Päiväkauppa eli day trading tarkoittaa lyhyen päivänsisäisen pörssikaupan tekemistä. Kurssien laskiessa day treidaaja myy osakkeita lyhyeksi eli shorttaa ja noustessa ostaa ns. pitkäksi eli longaa. Long positio voi treidaajalla olla useamman päivän, jopa viikkojen pituinen mikäli pääomaa on riittävä määrä osakkeiden ostamiseen. Normaalisti day treidiä tekevä henkilö maksaa tai saa ainoastaan päivän sisällä tehtyjen kauppojen erotuksen, jonka johdosta päiväkauppaa voi tehdä kohtuu pienellä omalla pääomalla. Esimerkki: päiväkauppaa tekevä henkilö myy lyhyeksi 10000 kpl osaketta hintaan 10€ ja ostaa myöhemmin saman päivän aikana takaisin myymänsä 10000 kpl hintaan 9,80€. Päiväkauppias nettoaa tässä tapauksessa 2000€ (10000 * 0,2 = 2000). Tästä summasta ottavat vielä välittäjä (kaupankäyntikulut) ja verottaja (28% luovutusvero voitosta) omansa. Kauppojen tekemiseen ei henkilö tarvinnut laisinkaan omaa pääomaa, koska sekä myynti että osto tapahtuivat yhden päivän sisällä.

Yritin vuonna 2000 elättää itseäni puolen vuoden ajan käymällä päiväkauppaa. Ennen kuin sukellamme syvemmälle tuohon ajanjaksoon on aiheellista palata vielä pidemmälle omassa historiassani, jotta ymmärrämme siihen johtaneita syitä paremmin.

Sijoitusurani sai alkunsa marraskuussa 1998, kun otin osaa Soneran osakeantiin. Osakesijoittaminen oli kiinnostanut jo pitkään ja isäni suosituksesta, joka myös otti antiin osaa, päädyin merkitsemään osakkeita annista. Anti ylimerkittiin ja Soneran osake raketoi pörssissä. Kiinnostukseni sijoittamista kohtaan kasvoi. Olin tuolloin opiskelija ja saatoin päivisin seurata opiskelija-asunnossa televisiosta englanninkielistä uutisointia. Olisikohan kyseessä ollut CNBC kanava. Ahmin kirjallisuutta, luin Arvopaperi -lehteä, sekä otin osaa nettikirjoituksiin. IT-kuplaa puhallettiin ja teknologiayritykset olivat kovassa nosteessa. Otin opintolainaa ja sijoitin rahoja mm. ottamalla osaa Comptelin osakeantiin, joka myös ylimerkittiin ja raketoi listautumisen jälkeen. Itseluottamukseni kasvoi, sillä teknologiaosakkeet näyttivät nousevan lähes joka päivä. Aloin tekemään lyhyttä osakekauppaa silloisen eQ pankkiiriliikkeen kautta. Lyhyt kauppa oli pääasiassa voitollista, joka kasvatti itseluottamustani entisestään. Harmittelin lähinnä sitä, että opiskelut, sekä pieni pääoma haittasivat treidaamista. Tilanne kuitenkin muuttui, kun valmistuin joulukuussa 1999.

Muutin nykyisen avovaimoni kanssa yhteiseen asuntoon heti valmistumiseni jälkeen. Avovaimoni oli jo aiemmin siirtynyt kyseiselle paikkakunnalle omien opintojensa perässä ja nyt minä seurasin perästä. Aloitin työt heti seuraavana arkipäivänä valmistumiseni jälkeen koulutustani vastaavassa työpaikassa. Tässä vaiheessa tuli myös realisoida sijoitusvoittoja, sillä yhteinen asunto oli käytännössä tyhjä ja meidän oli hankittava huonekaluja asuntoon, mm. sänky. Työpaikasta tuli säännöllisesti palkka, joka mahdollisti osakeveivauksen jatkumisen. Markkinoiden volatiliteetti kasvoi, kun IT-kupla lähestyi huippuaan ja päivän sisäisistä kaupoista yhä useampi oli tappiollisia. Harmittelin, että työni takia jouduin jättämään välistä monia tärkeitä osavuosikatsauksien ajankohtia markkinoilla, jotka ovat parhaita hetkiä tehdä tiliä day treidaajalle. Noin puolen vuoden työssä olon jälkeen oli päätökseni jättää työ ja keskittyä täysin päiväkauppaan kypsynyt. Olin vielä nuori ja lähes velaton. Ajattelin, että jos joskus aion ottaa selvää onko minusta elättämään itseäni tekemällä päiväkauppaa - se olisi nyt. Jos en nyt tekisi tätä muutosta en koskaan saisi tietää, mikä todennäköisesti kalvaisi koko loppu elämän.

Irtisanouduin työstäni ja päätin keskittyä täysipäiväisesti tekemään päiväkauppaa. Jälkikäteen ajateltuna päätös oli oikea vaikken toivottuihin tuloksiin päässytkään. Aloin treidaamaan. Näihin aikoihin myös IT-kupla puhkesi. Sinänsä kuplan puhkeaminen pitäisi olla day treidaajalle hyvä asia, sillä markkinoilla voi tehdä voittoa shorttaamalla. Takana oli kuitenkin useita vuosia nousua ja takaraivoon oli syöpynyt usko ikuisesta teknologiaosakkeiden noususta. Kuinka naiivi sitä olikaan! Pörssistä en koskaan katsonut mitään muita kuin ainoastaan teknologiaosakkeita. Kaikki muu oli roskaa laihoine vaihtoineen ja mitättömine päivämuutoksineen. Yhä useampi treidi tuotti kuitenkin niin sanotusti turskaa. Väliin mahtui myös isoja onnistumisia, kuten Nokian onnistunut shorttaus kesällä 2000, jolloin voittoa tuli yhden päivän aikana useita tuhansia. Kaiken kaikkiaan treidaaminen tuotti kuitenkin tappiota.

Olen jälkikäteen yrittänyt miettiä syitä tappioihin ja tunnistanut ainakin seuraavat syyt:

1. Pakonomainen tarve käydä kauppaa. Mikäli kyseessä on hiljainen päivä tai kunnon volatiliteettiä ei esiinny ei kannata yrittää väkisin käydä kauppaa. Tällöin olisi parempi vain nauttia päivästä ja jättää treidaaminen johonkin toiseen päivään. Voi olla, että kuukaudessa on vain muutama hyvä päivä jolloin kauppaa kannattaisi käydä. Omalla kohdallani yritin löytää lähes jokaisesta päivästä jotakin longattavaa tai shortattavaa. Virhe numero yksi.
2. Liian pieni pääoma. Tämän tiesin oikeastaan itsekin jo aloittaessani, mutta en kyennyt sitä itselleni myöntämään. Toisaalta tämän ansiosta en loppujen lopuksi menettänytkään hirmuisia summia.
3. Omien päätösten noudattamatta jättäminen. Tämä oli yksittäinen suurin syy suurimpiin euromääräisiin tappioihin. Tehdessäni toimeksiannon määritin päässäni stop-loss rajan, jossa irtaudun kyseisestä positiosta. Stop-lossin mentyä rikki en kuitenkaan irtautunut vaan jäin epätoivoisesti toivomaan, että tilanne parantuisi. Kuitenkin yleensä kävi aivan päin vastoin. Osake otti vielä enemmän vastakkaista näkemystä ja ennen pörssin sulkeutumista tuli positio sulkea vielä suuremmalla tappiolla. Nykyiset välittäjien tarjoamat automaattiset stop-loss toimeksiannot voivat auttaa tässä, mutta silloinen eQ ei sellaisia tarjonnut. Myös paperille kirjoitettu päätös olisi voinut auttaa asiassa.
4. Vähän vaihdettuihin osakkeisiin koskeminen. Vaikeata päästä omasta positiosta eroon ja vaarana aiheuttaa liian suuri kurssireaktio omilla toimilla, joka vain pahentaa tilannetta.
   

Onnistumisia tuli myös. Jos näistä voisi jonkun yhteenvedon vetää, voi sen tiivistää näihin muutamaan kohtaan:

1. Päivänsisäinen kauppa kannattaa yleensä vain muutamina päivinä. Ennakkoon tällaisia tietää olevan yritysten osavuosikatsaukset ja tärkeiden tunnuslukujen julkaisut. Loput hyvistä päivistä tulevat sen verran yllättäin, että se vaatii herkeämätöntä ruudun tuijottamista, jotta niihin ehtii mukaan.
2. Osavuosikatsauksen yhteydessä erityisesti Nokian kohdalla itselläni toimi seuraava parhaiten. Katso ensin markkinoiden reaktio - älä ala lukemaan OVK:ta. Muutaman ensimmäisen minuutin aikana näkyy markkinareaktio vaikka laidat ovat vielä ohuet. Tässä vaiheessa on ehdittävä osakkeen suunnan mukaisesti mukaan.

Noin puolen vuoden täysipäiväisen day treidaamisen jälkeen oli kaikki pääomani kulutettu loppuun. Minun oli myönnettävä itselleni ettei tästä ollut elättämään. Sinänsä tämä ei ole ihme, sillä eräiden lähteiden mukaan jopa yli 90% päiväkauppiaista tekee itse asiassa tappiota. Jos olisin tiennyt tämän ennen treidaamisen aloittamista olisinko lähtenyt täysipäiväiseksi treidaajaksi? Ehkä, sillä onnistuneiden kauppojen myötä itsetunto oli tuolloin taivaissa. Laskuja sateli silti vaikkei tuloja enää ollut. Nöyryyttävimpänä hetkenä oli varmasti käynti sosiaalitoimistossa toimeentulotuen muodossa. Heille piti myös toimittaa tiedot kaikista osakekaupoista.

Muutaman kuukauden päästä päiväkaupan lopettamisesta olin hakeutunut toiselle alalle työhön. Kyseisellä alalla työskentelen edelleen. Nykyään keskitynkin sijoitustoiminnassani hitaisiin, mutta varmempiin tuottoihin.

Bull ja bear ETF:ät mahdollistavat keskimääräistä isomman voiton tekemisen eri markkinatilanteissa. Karhu eli bear ETF nousee sen seuraaman indeksin laskiessa ja härkä eli bull ETF nousee jyrkemmin kuin sen seuraama indeksi nousupäivänä. Bear ETF:llä voi siis tehdä voittoa laskumarkkinoiden aikana ja bull ETF:llä päinvastoin nousumarkkinoiden aikana. Bull ja bear ETF:ät ovat vivutettuja eli niiden seuraaman indeksin muutos aiheuttaa kyseisissä ETF:ssä isomman prosentuaalisen muutoksen kuin itse indeksissä. Asiat joista seuraavaksi kerron pätevät myös muihin vivutettuihin ETF:iin, seurasivat ne sitten jotakin indeksiä, hyödykettä tai sijoitussektoria.

Vilkaistaan ensin pintapuolisesti minkälaisia vivutettuja ETF:iä markkinoilla on tarjolla.


Kuvassa on ainoastaan yhden tarjoajan, Direxionin tarjoamat tuotteet. Siitä saa kuitenkin hyvin kuvan kuinka monille eri markkinoille voi näillä tuotteilla ottaa kantaa. Direxionin lisäksi toinen suuri liikkeellelaskija on PowerShares, jolta löytyy mm. 2x vivutettu ETN, joka seuraa öljyn hinnan liikkeitä (tikkerit DXO ja DTO).


Vivutettujen ETF:ien toiminta

Vipu toimii siten, että esimerkiksi 1.5x vivutetussa XACT Bull ETF:ssä sijoittajan sijoittaessa 100 euroa tuotteeseen lainaa rahasto 50 euroa. Näin sijoittaja altistuu markkinoille 150 euron edestä. Vipu moninkertaistaa ETF:n liikkeen niin ylös kuin alaspäinkin.

