Matkani kohti taloudellista riippumattomuutta on toistaiseksi edennyt alkuperäistä suunnitelmaa nopeammin. Finanssikriisistä huolimatta. Uusimmasta kuukausiraportista selviää, että olen tällä hetkellä tavoitetta edellä 2,5 vuoden verran.

Alkuperäinen tavoitteeni on ollut säästää 500 euroa kuukaudessa ja saada sille 12%:n vuosituotto. Tämän 2,5 vuotta kestäneen matkan aikana olen jäänyt tavoitellusta vuosituotosta. Toteutunut vuosituotto on tällä hetkellä noin 9%:n tietämillä. Sen sijaan olen ylittänyt 500 euron kuukausittaisen säästötavoitteen reilusti. Laskin yhteen tekemäni ostot ja paljastui, että toteutunut kuukausisäästösumma on ollut hieman yli 1271 euroa kuukaudessa. Se on yli kaksi kertaa alkuperäistä suunnitelmaa enemmän!

Tämän johdosta hahmottelin hieman itselleni, että kuinka nopeasti voisin tavoittelemani taloudellisen riippumattomuuden saavuttaa mikäli kykenen pitämään yllä nykyisenlaista säästötahtia. Laadin tämän pohjalta kolme erilaista skenariota, joille annoin nimet realistinen, tavoiteltava ja best case.

Realistisessa skenariossa pystyn jatkamaan säästämistä 800 euron summalla kuukausittain ja saamaan sijoituksille 8%:n vuosituoton. Tämä on selvästi realistinen vaihtoehto, sillä tuotto-odotus on kohtuullinen ja kuukausittainen säästösumma nykyistä pienempi. Tällä hetkellä on selvää etten kykene pian syntyvän lapsen vuoksi pitämään entisenlaista säästötahtia yllä, koska perheen menot kasvavat.

Tavoiteltavassa skenariossa pystyn jatkamaan säästämistä 1000 euron summalla kuukausittain ja saamaan sille 9%:n vuosituoton. Tuotto-odotus on tässä skenariossa lähellä nykyistä toteutunutta ja kuukausittainen säästösumma haasteellisella, mutta kuitenkin mahdollisella tasolla. Tämän skenarion toteutuminen vaatisi hieman pinnistelyjä, siksi nimeksi "tavoiteltava".

Best case skenariossa jatkan sijoittamista toteutuneen kuukausittaisen summan eli 1271 euron edestä ja saan sille alkuperäisen suunnitelmani mukaisen 12%:n tuoton. Mitenkään täysin mahdoton tämä skenario ei ole. Koska olen pystynyt pääsemään tällaiseen keskimääräiseen säästösummaan joka kuukausi voisi se olla mahdollista myös tulevaisuudessa. Palkankorotus, parempi palkkainen työ tai suuremmat lisäansiot voisivat mahdollistaa jopa suuremmat summat. 12%:n tuotto-odotus on kova, mutta koska suurin osa sijoituksista on kehittyvillä markkinoilla on tämäkin mahdollista saavuttaa. Skenarion toteutuminen kokonaisuudessaan vaatisi kuitenkin lähes kaiken nappiin menemistä, joten siitä syystä nimi best case - paras mahdollinen.

Olen aiemmassa kirjoituksessa pohtinut minkä kokoinen summa itselleni riittää elääkseni taloudellisesti riippumatonta elämää. Päädyin kirjoituksessa lopputulemaan, että kohdallani noin 200.000 euroa on alaraja pystyäkseni elämään vielä kohtuu normaalisti. Ei missään nimessä mitenkään leveästi, mutta kuitenkin niin, että rahojen pitäisi riittää kuolemaan asti. Tavoitteeni kuitenkin on 500.000 euron summa, joka mahdollistaisi kohtuu mukavantasoisen loppuelämän. Puoli miljoonaa riittää hyvin, jotta voi reissata maailmalla eikä joka välissä tarvitse venyttää penniä. Tavoitteesta voi siis vetää hyvin kaksi maalia, joista toinen on taloudellisen riippumattomuuden ehdoton alaraja ja toinen kohtuu hyvätasoiseen elämäntapaan riittävä. Näiden väliin asettuu luonnollisesti vaihtoehdot näiden tavoitteiden välistä, eikä ylärajaa ole olemassa. Paljonko lopulta riittää on yksilöllinen kysymys.

Yksinkertaistuksen vuoksi laskin kaikissa skenarioissa tämän vuoden tuoton samalla 9%:n korolla. Kesäkuussa sijoitusvarallisuus oli noin 45.000 euroa ja tähän lisäsin skenarioiden kuukausilisäykset, sekä 4,4%:n koron loppuvuodeksi jolloin kokonaiskoroksi tulee 9%.

(Realistisen skenarion summat)

Realistisessa skenariossa taloudellisen riippumattomuuden alaraja tulee kohdallani saavutetuksi hieman ennen vuoden 2018 loppua eli noin 8,5 vuoden kuluttua. Hyvän tason raja puolestaan vähän vuoden 2026 jälkeen eli noin 16,5 vuoden kuluttua. 20 vuoden kuluttua säästössä olisi n. 650.000 euroa.

(Tavoiteltavan skenarion summat)

Tavoiteltavassa skenariossa alaraja tulisi täyteen jo vähän yli vuoden aikaisemmin - vähän ennen vuotta 2017 eli 7,5 vuoden kuluttua. Puolen miljoonan raja puolestaan ennen vuotta 2024 eli noin 14,5 vuoden kuluttua. Olisin silloin vielä alle viisikymppinen, joten oletettavasti terveys riittäisi vielä hyvin elämästä nauttimiseen ja matkusteluun. Lapsi olisi tuolloin teini-ikäinen, mikä voisi tuoda omia haasteita ainakin matkustamisen suhteen. 20 vuoden kuluttua kasassa olisi noin 875.000 euroa.

(Best case skenarion summat)

Best case skenariossa 200.000 euron raja tulisi täyteen hyvinkin pian eli vajaan 5,5 vuoden kuluttua - ennen vuotta 2015! Voisiko tavoitteen alaraja olla tosiaan saavutettavissa näinkin pian? Siltä tosiaan näyttää. Näin lyhyellä ajalla markkinoiden volatiliteetti voi jo hyvällä tuurilla tuoda muhkeita vuosituottoja - tai sitten ei. Puolen miljoonan tavoitekin tulisi täyteen joskus kesäkuun tienoilla vuonna 2020 eli vain 10 vuoden kuluttua. 20 vuoden kuluttua säästössä olisi jo yli 1,5 miljoonaa euroa.

(Säästösummien kertyminen eri skenarioiden välillä)

Eri skenariot näyttävät kuinka vähän loppujen lopuksi maaliin on enää matkaa mikäli vain kykenen säästämään yhtä hyvin kuin tähänkin mennessä. Kuten aina, elämä on kuitenkin monia yllätyksiä täynnä. Matkan varrelle voi osua työttömyyttä, vakavaa sairastelua ja monen monta muuta ennakoimatonta ongelmaa, jotka voivat laittaa kaikki suunnitelmat täysin uusiksi. Sen johdosta en vielä muuta alkuperäistä suunnitelmaa. Skenariot kuitenkin osoittavat, että tavoite on paljon lähempänä kuin olen uskaltanut haaveilla.

Päivitys 8.7.2010 klo 22:25: Tuli laskettua vuosia väärin, joten suurimpaan osaan skenarioista lisätty +1 vuosi.

Kuka ihmeen Piotroski?

Joseph D. Piotroski toimii professorina Stanfordin yliopistossa. Hän on erikoistunut kirjanpitoon ja talousraportointiin. Vuosina 1999-2007 hän opetti Chicagon yliopistossa. Piotroski on luonteeltaan ujo ja hän välttelee julkisuutta. Hän on muun muassa antanut hyvin kitsaasti haastatteluita.

Mikä Piotroskista tekee kuitenkin huomionarvoisen on hänen kehittämä menetelmä, jolla yritysten kirjanpidon perusteella eritellään osakkeita voittajiin ja häviäjiin. Vuonna 2000 ollessaan vielä Chicagossa hän julkaisi tutkimuksen nimeltä Value Investing: The Use of Historical Financial Statement Information to Separate Winners from Losers. Huolimatta Piotroskin huomionarvoisista tuloksista se on yhä suurelle yleisölle varsin tuntematon.


Piotroskin pisteytys - F_SCORE

Esitellessään tutkimusta Piotroski joutuikin lähes pyytelemään anteeksi tapaa, jolla hän oli menetelmän kehittänyt. Se ei nimittäin perustunut mihinkään tieteelliseen tutkimukseen vaan Piotroskin omaan intuitioon siitä mitkä asiat kirjanpidosta heijastuvat yrityksen tulevaan menestykseen.

Tätä varten hän kehitti matemaattisen yhtälön, jonka lopputulos on nimeltään F_SCORE. Yhtälössä lasketaan yhteen kaiken kaikkiaan yhdeksän eri kirjanpidosta johdettavaa binääristä arvoa. Jokainen arvo voi siis saada tulokseksi joko arvon nolla tai yksi. Tästä johtuen korkein mahdollinen F_SCORE on 9 ja matalin 0. Mitä korkeampi pistemäärä on sitä parempi.

(Piotroskin F_SCORE kaava)

Yhdeksän yksittäistä kohtaa on ryhmiteltävissä kolmeen suurempaan kokonaisuuteen: yrityksen kannattavuus (profitability), velka, likviditeetti ja varojen alkuperä (leverage, liquidity and source of funds), sekä toiminnan tehokkuus (operating efficiency).

Jokaisesta kohdasta saa yhden pisteen mikäli se pitää paikkansa. Muussa tapauksessa nolla pistettä.

Kannattavuus (profitability)

• 1. Positiivinen ROA kuluvana vuonna (positive return on assets in the current year).
• 2. Positiivinen OCF kuluvana vuonna (positive operating cash flow in the current year).
• 3. Kvartaalin ROA korkeampi kuin edellisenä vuotena (higher return on assets in the current period compared to the ROA in the previous year).
• 4. Toiminnan kassavirta on suurempi kuin ROA (cash flow from operations are greater than ROA).

Velka, likviditeetti ja varojen alkuperä (leverage, liquidity and source of funds)

• 5. Pitkäaikaisen velan määrä on pienempi kuin edellisenä vuotena (lower ratio of long term debt to in the current period compared value in the previous year).
• 6. Korkeampi current ratio kuin edellisenä vuotena (higher current ratio this year compared to the previous year).
• 7. Uusia osakkeita ei ole laskettu liikkeelle edellisenä vuotena (no new shares were issued in the last year).

Toiminnan tehokkuus (operating efficiency)

• 8. Korkeampi myyntikate kuin edellisenä vuotena (a higher gross margin compared to the previous year).
• 9. Korkeampi pääoman kiertonopeus kuin edellisenä vuotena (a higher asset turnover ratio compared to the previous year).

Tämän jälkeen menetelmässä sijoitetaan varat laajasti hajauttaen parhaimpaan 20%:iin niistä yrityksistä, joilla on korkea book-to-market arvo.


Piotroskin menetelmä lyö Magic Formulan tuotot

Piotroskin menetelmällä sijoittaja tulee siis myös ostaneeksi isolla hajautuksella arvo-osakkeita. Aivan kuten myös Magic Formulan tapauksessa. Piotroskin menetelmällä sijoittaja löytää kuitenkin hyvin erilaisia osakkeita verrattuna Magic Formulaan.

Suurikokoiset yritykset ovat analysoituja läpikotaisin. Tästä johtuen niiden kohdalla tulosjulkistusten yhteydessä tuleva uusi informaatio kulkeutuu osakkeen hintaan hyvin tehokkaasti. Toisin on pienten yritysten kohdalla, jotka voivat olla jopa niin pieniä ettei niitä välttämättä seuraa kuin muutama analyytikko. Pienikokoisten vähän vaihdettujen yritysten osakkeista on helpommin löydettävissä hinnoitteluvirheitä.

Pelkästään se, että osake on hinnoiteltu alas ei ole riittävä syy ostoon. Alhaiseen hinnoitteluun voi olla hyvät syyt. Yritys on voinut menettää jonkin tärkeän etulyöntiaseman markkinoilla tai sillä voi olla muita ongelmia miksi hinta on perustellusti alhaalla.

Tämän vuoksi niin Piotroskin menetelmän kohdalla, kuin myös muissa arvosijoitusmenetelmissä on tärkeää käyttää riittävää hajautusta. Muutama mätämuna portfoliossa ei syö koko menetelmän tuottoja.

Koska pieniä yrityksiä ei seurata niin laajaan kuin suurempia eivät tulosjulkistuksien yhteydessä tuleva uusi informaatio kulkeudu samalla tavalla osakkeen hinnoitteluun. Pienestä koostaan johtuen isot rahastot tai muut toimijat eivät myöskään ole niistä kiinnostuneita, sillä ne voivat helposti vaikuttaa osakkeen pörssikurssiin.

Piotroski huomasi, että tällaisien osakkeiden kohdalla on helpompi löytää yrityksiä, jotka saavat korkean F_SCORE pistemäärän ja kirjanpitoarvo suhteessa osakkeen hintaan (book-to-market) on houkutteleva.

Tutkimuksen mukaan vanhalla kirjanpidolla on olemassa selvää ennustearvoa tulevaisuuden suhteen. Piotroski pääsi tutkimuksessa menetelmällä 23%:n vuosituottoon vuosilta 1976-1996. Menetelmässä siis ostettiin korkean F_SCORE:n omaavia yrityksiä ja myytiin lyhyeksi samaan aikaan alhaisen pistemäärän osakkeita.

Tuotot ovat olleet vielä tutkimuksen julkaisun jälkeenkin hämmästyttävän hyviä. AAII sivuston mukaan Piotroskin menetelmä on tuottanut tutkimuksessa julkaistujen vuosien jälkeen seuraavasti:

• 1998: 17.9 %
• 1999: 27.1 %
• 2000: -0.9 %
• 2001: 100.2 %
• 2002: -15.9 %
• 2003: 154.6 %
• 2004: 82.2 %
• 2005: -8.5 %
• 2006: -15.8 %
• 2007: -1.3 %
• 2008: 32.6 %
• 2009: 78.3 %
• 2010 (tähän mennessä): 235.3 % 

Kokonaistuotoksi vuosilta 1998-2010 on tullut siten 6891.20 %! Vuosituottona se tekee huimat 40,46%.

Toimii myös USA:n ulkopuolella

Ylläolevat tuotot ovat Yhdysvaltain markkinoilta. Magic Formula Investing Europe tutki myös Piotroskin menetelmän toimivuutta Euroopan markkinoilla vuosilta 1999-2009. Tulokset olivat hyviä. Piotroskin menetelmä tuotti esimerkiksi micro cap luokassa 18,28% per annum, kun DJ EURO STOXX indeksi tuotti samaan aikaan -3,13% p.a.

(Eri arvosijoitusmenetelmien tuotot Suomessa vuosilta 1999-2009)

Vaikka Suomi on markkinana pieni toimi Piotroskin menetelmä myös yllättävän hyvin pelkällä kotimarkkinalla. Samassa micro cap luokassa Piotroskin menetelmä tuotti kotimaan markkinoilla 15,82% per annum.


Työkaluja

Henkilölle, joka haluaa sijoittaa Piotroskin menetelmän mukaisesti löytyy internetistä hyviä työkaluja helpottamaan työtä.

MFIE sivusto tarjoaa Piotroskin pisteytyksen osakkeille useammasta eri maanosasta, mukaanlukien Euroopan ja USA:n. Palvelun käyttäminen kuitenkin maksaa 175 euroa vuodessa tai 49 euroa kalenterineljännekseltä. Uudet käyttäjät voivat tutustua palveluun ilmaiseksi kahden viikon ajan.

American Association of Individual Investors eli AAII tarjoaa myös työkalun Piotroskin menetelmän mukaiseen screenaukseen. AAII maksaa puolestaan eurooppalaiselle sijoittajalle 44 dollaria vuodessa.

Näiden lisäksi internetistä löytyy myös ilmainen sivusto, joka laskee niin Piotroskin pisteytyksen kuin myös Magic Formulan mukaisen listan USA:ssa noteerattaville osakkeille.

Niille jotka puolestaan haluavat laskea yksittäisen yrityksen pisteytyksen löytyy ilmainen työkalu Exceliin Old School Value sivustolta. Työkalu toimii ainoastaan Windows koneissa, joissa on Excel 2000 tai uudempi. Tämäkin työkalu toimii ainoastaan USA:ssa noteerattaville osakkeille. Sama sivusto tarjoaa myös ilmaiseksi oman Piotroskin listan Yhdysvaltalaisosakkeista.


Lopuksi

Piotroskin menetelmästä kiinnostuneille suosittelen lukemaan hänen tutkimuksensa lisäksi myös Piotroskin itsensä myöhemmin kirjoittaman Further evidence on the relation between historical changes in financial condition, future stock returns and the value/glamour effect paperin.

Menetelmän käyttäminen vaatii suurta itsekuria ja rohkeutta. Ei ole helppoa ostaa sellaista osaketta, joka on lyöty aivan pohjamutiin ja jonka likviditeetti on heikko. Piotroskin menetelmä löytää sijoittajalle tarjolle sellaisia osakkeita, jotka eivät normaalisti herätä kiinnostusta. Ne ovat hyljeksittyjä osakkeita, jotka eivät kiinnosta oikein ketään. Vastavirtaan kulkeminen kuitenkin tutkimustulosten valossa kannattaa.

Piotroskin menetelmässä kiehtoo piensijoittajana myös se puoli, että se ei sovi kovin hyvin institutionaalisille sijoittajille. Suurien rahastojen on hankala pitää sijoituksen allokaatio paikallaan johtuen pienien yritysten osakkeiden vähäisestä likviditeetistä. Samasta syystä johtuen isot sijoittajat aiheuttaisivat herkästi suuria muutoksia arvostustasoon, joten pienet vähävaihtoiset osakkeet ovat pääsääntöisesti niiden ulottumattomissa.

Joskus, mutta harvoin on etua siitä, että on piensijoittaja.

Bollinger bands on trendikanava, joka ottaa huomioon osakkeen hinnan heilumisen eli volatiliteetin. Sen kehitti 80-luvulla John Bollinger kun huomattiin, että volatiliteetti ei ole luonteeltaan staattista vaan dynaamista - se muuttuu koko ajan.

(Bollinger bands nauhat)

Bollinger bands koostuu kolmesta käyrästä, jotka piirretään suhteessa osakkeen hintaan. Ylä- (upper band) ja alanauhan (lower band) pohjana toimii monesti keskipitkän aikavälin trendi, kuten 20 päivän liukuva keskiarvo. Ylläolevassa kuvassa se on nimellä middle band.

(Normaalijakauma ja keskihajonta)

Ylä- ja alanauhan etäisyyden tästä keskipitkän aikavälin trendistä määrittää volatiliteetti. Yleensä volatiliteettinä käytetään kahden keskihajonnan suuruista etäisyyttä, jolloin nauhoilla saavutetaan yli 95%:n todennäköisyys, kts. graafi. Tämä tarkoittaa teknisen analyysin ohjelmistoissa bollinger bands arvoja 20,2 (20 päivän liukuva keskiarvo ja  2:n keskihajonnan etäisyys).

Tämä siis tarkoittaa sitä, että 20 päivän ajalta laskettuna osakkeen kurssi on 95%:n todennäköisyydellä nauhojen sisäpuolella mikäli hinta on normaalijakautunut. Osakkeiden hinnat puolestaan hakeutuvat kohti keskiarvoa pitkällä aikavälillä, joten sen ansiosta bollinger bandsin avulla voidaan tehdä muutamia johtopäätöksiä.

Yksi näistä on katsoa osakkeen kurssia bollinger bands nauhojen välissä. Yleisesti osaketta pidetään kalliina sen ollessa ylemmällä nauhalla ja halpana ollessa alemmalla nauhalla. Jotkut treidaajat ostavat osaketta, kun se koskettaa alanauhaa ja myyvät, kun se nousee keskinauhan korkeudelle. Toiset puolestaan hakevat nauhoista toisenlaista indikaatiota ja ostavat, kun osake puhkaisee ylänauhan tai myyvät lyhyeksi kun osake puhkaisee alanauhan.

Toinen tapa on seurata nauhojen liikehdintää suhteessa keskinauhaan eli keskipitkään trendiin. Kun nauhat ovat etäällä toisistaan on volatiliteetti suurta ja nauhojen ollessa lähellä toisiaan pientä. Nauhojen lähentyessä toisiaan ja oltuaan kapeina jo jonkin aikaa voi odottaa volatiliteetin kasvavan lähitulevaisuudessa. On todennäköistä, että osake tulee ottamaan voimakkaan suunnanmuutoksen. Tämä johtuu jälleen siitä, että asiat pyrkivät keskiarvoistumaan. Mikäli osakkeen volatiliteetti on keskimäärin ollut suurempaa ja se on pysynyt pienenä jo jonkin aikaa on oletettavaa, että volatiliteetti kasvaa.

Näin käytettynä bollinger bands antaa siis vihjeen siitä, että muutos on tulossa. Se ei kuitenkaan kerro muutoksen suuntaa - onko se ylöspäin vai alaspäin. Tähän sijoittajat joutuvat käyttämään muita menetelmiä.

(BandWidth ja %b)

Bollinger bandsista on mahdollista johtaa kaksi muuta indikaattoria. Ne ovat %b ja BandWidth. %b kertoo viimeisimmän hinnan suhteen nauhoihin. Sen kaava on (viimeisin hinta - alanauha) / (ylänauha - alanauha).

BandWidth puolestaan on suhteellinen nauhojen leveysmittari. Sen kaava on (ylänauha - alanauha) / keskinauha.

Nauzer J. Balsara, Gary Chen ja Lin Zheng tutkivat bollinger bandsin toimivuutta Kiinan osakemarkkinoilla vuonna 2007. He laativat aiheesta tutkimuksen nimeltä The Chinese Stock Market: An Examination of the Random Walk Model and Technical Trading Rules ja päätyivät seuraavaan lopputulemaan:

Finally, we find significant positive returns on buy trades generated by the contrarian version of the moving average crossover rule, the channel breakout rule, and the Bollinger Band trading rule, after accounting for transaction costs of 0.50 percent.

Sen sijaan Oliver Douglas Williams tuli vuonna 2006 julkaistussa Empirical Optimization of Bollinger Bands for Profitability nimisessä lopputyössä johtopäätökseen, että yksistään bollinger bandsin käyttäminen ei riitä vaan hyötyäkseen sijoittajan tulee käyttää lisäksi fundamenttianalyysiä:

Alone, Bollinger Bands do not seem to yield the extraordinary results. Fundamental analysis is required to determine the best moving average window to match the business cycle of the asset. When combined with other techniques such as fundamental analysis. Bollinger Bands can give systematic traders a method of choosing their buy and sell points.

Bollinger bandsin käytöstä kannattaa erityisesti huomioida se, että osakkeiden hintojen hännät ovat niin sanotusti "lihavat". Ne eivät siis ole täysin normaalijakautuneet. Toisin sanoen osakkeiden hinnoissa on enemmän äärimmäisiä nousuja ja laskuja kuin tilastolliset menetelmät olettavat. Lisäksi näytteen koko, mikä bollinger bandsin kohdalla on tyypillisesti 20 on aivan liian pieni, jotta tilastolliset menetelmät olisivat luotettavia. Tämän johdosta on ainakin hyvä olettaa, että oikeasti kahden keskihajonnan käytöllä todennäköisyys on alempi kuin 95%.