Huhtikuun kuukausikatsauksessa hehkutin hurjaa nousua salkussa. Samaa voi sanoa myös edellisen kuukauden ajan tuloksesta. Pörssikurssit jatkoivat edelleen jyrkkää nousuaan. Passiivinen indeksisijoittaja pääsee tässä kohti hyötymään noususta. Monet aktiiviset sijoittajat kevensivät salkkujaan jo kuukausi sitten, sillä pitivät tapahtunutta nousua liian nopeana. Mutta kuinkas kävikään. Nousu on jatkunut aina vain ja nyt mediakin jo puhuu yleisesti, että kurssipohjat olisi nähty maaliskuussa. Passiivinen indeksisijoittaja tunnustaa itselleen ettei kykene ajoittamaan ostoja ja myyntejä, eikä siksi edes yritä tehdä sitä. Lukuisat akateemiset tutkimukset ovat antaneet saman tuloksen: markkinoiden ajoittaminen on mahdotonta. Tekemällä ostoja tasaisin väliajoin ei tarvitse välittää markkinasentimentistä ja pääsee parempaan tulokseen. Tutkimukset osoittavat, että markkinoita ajoittavat sijoittavat tekevät huomattavasti heikompaa tulosta kuin ne, jotka eivät pyri ajoittamaan.

Edellisessä katsauksessa oli Kiina ETF:äni (iShares FTSE/Xinhua China 25 Index, tikkeri FXI) noussut plussalle. Nyt tämä ETF sai seurakseen kotimaisen OMXH 25 ETF:n, joka nousi kertaheitolla edellisen kuukauden 2%:n miinukselta 19% plussalle. Kiina ETF jatkoi nousuaan ja on nyt vajaat 19% voitolla. Kaksi viidestä ETF:stä on nyt voitollisia ja salkun kokonaistuotto enää ainoastaan 5% tappiolla. Edelliseen katsaukseen on salkun arvo noussut 3 335,61€ eli enemmän kuin edellisellä kerralla. Prosentteina nousua kertyi 19,53% kuukaudessa. Sijoitusten arvo on nyt 20 417,11€.

Kuukausittainen osto osui tällä kertaa Venäjä ETF:ään (Market Vectors Russia, tikkeri RSX). Venäjän RTS indeksi on noussut pohjiltaan noin 500 pisteestä jo huisat 100%:ia yli 1000 pisteen. Jos Venäjän pörssilasku oli nopea, niin niin on ollut myös nousu. Venäjä ETF:ää tarttui salkkuun noin tuhannella eurolla 65 kappaletta.

(Venäjän RTS indeksi on noussut pohjilta jo noin 100%)

Salkun allokaatio paljastaa, että Brasilian ETF:n (iShares MSCI Brazil Index, tikkeri EWZ) kovemman nousun ansiosta se nousi salkun painavimmaksi markkina-alueeksi tiputtaen Kiinan toiseksi painavimmaksi. Kaiken kaikkiaan salkku on valitun strategian mukaisesti erittäin riskipitoinen. Tällä haen parempaa keskituottoa pitkällä aikavälillä. Siten kehittyvät markkinat muodostavat noin kolme neljäsosaa salkusta. Valitsemani kehittyvät markkinat koostuvat Intiaa lukuunottamatta BRIC valtioista. Tulen lisäämään salkkuun myöhemmin yhden laajasti hajautetun eurooppaan sijoittavan ETF:n, sekä kasvattamaan USA ETF:än (iShares Russell 3000 Index, tikkeri IWV) osuutta salkussa. Lisään myös salkkuuni myöhemmin vähintään yhden korkotuotteen. Näiden muutosten jälkeen salkun perusrakenne on valmis ja aikaa myöten tiputan kehittyvien markkinoiden osuutta pienemmäksi samalla kasvattaen USA:n, euroopan ja korkojen osuutta. Samalla riski pienenee. Suomen osuuden tulen pitämään nykyisessä 10%:ssa.

Yhteenveto
Salkun arvo toukokuu 2009: 20 417,11€
Muutos edelliseen katsaukseen: 3 335,61€
Vuoden 2009 tavoite ylitetty 6 170,71€:lla!

PS: Seligson ehdottaa OMXH 25 ETF:n osingoksi 0,79 euroa osuudelta. Täsmäytyspäivä on 29.5. eli vielä ehtii ;)

Lyhyeksi myyminen eli shorttaus tai short selling on tapa tehdä rahaa osakemarkkinoilla osakekurssien laskiessa. Tämä tapahtuu myymällä osakkeita joita ei omista ja ostamalla ne myöhemmin halvemmalla takaisin, jotta kauppojen selvityspäivänä myynnit ja ostot vastaavat toisiaan. Shorttaajan myydessä ensin osaketta 10 eurolla ja ostaessa myöhemmin takaisin 8 eurolla tekee kaksi euroa voittoa per osake vähennettynä kaupankäyntikuluilla ja myyntivoiton veroilla.

Short selling kuvaa hyvin myös tämän kaupankäynnin pituutta. Monesti lyhyttä kauppaa käydään päivän sisäisesti eli saman päivän aikana tehdään sekä myynti että osto. Myös pidempiaikainen lyhyeksi myyminen on mahdollista, mutta tällöin sijoittaja joutuu turvautumaan osakelainaukseen, jotta kykenee toimittamaan myymänsä osakkeet joita ei siis omistanut. Osakelainaus ei taasen ole halpaa huvia. Lyhyeksi myynnin vastakohta on pitkäksi myyminen eli longaus tai long selling, jossa kauppa tapahtuu totutussa järjestyksessä. Ensin osto ja vasta sen jälkeen myynti.

Lyhyeksi myymiseen liittyy pari olennaista riskiä. Lyhyeksi osakkeita myyneen sijoittajan tulee osakekurssien noustessa kyetä nostamaan lainattujen osakkeiden vakuutta. Mikäli tähän ei pysty ostaa välittäjä lyhyenä olleet osakkeet takaisin välittämättä hinnasta. Vaikka osake olisi kuinka yliarvostettu kyseisellä hetkellä ei mikään estä yliarvostusta nousemasta entisestään. Tämä voi siten tuoda lyhyeksi myyjälle tuntuvat tappiot.

Tästä pääsemme toiseen riskiin, sekä varsinaiseen aiheeseen eli short squeezeen. Short squeeze tarkoittaa osakekurssien nopeaa nousua, joka johtaa tilanteeseen jossa lyhyeksi myyneet sijoittajat joutuvat ostamaan osaketta minimoidakseen tappionsa ja kattaakseen osakemyyntinsä. Lyhyeksi myyjiä ollessa paljon suhteessa myyjiin johtaa tämä osakekurssin rakettimaiseen nousuun. Ilmiö tavallaan ruokkii itse itseään. Koska osakekurssi on noussut haluaa lyhyeksi myynyt sijoittaja katkaista tappiot ja ostaa osaketta. Ostaminen nostaa kurssia edelleen johtaen tilanteeseen, jossa muut lyhyeksi myyneet eivät kykene kasvattamaan lainattujen osakkeiden vakuutta tai lainoittaja haluaa osakkeensa takaisin. Lyhyeksi myyjän on pakko ostaa osaketta hinnasta välittämättä.

Yllä on Volkswagenin osakekurssi Saksan pörssistä vuodelta 2008. Tuolloin finanssikriisi oli jo hyvässä vauhdissa ja yleisesti autoteollisuus rypi syvällä ongelmissa. Laajat autoteollisuutta koskevat ongelmat johtivat siihen, että niiden osakekurssien oletettiin laskevan. Volkswagenia ei pidetty tämän suhteen poikkeuksena, joten monet sijoittajat ja hedge yhtiöt myivät sen osaketta lyhyeksi tavoitellessaan voittoja. Volkswagen oli lokakuussa 2008 DAX indeksin lyhyeksi myydyin osake.

Mutta sitten tapahtui jotakin yllättävää. Jotakin mitä lyhyeksi myyjät eivät olleet osanneet odottaa. Volkswagenin suurin omistaja Porsche ilmoitti omistavansa yhtiöstä 75 prosenttia optioiden kautta. Hyvä uutinen keskellä synkimmältä näyttänyttä markkinatilannetta johti kurssinousuun, joten lyhyeksi myyjät alkoivat sulkea myyntejään. Mutta koska Volkswagen oli lyhyeksi myydyin osake ja yhtiön toiseksi suurimmalla omistajalla, Ala-Saksin osavaltiolla oli hallussaan 20 prosenttia osakkeista - tuli vapaana vaihdettavista osakkeista huutava pula. Volkswagenin osake nousi kahdessa päivässä 210 eurosta parhaimmillaan jopa yli 1000 euron! Volkswagenista tuli hetkeksi muutamassa päivässä maailman arvokkain yhtiö sen pörssiarvon ollessa yli 300 miljardia euroa Exxon Mobilin pitäessa kakkospaikkaa.

Kuten shortista, myös short squeezesta on olemassa vastakohta - long squeeze. Long squeeze on huomattavasti harvinaisempi kuin short squeeze johtuen siitä, ettei siinä ole samanlaista riskiä osakkeen toimittamisen suhteen kuin short squeezessä. Esimerkkinä long squeezestä voi käyttää edesmenneen Bearn Stearns pankin osaketta vuodelta 2008. Long squeeze osaltaan auttoi Bearn Stearnsin kurssiromahdusta.

Shortsqueeze.com kerää dataa lyhyeksi myynneistä. Ilmiötä metsästävät sijoittajat voivat sen avulla yrittää aavistaa seuraavaa short squeeze osaketta ja päästä hyötymään rakettimaisesta noususta.

Academic Earth -sivustolta löytyy Yalen yliopiston rahoitusmarkkinoiden kurssin luennot videoina. Luennot pitää tohtori Robert J. Shiller. Luentoja on 26 kappaletta ja jokaisen videon kesto on noin tunnista puoleentoista tuntiin. Aiheina on muunmuassa finanssikriisi, optiot, futuurit, raaka-aineet, random walk -teoria, markkinoiden tehokkuus, markkinapsykologia ja monia monia muita.

Financial institutions are a pillar of civilized society, supporting people in their productive ventures and managing the economic risks they take on. The workings of these institutions are important to comprehend if we are to predict their actions today and their evolution in the coming information age. The course strives to offer understanding of the theory of finance and its relation to the history, strengths and imperfections of such institutions as banking, insurance, securities, futures, and other derivatives markets, and the future of these institutions over the next century.

Henkilökohtaisesti pidin videoita erittäin hyvinä. Joten olkaa hyvät, Yalen yliopiston rahoitusmarkkinoiden luennot.