Katsotaan esimerkkinä 100 euron sijoitusta kahtena peräkkäisenä päivänä, joista ensimäisenä indeksi nousee +10% ja toisena laskee -10%. Esimerkin sijoitustuoteina on 1.5x ja 2x vivutetut ETF:t.

• Sijoituksen arvo pelkkään indeksiin sijoitettuna 2 päivän jälkeen on 99€.
  100*(1+10%)*(1-10%) = 99
• 1.5x vivutettun ETF:n arvo on 2 päivän jälkeen 97,75€.
  100*(1+15%)*(1-15%) = 97,75
• 2x vivutetun ETF:n arvo on 2 päivän jälkeen 96€.
  100*(1+20%)*(1-20%) = 96

Kuten laskuista huomataan on vivutetun ETF:n arvo pienempi kuin indeksiin sijoittavan laskun jälkeen. Tämä on olennainen huomio sillä monet luulevat, että indeksin palatessa alas johonkin entiseen arvoonsa vastaisi vivutetun ETF:n arvo myös samaa, kuin edellisen kerran indeksin ollessa kyseisessä pisteessä. Itse asiassa vivutetun ETF:n arvo on tällaisessa tilanteessa aina pienempi kuin edellisellä kerralla.

Käytetään esimerkkinä tilannetta, jossa indeksi palaa samaan pistelukuun. Jälleen kaksi peräkkäistä pörssipäivää. Ensimmäisenä päivänä noustaan +10% ja toisena lasketaan -9,0909%. Näin päädytään samaan indeksilukuun kahden päivän jälkeen.


Tästä syystä johtuen esimerkiksi 2x vivutettu bull ETF ei nousumarkkinoiden aikana tuota voittoa kaksinkertaisesti, kuten voisi helposti luulla. Tämä johtuu siitä syystä, että pidemmille ajanjaksoille osuu väkisinkin myös laskupäiviä. Samoin kaksinkertaisesti vivutettu ETF ei tuota laskumarkkinoiden aikaan kaksinkertaisesti, sillä samalla tavalla väliin mahtuu nousupäiviä. Bull ja bear ETF:t toki antavat ilmoitetun vipunsa mukaisesti tuottoa yhden päivän indeksin muutoksen mukaisesti. Tästä syystä ne sopivatkin vain lyhytaikaisiksi sijoituksiksi.

Markkinoiden liikkuessa yhteen suuntaan useamman kuin yhden päivän bull ja bear ETF:ät tuottavat enemmän kuin ilmoittamansa vivun verran. Tämä johtuu samasta asiasta miksi sijoittaminen pitkällä tähtäimellä on niin tuottoisaa eli korkoa korolle efektistä.

Katsotaan jälleen esimerkkinä 100 euron sijoitusta kahtena peräkkäisenä pörssipäivänä. Oletetaan nyt kaksi railakasta +10% nousupäivää.

• Sijoituksen arvo pelkkään indeksiin sijoitettuna 2 päivän jälkeen on 121€.
  100*(1+10%)*(1+10%)=121
• 1.5x vivutetun ETF:n arvo 2 päivän jälkeen on 132,25€.
  100*(1+15%)*(1+15%)=132.25
• 2x vivutetun ETF:n arvo on 2 päivän jälkeen 144€.
  100*(1+20%)*(1+20%)=144

Kahtena peräkkäisenä nousupäivänä indeksi tuotti siis 21%, mutta 1.5x vivutettu ETF 32,25%, joka on vajaan yhden prosenttiyksikön enemmän kuin 1.5 kertaa indeksi (1,5 x 21 = 31,5).

Indeksiin sidotun ETF:n kulkiessa eri suuntaan kuin sitä seuraava vivutettu ETF ei tappio myöskään ole ilmoitetun vivun luokkaa. Se on itse asiassa aavistuksen pienempi. Katsotaan tutun esimerkin mukaisesti kaksi -10% laskupäivää.

• Sijoituksen arvo pelkkään indeksiin sijoitettuna 2 päivän jälkeen on 81€.
  100*(1-10%)*(1-10%)=81
• 1.5x vivutetun ETF:n arvo 2 päivän jälkeen on 72,25€.
  100*(1-15%)*(1-15%)=72.25
• 2x vivutetun ETF:n arvo 2 päivän jälkeen on 64€.
  100*(1-20%)*(1-20%)=64

Indeksi tuotti siis -19%. 1.5x vivutetun ETF:n tuotto on -27,75% joka on 0,75% prosenttiyksikköä pienempi kuin 1.5 kertaisesti indeksin tappio (-19 * 1,5 = -28,5). 2x vivutetun ETF:n kohdalla tappio on kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin 2x indeksin tappio.

Bull ja bear, sekä muut vivutetut ETF:ät sopivat siis lyhyiksi sijoituksiksi silloin, kun sijoittaja haluaa ottaa markkinoiden suuntaan voimakkaasti kantaa. Johtuen vipumekanismien toiminnasta voivat sekä bull, että bear ETF:ät molemmat tuottaa tappiota samalla ajanjaksolla. Esimerkiksi vuoden 2009 alun ja 13. toukokuuta 2009 välisenä aikana OMXS30 -indeksi tuotti -0,5% ja sitä seuraavat 1.5x vivutetut XACT Bull ja Bear -2,2% ja -6,3%.

Kuukausi on jälleen vierähtänyt edellisestä katsauksesta. S&P 500 -indeksi teki juuri suurimman viikkonousun sitten viime maaliskuun. Niinpä sijoitukset kehittyivät kohtuullisesti edellisen kuukauden ajan. Edelliseen katsaukseen verrattuna salkun pääoma nousi 1 243,07€ tai 5,94%.

Osinkoja maksoivat kuukauden aikana kolme eri ETF:ää. Kesäkuun lopussa Kiinaan sijoittava ETF (tikkeri FXI) maksoi osinkoa 0,3263$ osuudelta, sekä Brasiliaan sijoittava ETF (tikkeri EWZ) 0,4149$ osuudelta. Heinäkuun kymmenes päivä tuli vielä osingot USA:n sijoittavasta iShares Russell 3000 Index ETF:stä 0,283$ osuudelta. Verojen jälkeen ja euroiksi muunnettuina osinkoja tuli kuukauden aikana yhteensä siis noin sata euroa.

Kuukauden ainut ostos oli Venäjälle sijoittava Market Vectors Russia ETF (RSX), jota hankin lisää 38 kappaletta eli hieman vajaalla 600 eurolla.

Sijoitussuunnitelman mukaisesti kehittyvät markkinat muodostavat noin kolme neljäsosaa salkusta tällä hetkellä. Venäjän osuus nousi hieman tehdyn oston myötä. Portfolio on vielä keskeneräinen ja tulen sitä täydentämään Eurooppaan sijoittavalla ETF:llä ja korkotuotteilla. Eurooppaan sijoittavista ETF:stä valinta osuu mitä todennäköisimmin Vanguard European Stock ETF:ään (tikkeri VGK). Sen kustannukset ovat ainoastaan 0,18% ja se sijoittaa hyvin hajauttavasti 513 eri osakkeeseen. ETF sijoittaa myös suomeen noin 2% painolla, joten se menee aavistuksen päällekkäin Seligsonin OMXH 25 ETF:n kanssa.

OMXH25 ETF:n sisältö tulee muuttumaan. M-Real tippuu OMXH25 -indeksistä pois ja sen tilalle tulee Talvivaaran kaivosyhtiö. Muutos tapahtuu maanantaina kolmas elokuuta. Näin myös Seligsonin hallinnoiman ETF:n tulee muuttua, jotta se seuraisi kyseistä indeksiä.

Yhteenveto
Salkun arvo heinäkuu 2009: 22 159,70€
Muutos edelliseen katsaukseen: 1 243,07€
Vuoden 2009 tavoite ylitetty 7 913,30€:lla!