Johdatus ETF:iin Osa 1: Perusteet

6.6.2009 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


Kaikki sijoitukseni ovat ETF sijoituksia ja hyvästä syystä. Seuraavaksi annan lyhyen johdatuksen ETF:iin. Mitä ne ovat ja miksi ne ovat niin mainioita sijoitustuotteita.

ETF on lyhenne sanoista Exchange Traded Fund. ETF:ät ovat pörssinoteerattuja indeksiosuusrahastoja. Niillä siis käydään kauppaa pörssissä aivan samalla tavalla kuin osakkeillakin. Niiden kurssit määräytyvät reaaliaikaisesti osakkeiden tapaan. Toisin kuten rahastojen tai indeksirahastojen kanssa, joita voi ostaa tai myydä vain kerran päivässä - voi ETF:llä käydä kauppaa koko ajan pörssin ollessa auki.

(ETF:ien lukumäärä ja niiden pääoma 2002-2007)

ETF:istä on tullut maailmalla suosittuja, eikä syyttä. ETF:ien lukumäärä ja niiden hallussa oleva pääoma on kasvanut vuosi vuodelta. Yhden arvion mukaan ETF:ssä olisi seuraavan parin vuoden kuluttua pääomaa jo biljoonan dollarin (yhdysvaltain triljoona vastaa euroopassa biljoonaa) edestä. Yksi biljoona on tuhat miljardia, joka antaa jo jonkinlaisen kuvan siitä kuinka isoista pääomista on kyse.

Suuri osa yksityissijoittajien varoista on edelleen kiinni aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa. Suuret instituutiot, kuten esimerkiksi yhdysvaltalaiset yliopistot, ovat käyttäneet indeksirahastoja ja ETF:iä jo pitkään. Monet yksityissijoittajat eivät ole ETF:stä tai indeksirahastoista monesti kuulleet. Tämä johtuu siitä, että pankissa näitä tuotteita ei mainosteta. Aktiivisesti hoidetut rahastot tuovat pankeille parhaimmat tuotot, sillä niiden kulut ovat huomattavasti isommat. Koska aktiivinen markkinointi ei kuulu esimerkiksi juuri ETF:ien toimintaan ovat ne pysyneet suurelta yleisöltä piilossa. Vaikka pankit tätä tietoa panttaavatkin saavat ETF:ät yhä suurempaa jalansijaa myös yksityissijoittajien keskuudessa. Tästä voi kiittää aktivoituneita bloggaajia sekä sitä, että yhä useampi sijoituskirja ottaa ETF:ät esille.

ETF on siis yksi arvopaperi pörssissä muiden joukossa. Ostamalla yhtä ETF:ää tulee samalla ostaneeksi sen sisältämiä arvopapereita. Yleistäen voidaan sanoa, että ostamalla yhtä ETF:ää tulee ostaneeksi useita osakkeita. Toisin sanoen ETF:ät tarjoavat laajan hajautuksen yhden arvopaperin kautta.

Otetaan esimerkki. NYSEssä noteerataan ETF nimeltään SPDRs (lempinimeltään spiders), kaupankäyntitunnus SPY. Tämä ETF pitää sisällään S&P 500 -indeksiin kuuluvat osakkeet samalla painolla kuin ne ovat kyseisessä indeksissä. Ostamalla tätä ETF:ää tulee samalla ostaneeksi noin 500 eri osaketta S&P 500 -indeksin mukaisella painotuksella.

ETF:än ostosta ja myynnistä tulee samanlaiset kaupankäyntikulut kuin mistä tahansa muusta osakkeesta. Esimerkiksi Nordnetin mini palvelua käyttäen 13 dollaria. ETF:n säilyttämisestä tulee myös samanlaiset kulut kuin osakkeistakin, tosin esimerkiksi Nordnetilla säilytys on täysin ilmaista. Rahastoista poiketen ETF:ssä itsessään ei ole mitään merkintä- eikä lunastuskuluja. Mutta yksi osakkeista poikkeava kulu ETF:ssä on. Sen nimi on hallinnointipalkkio. Hallinnointipalkkio on se hinta, jonka tällaisesta yhdellä arvopaperilla tapahtuvasta hajauttamisesta joutuu maksamaan. Mutta se on pieni hinta helposta hajautuksesta. Kehittyneille markkinoille sijoittavien ETF:ien kulut ovat yleensä 0,3% p.a. tai sen alle. Sen enempää mielestäni ei kannata maksaa. Eksoottisempien ETF:ien, kuten kehittyville markkinoille sijoittavien ETF:ien kulut ovat kovemmat, mutta nekin jäävät yleensä alle 0,8% vuositason. Yli yhtä prosenttia ei mielestäni saisi yhdenkään ETF:n kulut olla.

Kun nyt verrataan aktiivisesti hoidetun rahaston kuluja ETF:ien kuluihin huomataan, että ETF:ät ovat kuluiltaan huomattavasti edullisemmat. Siinä missä aktiivisesti hoidettu rahasto saattaa ottaa hallinnointikuluina 2% vuosittain ottaa ETF vain muutaman prosentin kymmenyksen. Parhaimmat jopa vain 0,1%. Tämä on erittäin vähän. ETF:ät ovat siis erittäin kustannustehokkaita. Kustannustehokkuus johtuu siitä ettei ETF:llä ole mitään ylimääräisiä kuluja. Ne eivät käy hallinnoimillaan osakkeilla kauppaa, eivät käytä rahaa markkinointiin, niillä ei ole edes salkunhoitajaa! Ne ovat siis passiivisia sijoitustuotteita.

ETF:ään sijoittava saa vielä yhden bonuksen kaupan päälle. ETF:ät tasapainottavat itse itsensä. Aiemman esimerkin S&P 500 -indeksiin sijoittava SPY ETF:n sisältämät osakkeet muuttuvat automaattisesti samalla kun S&P 500 -indeksi tiputtaa indeksiin kuuluneen yhtiön sieltä pois tai ottaa indeksiin uuden yhtiön lisää. Jos indeksi muuttuu - muuttuu myös sitä seuraava ETF. ETF:n tasapainotuksesta ei lankea maksettavaksi veroa, sillä omistat edelleen samaa ETF:ää - vain ETF:n sisältö muuttuu.

ETF:ät ovat myös turvallisia. Vaikka jokaisella ETF:llä on jokin liikkeellelaskija, niin liikkeellelaskijan mennessä konkurssiin omistaa edelleen ETF:n sisältämät osakkeet. Tällaisessa tapauksessa ETF:n omistaja saa tililleen ETF:n sisältämät osakkeet suhteessa ETF:n omistukseensa tai niiden arvon verran rahaa, mikä lienee yleisin käytäntö.

ETF:ien edut siis ovat:
  • Hajautus. Helposti yhden arvopaperin avulla.
  • Kustannustehokkuus. Ei turhia kuluja.
  • Passiisivuus. Jos ETF seuraa jotakin indeksiä, muuttuu ETF:n sisältö indeksin muuttuessa.
  • Reaaliaikainen kaupankäynti. ETF:ää voi ostaa ja myydä aina pörssin ollessa auki.
  • Turvallisuus. Ei vastapuoliriskiä.

ETF:ät mahdollistavat mitä erilaisimpien näkemysten ottamisen markkinoista. Muutamalla ETF:llä voi helposti kasata itselleen yksinkertaisen salkun, jossa on mukana niin kaikki kehittyneet ja kehittyvät markkinat, kuten myös aasia, oseania, korot ja kiinteistötkin. Toisaalta voi helposti kasata myös itselleen erittäin kantaa ottavan salkun. ETF:inä löytyy mitä erilaisimpia vaihtoehtoja: vihreä energia, kulta ja muut jalometallit, kiinteistöt (REIT ETF), eri mittaiset korot, yksittäiset maat (esimerkiksi Japani, Taiwan, Meksiko...), maanosat, markkinanäkemys (bull tai bear), vivutetut ETF:ät, hyödykkeet (öljy, kaakao jne)...

ETF:lle on olemassa myös läheisiä sukulaisia: ETC:t ja ETN:t. Nykyään löytyy myös aktiivisesti hoidettuja ETF:iä, sekä erilaisia vivutusta ja futuureja hyödyntäviä ETF:iä, mutta nämä eivät kuulu enää aiheen johdatuksen piiriin, joten kerron niistä lisää ehkä myöhemmin.

Ensimmäistä kosketusta ETF:iin ottavan kannattaa eri ETF:iä selatessaan etsiä seuraavanlainen virke kuvauksesta (olennainen kohta vahvemmalla fontilla). Se takaa, että ETF sijoittaa mainitun indeksin mukaisesti ja seuraa sitä. Tällöin voit olla varma, että kyseessä on nimenomaan passiivisesti hallinnoitu ETF.

The investment seeks to correspond generally to the price and yield performance, before fees and expenses, of the S&P 500 Index.

Tuottavia sijoituksia ETF:ien kanssa!

16 vastausta artikkeliin "Johdatus ETF:iin Osa 1: Perusteet"


mikko kirjoittaa:

Seligsonin passiviset rahastot ovat Suomen halvimmat - ja eivät maksa osinkoja ulos vaan uudelleensijoittavat. Siksi suosin itse niitä. Esim 0,45% passiivinen indeksirahasto ja osinkojen verotushyöty (viivästetty vero)ovat merkittäviä.

Lisäksi omalla kohdallani ETF:t tuntuvat enemmän pelaaamiselta ja voin sortua treidaamaan niillä. (=pienempi tuotto ja isommat kulut)

14.8.2009 klo 23.20.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Hei,

myös osinkoja uudelleen sijoittavia ETF:iä löytyy. Seligson on hyvä, mutta oikeastaan ainut vaihtoehto kotimaiseksi passiiviseksi rahastoksi. Näin ongelmaksi tulee lähinnä Seligsonin tarjoamien tuotteiden määrä. ETF:ät tarjoavat huomattavasti enemmän vaihtoehtoja, jos tämä sijoittajaa kiinnostaa.

Mikäli itsestään tunnistaa kuvailemasi ETF:ien mahdollistavan aktiivisemman kaupankäynnin houkutuksen ovat passiiviset rahastot varmasti parempi vaihtoehto.

Nämä ovat enemmän makuasioita ja jokaisen tuleekin valita itselleen sopivin vaihtoehto.

15.8.2009 klo 15.29.00

Nimetön kirjoittaa:

Hei!

Kerrot, että on olemassa kahdenlaisia indeksiosuusrahastoja (ETF): osinkoja uudelleen sijoittavia ja osinkoja ulos maksavia. Seuraavatko nämä uudelleen sijoittavat rahastot tuottoindeksiä? Jos seurattava indeksi olisi hintaindeksi, rahastohan tekisi rutkasti indeksiään parempaa tuottoa, ylituottoa.

18.4.2010 klo 10.12.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Db x-trackersillä on monta ETF:ää, jotka uudelleen sijoittavat osingot. Löydät ne tästä linkistä. Voit tuolta tarkistaa mitä indeksiä mikäkin ETF seuraa.

18.4.2010 klo 10.33.00

Nimetön kirjoittaa:

Mitä eroa on indeksirahastolla ja indeksiosuusrahastolla?

22.5.2010 klo 12.00.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Indeksiosuusrahasto eli ETF noteerataan pörssissä. Ei niillä muuta eroa ole.

23.5.2010 klo 19.37.00

Nimetön kirjoittaa:

Tekstisi perusteella ETF vaikuttaa erittäin varteenotettavalta vaihtoehdolta. Selasin hieman tuota Db x-trackers linkkiä ja en ainakaan huomannut kohtaa, mikä olisi ilmoittanut osinkojen uudelleensijoittamisen.

Mitkä sinun omistamistasi tekevät näin?

5.8.2010 klo 10.54.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Linkin takana oleva "Use of profits" kohdassa lukeva "Capitalizing" tarkoittaa sitä, että ETF uudelleensijoittaa osingot. Jos siinä lukisi "Distributing", niin se jakaisin osingot ulos.

Omistamistani ETF:stä osingot uudelleensijoittaa db x-trackers MSCI USA TRN Index (Tukholmasta tikkerillä XMUS). Olen kuitenkin myymässä sen pois johtuen ETF:n huonosta likviditeetistä. Myös swap pohjaisuus häiritsee hieman.

5.8.2010 klo 11.09.00

Nimetön kirjoittaa:

Terppa.

Rahaa ei ehkä katoa jos ETF:n tarjoaja konkkaa, mutta pakkolunastus saattaa tulla todella ikävään aikaan, jolloin on itse pahasti miinuksella.

9.8.2010 klo 23.47.00

Artsi kirjoittaa:

Taisi tulla vanhaan postiin, mutta en löytänyt ainakaan nopeasti mitään suoraan aiheeseen osuvaa.

Oletko itse sijoittanut, nyt tai aikaisemmin, raaka-aineisiin (ETF-kautta). Onko mahdollisesti suosituksia miten aihetta kannattais lähestyä tai muita ajatuksia raaka-aineisiin sijoittamisesta?

4.4.2011 klo 23.35.00

Nimetön kirjoittaa:

Etsin USA:n osakekursseja seuraavaa ETF:ää, joka uudelleensijoittaa osingot. Mitä suosittelisitte, kun käytän Nordnettiä?

16.10.2011 klo 17.49.00

HCumbo kirjoittaa:

Itseäkin kiinnostaisi löytää "laadukkaita" ETF:iä, jotka sijoittavat osingot uudelleen, ovat kuluiltaan edullisia jne. Kannattaisiko ETF:t ostaa esim. Saksasta?

16.11.2011 klo 15.13.00

markka kirjoittaa:

Iltaa,

Ensinnäkin kiitos mielenkiintoisesta blogista, paljon tiivistä asiaa!

Voisikohan täältä saada rautalankavastauksen, kysymys on varmaankin tyhmä, mutta jostakin pitää aloittaa... eli tarkoituksenani on aloittaa pikkuhiljaa säästämään perus talletustilin lisäksi ETF:iin pitkällä tähtäimellä 15-25v. Olen antanut ymmärtää että ETF:t olisi (ainakin aloittelevalle) sijoittajalle suhteellisen varma/turvallinen tai ainakin helppo tapa hajauttaa ja sijoittaa.

Vertailuun esim. Seligson 25 omx indeksi rahasto:
http://www.seligson.fi/suomi/rahastot/kuvaukset/suomi.htm

10v kokonaiskehitys 1,73e -> 3,1e eli nousua n. 180%. Tietenkin tuohon väliin mahtuu paljon vaihtelua, mutta miten noita pitäsi tulkita?
Onko tuo "hyvä" nousu tuolle ajalle..ok, se riippuu tietenkin mitä itse pitää hyvänä, mutta en itse osaa vielä vertailla/valita/arvottaa miten valita ETF:iä 15-25v sijoistussyklille.

Paljon puhutaan % nousuista 1-3v ajalla, mutta esim. tuo yllä mainitsemani ETF näyttää tippuneen melkein alkutasoonsa?
Pätee ilmeisesti sama kuin pelkissä osakkeissakin, myydä kun kurssi korkealla ja ostaa kun kurssi alhaalla?

31.12.2011 klo 1.18.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

ETF:t ovat helppo tapa sijoittajalle toteuttaa hajauttaminen. Se ovatko ne varmoja tai turvallisia (ja missä mielessä?) on eri asia. ETF:t ovat siis työkalu. Työkalun (ETF) riskisyyteen vaikuttaa mm. se sijoittaako se osakkeisiin, korkoihin, metsään tai mihin omaisuuslajiin ja millä tavalla (esim. valtiolainat vs yrityslainat tai kasvuosakkeet vs arvo-osakkeet).

Antamassasi 10v esimerkissä kehitystä on tullut n. 80% ei 180%, jos osuuden arvo on noussut 1,73:sta 3,1:een. Tämän verran on siis noussut 10 vuotta sitten tehty hankinta.

Osakesäästämistä harjoittava piensijoittaja ei yleensä harjoita tällaista "kerran vuosikymmenessä" tehtäviä kertasijoituksia vaan sijoittaa tasaisesti esimerkiksi kuukausittain palkasta. Tällöin myös sijoitukset hajaantuvat pitkälle ajanjaksolle, niin huipuille kuin matalasuhdanteisiin. Kun lisäksi muistaa pitää allokaation itselle sopivana on todellinen tuotto jotain muuta kuin mitä eri käppyrät kertovat. Lue aiempi kirjoitukseni Sijoittajan kadotettu vuosikymmen - vaiko sittenkään? mikä valoittaa asiaa lisää.

En suosittelisi pitkällä tähtäimellä (kuten sinulla 15-25 vuotta) liikkeellä olevaa sijoittajaa ajoittamaan markkinoita, sillä sen tekeminen onnistuneesti on varsin vaikeaa. Erityisesti vähän kokemusta omaavat sijoittajat tahtovat toimia sen suhteen aina väärin päin eli ostavat ylhäällä ja myyvät alhaalla. Huippujen ja pohjien katsominen on aina helppoa jälkikäteen. mutta todellisuudessa niistä hyötyminen on vaikeaa. En suosittele. Sen sijaan suosittelen jättämään talousuutisoinnin kokonaan väliin ja toteuttaa ostoja tasaisesti oman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Silloin tulee hermoiltua markkinoiden liikkeistä selvästi vähemmän ja pysyttyä pitkän tähtäimen suunnitelmassa.

Paras päätös on kuitenkin aloittaa ylipäänsä säästäminen ja sijoittaminen. Jos ei koskaan aloita ei voi myöskään päästä omaan tavoitteeseen. Mikä se itse kullakin on.

Onnea matkaan!

31.12.2011 klo 10.36.00

Nimetön kirjoittaa:

Aloin juuri seurata blogiasi, ja asun ulkomailla. Huvitti sunnattomasti, kun kerroit ETFien määrästä, ja mainitessasi termin biljoona, ensimmäinen automaattinen reaktioni oli että vau, puhutaanpas pienistä summista. Huvitusta kuitenkin aiheutti se, että olit laittanut sulkuihin selityksen biljoonan nollien määristä. Käsittelen nykyään numeroita englanniksi jo kohta kymmenettä vuotta, joten ensimmäisenä biljoonasta tuleekin mieleen se englanniksi käytetty tavallinen määritelmä.

Interestingly, kun katsoin wikipediasta määritelmää sanalle "billion", ensimmäinen tarjottu määritelmä itseasiassa onkin suomalainen versio , eikä paljon tavanomaisemmin englannin puhutussa ja kirjoitetussa kielessä käytetty versio. http://en.wikipedia.org/wiki/Billion

7.3.2014 klo 16.29.00

Nimetön kirjoittaa:

Hei,

Voisitko valaista ETF-indeksirahastojen verotusta? Onko verotuksen osalta eroa sillä, onko rahasto kotimainen esim, Seligson tai joku listaamaton ulkomaalainen vaikka Nordnetin kautta? Olen kiinnostunut joistakin ulkomaisista ETF-indeksirahastoista, enkä oikein pääse selvyyteen ovatko osuudet A vai B-osuuksia ja siten mitkä ovat verotuskäytännöt.

Blogiasi on muuten ilo lukea, alkaa aloittelijakin pikkuhiljaa tajuamaan jotain sijoittamisen aloittamisesta!

28.7.2015 klo 23.20.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails