Tänään kävi sellainen onnenpotku etten ole varma uskovatko blogin lukijat tätä todeksi! En meinannut ensin uskoa sitä itsekään.

Seurasin tiiviisti markkinoita erittäin volatiliteetista tilanteesta johtuen. Yksi omistamistani osakkeista on tikkerillä IWV oleva iShares Russell 3000 Index ETF. S&P 500 indeksin sukeltaessa noin 8% huomasin erittäin omituista sen kaupankäyntitasoissa. Käytännössä ostolaita puuttui kokonaan ja 1$:n kohdalla oli vain 100 kappaleen ostotarjous. Myyntitoimeksiannot pyörivät myös jossain aivan absurdeilla tasoilla, taisi olla 40$:n tietämillä tai jotain sinne päin.

Koska kyseessä oli päivänselvä markkinahäiriö, joka kestäisi hyvin lyhyen aikaa päätin hyödyntää sitä. Laitoin sisään ostotoimeksiannon 1000 kappaleesta 2$:n hintaan, sillä seuraava ostotoimeksianto oli silloin yhdessä dollarissa. Halusin olla jonossa ensimmäisenä.

Meni hetki ja....toimeksianto toteutui! Kolmessa erässä. Ensin 283 kappaletta, sitten 418 kappaletta ja vielä noin puolen minuutin kuluttua loput 299 kappaletta.

IWV päätti tänään kaupankäynnin 66,74$:n tasolle. Sain siis tehtyä yli 50.000 euron tilin tällä kaupalla!!!

En ollut uskoa tätä vaikka osakkeet kirjaantuivat salkkuun OK ja niistä tuli erilliset vahvistukset sähköpostitse. Soitin meklarille puhelimitse. Pääsin vasta kolmannella soittoyrityksellä lävitse ja hän varmisti, että nämä kolme kauppaa todella toteutuivat kahden dollarin hinnalla.

Nyt olen aidosti sekaisin! Tärinä on vielä kohtuullisen kova eikä nukkumisestakaan tule varmaan mitään. Tärinää auttamassa on tällä hetkellä viskiä.

Aamulla pitäisi salkkuun tulla vielä kaupoista erilliset laskelmat, joista voin ottaa screenshotit ellette usko tätä todeksi.

Huh huh...juuri nyt en oikein tiedä mitä ajatella!

(Kuva: cc annia316)

Nordnet julkaisi tänään säästöbarometrin, joka pohjautuu heidän pohjoismaisten asiakkaiden tilastoihin tammi-maaliskuun ajalta 2010. Uutinen on ollut esillä valtamediassa laajasti, joten en ala toistamaan samaa tietoa vaan pureudun hieman syvällisemmin tutkimukseen.

Tutkimus on perustunut noin 310 000 asiakkaan tietoihin, joten sitä voi pitää laajana otoksena. Nordnetin asiakkaiden profiili varmaan kuitenkin eroaa jonkin verran muista välittäjistä ja pankeista, joten liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä kannattaa välttää. Siitä saanee kuitenkin varsin hyvän yleiskuvan.

Mielestäni mielenkiintoisin tieto on asiakkaiden sijoitusten arvo, sekä erityisesti miten se on muuttunut aikaisempiin vuosiin. Vuosi sitten kirjoitin mitä salkkujen arvot olivat vuosina 2008 ja 2009. Tapahtunut muutos vuoden takaiseen on huomattava. Ohessa salkkujen keskimääräiset arvot ja koon muutokset euroiksi muutettuina.

(Salkkujen koot eri maissa euroiksi muutettuna, lähde: Nordnet)

(Salkkujen koon muutokset eri maissa euroiksi muutettuna, lähde: Nordnet)

Huomionarvoista on erityisesti suomalaisten asiakkaiden salkkujen tuntuva kasvaminen. Viime vuonna keskimääräisen asiakkaan salkku oli arvoltaan 16 800€, mutta nyt se on noussut arvoltaan huimat 184% vajaaseen 50 000 euroon. Viimeisen vuoden aika on ollut sijoittajille suotuisa, mutta pelkkä arvonnousu ei selitä näin huimaa kasvua. Asiakkaat ovat selvästikin siirtäneet uutta rahaa sijoituksiin ja historian valossa vielä erittäin hyvään aikaan. Keskimäärin suomalaisella oli viime vuonna sijoituksia noin 10 000 euron edestä, joten siihen nähden Nordnetin asiakkaiden sijoitusomaisuus on paljon korkeampi.

Parina edellisenä vuonna on suurin salkku ollut tanskalaisilla. En tiedä mikä on syynä, mutta nyt tanskalaiset pitävät häntää salkun koon muutoksen suhteen ja arvokin on norjalaisten jälkeen pienin. Tanskalaisten salkut ovat lihoneet suurin piirtein Tanskan OMXC20 indeksin verran. Voisiko olla niin, että tanskalaiset ovat pelkästään istuneet sijoitustensa päällä eivätkä ole tehneet uusia?

(Salkkujen sijoitusjakaumat eri maissa, lähde: Nordnet)

Sijoitusjakaumassa erottuu Ruotsi selvästi muista pohjoismaista. Ruotsalaiset sijoittajat suosivat rahastoja huomattavasti muita enemmän, sekä myös käteisen osuus on muita pohjoismaita suurempi. Ruotsissa onkin enemmän tarjolla erilaisia rahastoja ja lisäksi valtio tukee rahastosäästämistä veroeduin, mikä selittää eroa muihin maihin.

(Velkavivun käyttö eri maissa, lähde: Nordnet)

Sekä suomalaiset, että ruotsalaiset käyttävät muita maltillisemmin velkavipua. Norjalaiset ovat riskinottohalukkaampia ja käyttävät lainarahaa selvästi muita maita enemmän. Norjalaisten riskinottohalukkuus näkyy myös suosituimmissa osakkeissa, jotka ovat energiayhtiöitä.

(Suosituimmat osakkeet ja rahastot, lähde: Nordnet)

Kaikissa maissa sijoittajat suosivat suuria kotimaisia yrityksiä. Suomalaiset pitävät perinteisesti Nokiasta ja ruotsalaiset sen kilpailijasta Ericssonista. Tuulivoimaa paljon hyödyntävässä Tanskassa sijoittajat suosivat alaan erikoistunutta Vestasia ja norjalaiset puolestaan aurinkoenergiayhtiö REC:ia (Renewable Energy Corporation).

(Ulkomaisten kauppojen osuus, lähde: Nordnet)

(Vaihdetuimmat ulkomaiset osakkeet, lähde: Nordnet)

Tanskalaiset erottuvat muita suuremmalla ulkomaisen kaupankäynnin osuudella. Tanskassa markkinat ovat pienet, mikä osaltaan selittää asiaa. Mielenkiintoista on myös huomata, että norjalainen REC löytyy sekä suomalaisten, että ruotsalaisten vaihdetuimpien ulkomaisten osakkeiden listalta. Norjalaiset ovat viime aikoina puolittaneet ulkomaisten sijoitusten osuuden.

(Trekking boots by photographer Jef Maion)

Olen kirjoittanut paljon siitä minkälaisella strategialla ostan varallisuutta. Blogia pidempään seuranneet tietävät, että käytän passiivisia sijoitustuotteita ja ostan niitä ajallisesti hajauttaen joka kuukausi. Tämä on myös strategia, jota Warren Buffett suosittelee suurimmalle osalle sijoittajista.

Laatimani sijoitussuunnitelman mukaisesti otan aluksi riskiä reilummin ja painotan voimakkaasti kehittyviä markkinoita. Koska tavoitteeseen on vielä ajallisesti reilusti matkaa pitäisi riskin tehdä salkussa hyvää lopputulemaa ajatellen. Myöhemmin tulen pienentämään kehittyvien markkinoiden ostojen määrää, sekä siirtämään ostojen painopistettä kehittyneille markkinoille. Tähän olen viime aikoina ottanut ensimmäisen askeleen ja nykyään teenkin jo aavistuksen enemmän ostoja kehittyneille markkina-alueille, kuten Eurooppaan ja erityisesti USA:an. Korot loistavat tässä vaiheessa salkussa poissaolollaan, mutta niillä on myöhemmin yhä tärkeämpi osa kokonaisuudesta.

Ennen pitkää strategian noudattamisen seurauksena tulisi päästä blogin lopulliseen päämäärään - taloudellisesti riippumattomaan asemaan. Tämä taloudellisesti riippumattoman elämän alkupiste muodostuu sijoitusten osalta huipun lakipisteeksi. Varallisuuden arvo tulisi optimitilanteessa olla tässä vaiheessa korkeimmillaan.

Ideaalitilanteessa voi tässä vaiheessa irtisanoutua työelämästä ja varallisuuden määrä kuollessa olisi kutistunut pyöreään nollaan. Tällöin koko omaisuus tulisi hyödynnettyä oman elämän kannalta parhaimmalla mahdollisella tavalla. Rahan ja varallisuuden itseisarvoon ei kannata rakastua. Kun aikamme tällä pallolla tulee päätökseen emme saa mitään niistä mukaamme. Raha on pohjimmiltaan kuitenkin kerätty käyttämistä varten, joten on parasta että pyrimme nauttimaan sen tuomista hyödyistä mahdollisimman hyvin ja pitkään.

Kannattaa huomata etten kannata sellaisen sijoitusomaisuuden haalimista, missä pelkät osinkotulot ja muut vastaavat tuotot kattaisivat elämisen kustannukset. Olen hankitun omaisuuden myynnin puolella. Mutta miksi näin? Siitä yksinkertaisesta syystä, että tavalliselle palkansaajalle tällainen tavoite on liian korkea ja yleensä saavuttamaton. Pelkillä koroilla eläminen vaatii huomattavasti suuremman sijoitusomaisuuden. Koska sen kokoon saamiseen kuluu pidempi aika jää myös taloudellisesti riippumattomasta elämästä nauttiminen lyhyemmäksi.

Jollet kuulu jo valmiiksi varakkaaseen sukuun tai ole saanut huomattavaa pesämunaa syystä tai toisesta - suosittelen myyntistrategiaa koroilla elämisen tavoittelun sijaan. Saatat hämmästyä siitä kuinka paljon pienempi varallisuuden määrä siihen riittää. Aiemmassa kirjoituksessa pohdin paljonko tämä summa omalla kohdalla on. Päädyin alarajan osalta 200.000 euron summaan. Se ei loppujen lopuksi ole kovin paljon ja se kertookin hyvin siitä kuinka paljon pienemmän summan tätä strategiaa noudattava tarvitsee koroilla eläjään verrattuna.

Blogin kirjoitukset ovat enimmäkseen käsitelleet sitä kuinka tähän pisteeseen voi päästä. Sen sijaan en ole kovinkaan paljoa kirjoittanut siitä miten aion toimia tämän lakipisteen jälkeen. Asiaa on kysytty minulta joitakin kertoja, joten lienee hyvä kertoa laajemmin minkälaista myyntistrategiaa aion noudattaa.

Myyntistrategiani lähtee jälleen omasta sijoitussuunnitelmastani. Se siis tarkoittaa sitä, että se ei välttämättä sovi sinun tarpeisiisi. Sijoitussuunnitelma on aina henkilökohtainen ja tunnetusti jokainen meistä on erilainen. Jokaisen oma lähtökohta, riskinsietokyky, sijoitushorisontti, elämäntilanteet jne. ovat erilaiset. Eikä sijoitussuunnitelma ole koskaan kiveen hakattu. Se elää omien elämänmuutosten kanssa. Omakin suunnitelmani voi vielä muuttua useaan otteeseen.

Lähtökohtani on, että tavoitteeseen päästyäni riskinsietokykyni on laskenut. Tämä on aivan luonnollista, sillä ikääntymisen myötä yleensä jokaisen meidän riskinsietokyky myös laskee. Samalla alkuvaiheessa otetut suuririskisten sijoitusten tuottojen ansiosta salkun allokaatio on mitä todennäköisimmin turhan riskinen omaan makuun - nostetuista kehittyneiden markkinoiden ostoista huolimatta.

Ratkaisuni tähän ongelmaan on alkaa realisoimaan omaisuutta kaikkein riskisimmästä päästä. Näin salkun riskisyys laskee hitaasti.

Myynnit aion toteuttaa myös käyttäen hyväksi ajallista hajautusta. En välttämättä tekemällä toimeksiantoja joka kuukausi, mutta kuitenkin useita kertoja vuoden aikana. Näin vältän saman ongelman kuin ostojen kanssa eli tekemällä toimeksiannon juuri kaikkein pahimpaan aikaan. Ajallista hajautusta hyväksikäyttäen ei markkinoiden heilumisesta tarvitse välittää, sillä näin pitkällä aikavälillä toimeksianto tulee toteutetuksi keskimääräisellä hinnalla. Kuten tiedetään markkinoiden ajoittaminen on mahdotonta.

Myyntistrategiani taloudellisen riippumattomuuden koittaessa on siis seuraava:

• Salkun riskin laskeminen - myymällä painotetusti riskisimpiä sijoituksia.
• Ajallinen hajautus - tekemällä myyntejä tasaisin välein.

Sijoitusten suhteen strategia on siis päinvastainen nykyisten ostojen kanssa. Nyt teen ostot painottaen riskipitoisempia sijoituksia, sekä lasken näiden ostojen painoa ajan kanssa. Taloudellisesti riippumattoman elämän koittaessa tulen tekemään myyntejä painottaen samoja alkuvaiheessa tehtyjä riskisempiä sijoituksia laskien niiden painoa ajan kanssa.

Onko sinulla samankaltainen tavoite? Millaista strategiaa sinä aiot käyttää?