Uusia indeksituotteita Helsingin pörssissä

10.3.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


Indeksisijoittamisen puolestapuhujana olen iloinen, että Helsingin pörssi sai tänään aikamoisen läjän uusia indeksituotteita listalle. Nordea laski nimittäin liikkeelle 39 uutta indeksisertifikaattia - mikäli satuin laskemaan oikein. Tarjolla on mm. OMXH25, S&P500, Nasdaq 100 ja DAX indeksisertifikaatteja. Sertifikaatteja on tarjolla myös bear versiona, sekä kaksinkertaisella vivutuksella.

Se mikä tässä on positiivista on se, että saamme kotimaiseen pörssiimme ylipäänsä indeksituotteita lisää tarjolle. Tarjonta on aiemmin ollut varsin suppea. Näiden arvopapereiden hankintakustannukset muodostuvat myös pienemmiksi, kuin ulkomaisista pörsseistä ostettujen. Esimerkiksi Nordnetin mini -salkulla kustannukset ovat 4€ tai 0,15% kauppahinnasta.

Hienoa! Toivotan uudet indeksituotteet lämpimästi tervetulleeksi Helsingin pörssiin ja toivon, että niille löytyy myös kysyntää. Indeksisijoittaminen ei Suomessa saavuta suurta yleisöä niin kauan, kun tarjolla ei ole tarkoitukseen sopivia tuotteita. Minään yleisömenestyksenä ensimmäistä kauppapäivää ei kuitenkaan voi pitää, kuten alla olevasta kuvasta voi todeta. Uusilla tuotteilla ei tehty ensimmäisenä päivänä yhtäkään kauppaa.

(Nordean indeksisertifikaatit Helsingin pörssissä 10.3.2010)

Mielestäni uudet sertifikaatit ovat tervetullut lisä Helsingin pörssiin, mutta vielä mielummin olisin nähnyt uusia ETF:iä. Sinänsä on ymmärrettävää, että Nordea tuo markkinoille juuri sertifikaatteja, eikä ETF:iä, sillä sertifikaattien rakentaminen on huomattavasti edullisempaa. Seligsonin OMXH25 on edelleen ainut ETF kotimaisessa pörssissämme.

Mitä sertifikaatit oikein ovat? Sertifikaatit ovat strukturoitu sijoitustuote. Ne on siis rakennettu käyttäen johdannaisia. Tämän johdosta sertifikaatin pitäjä ei saa (bull sertifikaatti) tai joudu maksamaan (bear sertifikaatti) osinkoja. Niihin liittyy myös vastapuoliriski. Mikäli liikkeellelaskija tekee konkurssin, muuttuvat sertifikaatit arvottomiksi. Indeksisertifikaatit puolestaan seuraavat jotakin kohdeindeksiä nimensä mukaisesti. Sertifikaatti voi olla joko open-end tai closed-end tyyppinen. Closed-end sertifikaateissa on sertifikaatille määritetty erääntymispäivä, kun open-end sertifikaateissa erääntymispäivä on määrittelemätön. Nordean uudet indeksisertifikaatit näyttävät olevan closed-end tyyppiä ja erääntymispäivä 10.2.2015. Olen myös raapaissut sertifikaatteja pintapuoleisesti Johdatus ETF:iin sarjan toisessa osassa, jossa käsittelin ETC, ETN ja OEC tuotteita.

Sertifikaatit siis ovat hieman samanlaisia kuin ETF:ät, mutta eroavat niistä muutamalla oleellisella asialla. Molemmat noteerataan pörssissä ja niillä voi käydä kauppaa pörssin aukioloaikana. Tässä oleellisimmat asiat, jotka erottavat sertifikaatit ETF:stä:
  • ETF:stä saa yleensä osinkoja, sertifikaatista ei.
  • ETF:ssä ei ole vastapuoliriskiä, sertifikaatissa on.
  • ETF rakentuu osakkeista, sertifikaatit osakkeiden päälle tehdyistä johdannaisista.

Sekä ETF:ät, että sertifikaatit ovat kuluiltaan pieniä. Katsotaan seuraavaksi minkälaisia uudet Nordean indeksisertifikaatit ovat tämän osalta:

(Nordean uusien indeksisertifikaattien hallinnointipalkkiot)

Vivuttamattomien indeksisertifikaattien hallinnointipalkkiot ovat 0,15% ja 0,3%. Kaksinkertaisesti vivutetun indeksisertifikaatin hallinnointipalkkio onkin sitten huomattavasti korkeampi: 0,6% tai 0,8%. Vivutettujen tuotteiden osalta tulee ymmärtää kuinka vipu toimii. Vivutetulle tuotteelle indeksin sahaaminen tekee varsin pahaa jälkeä. Tämän toimintamekanismin olen käynyt läpi aiemmassa kirjoituksessani.

