Johdatus Tekniseen Analyysiin Osa 2: Momentum

26.5.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


Johdatus tekniseen analyysiin kirjoitussarjan ensimmäisen osan liukuvat keskiarvot soveltuvat nousu- ja laskutrendien kuvaamiseen, mutta eivät sivuttaisliikkeen kuvaamiseen. Sivuttaisliikkeeksi kutsutaan osakkeen liikettä kahden ääripään välillä, josta muodostuu kaupankäyntiväli eli kanava. Tällaisen liikkeen havaitsemiseen käytetään oskillaattoreita.

Oskillaattoreilla on tarkoitus tunnistaa markkinoilla tilanteet, jolloin osake on väliaikaisesti yliostettu tai ylimyyty. Hyödyllisyys perustuu siihen, että yliostoja ja -myyntejä pidetään poikkeustilanteina ja markkinoiden oletetaan korjaavan ne lyhyellä aikavälillä. Tulevista lyhytaikaisista trendimuutoksista pyritään oskillaattoreiden avulla muodostamaan signaaleita.

Näiden oskillaattoreiden avulla mitataan osakkeen arvonmuutoksen nopeutta. Sitä kutsutaan myös hintaliikkeen voimaksi eli momentumiksi.

Momentum sijoittaminen on yksi piikki tehokkaiden markkinoiden lihassa. Tutkimusten mukaan osakkeet, jotka ovat vahvassa nousutrendissä jatkavat nousua myös tulevaisuudessa. Vastaavasti laskutrendissä olevat osakkeet jatkavat laskuaan. Näin sijoittamalla on mahdollista saada keskimäärin 1%:n ylituotto kuukausitasolla Jegadeesh ja Titman julkaisemien tutkimusten Profitability of Momentum Strategies: An Evaluation of Alternative Explanations (1999) ja  Returns to Buying Winners and Selling Losers: Implications for Stock Market Efficiency (1993) mukaan. Myös muita vastaavia tutkimustuloksia löytyy, jotka tukevat momentum sijoittamisella saatavia hyötyjä.

Momentum on yksinkertaisin ja helpoin kaikista oskillaattoreista. Se lasketaan seuraavalla kaavalla:
M = V - Vt

V on osakkeen päätöskurssi ja Vt on päätöskurssi t päivää aikaisemmin. Yksi yleisimmistä on 10 päivän momentum. 40 päivän momentumia käytetään suurempien markkinaliikkeiden tunnistamiseen.

Näin laskettu momentumin arvo pyörii nollan molemmin puolin. Momentumin arvon ollessa reilusti nollasta poikkeava antaa se myynti tai ostosignaalin. Osake on silloin yliostetussa tai ylimyydyssä tilassa.

(Esimerkki 10 päivän momentum luvun käytöstä)

(Esimerkki 10 ja 40 päivän momentum luvun käytöstä)

Osakkeen arvonmuutos voidaan myös mitata suhteellisesti käyttämällä ROC (Rate of Change) lukua. Näin saadaan osakkeen prosentuaalinen muutos halutulta aikaväliltä. Sen tulkinta on identtinen momentum luvun kanssa. Jotkut teknisen analyysin palvelut tarjoavatkin momentum luvun sijaan ROC lukua.

ROC lasketaan seuraavalla kaavalla:
ROC = 100 x ((V - Vt) / Vt)

V on jälleen osakkeen päätöskurssi ja Vt on päätöskurssi t päivää aikaisemmin.

(Esimerkki ROC luvun käytöstä. 10 päivän ROC on esitetty osakekurssin yläpuolella)

Momentum siis mittaa sitä kuinka nopeasti hinta nousee tai laskee. Historian perusteella momentum on käyttökelpoisempi nousevien markkinoiden aikana kuin laskumarkkinoiden, sillä nousuja on useammin kuin laskuja. Tämä johtuu siitä, että nousumarkkinat taipuvat kestämään pidempään kuin laskumarkkinat.

10 päivän momentumia käytettäessä luku saa nollaa korkeamman arvon mikäli osakkeen edellinen päätöskurssi on korkeampi kuin 10 päivää sitten. Mikäli pienempi on momentum luku nollan alapuolella.

Kun hintamuutoksia seurataan aikajaksolla on mahdollista tunnistaa millaisella vauhdilla osakkeen hinta nousee tai tippuu. Momentumin avulla on mahdollista tunnistaa trendejä. Nouseva momentum viiva nollan yläpuolella indikoi sitä, että nousutrendi on alkamassa. Viivan lähestyessä takaisin nolla arvoa on se merkki siitä, että hinta lähenee sitä mitä se oli periodin alussa. Tämä kertoo, että trendin nopeus on hidastumassa.

Momentum viivan painuessa alle nollan ja palauduttua sieltä nollan yläpuolelle ei tarkoita, että laskutrendi olisi päättynyt. Se tarkoittaa vain sitä, että laskutrendi on hidastumassa.

Momentumissa on loppujen lopuksi kyse ihmisistä ja se hyödyntää käyttäytymistieteellistä rahoitustiedettä (behavioral finance). Näyttää siltä, että ihmiset ovat taipuvaisempia ostamaan sellaisia osakkeita, jotka ovat nousseet voimakkaasti. Yhtenä selityksenä on pidetty sitä, että ihmiset ylireagoivat uutisiin.

Jegadeeshin ja Titmanin tutkimuksissa hahmottelema momentum sijoitusstrategia perustuu siihen, että salkkuun ostetaan osakkeita, jotka ovat pärjänneet aiemmin hyvin. Vastaavasti myyntilistalle joutuvat osakkeet jotka ovat kehittyneet heikosti samalla ajalla. Daniel Nathan tuli kuitenkin vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa päinvastaiseen tulokseen:
After analyzing the results of the loser's portfolio, it became apparent that buying and not selling the losers, contrary to the results by Jegadeesh & Titman is a highly profitable strategy.

Siten keskustelu markkinoiden tehokkuudesta ja eri anomalioiden hyödyntämisestä jatkuu kiivaana edelleen. Voidaankin kysyä onko anomaliaa olemassa mikäli sitä ei kyetä systemaattisesti hyväksikäyttämään?

Mielestäni Richard Roll on todennut asian hyvin:
I have personally tried to invest money, my client's money and my own. In every single anomaly and predictive device that academics have dreamed up... I have attempted to exploit the so called year end anomalies and a whole variety of strategies supposedly documented by academic research. And I have yet to make a nickel on any of these supposed market inefficiencies ... a true market inefficiency out to be an exploitable opportunity. If there's nothing investors can exploit in a systematic way, time in and time out, then it's very hard to say that information is not being properly incorporated into stock prices.
Tähän minulla ei ole mitään lisättävää.

10 vastausta artikkeliin "Johdatus Tekniseen Analyysiin Osa 2: Momentum"


Nimetön kirjoittaa:

Lopulta Momentum kuulostaa työkalulta, joka on hyvä tiedostaa - mutta yksin sen perusteella en lähtisi kyllä toimenpiteisiin. Ehkä uskoni tehokkaisiin markkinoihinon liian vahva, en tiedä.

27.5.2010 klo 8.23.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Juurikin näin. Itse asiassa monet teknisen analyysin kirjat muistuttavatkin sijoittajaa siitä, että momentumia tulee käyttää muiden indikaattoreiden kanssa.

27.5.2010 klo 8.47.00

Nimetön kirjoittaa:

Vuodet 2003-2007 olivat ainakin Value-Momentum strategioiden kulta-aikaa, mutta 2008 sitten lopetti sen hauskan. Kukaan ei osaa sanoa koska tietyt strategiat alkavat hävitä oli ne sitten teknisiä tai fundamentteihin perustuvia, joten tärkeintä onkin pyrkiä mittaamaan erilaisia keskenään heikosti korreloivia menetelmiä ja vaihtaa aina siihen mikä toimii.

27.5.2010 klo 19.24.00

Nimetön kirjoittaa:

Kommentti edellisen anonyymin kommenttiin. Jos meillä on menetelmä joka välillä toimii ja välillä ei niin meillä ei ole mitään menetelmää vaan sattuman tai tilanteen ohjaamaa satunnaista kehitystä.

Itse en usko mihinkään tekniseen menetelmään, koska en usko hetkeäkään että tulevaisuutta voi tietää. Voimme arvioida sitä, huomata poikkeamia, mutta silloinkaan emme tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Me länsimaiset ihmiset helposti olemme kasvaneet siihen ajatukseen, että kaikkia asioita voi hallita ja mallintaa. Pystymme rakentamaan hyviä selittäviä malleja, mutta pörssiliikeiden kaltaisen monimutkaisen järjestelmän ennustava malli ei vain ole mahdollinen.

27.5.2010 klo 21.26.00

Nimetön kirjoittaa:

Edellinen anonyymi muistutti minua taas siitä miksi yleensä en enää kirjoita netissä mistään. Vaikka kuinka yrittäisi vain osallistua keskusteluun tai ehkä jopa auttaa jotakuta joka uskomisen sijaan tutkii ihan itse asioita, niin jostain ilmaantuu kyllä joku valistamaan ja dissaamaan omaa "uskoa" vastaan esitetyn väitteen.

Suomi on pieni maa ja suomenkielisiä blogeja tästä aihepiiristä siksi luonnollisesti äärimmäisen vähän. Voisiko olla mahdollista että yritettäisiin siksi olla hiukan avarakatseisempia ja kunnioittaa myös muita samaa niche-blogia lukevia ihmisiä. Käytännössä tämä voisi tapahtua vaikka niin että uskoit sitten tehokkaisiin markkinoihin tai hammaskeijuun niin kun törmää omaa "uskoa" tai tietoa vastaan esitettyyn väitteeseen voisi vaikka pyytää tiedon esittäjältä kohteliaasti lisävalaisua sen sijaan että alkaa maalaamaan isolla pensselillä omaa todennäköisesti täysin fiilikseen perustuvaa mielipidettään ainoana vaihtoehtona totuudesta.

On meinaan mahdollista että tämä toinen länsimainen tai vaikka intiaani voi olla myös hiukan perillä matemaattisista menetelmistä, sijoittamisesta ja monesta muustakin jutusta ja haluaa ehkä jakaa tietoa tutkimistaan asioista muille lukijoille. Ei siksi että haluaisi paistatella muita nokkelampana tai saisi saatanallista tyydytystä yrityksestä toisten uskomusten järkyttämiseen.

28.5.2010 klo 22.03.00

Nimetön kirjoittaa:

Pahoittelen kovasti jos edellä esitin oman näkemykseni liian kärkevästi. Kyseessä on oma mielipiteeni joka ei ole totuus vaan kuten sanoin oma käsitykseni asiasta.
Voin siis olla täysin väärässä mutta oman käsitykseni mukaan pörssin tulevaisuuteen kurkistaminen ei onnistu.

Vielä kerran pahoittelut aiheuttamastani mielipahasta. Tarkoitukseni oli vain tuoda oma käsitykseni mukaan keskusteluun eikä rajoittaa sitä. Toivon, että sinä ja muut osallistutte jatkossakin tämän hyvän blogin kommentointiin ja tuot omista näkemyksistäni poikkeavat käsitykset esiin. Vain erilaisten näkemysten kirjo tekee keskustelusta kiinnostavan.

29.5.2010 klo 10.40.00

Nimetön kirjoittaa:

Ei mielipahaa täällä ja mukavaa että jaamme saman käsityksen siitä että vain erilaiset näkymykset laajentavat omaa ymmärrystä. Joskus sitä unohtaa perustella itsekkin näkemyksiään kun hölmönä kuvittelee että itselle tutut asiat ovat myös muille tuttuja.

Oma alkuperäinen kommentini viittasi siihen, että tulevaisuuden suoranainen ennustaminen ei välttämättä ole tarpeen kun haetaan markkinatuoton hakkaavia tuottoja. Esim. mainitsemani Value-Momentum kombinaatio tuotti tilastollisesti merkittäviä ylituottoja vuosien ajan ja loppui äkisti 2008. Momentum strategiat toimivat paremmin nousevassa trendissä kuin laskevassa ja näin kävi myös esimerkin strategialle vaikka esimerkiksi omassa mallissani 80% painosta tuli osakkeen funademteista ja vain 20% momentumista. Se että lopetin itse strategian käytön johtui siitä ettei tilastollisesti merkittävää ylituottoa enää hetken päästä ollut enää ja silloin on syytä vaihtaa johonkin muuhun. Ei siis tarvita subjektiivista päätöksentekoa tai sen paremmin ennustamista.

Teknisen tai muunkin analyysin harrastajien suurin ongelma on että monet heistä jahtaavat ns. Graalin Malja menetelmää tai indikaattoria, joka sopisi kaikkiin omaisuuslajeihin, kaikissa aikaväleissä ja tästä ikuisuuteen. Oma näkemykseni on ettei sellaista menetelmää löydy, mutta jos jollakulla on tietoa sellaisesta niin postatkaa ihmeessä tänne;-)

29.5.2010 klo 13.04.00

Nimetön kirjoittaa:

Mielenkiintoista huomata, että vaikka ensimmäisissä viesteissämme "kipinät sinkoilivat" emme olekaan näkemyksinemme järisyttävän kaukana toisistamme.

Olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä siitä, että jotkut (tekisi mieli sanoa monet) teknisen analyysin harrastajat pitävät sijoittamista niksologiana, jossa jollain tempulla saavutetaan ylivoimainen etu markkinoilla. (Tämän takia vähän ylireagoin viestiisi -- pahoitteluni). Erityisesti Elliot wave -jutut saavat minut näppylöille :)

Markkinoita on (lähes) mahdoton ennustaa, mutta eri tavoilla voimme yrittää ymmärtää niitä paremmin. Itse olen enemmän fundamenttien kannalla kuten varmaan arvaat. Minulle tekninen analyysi ei ole antanut paljoa. Oikeastaan ainoa asia jota sieltä vilkuilen on pitkien trendien arvaaminen indeksien 200 päivän liukuvan avulla. Mutta tähänkään en orjallisesti usko.

29.5.2010 klo 15.53.00

Nimetön kirjoittaa:

Aika simppeliä matematiikkaa paljastui tämänkin teknisen analyysin työkalun takaa. Tuo "ROC" (rate of change) on suorastaan huvittavaa nimikikkailua, että saataisiin yksinkertainen asia kuulostamaan tieteellisemmältä: kyseessähän on yksinkertaisesti arvopaperin suhteellinen tuotto jollakin tietyllä, lyhyellä aikavälillä!

31.5.2010 klo 17.37.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Juurikin näin. Itse asiassa lausahduksesi on varsin yleispätevä muunkin sijoittamisen osalta. Kun asioihin perehtyy tarkemmin huomaa etteivät ne loppujen lopuksi niin monimutkaisia olekaan. Helpoista asioista on toki mahdollista saada monimutkaisia ja vaikeita, mutta tällöin ainakin itsellä tahtoo aina niskakarvat nousta pystyyn.

Yksinkertainen on kaunista. Erityisesti tämä pätee sijoittamiseen, jolloin kykenee ymmärtämään omaa sijoitusstrategiaa paremmin. Pysyttelen tässä teknisen analyysin kirjoitussarjassa helposti ymmärrettävissä ja yksinkertaisissa metodeissa myös jatkossa.

31.5.2010 klo 17.51.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails