Kekseliäisyydellä asumisen kustannukset alas

13.2.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta



(Kuva: woodleywonderworks [flickr])

Vuokra-asumisen ja omistusasumisen kustannuksia voi verrata hyvin monella eri tavalla keskenään. Se kumpi asumismuoto on loppupeleissä henkilölle järkevämpi ei kuitenkaan ole yhtä yksinkertainen. Kalliimmaksi osoittautuva vaihtoehto voi olla järkevämpi tilanteet huomioiden. Mielestäni näiden asumismuotojen vertaileminen keskenään ei ole kovin hedelmällistä näistä syistä johtuen. Toisinaan vuokra-asuminen on paras vaihtoehto, toisinaan omistusasuminen. Siten en nyt sorrukaan vertailemaan näitä asumismuotoja keskenään vaan otan asumiseen hieman erilaisen näkökannan.


Löydä uusi tapa ajatella

Suomi on kylmä maa. Tämän vuoksi meidän on aina asuttava jossakin. Asumisesta vuorostaan syntyy aina kuluja. Netistä löytyy paljon kirjoituksia, joissa kerrotaan minkälaisilla eri toimenpiteillä voi omia asumisen kustannuksia leikata alaspäin. Näitä ovat esimerkiksi sähkön kilpailuttaminen ja säästäminen, takan lämmittäminen, kotivakuutusten kilpailuttaminen jne. Neuvot ovat sinänsä ihan hyviä ja niillä myös todella saa asumisen kustannuksia laskettua. Mutta kyseiset toimenpiteet auttavat vain tiettyyn pisteeseen asti. Kun kaikki mahdollinen on kilpailutettu ja säästetty ei näillä toimenpiteillä voi saavuttaa enää enempää hyötyjä.

Seuraava vaihe onkin haastavampi ja vaatii huomattavasti enemmän kekseliäisyyttä, sekä innovatiivisuutta. Ilmeisesti tästä syystä aiheesta ei ole juurikaan kirjoitettu. Monella aivot lukkiintuvat "säästömoodiin" - asumisen kustannuksia pyritään saamaan alaspäin tavalla tai toisella etsimällä mitä naurettavampia säästökohteita.

Toinen tapa on tietenkin kasvattaa omasta asumisesta kertyviä tuloja! Suurimmalla osalla ei kerry mitään tuloja vuokra- tai omistusasunnostaan. Todennäköisesti tämä vaihtoehto ei ole edes käynyt mielessä. Ehkä juuri nyt mietit mielessäsi, että tämä on mahdotonta. Kuten totesin, se on paljon haastavampaa, muttei mahdotonta. Saatavat hyödyt voivat olla huomattavia. Mutta se vaatii innovatiivisuutta. On osattava ajatella laatikon ulkopuolelta.

En ole aiemmin kirjoittanut siitä, kuinka olemme oman asumisemme järjestäneet.  Tämä on johtunut osittain siitä, että meidän valitsemamme tapa ei sovi 99,9%:lle muita ihmisiä, toisaalta siitä, että järjestely on sen verran poikkeava, että riskeeraan paljastavani oman henkilöllisyyteni. Se on kuitenkin esimerkki siitä, kuinka hakemalla tavallisuudesta poikkeavia ratkaisuja voi omalle kontolle tulevat asumisen kustannukset painaa hyvinkin alas. Kiinteistössämme on neliöitä yhteensä 335m2. Maksan tästä tilasta kuukausittain alle 150 euroa. Seuraavaksi kerron, kuinka sen tein.


Sopivan asunnon etsintää

Asumiskustannusten laskemisen prosessi on vienyt kohdallamme useita vuosia. Olemme toteuttaneet sitä määrätietoisesti alusta alkaen. Kaikki käynnistyi vuonna 2003, kun aloimme etsimään meille soveltuvaa taloa. Talon tuli täyttää muutamat meille tärkeät kriteerit, jotka ovat mahdollistaneet nämä hyödyt.

Ensinnäkin alueella ei saanut olla julkisia kulkuyhteyksiä. Kyllä, luit aivan oikein! Tämä siksi, että voi vähentää verotuksessa oman auton käytön työmatkoihin. Näin säästö verotuksessa on jopa tuhansia euroja. Harrastuksemme vaativat auton käyttöä, joten joka tapauksessa meillä olisi auto. Niinpä sen aiheuttamat kustannukset kannattaa minimoida.

Toiseksi talon tuli sijaita hevosystävällisellä alueella. Tämä siksi, että puolisoni on innokas hevosharrastaja ja tarkoitus oli rakentaa myöhemmin talon yhteyteen oma hevostalli.

Kolmanneksi talon tontin tuli olla riittävän suuri, jotta hevostallin aitauksineen voisi tontille rakentaa. Tämä oli oikeastaan kaikkein haasteellisin kriteeri. Nykypäivän tehoasuttamisen aikana tontit ovat järjestäin postimerkin kokoisia länttejä.

Harkitsimme myös pelkän tontin ostamista ja talon rakentamista sille suoraan. Tarjolla olleet tontit ja niiden sijainnit muodostuivat ongelmaksi. Lopulta kuitenkin löysimme vuonna 2001 rakennetun omakotitalon kolmen hehtaarin omalla tontilla keskeltä hevosystävällistä aluetta. Teimme kaupat ja muutimme taloon joulukuussa 2003. Meistä oli tullut omistusasujia ja asuntovelallisia.


Vasara ja nauloja

Pikakelaus vuoden 2006 kesään. Puoliso on valmistunut koulusta ja saa säännöllisiä tuloja, joten emme ole enää täysin riippuvaisia minun työstäni. Puolison hevonen asustelee tässä vaiheessa parin kilometrin päässä olevalla tallilla.

Tässä kohden alamme varsinaisesti toimimaan asumiskustannusten alentamisen kanssa.  Kaikki edeltävä toiminta, kuten sopivan talon etsiminen, on ollut alustavaa toimintaa päämäärän tavoittelussa. Päätämme hakea lisää asuntolainaa hevostallin ja autotallin rakentamista varten. Niin nurinkuriselta kuin se kuulostaakin, niin kyllä, haimme lisää lainaa, jotta saisimme kustannuksia alas! Syksy menee arkkitehdin kanssa tapellessa ja poikkeuslupahakemuksen aiheuttamassa rumbassa. Keväällä 2007 lupa irtoaa ja pääsemme aloittamaan rakentamisen.

Hevostalli pihoineen valmistuu loppuvuodesta 2007. Puolison oma hevonen ja kaksi vuokralaista muuttavat talliin. Hevosharrastuksen aiheuttama kassavirta muuttaa suuntansa. Aiemmin kuluja aiheuttanut harrastustoiminta alkaakin vuorostaan tuottamaan tuloja. Sen sijaan, että hevosen karsinasta pitäisi maksaa vuokraa muille saammekin me vuokraa toisilta. Bonuksena puoliso on tyytyväinen, kun saa hevosen omaan pihapiiriin. Kiinteistö alkaa tuottamaan tuloja ensimmäistä kertaa.

Seuraava kesä menee autotallin rakentamisessa ja se valmistuu syksyksi. Kyseessä on kolmen auton lämmin talli, josta omaan käyttöön riittää kuitenkin kahden auton tila. Laitan ylimääräisen tilan vuokralle ja siihen muuttaa muutama moottoripyörä.


Asumiskustannukset alas

Nyt voidaankin siirtyä takaisin nykyhetkeen. Rakentamisen ja sen mahdollistaman vuokrauksen ansiosta ovat asumiskustannukset laskeneet huomattavasti. Mikä parasta, se ei millään tavalla vaikuta omaan asumismukavuuteen. Sähkökulutkin ovat samat, on talleissa sitten vuokralaisia tai ei. Vuokrat ovat puolestaan verovapaata, sillä verotuksessa voi rakennetuista talleista tehdä poistot ja siten painaa kirjanpidossa vuokran tuoton nollaksi.

Näillä toimenpiteillä, jotka itse raivasimme määrätietoisesti toteutumaan saimme laskettua asumiskustannuksia tuntuvasti. Aiemmin pelkän omakotitalon kuukausierä oli n. 650-700 euroa. Nyt suuremmasta lainasta ja kasvaneistä neliömääristä huolimatta ovat kustannukset pienemmät. Kun kuukausierästä vähennetään vuokrat jää meille maksettavaa alle 300 euroa kuukaudessa. Koska meitä maksajia on kaksi tekee se alle 150 euroa kuukaudessa. Mielestäni tämä on erittäin pieni summa kiinteistöstä, joka käsittää 335m2:n edestä rakennuksia, sekä seisoo omalla tontilla.


Ostaisiko herra paskaa?

Asumiskustannusten viilaaminen ei pääty vielä tähän. Hevoset tuottavat lantaa varsin paljon. Suomi luokittelee hevosista tulevan lannan eläinperäiseksi jätteeksi ja siten se on ongelmajäte. Tämä poikkeaa muiden EU-maiden tulkinnasta, kuten Ruotsin, mutta en halua tässä kirjoituksessa mennä siihen syvällisemmin. Tämä tulkinta johtaa kuitenkin siihen, ettei lantaa voida Suomessa hyötykäyttää samalla tavalla kuin muissa maissa (esim. puristamalla lanta briketeiksi ja tuottamalla niistä lämpöenergiaa).

Hevosen tuottama lanta on meille siis ongelmajätettä. Tämän ongelman olen ratkaissut myös kääntämällä kassavirran. Siinä missä monet kärräävät lannat pois ja maksavat niistä jätemaksun me olemme päätyneet myymään lantaa keväisin kevätlannoitteena. Hinta on vaatimaton 10 euroa peräkärryltä itse lastattuna, mutta idea on hyvä. Siinä missä muutoin asia olisi rasite, se on nyt tuottoa tuova hyödyke.

Kevätlannoitteena tämä turpeen ja hevosenlannan sekoite toimii muuten oikeasti loistavasti! Se on varmasti lisäaineeton luonnon tuote, joka toimii. Tässä olisi myös rako laajentaa hyötyä. Ainakin Etelä-Suomessa ihmiset ovat valmiita maksamaan tästä tuotteesta toreilla jopa sen 10 euroa säkiltä. Mikäli haluat jalostaa tätä ajatusta pidemmälle ja hoitaa myynnin paremmin tuottavalla alueella, niin ota yhteyttä.


Loppusanat

Kun kerran on saanut aivonsa naksautettua näkemään omasta asumisesta löytyvät potentiaaliset tuottokohteet alkaa näitä hyötyjä tunnistamaan yhä helpommin. Omassa asumisessa näen edelleen monia optimointikohteita. Esimerkiksi hankkimalla laidunpeltoa hevosille pääsisi osalliseksi maatalouden EU-tuista. Tämä nostaisi kiinteistön tuottamia tuloja lisää.

Toivon tämän kirjoituksen motivoivan muita haastamaan omat käsitykset omasta asumisesta ja sen kustannuksista. Aluksi tuoton hakeminen omasta asumisesta saattaa tuntua haasteelliselta. Kenties jopa mahdottomalta. En kiellä etteikö se joidenkin kohdalla olisikin mahdotonta. Haasta kuitenkin itsesi. Etsi uusia näkökulmia. Ehkä sinulla on kellarissa tila, joka on itsellesi tarpeeton? Jollekin toiselle se voi olla erittäin arvokas - voisitko vuokrata sen? Ota ensimmäinen askel, seuraava on jo helpompi.

15 vastausta artikkeliin "Kekseliäisyydellä asumisen kustannukset alas"


Anonyymi kirjoittaa:

Nerokasta toimintaa, onnittelut. Mikään toinen postaus tässä blogissa ei ole tehnyt varsinaisesti tälläistä wow-efektiä, vaikka kirjoitatkin ihan mielenkiintoisista aiheista.

13.2.2010 klo 19.44.00

Saituri kirjoittaa:

Minunkin mielestäni tämä oli yksi parhaimmista jutuistasi. Pidin tästä siksi, että faktojen ja hyvien neuvojen lisäksi mukaan tuli inhimillisyyttä kasakaupalla.

Saisikohan vuokrakämpän kellaritilan vuokrattua ;)

13.2.2010 klo 23.51.00

Anonyymi kirjoittaa:

Todellakin ajatuksia herättävä teksti. Lisää tällaisia, kiitos :)

14.2.2010 klo 10.02.00

Anonyymi kirjoittaa:

Taidan kuulua kuvailemaasi 0,1%:n, sillä kumppanini haaveilee omasta hevosesta ja tallista. Minä taas olen tähän asti ollut ideaa vastaan, mutta kylläpä se nyt alkoi kuulostaa houkattelevalta vaihtoehdolta - tosin vasta sitten kun oman asunnon hankkiminen tulee ajankohtaiseksi..

14.2.2010 klo 17.09.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Kappas vaan! Sitten annan vielä bonuksena yhden vihjeen. Kannattaa ottaa selville millä ehdoin saisitte EU-tukea tallin rakentamiseen, sekin nimittäin on mahdollista. Tulee rakentaminen halvemmaksi ;)

14.2.2010 klo 17.23.00

Anonyymi kirjoittaa:

Kiitos oivallisesta kirjoituksesta! Tästä sain itselleni lisämotivaatiota toistaiseksi vain takaraivossani pallottelemaani ajatukseen hankkia jossakin vaiheessa asunto, jonka yhteydessä olisi sopiva harrastetila (ei hevostalli kuitenkaan), josta hyötyisin itse omassa harrastuksessani ja jota voisin vuokrata muillekin. Pistänpä vakavaan harkintaan!

Nipa N

15.2.2010 klo 19.18.00

Anonyymi kirjoittaa:

Mielenkiintoinen juttu, todellakin. :)

Kommentoisin vain, että joko teillä on erittäin pitkä laina-aika tai hyvin halpa talo, sillä 700 euron kuukausierä on Etelä-Suomessa hyvin, hyvin pieni.

20.2.2010 klo 0.18.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Tuo 700 euroa oli kuukausierä ennen rakentamisen aloittamista, jonka seurauksena luonnollisesti kuukausierän määrä nousi. Tässä yhteydessä myös kilpailutimme pankit ja saimme marginaalin painettua 0,3%:iin. Nykyinen erittäin matala korkotaso myös auttaa asiaa.

Emme asu Etelä-Suomessa.

20.2.2010 klo 8.52.00

Anonyymi kirjoittaa:

tontille sopinee varmaan vielä pieni tuulivoimala,jolloin säästät lisää...

18.6.2010 klo 23.41.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Sopii ja itse asiassa tätäkin on hieman mietitty. Mutta voimala vaatii oman rakennuslupansa eikä Suomessa saa sähköverkkoon tuottaa itse energiaa. Tuulivoimaloiden käyttöikä on myös yllättävän lyhyt.

19.6.2010 klo 11.57.00

Anonyymi kirjoittaa:

Ihan mielenkiintoinen kirjoitus.
Hieno ratkaisu että saatte harrastuksenne kustannuksia kohtuullistettua ja haluamanne asumismuodon teille edullisesti tekemällä asumisesta ja harrastuksesta sijoittamista ja yritystoimintaa.
Mielestäni aiheessa menevät hieman puurot ja vellit sekaisin. Toimintanne ei minusta ole asuinkustannusten laskemista, vaan sinällään ihan hyvin tuottavaa kiinteistösijoitus- ja yritystoimintaa.
Oletko tehnyt laskelmaa tuottavatko nämä talleihin sijoitetut rahat paremmin kuin muut sijoitukset, vai tuleeko lisäarvo harrastustoiminnan kautta?

17.2.2011 klo 23.29.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Toinen vaihtoehto meillä olisi sitten ollut se, että vaimon hevonen olisi hoidossa jonkun toisen tallissa. Lopputuloksena olisi siis ollut korkeammat omat asumiskustannukset, sekä vielä vuokranmaksu hevostallista jollekin toiselle.

Osakesijoittaminen ei siis ole vaihtoehto tässä tapauksessa ja siten siihen vertaaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Rakentamisessa on käytetty velkavipua, jonka johdosta ROI on kylläkin selvästi osaketuottoja korkeampi.

18.2.2011 klo 11.21.00

Aleksi kirjoittaa:

Tässä yhteydessä voisi miettiä myös muiden "100% kuluja aiheuttavien asioiden" todenperäisyyttä. Olisiko mahdollista esimerkiksi alentaa kuluja:
1. auton osalta
- kimppakyyti pienellä polttoainekulukorvauksella. Tuleeko joku lainsäädännöllinen pykälä vastaan heti, mikäli vastaanottaa rahaa.
- ajaa omalla edullisella bensapihillä autolla työmenot ja nauttii ylisuuresta kilometrikorvauksesta

2. Harrastusten osalta. On olemassa muitakin harrastuksia kuin hevosharrastus.
- aloita vapaapalokuntaharrastus. Saat motivaation ylläpitää kuntoa säännöllisten testien takia, jotka on läpäistävä. Saat erittäin hyödyllisen ja kiehtovan harrastuksen, jossa on enemmän actionia kuin uskoisikaan (esim. pohjois-suomessa 90% hälytyksiin osallistuu vpk. näkee siis saman, mitä palomiehetkin). ENNEN KAIKKEA: SAAT PALKKAA! Tuottavia harrastuksia ei ole montakaan. Aktiivinen VPK-harrastaja saa 2000-3000e vuodessa.
- metsästä ja kalasta. Saat vuosittaisten lupamaksujen hinnalla melkoisen määrän liikuntaa ja ruokaa. Pohjois-Suomessa ei ole alkuunkaan tavatonta, että perhe ei osta mitään lihaa kaupasta metsästyksen ja kalastuksen takia.

3. Käytä työaikaa itsesi kehittämiseen. Itse osallistun maksullisiin tietoteknisiin koulutuksiin työajallani hyvin ahkerasti, siinä määrin, että olen itse alkanut kouluttaa muita. Tästä voisi tehdä sivutuloja. Eikä kyseessä olisi edes moraaliton toiminta, sillä itsensä kehittäminen on myös työnantajan etu.

Aleksi

2.3.2012 klo 14.20.00

Kinski kirjoittaa:

Heh.

Taitaa Aleksilla olla kieli poskessa mutta mikäs siinä.
Mainio pläjäys. Toki olen lukenut sen jo alunperin mutta ajauduin tänne kun tutkailin Taloudellinen riipumattomuus-revisited -postia.

27.11.2013 klo 16.18.00

Anonyymi kirjoittaa:

Mun täytyy näyttää tämä teksti miehelleni. Olen itse pallotellut ajatusta lisärakennuksista tontilla ja maksaa lainat pois niiden hyödyntämisellä mm. tilan vuokrauksella ja karsinapaikan vuokrauksella. Onko teillä yritys näiden takana?

"Vuokrat ovat puolestaan verovapaata, sillä verotuksessa voi rakennetuista talleista tehdä poistot ja siten painaa kirjanpidossa vuokran tuoton nollaksi." Voisitko selittää tätä enemmän? Varmaan on yritys takana? :)

31.10.2015 klo 1.57.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails