Korkosijoittaminen

17.10.2009 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


Tällä kertaa astun hieman ydinosaamiseni ulkopuolelle ja käsittelen korkoja. Miksi jokaisen sijoittajan olisi syytä omistaa korkosijoituksia, miten ne käyttäytyvät osakesijoituksiin nähden, sekä kuinka korot oikein toimivat. Käyn lisäksi korkosijoittamista lävitse laskuesimerkein, joiden avulla asiat toivottavasti aukeavat lopullisesti.

Yleisesti ottaen sijoittajilla on aina liian vähän korkosijoituksia. Kuulun myös itse tähän samaan ryhmään, sillä itselläni ei tällä hetkellä ole laisinkaan korkoja portfoliossani. Ne ovat kuitenkin tärkeä osa järkevää sijoitussalkkua riskiä alentavan vaikutuksensa takia. Lisäämällä korkoja sijoitussalkkuun sopivassa suhteessa laskee salkun riski tuotto-odotuksen pysyessä kuitenkin samana. Pienempiriskisenä sijoituksena koroilla on sitä suurempi merkitys sijoittajalle mitä iäkkäämmäksi hän tulee. Nuorempi henkilö voi ottaa osakeriskiä enemmän, sillä hänellä on enemmän aikaa odotella osakkeiden huonojen aikojen ylitse. Vanhempi henkilö haluaa harvemmin riskeerata sijoituksiaan, sillä rahantarve saattaa iskeä juuri silloin, kun osakkeiden arvostustasot ovat alhaisimmillaan. Vanhemmalla sijoittajalla ei ole yhtä paljoa aikaa odottaa ja selvitä osakkeiden huonojen aikojen ylitse.


(Sijoitussalkun tuotto-odotus erilaisilla korko- ja osakepainotuksilla)


Pohditaan seuraavaksi korkojen merkitystä talouselämän kantilta. Korkohan on rahan lainaajalle tuloa, jota hän saa siitä hyvästä, että antaa rahansa jonkin toisen käytettäväksi. Velan ottajan tulee saada lainalleen parempaa tuottoa kuin lainan korko tai muuten hän ei kykene maksamaan lainaa takaisin ja ennen pitkää koittaa konkurssi tai vararikko.

Mutta kuinka lainalle määritetään sopiva korko? Yksityishenkilö voi käyttää arvionsa pohjana vaikkapa inflaatiota. Ainakaan alle inflaation ei rahaa kannata lainata, sillä muutoinhan lainan maksun jälkeen takaisin saadun rahan ostovoima on heikompi kuin ennen lainaa. Nykypäivänä korko määräytyykin tehokkaasti markkinoilla, esimerkiksi 12 kuukauden euribor on markkinakorko. Tämän lisäksi lainan antaja haluaa suhteuttaa lainan riskin ja tuoton. Mitä kovempi riski on sillä, ettei lainattua rahaa saa takaisin kokonaan tai osittain, sitä kovempi tulee myös tuoton olla, jotta kukaan olisi ylipäänsä valmis lainaamaan rahojaan. Riski hinnoitellaan lainaan korkomarginaalien avulla, joka lisätään markkinakoron päälle. Kiinteäkorkoisissa lainoissa riski (marginaali) hinnoitellaan lainakoron sisään. Yritysten kohdalla riskin arviointeja tekevät useat eri luottoluokittajat, kuten esimerkiksi Moody's, Standard & Poor's ja Dun & Bradstreet.

Osakeindeksejä voidaan sanoa talouden kuumemittariksi, vaikkakin yleensä edistäviksi sellaisiksi. Kun taloudessa menee hyvin ovat osakekurssit nousussa. Heikkenevä taloustilanne näkyy nopeasti osakkeissa niiden arvostustasojen laskuna. Korot puolestaan seuraavat osakekursseja jälkijättöisesti, kuten oheisesta graafista voi huomata.


(OMXH25 ja 12 kk euribor kehitys)

Taloudellisen tilanteen ollessa heikko painuvat korot alas. Tällöin lainarahan saanti on edullista ja sillä tavoin yrityksiä kannustetaan investoimaan ja saamaan siten talouden rattaat jälleen pyörimään. Talouden kohennuttua keskuspankit nostavat korkoja, jolloin talouselämään virtaa vähemmän rahaa pankkien kautta, ottajia ei ole yhtä paljon kuin edullisemmilla koroilla. Korkojen nostoilla pyritään siten ehkäisemään talouden ylikuumenemista ja laskuilla ehkäisemään lamaa. Paras tilanne olisikin, että nämä asiat olisivat sopusoinnussa toistensa kanssa, mutta käytännössä tämä on äärimmäisen vaikeaa toteuttaa ja siten ylilyöntejä tapahtuu kumpaankin suuntaan.

Miten korkosijoittaja sitten kykenee hyötymään talouden eri tilanteista? Ostamalla korkoja nyt pääsee varmasti hyötymään, kun korot kääntyvät nousuun - aivan kuten osakkeidenkin kanssa? Ei, vaan päinvastoin! Ja tämä on juurikin se syy, miksi koroilla on tasapainottava vaikutus sijoittajan salkussa. Korkojen noustessa korkosijoittajan sijoituksen arvo laskee ja korkojen laskiessa korkosijoituksen arvo nousee.

Jotta yllä kertomani korkojen ja niiden tuoton ristikkäisyys avautuisi paremmin lienee hyvä ottaa esimerkki. Kuvitellaan, että tällä hetkellä on korkotaso 10%. Päätän sijoittaa joukkovelkakirjaan, joka lupaa maksaa 10%:n kuponkikorkoa ja sillä on vielä vaikkapa 20 vuotta jäljellä juoksuaikaa. Nyt olen siis tavallaan "lukinnut" tuottoni 10%:n kuponkituottoon (sen hetkisestä arvosta) 20 vuoden ajaksi. Tämän jälkeen korot kääntyvät laskuun ja laskettelevat vaikkapa 5%:iin vuoden aikana. Koska tämän jälkeen markkinoilta ei ole saatavilla yhtä hyvää korkoa maksavaa tuotetta on sijoituksen arvon täytynyt nousta. Jos myisin joukkovelkakirjan pois haluaisin saada siitä tietenkin enemmän kuin ostaessa, sillä yhtä hyvää tuottoa antavaa joukkovelkakirjaa ei olisi tarjolla.

Kuinka arvokas joukkovelkakirja koron laskun jälkeen sitten olisi? Sen selvittämiseksi näytän oheisen matemaattisen kaavan, jota ei jälleen kannata säikähtää. Selitän sen auki.


C (coupon payment) on kuponkikoron rahamäärä.
F (face value) on joukkovelkakirjan nimellishinta.
r (rate) on nykyinen korkotaso.
t (time to maturity) on jäljellä oleva juoksuaika.

Lasketaan ensin alkuperäisen oston arvo. Oletetaan, että joukkovelkakirjan nimellisarvo on 1000€. Täten 10% kuponkikorko tarkoittaa 100€:n rahamäärää. Näin joukkovelkakirjan markkina-arvoksi saamme saman 1000€, sillä kuponkikorko, sekä korkotaso ovat samat:
Bond value = 100 x [ (1 - 1/1,120) / 0,1 ] + 1000/1,120
Bond value = 851,356372 + 148,643628
Bond value = 1000

Esimerkissä korkotaso rojahti vuodessa 10%:sta 5%:iin, joten r:n arvo on nyt 0,05. Juoksuaikaa on tässä esimerkissä nyt jäljellä enää 19 vuotta:
Bond value = 100 x [ (1 - 1/1,0519) / 0,05 ] + 1000/1,0519
Bond value = 1208,532086 + 395,733957
Bond value = 1604,266043

Näin esimerkin joukkovelkakirjan voisi sijoittaja myydä halutessaan reilun 1604€:n hintaan. Tämän lisäksi olisi vuoden aikana tullut yksi 100€:n kuponkikorko.

Tällaista korkotuotetta, jonka kuponkikorko on kovempi kuin YTM (yield to maturity) eli markkinoiden tuottovaatimus, kutsutaan premium bondiksi. Vastaavasti discount bondiksi kutsutaan sellaista, jonka kuponkikorko on pienempi kuin YTM.

Juoksuajan päätyttyä sijoittajalle palautetaan joukkovelkakirjan nimellishinta. Tämän johdosta juoksuajan lähestyessä nollaa, sekä discount, että premium bondien arvot lähestyvät joukkovelkakirjan nimellisarvoa:


(Joukkovelkakirjan arvo lähestyy nimellisarvoaan juoksuajan lähestyessä loppuaan)


Joukkovelkakirjoissa on riskien osalta vielä yksi maininnan arvoinen asia. Mitä pidempi on jäljellä oleva juoksuaika, sitä suurempi riski joukkovelkakirjaan liittyy. Markkinoiden tuottovaatimuksen muutos heilauttaa aina enemmän sellaisen joukkovelkakirjan arvoa, jonka juoksuaikaa on enemmän jäljellä.

Tämä on helposti todistettavissa käyttäen aiemmin esiteltyä kaavaa. Otetaan esimerkiksi joukkovelkakirjat A ja B. A:ssa on juoksuaikaa jäljellä 5 vuotta ja B:ssä 20 vuotta. Molempien nimellishinta on 1000€ ja kuponkikorko 100€ (eli 10%). Markkinoiden tuottovaatimus nouseekin heti oston jälkeen 15%iin, joten arvot muuttuvat seuraavasti:

Joukkovelkakirja A:
Bond value = 100 x [ (1 - 1/1,155) / 0,15 ] + 1000/1,155
Bond value = 335,2155098 + 497,1767353
Bond value = 832,3922451

Joukkovelkakirja B:
Bond value = 100 x [ (1 - 1/1,1520) / 0,15 ] + 1000/1,1520
Bond value = 625,9331474 + 61,10027894
Bond value = 687,0334263

Lyhyemmän juoksuajan joukkovelkakirja A laski tässä esimerkissä -16,76%, kun pidemmän juoksuajan joukkovelkakirja B laski huimat -32%. Siten lyhyemmän koron lainat ovat matalariskisempiä.

Niille, jotka haluavat tutustua vielä tarkemmin joukkovelkakirjojen ja osakkeiden tuottojen välisiin suhteisiin, suosittelen lukemaan tänä keväänä julkaistun tutkimuksen The Dynamic Correlation between Stock and Bond Returns: Evidence from the U.S. Market, jossa todetaan muun muassa seuraavaa:
We find that the correlation coefficients between stocks and bonds are time-varying and, on average, negative. The correlation coefficients between stock and bond markets depend on a few key macro state variables. The correlation coefficient is negatively correlated with the uncertainty of the stock market's performance but positively related to real income growth and the level of the federal funds rate.

Viikon kuluttua käsittelen kirjoituksessani osakeyhtiöiden osinkopolitiikkaa, sekä sitä miten osingoilla ei loppujen lopuksi ole sijoittajan kannalta merkitystä. Lisäksi näytän kuinka sijoittaja kykenee kumoamaan yritysten osinkopäätökset itse järjestämillään osingoilla tehden yrityksen oman osingonjakopolitiikan epäolennaiseksi.

14 vastausta artikkeliin "Korkosijoittaminen"


Nimetön kirjoittaa:

" ..Lisäksi näytän kuinka sijoittaja kykenee kumoamaan yritysten osinkopäätökset itse järjestämillään osingoilla tehden yrityksen oman osingonjakopolitiikan epäolennaiseksi.."

Kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta. Odotan innolla.
- tuoki

20.10.2009 klo 20.29.00

Nimetön kirjoittaa:

Jos lähettää kommentteja anonyyminä niin CAPTCHA-validointi lomake ei ainakaan firefoxilla näytä scroll bareja oikein (minulla ainakaan). Eli lomaketta ei pysty scrollaamaan, ja joutuu vähän kikkailemaan, jos haluaa lähettää viestin.

- tuoki

20.10.2009 klo 20.37.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Kiitos tiedosta. Poistin CAPTCHAn nyt ainakin väliaikaisesti käytöstä. Jos spämmiä alkaa ropisemaan, niin pitää harkita jotain muuta toimenpidettä.

20.10.2009 klo 20.48.00

Laiska sijoittaja kirjoittaa:

Jep. Sama ongelma. Paitsi en osannut edes kikkailla kommenttia näkyviin :)

Ja asiaan: Oletko miettinyt jo parhaat tavat sijoittaa korkoihin? Onko joku tietty ETF mielessä?

Itse ajattelin lisätä pitkiä korkoja osaksi salkkua muutaman vuoden sisällä.

21.10.2009 klo 14.33.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

En ole vielä selvitellyt tarkemmin eri vaihtoehtoja. Seligson on oletusarvoisesti hyvä vaihtoehto ja jos jonkun ETF verrokin katsoo, niin se pitäisi löytää euroalueelta.

Tässäpä muuten hyvä kirjoituksen aihe, kun alan noita itselleni jossakin vaiheessa valikoimaan!

21.10.2009 klo 14.50.00

Laiska sijoittaja kirjoittaa:

Oikeassa olet: Seligsonin Euro-oblikaatio -rahasto näyttää asialliselta. Merkintä ja lunastus 0%, hallinnointi 0,28% p.a. Tämä voisi sopia oikeastaan paremmin kuin ETF, jos aikomuksena on tehdä suhteellisen pieniä kertasijoituksia silloin tällöin.

21.10.2009 klo 15.06.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Euro-obligaation TER on 0,28%, TKA (mukana kaupankäyntikulut) on 0,30%. Mutta tosiaan, koska merkintä- ja lunastuskuluja ei ole, tulisi löydettävän ETF:n olla kuluiltaan huomattavasti edullisempi. En usko sellaista löytyvän.

21.10.2009 klo 15.17.00

turisti1 kirjoittaa:

Esim. db x-trackersin eurovaltionlaina-ETF:ssä palkkio 0,15 %.

Ks. esim.:
http://www.etf.db.com/DE/EN/pdf/EN/factsheet/factsheetLU0290355717_2010_04.pdf

7.6.2010 klo 1.36.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Oletko seurannut minkälainen spreadi tällä ETF:llä on? Monet db x-trackersien ETF:stä ovat vaihdoltaan niin pieniä, että spreadista johtuen tulee ikäviä lisäkuluja.

7.6.2010 klo 8.15.00

turisti1 kirjoittaa:

Totta, kannattavuus riippuu ajatellusta sijoitusajasta. Spreadin ja kaupankäyntikulujen takia kovin lyhyaikainen omistaminen ei kannata.

7.6.2010 klo 15.17.00

Nimetön kirjoittaa:

Hyvä vaihtoehto sijoittaa suomalaiseen teollisuuteen:

http://www.extra-money.fi/

3.3.2011 klo 9.23.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Sivut eivät anna kovinkaan luotettavaa kuvaa. Mutta jokainen tehkööt omat ratkaisunsa.

3.3.2011 klo 9.34.00

Nimetön kirjoittaa:

Moikka,

Olen vasta viimeaikoina ruvennut tutustumaan bondeihin. Lähinnä koska tällä hetkellä käteisen paino salkussa lkaa olla jo aivan liian korkea.

Erityisesti minua kiinnostavat kehittyvien markkinoiden bondit. Niissä on luonnollisesti suuri maariski ja korkea inflaation uhka, mutta näissä maissa inflaatio ja korkotaso kulkevat jokseenkin käsi kädessä, joten nettovaikutus jää kenties jopa matalemmaksi kuin kehittyvillä markkinoilla joissa korkojen voi ainakin 4-5a aikajänteellä kuvitella nousevan.

Instrumentiksi olen harkinnut iSharesin ETFiä. Näissä TER on 0,45%, ja kuponkia maksetaan kuukausittain. Sisäinen korko on n. 6%. Ohessa linkki http://fi.ishares.com/fi/pc/tuotteet/SEMB

Mikä on sinun mielipiteesi ko. instrumentista tai vastaavista? Vaikka tämä ei olekaan sinun ydinosaamisaluettasi olisi erittäin mukava kuulla mielipiteesi :)

Yt.

-A

27.9.2011 klo 20.56.00

Nimetön kirjoittaa:

Ilman tätä blogia koulunkäyntini olisi huomattavasti haastavampaa ! Jatka hyvää duunia !

4.4.2013 klo 19.58.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails