemassani strategiassa tulee toimeksiantoja pari kappaletta kuukausittain.
• Strategia tulee kohdistaa kotimaisiin osakkeisiin. Helsingin pörssin kaupankäyntikustannukset ovat pienemmät kuin ulkomaille. Näin kustannukset pysyvät kurissa.
• Sijoitusstrategian tulee tuottaa indeksiä paremmin.
• Strategian tulee olla helposti ymmärrettävä.
• Sen noudattaminen ei saa vaatia aktiivista sijoitusten seuraamista.

Tarkoitus on rakentaa omien sijoitusten satelliitit tätä strategiaa noudattaen. Avoimesta linjasta poiketen en aio paljastaa salkkuni satelliitteja kuukausikatsauksissa, vaan tulen raportoimaan pelkästään niiden kehityksen. Samoin tulen pitämään sijoitusstrategian, sekä perusteet satelliittien muutoksiin salassa. Syy tähän on yksinkertainen. Jos markkinoilla on hyödynnettävissä oleva anomalia - se katoaa tultuaan yleiseen tietoon, kun muutkin ryhtyvät sitä hyödyntämään.

Minulla on kuitenkin ongelma. Ja se ongelma on käytettävissä oleva aika. Jo nyt vapaa-aikani on hyvin niukka johtuen kirjaprojektista, sivubisneksistä, harrastuksista jne. Kesällä syntyvän lapsen myötä käytettävissä oleva aika kutistuu yhä entisestään.

Minulla on siis ajatus käytettävästä strategiasta. Tämän strategian elinvoimaisuuden todistamiseen ja hiomiseen tarvitsen vuorostaan teidän apua! Ensimmäisessä vaiheessa tarkoitus on ajaa tarvittavat datat tietokantaan ja regressioanalyysiä käyttäen katsoa toimiiko strategia historian valossa.

Avukseni tarvitsen pienikokoisen tiimin. Olet etsimäni henkilö mikäli kykenet sitoutumaan projektin toteuttamiseen ja:

• Pystyt kaivamaan osakkeiden kokonaispääoman tuottoprosentin (ROA) riittävän pitkältä ajanjaksolta (vähintään 10 vuotta). Myös pääsy muihin listattujen yritysten kannattavuuslaskelmiin on eduksi.
• Hallitset LAMP:n (linux-apache-mysql-php/perl/python), jotta erilaisia simulaatioita voidaan ajaa. Myös SAS osaaminen voi olla avuksi.

Olettaisin tässä vaiheessa tarvitsevani strategian testaukseen siis yhden henkilön, joka kykenee hakemaan tarvittavat tiedot riittävän pitkältä ajalta. Lisäksi tarvitsen muutaman teknisen henkilön, jotka kykenevät rakentamaan tietojärjestelmän, jota vasten strategiaa on mahdollista mallintaa.

Vastapainoksi tästä tarjoan luonnollisesti pääsyn tutkimuksen tuloksiin, jota voi hyödyntää omassa sijoitustoiminnassa. Sitoudut pitämään hahmotellun strategian tiedot salassa. Tutkimuksen loputtua päätämme ryhmänä mitä tuloksille teemme. Pidämmekö tiedot salassa keskenämme, myymmekö tiedon eteenpäin vai julkistammeko strategian ja sen tulokset kokonaisuudessaan.

Saat yhteyden minuun kirjoittamalla oikealta yläkulmasta löytyvään sähköpostiosoitteeseen.

(Kuva: cc Zepeli)

Minua on jo pidemmän aikaa houkutellut ajatus sijoittaa asuntoon. Perinteinen asuntosijoittaminen hankkimalla pala betonikuutiota ja siihen vuokralainen ei kuitenkaan oikein innosta. Sen sijaan vuokrattavan vapaa-ajan asunnon rakentaminen kiehtoo. Tähän on olemassa useita syitä.

Ensinnäkin haluaisin päästä myös itse nauttimaan sijoituksesta. Vapaa-ajan asunnoissa on vajaakäyttö erittäin runsasta ja koko vuoden vuokratuotto kertyy muutamalta sesonkikuukaudelta. Tämän ansiosta sijoitusta pystyy hyödyntämään hyvin myös omiin tarkoituksiin.

Arvonkehityksen ja haluttavuuden vuoksi mökin tulisi sijaita Lapissa jonkin suuren, sekä vetovoimaisen laskettelukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Levi, Saariselkä ja Ylläs. Toisin kuin suurimpien kaupunkien kohdalla näistä paikoista on yhä saatavilla hyviä rakennuspaikkoja. Kaupunkien keskustat on rakennettu jo ajat sitten täyteen, eikä sijoittaja voi kuin unelmoida mahdollisuudesta päästä rakentamaan kaupungin keskustaan. Siksi sijoitusasunto lähes poikkeuksetta ostetaankin vanhasta asunto-osakeyhtiöstä.

Itse rakentamalla voi vaikuttaa tulevaan vuokratuottoon. Suoraan sanottuna en ymmärrä laisinkaan nykyisten vapaa-ajan asuntojen hintatasoa. Nykyisillä pyyntihinnoilla on mahdollista rakentaa isompi ja täysin uusi mökki paljon edullisemmin. Lisäksi säästöä tulee vielä 4%:n varainsiirtoveron verran, jonka valmiin mökin ostaja joutuu maksamaan. Kun rakennettavan mökin tontin vielä hankkii vuokratonttina ei myöskään tontin varainsiirtoveroa, eikä kiinteistöveroa tule maksettavaksi. Tontin vuokrakustannukset voi puolestaan vähentää vuokratuotoista. Tontteja löytyy mm. Metsähallituksen Laatumaa palvelusta.

Vuokrattavassa vapaa-ajan asunnossa on lisäksi myös se hyvä puoli, että omat käynnit mökissä ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.

Suurimmalla osalla ihmisistä tällainen projekti todennäköisesti kaatuisi varsinaiseen rakentamiseen. Samasta syystä nykyisin myös "avaimet käteen" omakotitalopaketit ovat niin suosittuja. Omalla kohdalla takana on jo yhden hevostallin, sekä noin 75 neliöisen autotallin rakentaminen ns. pitkästä tavarasta, joten rakentamisen riskit ovat pienemmät kuin henkilöllä, jolle rakentaminen on täysin uutta.

Kuinka hyvää tuottoa mökeillä on sitten mahdollista saada? Erittäin hyvää ottaen huomioon riskitason. Arvopaperi-lehden numerossa 10/2009 oli vertailussa Lapin laskettelukeskusten sijoitusasuntojen vuokratuotot. Esimerkiksi Ylläksellä sijaitsevan 28,5 neliöisen lomahuoneiston vuokratuotto kohoaa 7,8%:iin huoneiston ollessa vuokrattuna 8 viikon sesongin 650 euron viikkohintaan ja 3 viikkoa sesongin ulkopuolella 350 euron viikkohintaan. Mikäli sesongin ulkopuolisia vuokraviikkoja on 9 kohoaa vuokratuotto 11,2%:iin. Kokemuksesta tiedän, että sesonkikausi on erittäin helppo myydä loppuun. Se ei ole yleensä koskaan ongelma. Sesongin ulkopuolellakin mm. ruskakausi on helppo myytävä. Realistisesti arvioiden tällaiset kohteet ovat vuoden aikana yleensä vuokrattuna 3-4 kuukautta. Varovaisen sijoittajan kannattaa käyttää laskelmissa kolmea kuukautta.

Itseäni eivät aivan näin pienet huoneistot kiinnosta vaan mielenkiinto kohdistuu n. 60-80 neliön hirsimökkeihin. Tällaiseen mökkiin parvella varustettuna voi majoittaa 6-8 henkeä. Rakentamismielessä myös hirsirungon kasaaminen on helppoa. Vuokratonttia käyttäen tällaisen mökin rakennuskustannukset ovat alle 100.000 euroa, mutta se vaatii kohtuullisen paljon omaa työtä. Mikäli oman työn tiputtaa minimiin saa rakennuskustannuksiin uppoamaan helposti 150.000 euroa, mikä ei välttämättä edes riitä.

Ohessa varsin suurpiirteinen laskelma, mitä tällainen mökki voisi tuottaa. Laskelmassa olen rakennuskustannuksiksi arvioinut 100.000 euroa ja sesonkikauden viikkovuokraksi 1350 euroa. Sesongin ulkopuolella vuokrahinnaksi olen arvioinut 650 euroa. Laskelmien pohjana on 8 vuokrattua sesonkiviikkoa ja 5 sesongin ulkopuolista viikkoa eli yhteensä noin 3 kuukautta vuokrattua aikaa. Näistä olen vähentänyt tontin arvioidun vuosivuokran 4000 euroa, sähkölaskun 100 euroa kuukaudessa, sekä vesi- ja muita sekalaisia (mm. vakuutukset, jätemaksut jne) maksuja yhteensä 500 euron edestä. Näin vuokratuotoksi tulee 8,35%. Osakkeisiin nähden tuotto on erittäin houkutteleva. Lisäksi potentiaalista arvonnousua tulee mökistä itsestään.

Aivan vielä en projektia aio kuitenkaan toteuttaa. Olen pyöritellyt ajatusta yhden ystäväni kanssa, että jos ryhtyisimme rakentamaan yhdessä. Näin kustannukset puolittuisivat ja periaatteessa jo nykyinen sijoitusvarallisuus riittäisi projektiin nipin napin. Eniten projektissa juuri kiehtoisi se, että voisi nauttia sijoituksesta myös itse. Harva muu sijoitus mahdollistaa saman ilon.

Johdanto

Tekninen analyysi on menetelmä, jolla pyritään ennustamaan osakkeen suuntaa tutkimalla sen historiallista kehitystä. Lukuisat tutkimukset (mm. Fama & Blume 1966 ja Jensen & Benington 1970) osoittavat, että tulevaa kehitystä ei pysty ennustamaan historiallisen kehityksen perusteella. Monet sijoittajat kuitenkin käyttävät sitä joko pääasiallisena sijoitusvälineenä tai yhtenä apuna sijoituspäätöksiä tehdessä. Siten tekniseen analyysiin on hyvä perehtyä vaikkei sitä omassa sijoitustoiminnassaan käyttäisikään. On hyvä ymmärtää kaikkia markkinoilla toimivia tahoja. Toisaalta myös juuri sijoittajien erilainen käyttäytyminen ja toiminta tekevät yhdessä markkinoista tehokkaat.

Käyn tässä nyt alkavassa kirjoitussarjassa lävitse erilaisia teknisen analyysin menetelmiä, sekä miten niitä voi tulkita. Kirjoitussarjan tarkoitus ei ole käydä läpi kaikkia eri teknisen analyysin menetelmiä, sillä jo pelkästään niiden runsas määrä tekisi tehtävästä lähes mahdottoman. Tulen kirjoitussarjassa keskittymään muutamiin yleisimpiin ja yksinkertaisimpiin menetelmiin, jotka ovat itselleni tutuimpia.

Tekninen analyysi on kiistanalaisuudestaan huolimatta nykyään jo sen verran suosittua, että sitä opetetaan yliopistossa omana oppiaineena nimeltä arvopaperianalyysi. Tämä kirjoitussarja pohjautuu pitkälti omiin kokemuksiini ja tietoihin teknisestä analyysistä, sekä yliopistossa opetettavaan kurssimateriaaliin.

Mitä on tekninen analyysi?

Tekninen analyysi pyrkii siis hyödyntämään markkinoilta saatavaa informaatiota - pääasiallisesti hintatietoa. Se sopii sekä pitkänajan, että lyhyenajan analysointiin. Päivitystiheyttä muuttamalla sitä voidaan soveltaa aina päivänsisäiseen kaupankäyntiin asti. Monesti sijoittajalle tekninen analyysi on vain yksi apuväline ja sitä käytetään yhdessä fundamenttianalyysin kanssa sijoituspäätöksen tekemiseksi.

Tekninen analyysi pyrkii ennustamaan tulevaa kurssikehitystä perustuen aiempaan hintainformaatioon ja kaupankäyntitietoon. Se pyrkii hyödyntämään markkinatehottomuuksia hinnanmuodostuksessa. Sen soveltaminen perustuu pitkälti käyttäytymistieteelliseen rahoitustieteeseen eli behavioral finance käsitteeseen, jonka perusteella sijoittajat eivät ole rationaalisia ja kaikki informaatio ei ole kaikkien sijoittajien käytettävissä. Tekninen analyysi pyrkii siten hyödyntämään näitä epärationaalisten sijoittajien aiheuttamia markkinapoikkeamia.

Teknisen analyysin lähtökohta on Dow teorian kuusi periaatetta:

1. Markkinoilla on kolme liikettä: (i) Main movement, joka on pääasiallinen suunta tai trendi ja joka voi kestää alle vuodesta useisiin vuosiin. (ii) Medium swing, joka on keskipitkän ajan heilahdus, jota seuraa 33-66% kurssimuutos main movement:iin nähden. Kestoltaan kymmenestä päivästä kolmeen kuukautta. (iii) Short swing on kooltaan pieniä muutoksia, jotka voivat kestää tunneista aina joihinkin kuukausiin. Kaikki kolme liikettä voivat tapahtua samaan aikaan, esimerkiksi pieni päivämuutos laskevan (bear) medium swingin aikana, kun pääsuunta on nouseva (bull).
2. Markkinatrendillä on kolme vaihetta: (i) Accumulation, jossa "enemmän" tietävät sijoittajat toimivat yleisen markkinauskomuksen vastaisesti eli ostavat laskeviin kursseihin tai myyvät nouseviin kursseihin. Tämän johdosta myöhemmin kurssiin tulee voimakas liike. (ii) Participation, jossa voimakkaan liikkeen johdosta muut sijoittajat haluavat hyödyntää muodostunutta trendiä, mikä johtaa lopulta vaiheeseen (iii) Distribution, jossa neuvokkaat sijoittajat alkavat jakamaan omistuksiaan takaisin markkinoille.
3. Markkinat diskonttaavat kaikki uutiset. Tässä kohdin Dow teoria siis on samaa mieltä tehokkaiden markkinoiden hypoteesin kanssa. Markkinat imevät erittäin nopeasti kaikki uutiset hintoihin.
4. Markkinoiden keskimääräisten tuottojen täytyy tukea toisiaan. Esim. keskimääräistä suuremmat tuotot alalla, joka tarvitsee toimiakseen jotakin toista toimialaa tulee parempi kehitys näkyä myös tällä toisella toimialalla. Mikäli näin ei ole on se varoitus yliarvostuksesta.
5. Kaupankäyntivoluumi vahvistaa trendin. Heikolla vaihdolla tapahtunut muutos ei ole yhtä luotettava kuin suurella vaihdolla tapahtunut muutos.
6. Trendit jatkuvat kunnes ehdoton signaali todistaa ne päättyneeksi. Dow teorian mukaan trendit jatkuvat markkinakohinasta huolimatta. Markkinat voivat väliaikaisesti liikkua trendin vastaiseen suuntaan, mutta trendi katsotaan päättyneeksi vasta, kun siitä saadaan lopullinen vahvistus.

Teknisen analyysin menetelmät perustuvat erilaisiin indikaattoreihin, jotka voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan:

1. Trendiä mittaavat indikaattorit.
2. Momenttia eli tapahtuneen hinnanmuutoksen voimakkuutta mittaavat indikaattorit.
3. Yli- ja alihinnoittelua mittaavat indikaattorit.

Alexander Elder kategorisoi indikaattorit hieman eri tavalla:

1. Trendiä seuraavat indikaattorit (mm. liukuvat keskiarvot ja trendiviivat).
2. Oskillaattorit, joita sovelletaan uuden trendin alkamisen tunnistamiseen (mm. RSI, ROC, MACD).
3. Sekalaiset, joka pitää sisällään mm. markkinaluottamuksen kuvaamisen.

Eri indikaattorit antavat sitä vähemmän kohinaa (virheellisiä signaaleita) mitä pidempi aikaperiodi on käytössä. Lyhyellä aikaperiodilla indikaattorit antavat enemmän osto ja myyntisignaaleja kuin pitkää aikaperiodia käytettäessä. Näitä signaaleita tulkitaan yhdessä muiden ja eri mittaisten indikaattoreiden kanssa, esimerkiksi liukuvien keskiarvojen tietoa yhdessä suhteellisen voimaindeksin (RSI) kanssa.

Liukuva keskiarvo

Kaikkein yksinkertaisin teknisen analyysin menetelmistä on liukuva keskiarvo. Se on yksinkertaisuudessaan keskiarvo joltakin aikaväliltä. Esimerkiksi 50 päivän liukuva keskiarvo on jonkin osakkeen hinnan keskiarvo 50 päivän ajalta.

Luonteeltaan liukuva keskiarvo on trendiä seuraava indikaattori. Sillä pyritään löytämään uuden trendin alkaminen tai päättyminen. Se ei siis sovellu tulevan suunnan ennustamiseen vaan signaloimaan trendin muutokset. Liukuvan keskiarvon vahvuus on erityisesti sen yksinkertaisuus ja helppo tulkittavuus.

Liukuvan keskiarvon ostosignaalit:

• Hinta nousee liukuvan keskiarvon yläpuolelle.
• Hinta on liukuvan keskiarvon yläpuolella ja liukuvan keskiarvon kehityssuunta on nouseva.

Liukuvan keskiarvon myyntisignaalit:

• Hinta laskee liukuvan keskiarvon alapuolelle.
• Hinta on liukuvan keskiarvon alapuolella ja liukuvan keskiarvon kehityssuunta on laskeva.

Liukuvaa keskiarvoa hyödynnetään käyttämällä eri mittaisia pituuksia. Mitä lyhyempi on käytettävä pituus sitä tarkemmin liukuva keskiarvo seuraa hintakäyrää. Lyhyttä aikaa (esim. 10 päivää) käytettäessä virhesignaaleiden määrä lisääntyy. Toisaalta pitkien aikojen (esim. 200 päivää) tapauksessa iso osa noususta tai laskusta on voinut jo toteutua ennenkuin liukuva keskiarvo antaa signaalin.

Virhesignaaleiden määrää voi myös pyrkiä vähentämään käyttämällä samanaikaisesti kahta eri mittaista liukuvaa keskiarvoa. Tällaista menetelmää kutsutaan kaksinkertaiseksi leikkausmenetelmäksi (double crossover method). Yleisiä yhdistelmiä tällä menetelmällä ovat 5 ja 10 päivän, sekä 5 ja 20 päivän liukuvien keskiarvojen käyttö. Ostosignaali syntyy lyhyemmän keskiarvon leikatessa alhaalta pidemmän liukuvan keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti myyntisignaali syntyy lyhyemmän keskiarvon leikatessa ylhäältä pidemmän liukuvan keskiarvon alapuolelle.

Yllä olevassa kuvassa on esitettynä Market Vectors Russia ETF:n kurssi, sekä 5 päivän liukuva keskiarvo (sininen viiva) ja 20 päivän liukuva keskiarvo (punainen viiva). Esimerkiksi huhtikuun 23. päivän tienoilla on 5 päivän liukuva keskiarvo leikannut pidemmän 20 päivän liukuvan keskiarvon ja antanut siten oikean myyntisignaalin. Liukuvaa keskiarvoa hyödyntävä sijoittaja olisi päässyt arvopaperista eroon noin 35$:n hintaan, kun sen arvo on nyt reilusti alle 30$.

Sijoittaja joutuukin itse etsimään optimaalisen käytettävän aikajakson kullekin seurattavalle arvopaperille. Käytettävään aikajaksoon vaikuttaa myös sijoittajan oma strategia. Aktiiviseen kaupankäyntiin soveltuvat lyhyet ajat, kun taas pidempiaikaisia nousu- ja laskukausia hyödyntävä sijoittaja käyttää pidempia aikajaksoja. Moni viimeksi mainittu sijoittaja käyttää nousu- ja laskukauden tunnistamiseen liukuvilla keskiarvoilla 200 päivän aikaperiodia.

On kuitenkin olemassa useita erilaisia liukuvia keskiarvoja. Ne ovat yksinkertainen liukuva keskiarvo (Simple Moving Average eli SMA), eksponentiaalinen liukuva keskiarvo (Exponential Moving Average eli EMA), sekä painotettu liukuva keskiarvo (Weighted Moving Average eli WMA). Käydään seuraavaksi läpi miten ne eroavat toisistaan.

Yksinkertainen liukuva keskiarvo

Yksinkertainen liukuva keskiarvo eli englanniksi Simple Moving Average, josta käytetään lyhennettä SMA on liukuvista keskiarvoista kaikkein yksinkertaisin.

Yksinkertaisessa liukuvassa keskiarvossa lasketaan halutulta periodilta hinnat yhteen ja jaetaan tulos havaintojen lukumäärällä.

Yllä on esimerkki yksinkertaisen liukuvan keskiarvon laskemisesta. Viidennen päivän kohdalla on laskettu yhteen viiden päivän kurssit yhteen ja jaettu tulos viidellä. Seuraavan päivän kohdalla taas samoin viiden edellisen päivän jne.

Liukuvan keskiarvon aikaikkuna, jolta hinnat otetaan laskettavaksi mukaan siis kulkee ajassa eteenpäin. Näin yksinkertainen liukuva keskiarvo vastaa siis keskimääräistä kehitystä valitulta aikaperiodilta. Jos hinta ylittää liukuvan keskiarvon, kuten esimerkin viimeisessä kohdassa, on se signaali siitä, että sijoittajat arvioivat kehityksen keskimääräistä korkeammalle.

Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo

Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo ei ole yhtä helppo laskettava kuin yksinkertainen liukuva keskiarvo. Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo on englanniksi Exponential Moving Average ja lyhennetään EMA. Sen laskentatapa painottaa voimakkaasti uusimpia muutoksia. Toisin sanoen tuoreimmille hinnoille annetaan suurempi merkitys kuin vanhemmille hinnoille.

Uusimpien hintojen painottaminen tapahtuu käyttämällä laskennassa painokertoimia (smoothing factor). Näin vanhempien hintojen painotus vähenee eksponentiaalisesti. Liukuva keskiarvo saadaan lisäämällä siten uusin hinta edelliseen liukuvaan keskiarvoon sen prosentuaalisessa suhteessa.

Painokerroin on vakio, joka saa arvoja väliltä 0 ja 1. Prosentteina ilmaistuna esimerkiksi 10%:n painokerroin tarkoittaa arvoa 0.1. Aikaperiodia käytettäessä painokerroin saadaan laskettua kaavalla 2/(N+1), jossa N on aikaperiodien määrä. Esimerkiksi 5 päivän tapauksessa kaava on 2/(5+1).  Eksponentiaalista liukuvaa keskiarvoa laskettaessa painokerrointa merkitään kaavassa muuttujalla alpha.

Yllä on eksponentiaalisen liukuvan keskiarvon laskentakaava. Tämän päivän EMA saadaan siten laskettua lisäämällä edellisen päivän EMA:an arvopaperin tämän päivän hinta vähennettynä edellisen päivän EMA:lla, sekä se kerrottuna painokertoimella.

Ensimmäistä EMA lukua laskettaessa edellisen päivän EMA arvoa ei luonnollisesti ole olemassa, joten sen tilalla voi käyttää yksinkertaisen liukuvan keskiarvon lukua vastaavalta ajalta.

Yllä on esimerkki eksponentiaalisen liukuvan keskiarvon laskemisesta. Ensimmäisen 5 päivän EMA:n laskennassa on käytetty hyväksi yksinkertaista liukuvaa keskiarvoa. Kaava sen kohdalla on siten 9,97+0,333333*(9,80-9,97). Toisen EMA:n kohdalla voidaankin jo käyttää oikeaa kaavaa ja siten se siis on seuraava: 9,91333+0,333333*(10,20-9,913333).


Painotettu liukuva keskiarvo

Painotetun liukuvan keskiarvon lyhenne WMA tulee sen englanninkielisestä nimestä Weighted Moving Average. Myös tämä tapa painottaa uusimpia hintoja, mutta sillä erotuksella eksponentiaaliseen liukuvaan keskiarvoon, että painotetussa liukuvassa keskiarvossa vanhempien hintojen merkitys vähenee lineaarisesti.

Yllä oleva painotetun liukuvan keskiarvon kaava saattaa aluksi vaikuttaa vaikealta. Sitä se ei kuitenkaan ole. Katsotaan kaava auki esimerkin avulla, jolloin se avautuu helpommin.

5 päivän painotettua liukuvaa keskiarvoa laskettaessa lähdetään liikkelle asettamalla painokertoimet. Uusin havainto saa painokertoimen 5, seuraavaksi uusin 4 jne. Osakkeen kurssi kerrotaan näin muodostuneella painokertoimella. Lopuksi painokertoimet ja niillä muodostetut luvut lasketaan yhteen (alarivillä luvut 15 ja 149). Painotettu liukuva keskiarvo saadaan jakamalla yhteenlaskettu painokertoimella kerrottu kurssi painokertoimien yhteissummalla eli tässä tapauksessa 149/15.


Lopuksi

Tässä vaiheessa lukijalle pitäisi olla selvää miten liukuvia keskiarvoja käytetään teknisessä analyysissä. Erilaisten liukuvien keskiarvojen erot tulisivat myös olla selvillä. Yksinkertaisessa liukuvassa keskiarvossa (SMA) saavat kaikki havainnot yhtä suuren merkityksen. Eksponentiaalisessa liukuvassa keskiarvossa (EMA) vanhempien havaintojen paino vähentyy eksponentiaalisesti, kun painotetussa liukuvassa keskiarvossa (WMA) se pienenee lineaarisesti.

(Eksponentiaalisen liukuvan keskiarvon havaintojen merkitys)

(Painotetun liukuvan keskiarvon havaintojen merkitys)

Jokaisen sijoittajan tulee arvioida liukuvien keskiarvojen hyödyllisyys oman sijoitustoiminnan kannalta. Lyhyiden aikaperiodien käyttö lisää signaalien ja kohinan (virheellisten signaalien) määrää ja aiheuttaa siten suurempaa kaupankäyntiaktiviteettia. Pitkien aikaperiodien käyttö vähentää vastaavasti signaalien määrää ja kohinaa, mutta tällöin sijoittaja jää paitsi parhaimmista osto- ja myyntiajankohdista. Toisaalta liukuvia keskiarvoja voi myös käyttää riskienhallintaan. Tällöin sijoittajan ei tarvitse murehtia menetettyjä osto tai myyntitilaisuuksia vaan ne voi nähdä kustannuksena alentuneesta riskitasosta.

Päivitys 10.5.2010 klo 16:44: Korjattu graafin tekstit oikein päin.