Apuraha
30.5.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta
Ilokseni voin ilmoittaa, että saimme Saiturin kanssa molemmat Suomen Tietokirjailijoiden apurahan esikoistietokirjan kirjoittamiseksi. Tämä esikoistietokirja on työn alla oleva kirjaprojektimme.
Itse apurahaa suurempana asiana pidän virallisen tahon antamaa luottamusta, tukea ja uskoa projektiimme. Se antaa jälleen lisää uskoa siihen, että teemme asioita joilla on merkitystä. Ennen kaikkea tämä tunnustus lisää motivaatiota saada aikaiseksi niin hyvä kirja kuin vain kykenemme tekemään. Miksi tyytyä keskinkertaiseen jos voi tehdä hyvän?
Haluan myös kiittää Kimmo Svinhufvud:ia, joka vihjasi meille tästä apurahamahdollisuudesta. Vihjeen saadessamme apurahahakemuksen rustaamiseen ei ollut käytettävissä kuin muutamia päiviä, mutta se selvästi kannatti. Hakemusta kirjoitin noro-viruksen kourissa, joten se vielä osaltaan antaa lisää kiksejä onnistumisesta.
Nyt olen ajautumassa eräänlaiseen risteyskohtaan oman anonymiteettini kanssa. Joudun pohtimaan anonymiteetin hidasta murtamista. Apurahan saajien nimet ovat julkista tietoa ja todennäköisesti myös kirja kannattaa aikanaan julkaista omalla nimellä eikä salanimellä.
Omalla nimellä bloggaaminen on riskialtista. Internetissä julkaistua materiaalia ei ole mahdollista saada pois. Internetillä on erittäin pitkä muisti. Omat mielipiteet asioihin voivat muuttua ajan saatossa, samoin se minkälainen ihmisenä olen. Näitä asioita on mahdollista myöhemmin käyttää henkilöä vastaan hyvin tehokkaasti. Lisäksi kirjoitukset tuovat esille vain yhden puolen ihmisestä - mikäli joku toinen vetää niiden perusteella johtopäätöksiä henkilöstä voi hän mennä hyvin vikaan.
Oma ongelmansa on aihe jota käsittelen. Raha on edelleen suomalaisissa keskusteluissa tabu. Rahasta, sijoittamisesta ja taloudellisesta riippumattomuudesta kirjoittavasta henkilöstä voi saada ahneen ja itsekkään kuvan. Tällainen kuva on tuhoisa erityisesti tulevien työnantajien etsiessä työnhakijasta tietoa. Siten kohtaan tuntuvia riskejä anonymiteetistä luopuessa.
Näin tulen kuitenkin hiljalleen tekemään. Kirjan valmistumiseen on vielä pitkästi matkaa, joten on aika ryhtyä hitaasti rakentamaan omaa identiteettiä internetissä. Kiinnostuneet voivat jäljittää nimeni apurahalistalta.
Tämä on ensimmäinen askel.
Itse apurahaa suurempana asiana pidän virallisen tahon antamaa luottamusta, tukea ja uskoa projektiimme. Se antaa jälleen lisää uskoa siihen, että teemme asioita joilla on merkitystä. Ennen kaikkea tämä tunnustus lisää motivaatiota saada aikaiseksi niin hyvä kirja kuin vain kykenemme tekemään. Miksi tyytyä keskinkertaiseen jos voi tehdä hyvän?
Haluan myös kiittää Kimmo Svinhufvud:ia, joka vihjasi meille tästä apurahamahdollisuudesta. Vihjeen saadessamme apurahahakemuksen rustaamiseen ei ollut käytettävissä kuin muutamia päiviä, mutta se selvästi kannatti. Hakemusta kirjoitin noro-viruksen kourissa, joten se vielä osaltaan antaa lisää kiksejä onnistumisesta.
Nyt olen ajautumassa eräänlaiseen risteyskohtaan oman anonymiteettini kanssa. Joudun pohtimaan anonymiteetin hidasta murtamista. Apurahan saajien nimet ovat julkista tietoa ja todennäköisesti myös kirja kannattaa aikanaan julkaista omalla nimellä eikä salanimellä.
Omalla nimellä bloggaaminen on riskialtista. Internetissä julkaistua materiaalia ei ole mahdollista saada pois. Internetillä on erittäin pitkä muisti. Omat mielipiteet asioihin voivat muuttua ajan saatossa, samoin se minkälainen ihmisenä olen. Näitä asioita on mahdollista myöhemmin käyttää henkilöä vastaan hyvin tehokkaasti. Lisäksi kirjoitukset tuovat esille vain yhden puolen ihmisestä - mikäli joku toinen vetää niiden perusteella johtopäätöksiä henkilöstä voi hän mennä hyvin vikaan.
Oma ongelmansa on aihe jota käsittelen. Raha on edelleen suomalaisissa keskusteluissa tabu. Rahasta, sijoittamisesta ja taloudellisesta riippumattomuudesta kirjoittavasta henkilöstä voi saada ahneen ja itsekkään kuvan. Tällainen kuva on tuhoisa erityisesti tulevien työnantajien etsiessä työnhakijasta tietoa. Siten kohtaan tuntuvia riskejä anonymiteetistä luopuessa.
Näin tulen kuitenkin hiljalleen tekemään. Kirjan valmistumiseen on vielä pitkästi matkaa, joten on aika ryhtyä hitaasti rakentamaan omaa identiteettiä internetissä. Kiinnostuneet voivat jäljittää nimeni apurahalistalta.
Tämä on ensimmäinen askel.






