Kuukausi on jälleen vierähtänyt, joten on aika kurkistaa salkkuun, sekä yleisesti ruotia sijoituksia ja tapahtuneita asioita omassa elämässä.

Sijoitussalkun yleistilanne näyttää nyt erittäin hyvältä. Jokainen salkun sijoituksista on kääntynyt plussalle. Osakekurssien nousu pohjalta on totisesti ollut hämmästyttävän voimakasta. Lisää ilon aihetta tuo sijoitusvarallisuuden arvon nousu uudelle kymmentuhatluvulle. Salkun arvo on nyt 31838,05€. Edelliseen katsaukseen verrattuna pääoma kasvoi 2906,34€ tai prosenteilla mitaten 10,06%. Kuukauden ainut ostos oli RSX, Venäjälle sijoittava ETF, jota hankin lisää noin 1200 eurolla 31,89$:n hintaan 57 kappaletta. Lisäksi salkkuun tipahti osingot iShares Russell 3000 Index ETF:stä (IWV), joka maksoi osinkoa 0,2480$ osakkeelta.

Kaikkein mielenkiintoisimmat tapahtumat omassa portfoliossa kuukauden aikana kuitenkin kohdistuivat Brasiliaan sijoittavaan iShares MSCI Brazil Index Fund ETF:ään (EWZ). Rio de Janeiro sai pitääkseen vuoden 2016 kesäolympialaiset, joka riehaannutti Brasilian pörssin. Tietäähän olympialaiset valtavia infrastruktuurihankkeita ja näkyvyyttä Brasilialle, joka on hyväksi maassa toimiville yrityksille. Nousulle tuli kuitenkin kertakaikkinen stoppi eilen tiistaina, kun Brasilia yllättäen päätti ottaa käyttöön 2%:n veron ulkomailta tulevalle pääomalle [1] [2]. Verosta oli liikkunut huhuja jo aiemmin, mutta Brasilian presidentti Lula da Silva oli vakuuttanut ettei tällaista veroa tulla ottamaan käyttöön. Nyt se kuitenkin tuli, vieläpä varsin yllättäin ja puun takaa. Niinpä markkinat eilen teurastivatkin EWZ:n pörssissä ja meno todennäköisesti jatkuu vielä jonkin aikaa ulkomaisen pääoman nyt vetäytyessä Brasiliasta.

Kehittyvien maiden tilanteet voivat muuttua erittäin nopeasti ja Brasilia on tästä nyt erittäin hyvä esimerkki. Itse en kuitenkaan aio vetäytyä Brasiliasta, sillä näen siinä paljon hyviä puolia. Sijoitukseni muutoinkin ovat pitkäjänteisiä, joten en aio pomppia salkkuni ytimen kanssa sinne tänne. Mielenkiintoista onkin nyt seurata käykö Brasilialla samoin kuin Thaimaan, joka joutui poistamaan muutaman vuoden jälkeen samanlaisen langetetun ulkomaisen pääoman veron johtuen pääoman pakenemisesta maasta. Tällä langetulla verolla Brasilia yrittää iskeä valuuttansa realin vahvistumista yhdysvaltain dollaria vastaan. Vahvistuva real on nimittäin alkanut tehdä hallaa Brasilian ulkomaankaupalle.

Salkun allokaatiossa näkyy kuukauden aikana tapahtunut kehittyvien markkinoiden voimakas vahvistuminen, sekä Venäjän ostokseni. Kehittyvät maat ovat nyt aikalailla siinä painossa kuin olen niitä näin aluksi ajatellut pitääkin. Osuus on nyt noin 74%, kun tavoitepainoni niille on 75%. Muutaman vuoden kuluttua voisin alkaa laskemaan niiden painoa tekemällä ostoja yhä enemmän kehittyneille markkinoille.

Työpaikallani päädyin vaihtamaan konsernin sisäisesti työtehtäviä. Aloitan marraskuun alussa uusissa tehtävissä. Palkkaus ja muut edut pysyvät minulla samoina. Uusissa työtehtävissä tulen olemaan tekemisissä varsin erilaisen tekniikan kanssa kuin tähän mennessä ja opeteltavaa riittää ainakin aluksi erittäin runsaasti. Uskon kuitenkin itse työtehtävien kiertoon ihmistä ja osaamista kasvattavana tekijänä. Edellistä työtehtävääni olinkin jo tehnyt yli viisi vuotta, joten mielestäni oli jo korkea aika astua "uuteen ja tuntemattomaan", jottei oma kehittyminen alalla pysähdy.

Rahoituksen opinnot yliopistossa etenevät hyvään malliin ja ensimmäiset opintopisteet ovatkin jo ropisseet opintorekisteriin. Olen pyrkinyt tuomaan uusia oppimiani asioita tämän blogin kautta julki. Tällöin myös oma opiskeluni on tehokkaampaa, sillä joudun kirjoittamaan asiat "auki", jotta myös muut ne ymmärtävät. Täysipäiväisen työn tekeminen ja sivutoimisen opiskelun yhdistäminen on kieltämättä toisinaan rankkaa, mutta toisaalta rahoituksen asiat kiinnostavat henkilökohtaisella tasolla niin paljon, että ilmeisesti tätä rääkkiä jaksaa. Seuraavaksi opinnot jatkuvat sijoittajien investointiteorian opiskelulla.

Yhteenveto

Salkun arvo lokakuu 2009: 31 838,05€
Muutos edelliseen katsaukseen: 2 906,34€
Vuoden 2009 tavoite ylitetty 17 591,65€:lla!
Vuoden 2010 tavoite ylitetty 9 162,08€:lla!

Tällä kertaa astun hieman ydinosaamiseni ulkopuolelle ja käsittelen korkoja. Miksi jokaisen sijoittajan olisi syytä omistaa korkosijoituksia, miten ne käyttäytyvät osakesijoituksiin nähden, sekä kuinka korot oikein toimivat. Käyn lisäksi korkosijoittamista lävitse laskuesimerkein, joiden avulla asiat toivottavasti aukeavat lopullisesti.

Yleisesti ottaen sijoittajilla on aina liian vähän korkosijoituksia. Kuulun myös itse tähän samaan ryhmään, sillä itselläni ei tällä hetkellä ole laisinkaan korkoja portfoliossani. Ne ovat kuitenkin tärkeä osa järkevää sijoitussalkkua riskiä alentavan vaikutuksensa takia. Lisäämällä korkoja sijoitussalkkuun sopivassa suhteessa laskee salkun riski tuotto-odotuksen pysyessä kuitenkin samana. Pienempiriskisenä sijoituksena koroilla on sitä suurempi merkitys sijoittajalle mitä iäkkäämmäksi hän tulee. Nuorempi henkilö voi ottaa osakeriskiä enemmän, sillä hänellä on enemmän aikaa odotella osakkeiden huonojen aikojen ylitse. Vanhempi henkilö haluaa harvemmin riskeerata sijoituksiaan, sillä rahantarve saattaa iskeä juuri silloin, kun osakkeiden arvostustasot ovat alhaisimmillaan. Vanhemmalla sijoittajalla ei ole yhtä paljoa aikaa odottaa ja selvitä osakkeiden huonojen aikojen ylitse.

(Sijoitussalkun tuotto-odotus erilaisilla korko- ja osakepainotuksilla)

Pohditaan seuraavaksi korkojen merkitystä talouselämän kantilta. Korkohan on rahan lainaajalle tuloa, jota hän saa siitä hyvästä, että antaa rahansa jonkin toisen käytettäväksi. Velan ottajan tulee saada lainalleen parempaa tuottoa kuin lainan korko tai muuten hän ei kykene maksamaan lainaa takaisin ja ennen pitkää koittaa konkurssi tai vararikko.

Mutta kuinka lainalle määritetään sopiva korko? Yksityishenkilö voi käyttää arvionsa pohjana vaikkapa inflaatiota. Ainakaan alle inflaation ei rahaa kannata lainata, sillä muutoinhan lainan maksun jälkeen takaisin saadun rahan ostovoima on heikompi kuin ennen lainaa. Nykypäivänä korko määräytyykin tehokkaasti markkinoilla, esimerkiksi 12 kuukauden euribor on markkinakorko. Tämän lisäksi lainan antaja haluaa suhteuttaa lainan riskin ja tuoton. Mitä kovempi riski on sillä, ettei lainattua rahaa saa takaisin kokonaan tai osittain, sitä kovempi tulee myös tuoton olla, jotta kukaan olisi ylipäänsä valmis lainaamaan rahojaan. Riski hinnoitellaan lainaan korkomarginaalien avulla, joka lisätään markkinakoron päälle. Kiinteäkorkoisissa lainoissa riski (marginaali) hinnoitellaan lainakoron sisään. Yritysten kohdalla riskin arviointeja tekevät useat eri luottoluokittajat, kuten esimerkiksi Moody's, Standard & Poor's ja Dun & Bradstreet.

Osakeindeksejä voidaan sanoa talouden kuumemittariksi, vaikkakin yleensä edistäviksi sellaisiksi. Kun taloudessa menee hyvin ovat osakekurssit nousussa. Heikkenevä taloustilanne näkyy nopeasti osakkeissa niiden arvostustasojen laskuna. Korot puolestaan seuraavat osakekursseja jälkijättöisesti, kuten oheisesta graafista voi huomata.

(OMXH25 ja 12 kk euribor kehitys)

Taloudellisen tilanteen ollessa heikko painuvat korot alas. Tällöin lainarahan saanti on edullista ja sillä tavoin yrityksiä kannustetaan investoimaan ja saamaan siten talouden rattaat jälleen pyörimään. Talouden kohennuttua keskuspankit nostavat korkoja, jolloin talouselämään virtaa vähemmän rahaa pankkien kautta, ottajia ei ole yhtä paljon kuin edullisemmilla koroilla. Korkojen nostoilla pyritään siten ehkäisemään talouden ylikuumenemista ja laskuilla ehkäisemään lamaa. Paras tilanne olisikin, että nämä asiat olisivat sopusoinnussa toistensa kanssa, mutta käytännössä tämä on äärimmäisen vaikeaa toteuttaa ja siten ylilyöntejä tapahtuu kumpaankin suuntaan.

Miten korkosijoittaja sitten kykenee hyötymään talouden eri tilanteista? Ostamalla korkoja nyt pääsee varmasti hyötymään, kun korot kääntyvät nousuun - aivan kuten osakkeidenkin kanssa? Ei, vaan päinvastoin! Ja tämä on juurikin se syy, miksi koroilla on tasapainottava vaikutus sijoittajan salkussa. Korkojen noustessa korkosijoittajan sijoituksen arvo laskee ja korkojen laskiessa korkosijoituksen arvo nousee.

Jotta yllä kertomani korkojen ja niiden tuoton ristikkäisyys avautuisi paremmin lienee hyvä ottaa esimerkki. Kuvitellaan, että tällä hetkellä on korkotaso 10%. Päätän sijoittaa joukkovelkakirjaan, joka lupaa maksaa 10%:n kuponkikorkoa ja sillä on vielä vaikkapa 20 vuotta jäljellä juoksuaikaa. Nyt olen siis tavallaan "lukinnut" tuottoni 10%:n kuponkituottoon (sen hetkisestä arvosta) 20 vuoden ajaksi. Tämän jälkeen korot kääntyvät laskuun ja laskettelevat vaikkapa 5%:iin vuoden aikana. Koska tämän jälkeen markkinoilta ei ole saatavilla yhtä hyvää korkoa maksavaa tuotetta on sijoituksen arvon täytynyt nousta. Jos myisin joukkovelkakirjan pois haluaisin saada siitä tietenkin enemmän kuin ostaessa, sillä yhtä hyvää tuottoa antavaa joukkovelkakirjaa ei olisi tarjolla.

Kuinka arvokas joukkovelkakirja koron laskun jälkeen sitten olisi? Sen selvittämiseksi näytän oheisen matemaattisen kaavan, jota ei jälleen kannata säikähtää. Selitän sen auki.

C (coupon payment) on kuponkikoron rahamäärä.
F (face value) on joukkovelkakirjan nimellishinta.

r (rate) on nykyinen korkotaso.
t (time to maturity) on jäljellä oleva juoksuaika.

Lasketaan ensin alkuperäisen oston arvo. Oletetaan, että joukkovelkakirjan nimellisarvo on 1000€. Täten 10% kuponkikorko tarkoittaa 100€:n rahamäärää. Näin joukkovelkakirjan markkina-arvoksi saamme saman 1000€, sillä kuponkikorko, sekä korkotaso ovat samat:
Bond value = 100 x [ (1 - 1/1,1²⁰) / 0,1 ] + 1000/1,1²⁰
Bond value = 851,356372 + 148,643628
Bond value = 1000

Esimerkissä korkotaso rojahti vuodessa 10%:sta 5%:iin, joten r:n arvo on nyt 0,05. Juoksuaikaa on tässä esimerkissä nyt jäljellä enää 19 vuotta:
Bond value = 100 x [ (1 - 1/1,05¹⁹) / 0,05 ] + 1000/1,05¹⁹
Bond value = 1208,532086 + 395,733957
Bond value = 1604,266043

Näin esimerkin joukkovelkakirjan voisi sijoittaja myydä halutessaan reilun 1604€:n hintaan. Tämän lisäksi olisi vuoden aikana tullut yksi 100€:n kuponkikorko.

Tällaista korkotuotetta, jonka kuponkikorko on kovempi kuin YTM (yield to maturity) eli markkinoiden tuottovaatimus, kutsutaan premium bondiksi. Vastaavasti discount bondiksi kutsutaan sellaista, jonka kuponkikorko on pienempi kuin YTM.

Juoksuajan päätyttyä sijoittajalle palautetaan joukkovelkakirjan nimellishinta. Tämän johdosta juoksuajan lähestyessä nollaa, sekä discount, että premium bondien arvot lähestyvät joukkovelkakirjan nimellisarvoa:

(Joukkovelkakirjan arvo lähestyy nimellisarvoaan juoksuajan lähestyessä loppuaan)

Joukkovelkakirjoissa on riskien osalta vielä yksi maininnan arvoinen asia. Mitä pidempi on jäljellä oleva juoksuaika, sitä suurempi riski joukkovelkakirjaan liittyy. Markkinoiden tuottovaatimuksen muutos heilauttaa aina enemmän sellaisen joukkovelkakirjan arvoa, jonka juoksuaikaa on enemmän jäljellä.

Tämä on helposti todistettavissa käyttäen aiemmin esiteltyä kaavaa. Otetaan esimerkiksi joukkovelkakirjat A ja B. A:ssa on juoksuaikaa jäljellä 5 vuotta ja B:ssä 20 vuotta. Molempien nimellishinta on 1000€ ja kuponkikorko 100€ (eli 10%). Markkinoiden tuottovaatimus nouseekin heti oston jälkeen 15%iin, joten arvot muuttuvat seuraavasti:

Joukkovelkakirja A:
Bond value = 100 x [ (1 - 1/1,15⁵) / 0,15 ] + 1000/1,15⁵
Bond value = 335,2155098 + 497,1767353
Bond value = 832,3922451

Joukkovelkakirja B:
Bond value = 100 x [ (1 - 1/1,15²⁰) / 0,15 ] + 1000/1,15²⁰
Bond value = 625,9331474 + 61,10027894
Bond value = 687,0334263

Lyhyemmän juoksuajan joukkovelkakirja A laski tässä esimerkissä -16,76%, kun pidemmän juoksuajan joukkovelkakirja B laski huimat -32%. Siten lyhyemmän koron lainat ovat matalariskisempiä.

Niille, jotka haluavat tutustua vielä tarkemmin joukkovelkakirjojen ja osakkeiden tuottojen välisiin suhteisiin, suosittelen lukemaan tänä keväänä julkaistun tutkimuksen The Dynamic Correlation between Stock and Bond Returns: Evidence from the U.S. Market, jossa todetaan muun muassa seuraavaa:

We find that the correlation coefficients between stocks and bonds are time-varying and, on average, negative. The correlation coefficients between stock and bond markets depend on a few key macro state variables. The correlation coefficient is negatively correlated with the uncertainty of the stock market's performance but positively related to real income growth and the level of the federal funds rate.

Viikon kuluttua käsittelen kirjoituksessani osakeyhtiöiden osinkopolitiikkaa, sekä sitä miten osingoilla ei loppujen lopuksi ole sijoittajan kannalta merkitystä. Lisäksi näytän kuinka sijoittaja kykenee kumoamaan yritysten osinkopäätökset itse järjestämillään osingoilla tehden yrityksen oman osingonjakopolitiikan epäolennaiseksi.

Eilinen Ylen MOT ohjelma käsitteli Nordean pääomaturvattua Mermaid sijoituslainaa, jota markkinoitiin yksityisille sijoittajille riskittömänä sijoituksena. Tämän CDOn riskisyys paljastui lopulta sijoittajille, kun lainakorin sadasta yrityksestä seitsemän teki konkurssin ja pääoman arvo tippui nollaan. Mermaidiin sijoittaneet menettivät kaikki rahansa.

Yksityissijoittajista osa oli aivan selvästi ilmaisseet haluavansa sijoittaa rahojansa ilman riskiä. Siitä huolimatta heille oli pankkineuvojan taholta suositeltu tällaista sijoitusvaihtoehtoa. Ohjelman mukaan pankkineuvojat eivät itsekään osanneet selittää minkälaisesta sijoitustuotteesta oikein oli kyse. Tämä sinänsä ei minua hätkähdytä, sillä omien kokemusteni perusteella pankkineuvojien osaaminen sijoitustuotteiden osalta on vähintäänkin välttävää tasoa. Olipa jopa eräs yksityishenkilö sijoittanut tähän "pääomaturvattuun" tuotteeseen omakotitalon laajentamista varten otetun asuntolainan, kun rakentaminen lykkääntyikin.

Nordean myyntijohtajan Jari Ohrankämmenen haastattelun katsominen ohjelmassa tuo mieleen lähinnä koukussa kiemurtelevan madon.

Selvästikin ohjelmassa olleet yksityishenkilöt eivät olleet tajunneet tällaisen strukturoidun sijoitustuotteen toimintaa ja riskejä. Myyntiargumenttina toiminut sana pääomaturvattu tuntui johdatelleen suurimman osan luulemaan tuotteen riskitasosta jotakin aivan muuta.

Vaikka jälkiviisaus onkin aina erittäin helppoa, olisi tässäkin yksityissijoittajien kannattanut noudattaa vanhaa viisautta: älä sijoita sellaiseen, jota et ymmärrä. Riskiä kaihtavia sijoittajia kiehtoo varmasti tulevaisuudessakin pääomaturvattuina myytävät tuotteet nimensä takia. Mikäli tällainen pääomaturva omille sijoituksille tuntuu itselle sopivalta ratkaisulta voi sellaisen kasata helposti itsellekin ja kaiken lisäksi sellaisista osista, että myös ymmärtää sijoituksensa koostumuksen. Olen aiemmassa kirjoituksessani maininnut kaksi tapaa kasata tällainen pääomaturvattu sijoitus.

Lähetetty ohjelma löytyy kokonaisuudessaan Ylen areenalta ja voit katsoa sen kokonaisuudessaan tästä linkistä. Ohjelman kesto on noin 30 minuuttia.