Mitä pidemmälle on vuosi edennyt, sitä niukemmaksi on noudattamani sijoitusstrategian ylituotto vertailuindekseihin kaventunut. Vuoden ensimmäisen kvartaalin 27 prosentin tuotto on tässä vaiheessa enää haalea muisto. Viimeisen puolen vuoden aikana salkkuni on tuottanut markkinoita heikommin. Alkuvuoden huikea ylituotto on toistaiseksi suojannut salkun kokonaistilannetta markkinoihin nähden. Tiukaksi menee. Vuoden viimeinen kvartaali ratkaisee koko vuoden kohtalon. Onko lopputuloksena kulujen jälkeen jälleen yksi markkinoita paremmin tuottanut vuosi vai ei? Viime vuonna tuottoa tuli yli 47 prosenttia, joten vaikka tästä tulee varmasti sitä heikompi olen yhä tyytyväinen tulokseen.
Kolmannen kvartaalin aikana oma salkkuni tuotti kaikki kulut vähennettynä
+3,71%. Varsinaisena vertailuindeksinä pitämäni STOXX Europe 600 Gross Index (sisältää osingot bruttomääräisenä) puolestaan
+9,44%. Kaikkein muhkeimman yllätyksen tarjoili kotimaan OMXH25 -indeksi, joka Microsoftin Nokiasta tekemän ostotarjouksen seurauksena tarjoili indeksin antaman vuoden kokonaistuoton vain muutaman kaupankäyntipäivän aikana. OMXH25 -indeksi tuotti kvartaalin aikana huimat
+18,46% ja sen tuotto vuoden alusta on nyt
+19,03%. STOXX Europe 600 GI on puolestaan tuottanut vuoden alusta
+14,48% ja oma salkkuni
+18,21%. Tähän mennessä pörssivuosi on tuottojen osalta markkinoilla ollut varsin hyvä.
Viime vuoden ja ensimmäisen kvartaalin aikana saamani riskikorjattu tuotto oli huomattavasti markkinoita parempi. Onkin mielenkiintoista katsoa miten edellinen puoli vuotta on vaikuttanut näihin lukuihin.
 |
| IB:n laskemaa riskimetriikkaa salkusta. IEV = iShares S&P 350 Europe, SPY = S&P 500. Klikkaa suuremmaksi. |
Mennyt puoli vuotta on totisesti rumentanut salkun toteutunutta riskikorjattua tuottoa. Muutos ei kuitenkaan ole niin suuri kuin ensiajattelemalta luulin. Salkun riskikorjattu tuotto on yhä Euroopan markkinoita parempi. IShares S&P 350 Europe -indeksiin verrattuna salkkuni
Sharpe ja
Sortino luvut ovat paremmat. Keskihajonnatkin ovat varsin lähellä indeksiä. Tuottoni on silti yli viisi prosenttiyksikköä parempi.
Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksi on käytännössä tuottanut saman kuin oma salkkuni. S&P 500:n alkuvuoden tuotto on dollareissa
+17,91%. Euro on tosin vahvistunut hieman dollariin nähden, joten valuuttakurssimuunnettu tuotto on hieman alhaisempi. IB:n laskema TWR tuotto salkulleni on
+17,88%. Pieni ero IB:n ja itse laskemani tuoton välillä johtunee eroista kellonajoista, joilla laskennat on tehty. Välissä tapahtuneet valuuttakurssien muutokset vaikuttavat hieman tuloksiin.
S&P 500 -indeksiin verrattuna salkun toteutunut riskikorjattu tuotto on huonompi. Tällä ajanjaksolla passiivinen sijoitusstrategia S&P 500 -indeksiin olisi ollut sijoittajalle parempi vaihtoehto riskin kannalta. Tuoton osalta lopputulos on kuitenkin ollut sama.
 |
| Jälkikasvu nauttii liukumäestä Kyproksella. |
Tein kvartaalin aikana muutaman ulkomaille kohdistuneen lomamatkan. Ensimmäinen näistä tapahtui koko perheen voimin Kyprokselle. Jostain kumman syystä olen viime vuosina ottanut tavaksi kiertää paikan päällä pahiten Eurokriisistä kärsineissä maissa: Kreikka, Espanja, Italia, Kypros.
Päälimmäisenä Kyprokselta jäi mieleen tunne siitä kuinka erilainen kriisi siellä on. Kyproksen kohdalla kyseessä on puhdas pankkikriisi, kun verrattuna Kreikkaan kriisin juuret ovat kansakunnan toimintatavoissa asti. Hyvänä esimerkkinä tästä on se, että Kyproksella tuli joka paikassa kuitti pyytämättä, kun Kreikassa monesti myynti tapahtui häpeilemättä kassakoneen ohi. Olen selvästi luottavaisempi Kyproksen selviämisestä kriisistä voittajana Kreikkaan verrattuna.
 |
| Allekirjoittanut Monte Carlon kadulla punaisen Fiat-konsernin kulkuvälineen vieressä. |
Toisen matkan tein kahdestaan vaimon kanssa ja jätimme jälkikasvun isovanhempien huostaan. Tukikohtaa pidimme Ranskan Rivieralla, Nizzassa. Nizzan lisäksi kävimme Ranskan puolella Antibesissa, Monacossa Monte Carlossa ja Italiassa Ventimigliassa, sekä San Remossa.
 |
| Kaakao Jean Luc Pelé suklaapuodissa Antibesissa. |
 |
| Jean Luc Pelé:n suklaaluomuksia. |
Antibesista mieleen jäivät
Jean Luc Pelén suklaapuoti, jossa on sisällä juoksevasta suklaasta tehty "vesiputous", sekä luola, joka on vuorattu seiniä ja kattoa myöten suklaalla. Antibesin kahvilakulttuuri kukoistaa ja sen vanha kaupunki on kaunis. Vierailimme myös Picasso museossa. Picasso loi ison osan töistään asuessaan Antibesissa. Pidimme Antibesista kovasti.
Parhaimmat jäätelöt löytyivät Italiasta. Pidimme Ventimigliasta San Remoa enemmän. San Remo oli jotenkin meidän makuumme turhan meluisa ja täyteen ängetty kaupunki. Ventimigliassa viehätti paikan autenttisuus ja rauha. Nizza oli myös paikkana oikein mukava runsaan ravintola ja kulttuuritarjonnan ansiosta. Testasimme myös legendaarisen
Negresco hotellissa olevan kahden Michelin tähden
Le Chantecler ravintolan (Nizzasta ei löydy kolmen Michelin tähden ravintolaa). Hotelli ja sen ravintola ovat pelkästään sisustuksensa ansiosta käymisen arvoisia. Väittäisin silti, että käyntihetkellä Tripadvisorissa Nizzan ravintoloiden ykkössijaa pitäneen
Le Séjour Cafén ruoka oli maittavampaa.
Mitä olisi käynti Nizzassa ilman piipahdusta kapitalistien taivaassa Monacossa. Monaco oli kaikkea sitä mitä etukäteen voisi ajatellakin. Kalliita ja hienoja autoja, laivoja, kauppoja ja asuntoja, sekä alhaista verotusta.
Näihin tunnelmiin tällä kertaa, tuottoisaa loppuvuotta!