Seligsonin OMXH25 ETF:lle ei Nordean indeksisertifikaatista ole kilpailijaksi. OMXH25 ETF:n TER luku on 0,17%. TER pitää sisällään hallinointipalkkion lisäksi myös muut kulut, jotka vuoden aikana veloitetaan rahaston arvosta. Nordean tuotteilla tämä on piilotettu. Kun TER lukuun lisätään kaupankäyntikulut saadaan aikaiseksi TKA luku, joka Seligsonin OMXH25 ETF:llä on 0,22%. Nordean tuotteiden kokonaiskustannukset eivät ole siis tiedossa. Tämän lisäksi OMXH25 ETF jakaa vuosittain osingon, kun samaa indeksiä seuraava indeksisertifikaatti taas ei. Näistä syistä johtuen ei ole mitään mieltä ostaa vastaavaa indeksisertifikaattia.

Sen sijaan monille muille alueille uudet indeksisertifikaatit ovat varteenotettava vaihtoehto. Sijoittajan tulee olla kuitenkin tietoinen siitä miten nämä varsin uudet tuotteet toimivat. Riippuen omasta tilanteesta niillä voi myös suojata omaa salkkua kustannustehokkaasti tai ottaa markkinanäkemystä nousun tai laskun puolesta.

Tarkempia lisätietoja uusista Nordean indeksisertifikaateista saa Nordean warranttisivulta.

Päivitys 11.3.2010
Nordea on saanut viimein sivuilleen esille yksinkertaiset esitteet uusista indeksisertifikaateista:
Yleisesite indeksisertifikaateista (pdf).

10 vastausta artikkeliin "Uusia indeksituotteita Helsingin pörssissä"


Nimetön kirjoittaa:

Näistä S&P 500:een ja DAX 100:n sijoittajien kannattaa tutustua myös Arbitraasikauppiaisiin, jotka hyödyntävät indeksien etukäteis-ilmoituksia kaupankäynnissään. Nämä yksittäisten indeksiin tulevien osakkeiden kohdalla on pieniä summia, mutta arbitraasien jatkuessa tällä on todellista vaikutusta indeksisijoittajan tuloihin.

Lisää juttua aiheesta:
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article381812.ece

10.3.2010 klo 21.14.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Hyvä huomio ja tämä on yksi niistä syistä, miksi itse valitsin USA:n markkinoille iShares Russell 3000 indeksiin sijoittavan ETF:n (IWV) S&P 500 indeksin (SPY) sijaan. Toki muitakin syitä on.

10.3.2010 klo 21.29.00

Anonyymi, uudelleen kirjoittaa:

Itse ratkaisin pienin summieni vuoksi ja osinkopolitiikan vuoksi SLG:n P-A rahaston, jonka hajautus on pienempi, mutta vastaavasti arbitraasikaupan vaikutus on melko vähäinen ja suomalaiseen verotukseen toimii pätevästi.

11.3.2010 klo 0.38.00

Saituri kirjoittaa:

Yksi hyvä aihe tänne blogiin olisi ETF:ien kuluproblematiikan syvempi luotaus. Tiedän, että taitoa siihen löytyy.

Vertaileva ja esimerkein kyllästetty artikkeli ETF:stä silmälläpitäen, että suurin osa ETF:stä maksaa saamansa osingot ulos. Tuotot ulos maksavien ETF:ien kulurakenne on "näkymättömästi" suurempi kuin uudelleensijoittavien ETF:ien (esim. DB X-Trackers) tai indeksirahastojen, mutta kuinka paljon?

Onko ero kuitenkaan lopuksi ratkaisevan suuri, ottaen huomioon että uudelleensijoittavissa on vastaavasti hallinnointikulu suurempi?

Tällähän ETF:t sijoituksina seuraavat lähinnä suorien osakkeiden jalanjälkiä, mutta mielestäni aihe ansaitsee vähän tutkailua.

Olisi kiva nähdä asiantuntevaa pohdintaa tästä, ellet ole sitä jossakin artikkelissa jo käsitellyt, mutta on vain mennyt minulta ohi.

11.3.2010 klo 20.15.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Hyvä ehdotus, kirjaan tämän itselleni ylös, jotta muistan ottaa jossakin vaiheessa pohdittavaksi. Tässä kuitenkin pika-analyysi.

Suoralta kädeltä en usko, että mitään varsinaista suositusta kumpaankaan suuntaa voi antaa. Tämä johtuu useistakin eri syistä. Ensinnäkin täysin toisiaan vastaavia sijoitustuotteita on vaikeata löytää, joten ne eroavat jo lähtökohtaisesti hieman.

Osingot on asia, joista tietyt tahot pitävät osingot uudelleen sijoittavista vaihtoehdoista, kun toisille sopii osingot ulos jakavat paremmin. Esim. omalla kohdalla nyt, kun sijoitusvarallisuuden kerääminen on vasta aluillaan ovat osingot uudelleensijoittavat tuotteet lähtökohtaisesti parempi valinta. Myöhemmin näitä säästöjä tulee kuitenkin saada muutettua takaisin käytettävään muotoon, jolloin osingot olisivat parempi vaihtoehto eikä tarvitsisi tehdä yhtä paljon myyntejä.

Db x-trackerseissä kannattaa ottaa myös huomioon, että ne ovat NYSEssä noteerattaviin ETF:iin huomattavasti epälikvidempiä, mikä johtaa siihen, että x-trackersien spread on suurempi ja sitä kautta vastaavasti hankintakustannukset nousevat salakavalasti.

Loppujen lopuksi kyse on enemmän makuasioista. Prosenttien kymmenysosien metsästäminen kuluissa ei välttämättä kannata - varsinkin, kun muistaa, että se minkä tyyliseen ETF:ään (maa-, sektori- tai muu valinta) ratkaisee tuottojen kautta enemmän.

11.3.2010 klo 20.37.00

Nimetön kirjoittaa:

Kiitos jälleenkerrantaas kirjoituksistasi!

Aiotko ostaa mainitsemiasi uusia indeksituotteita salkkuusi?
Voiko ko. instrumentin halutessaan lunastaa ennen eräpäivää?
Pitäisitkö esim. Bull Oil&Gas / Healthcare ostoa lähiaikoina järkevänä?

12.3.2010 klo 17.32.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Ole hyvä :)

Mitä enemmän tutustun näihin uusiin indeksituotteisiin, sitä enemmän ne miellyttävät.

Osingotkin on sertifikaateissa lopulta huomioitu, tosin hinnoittelun avulla. Lainaus Nordean esitteestä:
"Osinkojen vaikutus sertifikaatin hintaan riippuu siitä, onko kohde-etuutena tuottoindeksi vai hintaindeksi. Tuottoindeksin kohdalla osingot kerätään jatkuvasti indeksiin ja ne heijastuvat suoraan sertifikaatin arvoon. Hintaindeksin kohdalla taas odotetut osingot on huomioitu sertifikaatin arvossa siten, että BULL-sertifikaatti on odotettujen osinkojen verran halvempi ja BEAR-sertifikaatti taas odotettujen osinkojen verran kalliimpi kuin kohde-etuus. Toisin sanoen indeksisertifikaatti huomioi osinkovaikutukset etukäteen."

Sertifikaatit voi lunastaa ennen eräpäivää tekemällä pörssissä normaaliin tapaan myyntitoimeksianto samaan tapaan kuin esim. ETF:llä tai osakkeilla. Mikäli sertifikaatin pitää eräpäivään asti ei myyntiä tarvitse tehdä ja rahat tulevat tilille automaattisesti erääntymisen jälkeen.

Tällä hetkellä näiden sertifikaattien spreadit on pidetty houkuttelevan pieninä. Tulevaisuutta ajatellen herää kuitenkin kysymys, että miten lie jatkossa. Esitteessä nimittäin todetaan, että Nordealla on velvollisuus pitää spreadi vain 4%:ssa:
"The difference between bid and ask quotation is at most (maximum spread):
Four (4) percent or 0,10 EUR, if ask price is < 2 EUR"

Olen miettinyt suht vakavasti Bull Healthcare sertifikaatin ostamista. Portfolioni on jo valmiiksi öljy- ja kaasupainotteinen Venäjän ja Brasilian sijoitusten vuoksi, joten Oil & Gas sertifikaattia en aio ainakaan ostaa. Sertifikaattien juoksuaikaa on harmittavasti jäljellä vain noin 5 vuotta, kun itse suosisin paljon pidempiaikaisia sijoituksia. Toisaalta sektorikohtaisen indeksituotteen ostaminen rikkoisi myös nykyisen maakohtaisen allokaation ja tekisi salkusta hieman hankalamman hoitaa.

Toistaiseksi jatkan siis vielä mietintälinjalla, mutta vivuttamaton healthcare sertifikaatti kyllä kiinnostaa.

12.3.2010 klo 17.58.00

Nimetön kirjoittaa:

Tässä asiassa itselläni menee yli ymmärryksen kun esim. BEAR BANKS NF sertifikaatilla ei ole ostoja eikä myyntejä. Miten ko. sertifikaatin suhteen kannattaa toimia jos ostoa ajattelee?

15.4.2010 klo 1.30.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

En ymmärtänyt kysymystäsi. Mitä tarkoitat?

15.4.2010 klo 6.42.00

Tyhmäkö kirjoittaa:

Pystytkö selittämään minulle miksi Handelsin Nokia Bull X2 nousi 27.10 vain 7,69% (4,4% pankin omien sivujen mukaan) kun kohde eli Nokian osake nousi 6,61%. Toinen Handelsin Nokia-sertifikaatti x3 nousi kuitenkin yli 17%.

Eihän tässä ole mitään järkeä? Huijataanko tässä ostajia?

28.10.2011 klo 0.02.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails